Espoon kaupungin henkilöstökertomus 2018

Transkriptio

1 Espoon kaupungin henkilöstökertomus 2018

2 Sisällys Yhteenveto ja tuloskortin vuotta 2018 koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaupungin henkilöstörakenne ja henkilöstöresursointi 2018 Työvoiman saatavuus vuonna 2018 Henkilöstötalous vuonna 2018 Palvelussuhde- ja yhteistoiminta-asiat 2018 Palkitseminen ja henkilöstöedut 2018 Henkilöstön kehittäminen vuonna 2018 Työhyvinvointi vuonna 2018 Työsuojelu ja työterveystoiminta Espoossa 2

3 Yhteenveto ja tuloskortin vuotta 2018 koskevien tavoitteiden toteutuminen 3

4 Yhteenveto Espoon tärkeimmistä henkilöstöä koskevista tiedoista vuodelta 2018 Kaupungin tuloskortin henkilöstöä koskevat kolme tavoitetta eivät toteutuneet, vaikka tavoitteisiin liittyen oli nähtävissä myönteistä kehitystä. Kaupungin henkilöstömäärä kasvoi. Erityisesti kasvoi sivistystoimen työntekijöiden määrä. Henkilöstö- ja vuokratyövoimakustannukset kääntyivät nousuun. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus kasvoi.. Kaupungin työvoiman saatavuus laski hieman. Kelpoisten hakijoiden osuus kaikista hakijoista pysyi kuitenkin hyvällä tasolla. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvoi edelleen. Espoossa Kunta10-kyselyn tulokset olivat hyvät. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot kasvoivat, vaikkakin vähemmän kuin edellisvuonna. 4 Työnantaja ja henkilöstöjärjestöt solmivat valtuustokauden ajaksi henkilöstösopimuksen. Sen tavoitteena on, että työnantaja ja henkilöstö luovat yhdessä turvallisen ja hyvinvoivan työyhteisön, jossa jokainen huolehtii omasta ja osaltaan koko työyhteisön hyvinvoinnista.

5 Henkilöstöä koskevien vuoden 2018 tulostavoitteiden toteutuminen Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 % Tulostavoite ei toteutunut Tähän vaikutti erityisesti henkilöstömäärän kasvu peruspalveluissa. Palvelujen turvaamiseen tarvittiin myös vuokratyövoimaa edellisvuotta enemmän. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2017 arvoon verrattuna Tulostavoite ei toteutunut (v matriisiluku oli 64,6 ja vuonna 2017 luku oli 67,5). Työhyvinvointimatriisi koostetaan useasta henkilöstöön liittyvästä tunnusluvusta. Vuoden 2018 työhyvinvointimatriisin tiedoissa Kunta10-kyselyyn perustuvat muuttujat kehittyivät pääsääntöisesti myönteiseen suuntaan, mutta lisääntyneet poissaolot painoivat matriisin lukuarvon kielteiseen suuntaan. 5 Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13 päivää/henkilötyövuosi Tulostavoite ei toteutunut (v poissaoloja keskimäärin 16,1 pv). Poissaolojen kasvu tasaantui selvästi edellisvuoden kasvuun verrattuna ja kehitys vaihteli toimialoittain.

6 Kaupungin henkilöstörakenne ja henkilöstöresursointi

7 Henkilöstöä yhteensä Henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2018 aikana 278 työntekijällä. Vakinaisten määrä kasvoi 206:lla ja määräaikaisten määrä 72 henkilöllä. Eniten henkilöstömäärä kasvoi sivistystoimessa, jossa erityisesti suomenkielisen opetuksen kasvanut asiakasmäärä edellytti uusien työntekijöiden palkkaamista. Sosiaali- ja terveystoimen sekä teknisen ja ympäristötoimen henkilöstömäärät laskivat hieman. Kaupungin oman henkilöstön henkilötyövuosien määrä oli v yhteensä (v. 2017: ), henkilötyövuosien määrä kasvoi 1,5 %. 7

8 Espoon asukas- ja henkilöstömäärän kehitys

9 Henkilörakenteen muutoksia Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus nousi vähän (6,3 % 6,5 %). Erityisesti sivistystoimessa vaihtuvuus oli vuoden 2018 kuluessa aiempaa suurempaa. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus on kasvanut (5,9 % 6,2 %). Eläkkeelle jäi vuoden aikana 231 henkilöä, mikä on noin 30 edellisvuotta vähemmän. Iän perusteella eläkkeelle jääneiden osuus laski (87,3 % 84,4 %). 9

10 Henkilöstömäärä- ja rakennemittareita Henkilötyövuosien määrän kehitys v (lkm) Espoolaisia yhtä kaupungin työntekijää kohden v (lkm) , , ,00 16, , , v v v v v ,00 v v v v v Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus v (%) Maahanmuuttajataustaisten osuus henkilöstöstä v (%) 7,00 7,00 6,00 5,00 Kokonaislähtövaihtuvuus 6,00 5,00 5,6 6,2 4,00 4,00 3,00 2,00 Eläkkeelle jääneiden osuus 3,00 2,00 1,00 1, ,00 v v v v v ,00 v v v v v. 2018

11 Palvelussuhteiden määrä kuukausittain Työllistetyt Sijaiset, määräaik Vakinaiset

12 Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Palvelussuhteet toimialoittain Ajankohta Sosiaali- ja Sivistys- Tekninen ja Konserni- Konserni- Yhteensä terveys- toimi ympäristö- esikunta + palvelut toimi toimi tarkastukset naisia miehiä Muutos 17/

13 Henkilöstömäärään vaikuttaneita merkittäviä muutoksia v alkaen Kaupungin palveluksesta pois siirtyneitä toimintoja Milloin Hlöä Mistä Mihin Sosiaali- ja terveystoimi, lääkekeskuksen henkilöstö HUS Sosiaali- ja terveystoimi, välinehuollon henkilöstö HUS Palveluliiketoimi, ei-kiireellinen potilassairaankuljetus HUS Sivistystoimi, työväenopiston (suom.kiel), aikuislukion henkilöstö Omnia Konsernipalvelut, Espoo Cateringin yhtiöittäminen Espoo Catering Oy Perustoimeentulotuen myöntämisen ja maksamisen siirto KELA Kaupungin palvelukseen siirtymisiä Milloin Hlöä Mistä Mihin Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti Sivistystoimi, kirjasto Kaupungin sisäisiä siirtymisiä Milloin Hlöä Mitä Mihin Logistiikka-, vahtimestari- ja turvallisuuspalvelujen siirto Sosiaali- ja terveystoimesta keskushallintoon Palveluliiketoimen perustaminen Teknisestä ja ympäristötoimesta palveluliiketoimeen Konsernipalvelujen siirto ja taloushallinnon henkilöstön Keskushallinnosta ja toimialoilta palveluliiketoimeen keskittäminen Aula- ja turvallisuushenkilöstön keskittäminen Sivistystoimesta palveluliiketoimeen Sisäinen potilaskuljetus Sosiaali- ja terveystoimesta palveluliiketoimeen Yhteispalvelupisteiden henkilöstö Sivistystoimesta palveluliiketoimeen Tietohallinnon henkilöstön keskittäminen Muilta toimialoilta ja konserniesikunnasta palveluliiketoimeen Palveluliiketoiminen lakkauttaminen toimialana ja siihen liittyvät toimintojen siirrot kaupungin sisällä Palveluliiketoimesta tekniseen ja ympäristötoimeen Tietotuotannon henkilöstön siirto Palveluliiketoimesta konserniesikuntaan Konsernihallinnon konsernipalvelujen talouspalvelujen, henkilöstöpalvelujen, asiakirjahallinnon ja käännöspalvelujen henkilöstö sekä eräitä henkilöitä muilta toimialoilta Konsernihallinnon konserniesikuntaan Työllisyyspalvelujen siirto Sosiaali- ja terveystoimesta konserniesikuntaan

14 Henkilöstömäärä- ja rakennemittareita 2018 henkilöä 2200 Henkilöstön ikärakenne henkilöä Henkilöstön palvelusaika Naiset Miehet <25 v v v v v v v v v. >65 v alle 5v. 5-9 v v v v v. yli 30 v. Naiset Miehet 14 Koko- ja osa-aikaiset sekä sivutoimiset palvelussuhteet Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivutoimiset Palkkatuella työllistettyjen määrä v (lkm, tilanne ) [Etunimi v. 2014Sukunimi] v v v v. 2018

15 Alempi perusaste Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Koulutusaste tuntematon Henkilöstön koulutustasorakenne henkilöä Naiset Miehet

16 Keskeisiä henkilöstötunnuslukuja Vakinaisia (%) 81,9 80,3 81,2 81,0 Naisten osuus (%) 79,5 79,5 79,6 79,8 Keski-ikä (vuotta) 44,6 44,5 44,5 44,5 naiset 44,5 44,4 44,4 44,4 miehet 44,7 45,0 44,9 44,8 vakinainen henkilöstö 46,1 46,2 46,0 46,0 Keskimäärin Espoon kaupungilla (vuotta) 10,6 10,4 10,3 10,1 naiset 10,4 10,2 10,1 9,9 miehet 11,2 11,3 11,1 10,9 16 Ylempi korkeakoulutaso (%) 26,7 28,6 29,1 29,6 naiset 26,7 28,8 29,3 29,8 miehet 26,6 27,9 28,1 28,5 Koulutustasomittain 5,2 5,4 5,5 5,6

17 Henkilöstöstä eläkkeelle jääneet Eläkemuoto naiset miehet yht. Varhennettu vanhuuseläke Yksilöllinen varhaiseläke Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yhteensä Palkanlaskentajärjestelmään viedyt eläketapahtumat

18 Henkilöstön yleisimmät tehtävänimikkeet 2018 Nimike Lukumäärä Lastenhoitaja* Luokanopettaja 1016 Lastentarhanopettaja* 993 Lähihoitaja 728 Peruskoulun lehtori 696 Päätoiminen tuntiopettaja 636 Sairaanhoitaja 567 Koulunkäyntiavustaja 299 Erityisluokanopettaja 283 Ohjaaja *nimikkeet muuttuivat vuoden 2018 syksyllä muotoon varhaiskasvatuksen lastenhoitaja ja varhaiskasvatuksen opettaja

19 19 Työvoiman saatavuus vuonna 2018

20 Espoo kiinnostaa työpaikkana Yleisen työllisyysasteen noustessa kaupungin työvoiman saatavuus laski hieman vuodesta Vakituisia ja pitkiä määräaikaisia työtehtäviä oli haettavana 3372 (22,3 % enemmän kuin vuonna 2017). Keskimäärin yhtä avointa työpaikkaa kohden saapui 10 hakemusta. Kelpoisten hakijoiden määrä tehtävää kohden laski. Työtehtävien kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita oli 7,1 avointa tehtävää kohden. Kelpoisten hakijoiden osuus kaikista hakijoista pysyi kuitenkin hyvällä tasolla. Kaiken kaikkiaan työhakemuksia saapui kaupungille , joista kesätyöhakemuksia oli

21 Työvoimavajetta mm. varhaiskasvatuksessa ja kotihoidossa Kaupungilla on haasteita rekrytoida työntekijöitä seuraaville aloille: Ruotsinkielinen varhaiskasvatus, opetus ja erityisopetus. Suomenkielinen erityisopetus. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen opettajat ja erityisopettajat. Sosiaali- ja terveystoimessa lääkärit, sosiaalityöntekijät ja kotihoidon lähihoitajat. 21

22 Espoon monipuolisuus vetovoimatekijänä 22 Espoon työnhakijakyselyssä kaupungin keskeisiksi vetovoimatekijöiksi nousivat monipuoliset ja mielenkiintoiset työtehtävät. Espoon kaupunki koetaan edelleen houkuttelevana työnantajana ja sitä suositellaan työnantajana. Suurin osa kaupungille hakeneista sai tiedon työpaikasta kaupungin verkkosivujen, TE-toimiston tai tuttavan kautta. Myös sosiaalista mediaa käytetään aktiivisesti.

23 Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja Espoo tarjosi 750 kesätyöpaikkaa eli lähes saman verran kuin vuonna Lisäksi kaupunki jakoi nuorille 900 kesäseteliä. Kaupungin työyksiköissä oli vuoden aikana 2250 harjoittelijaa eli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Kaupungin harjoittelijoista suurin osa tulee toisen asteen oppilaitoksista. 23

24 24 Henkilöstötalous vuonna 2018

25 Henkilöstökustannukset kasvoivat Kaupungin maksama palkkasumma kasvoi vuonna 2018 (maksettujen palkkojen kasvu + 3,4 %). Henkilöstökustannukset nousivat vuonna 2018 yhteensä + 3,6 %. Vuokratyövoimakustannukset kasvoivat + 10,2 %. Yhteensä henkilöstö- ja vuokratyövoimakustannukset kasvoivat + 3,9 %. 25

26 Henkilöstötalouden mittarit v Henkilöstökustannusten kehitys v (milj.e) Vuokratyökustannusten kehitys v (milj.e) 660,00 35,0 640,00 620,00 30,0 600,00 580,00 560,00 25,0 20,0 540,00 520,00 15,0 500,00 v v v v v ,0 v v v v v Henkilöstökustannukset / asukas v (e) Koulutus- työterveyshuolto- ja työhyvinvointieurot v (e/hlö) v v v v v v v v v v Koulutus Työterveyshuolto Työhyvinvointi

27 27 Henkilöstökustannukset/asukasmäärä

28 28 Työvoimakustannukset

29 Ylitöiden teko Lisä- ja ylityönä tehtyjen töiden määrä kasvoi vuoden 2018 aikana. Lisä- ja ylityötunteja tehtiin yhteensä tuntia. Edellisvuotena vastaava määrä oli tuntia. Ylityökorvauksia maksettiin vuonna 2018 yhteensä 2,49 miljoonaa euroa (2,14 miljoonaa euroa vuonna 2017). 29

30 Palvelussuhde- ja yhteistoimintaasiat

31 Palkat nousivat valtakunnallisten sopimusten mukaisesti Vuonna 2018 tehtäväkohtaisia palkkoja korotettiin kaikilla sopimusaloilla 1.5. alkaen yleiskorotuksella. Kustannusvaikutus sivukuluineen n. 4,5 miljoonaa euroa. Kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin sisältyvistä järjestelyeristä neuvoteltiin henkilöstöjärjestöjen kanssa syksyn aikana. Järjestelyerissä sovitut palkkojen korotukset toteutettiin alkaen. Kustannusvaikutus sivukuluineen on 6,2 miljoonaa euroa. Kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin sisältyi myös tammikuussa 2019 maksettava kertaerä, jonka suuruus oli 9,2 % varsinaisesta palkasta. Sen toteutusta valmisteltiin syksyllä Kustannusvaikutus sivukuluineen on 4,8 miljoonaa euroa. 31

32 32 Yhteistoimintaa hyvässä hengessä

33 Henkilöstö sopimusaloittain 2018 Henkilöstö sopimusaloittain % Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 63,1 Opetusala 23,9 Teknisten sopimus 9,6 Tuntipalkkaiset 1,1 Lääkärisopimus 2,3 33

34 Palkitseminen ja henkilöstöedut

35 35 Entistä useampi työntekijä sai kertapalkkion

36 Henkilöstöedut 2018 Kaupunki tarjoaa henkilöstölleen useita henkilöstöetuja, joiden tavoitteena on edistää henkilöstön hyvinvointia, kehittymistä ja työssä viihtymistä. Työmatkaetu 120 euroa/hlö. Liikunta- ja kulttuurietu 100 euroa/hlö. Uintietu 100 krt/vuosi/hlö. Uimahallikäyntejä yht Tietokoneilla ja mobiililaitteilla toimiva taukoliikuntasovellus. Kuntojumpat ja kehonhuolto kaupunkikeskuksissa: 25 ryhmää, yhteensä 365 liikuntatilaisuutta. 10 liikunnan lisäämiseen tähtäävä matalan kynnyksen ryhmää. Suosittua vesijumppaa harrastettiin 6 ryhmässä. Yhteensä 1524 liikuntakertaa. Espoon kunto järjesti liikuntatempauksia ja -kisoja sekä tuki henkilöstön harrastusryhmiä. Henkilöstön virkistysalueella Suvisaariston Furuholmissa tehtiin rakennusten vuosikorjauksia ja aloitettiin uuden grillikatoksen rakentaminen. Mökit olivat vuokrattuna yli tuhannen vuorokauden ajan. Henkilöstöneuvosto tarjosi henkilöstölle edullisia kulttuuritapahtumia, kuten konsertteja, musikaaleja ja teatteriesityksiä.

37 Henkilöstön kehittäminen vuonna

38 38 Osaamisen kehittäminen

39 Espoolaisen johtamisen tavoitteena on toteuttaa Espoo-tarinaa Oman johtamistaidon jatkuva kehittäminen on yksi espoolaisen johtamisen oleellisista kulmakivistä. Kaupunki tarjosi vuonna 2018 aktiivisesti erilaisia johtamisvalmennuksia ja -palveluja. Esimiesareena kokosi toukokuussa 700 esimiestä ja asiantuntijaa Dipoliin. Kaikki Espoon uudet esimiehet kutsuttiin espoolaisen johtamisen valmennuksiin saamaan virikkeitä oman esimiestyön kehittämiseen ja tutustumaan espoolaiseen johtamiseen. Esimiehille järjestettiin myös tutkintoon johtavia valmennuksia: Johtamisen erikoisammattitutkinto. Lähiesimiehen ammattitutkinto. Ylemmälle johdolle suunnattuun Espoo Executive Master of Business Administration -ohjelmaan (EMBA) osallistui vuoden aikana yhteensä 50 johtajaa ja päällikköä. Johtamisen erityisiin teemoihin pureuduttiin mm. kestävään tulevaisuuteen johtamisen, valmentavan johtamisen, työkykyjohtamisen sekä verkostojohtamisen valmennuksissa. Esimiehille tarjottiin coachingia johtamisen kehittämisen tueksi. Kaupunki tarjosi esimiehille myös kohdennettua tukea oman esimiestyön ja työyhteisöjen kehittämiseen yhteensä noin 220 tapauksessa. Työyhteisvalmennuksissa paneuduttiin myös työntekijöiden oman vastuualueen ja itsensä johtamisen kysymyksiin.

40 Henkilöstökehittämisen tunnuslukuja 2018 Henkilöstökehittämisen tunnusluvut 2018 Osallistujat Tapahtumat Esimiesareena Espoolaisen johtamisen valmennusohjelma Espoolainen johtaminen omaksi 96 5 Johtamisen erikoisammattitutkinto Lähiesimiehen ammattitutkinto 38 9 Kestävään tulevaisuuteen johtaminen 17 1 Executive Master of Business Administration 50 9 Henkilöstökoulutus Asiantuntijaluennot Tietotekniikkakoulutukset Suomen kielen koulutukset Hätäensiaputaidot asiakastyössä 80 6 Työpaikkaohjaajakoulutukset 69 2 Missä Mennään Espoo -valmennus Kesätyöntekijöiden perehdytys Esimiestyön ja työyhteisöjen kehittämispalvelut Teemoitetut esimiesvalmennukset Palvelupyynnöt 270 palvelupyyntöä 40 Stipendikukkaro 369 hyväksyttyä päätöstä

41 41 Työhyvinvointi vuonna 2018

42 Espoossa koetaan työnimua Espoon kaupungin työntekijät kokevat työnimua ja panostavat työhönsä. Muutoksilta työssä ei voi välttyä, mutta muutosten laatu koetaan useimmiten myönteisenä. Tulokset käyvät ilmi Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksesta, jolla kartoitettiin kunta-alan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Espoossa on tapahtunut Kunta10-kyselyn kaikilla osa-alueilla (työ, työyhteisö ja johtaminen) hyvää kehitystä. Molemminpuolinen tuki lähiesimiehen ja työyhteisön välillä on parantunut. Lähiesimiehen koetaan vahvistavan työntekijöiden kyvykkyyttä, kannustavan heitä yhteistyöhön ja itsenäiseen työskentelyyn eli valmentava johtaminen on Espoossa hyvällä tasolla. Toisaalta koettu työpaine ja työstressi ovat kasvaneet. Huolestuttavaa on, että asiakkaiden aiheuttamat väkivalta- ja uhkatilanteet ovat kasvaneet Espoossa 60 % vuoden 2016 kyselystä ja lähes 13 % vastanneista on kokenut uhkailua asiakkaalta viikoittain. Sama trendi näkyy muissakin kyselyyn osallistuneissa kunnissa. Espoo osallistui Kunta10-tutkimukseen yhdeksättä kertaa. Kyselyyn osallistui 11 kuntaa, joista Espoon tulokset olivat kokonaissijoituksessa parhaat. Vastausprosentti oli Espoossa 74 %, mikä on korkein luku tähän mennessä. 42

43 Työhyvinvointimittarit Henkilöstön keskim. eläkkeelle jäämisikä v (v) Iän perusteella eläkkeelle jääneiden osuus v (%) 66,00 100,00 64,00 62,00 63,3 63,3 90,00 80,00 90,9 84,4 60,00 70,00 58,00 60,00 56,00 50,00 54,00 40,00 52,00 30,00 50,00 v v v v v ,00 v v v v v Terveysperusteiset poissaolot v (pv/htv) Varhaiseläkemenoperusteinen maksu v (milj.e) 17, ,00 3, ,00 14,00 13,00 12,00 11,00 10,00 v v v v v ,5 2 1,5 1 0,5 0 v v v v v. 2018

44 Terveysperusteiset poissaolot kasvoivat Vuonna 2018 tavoitteena oli, että henkilöstön terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13 päivää/henkilötyövuosi. Tavoitteeseen ei päästy, sillä poissaoloja oli kaupungissa keskimäärin 16,1 päivää/henkilötyövuosi (vrt. 15,8 v. 2017). Poissaolot lisääntyivät kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta teknistä ja ympäristötoimea, jolla poissaolot vähenivät.. Toisaalta joka neljännellä työntekijällä ei ollut vuoden aikana lainkaan poissaoloja sairauden vuoksi. Kasvaneiden poissaolojen taustalla ovat mm. toimintaympäristön muutokset ja esimerkiksi joidenkin alojen työvoimapula. Erilaisilla työkykyjohtamisen toimenpiteillä pyritään tunnistamaan poissaolojen syitä ja vaikuttamaan niiden vähenemiseen tulevina vuosina. 44

45 Terveysperusteiset poissaolot Koko kaupunki palkalliset sairauspoissaolot 3,51 3,37 3,61 3,74 3,79 Terveysperusteiset poissaolot palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot 3,69 3,59 3,81 3,96 3,99 kuntoutustuki 0,29 0,25 0,20 0,22 0,25 työ- ja työmatkatapaturmat 0,14 0,14 0,14 0,16 0,18 yhteensä 4,12 3,98 4,15 4,34 4,42 Kuorma 15,0 14,5 15,1 15,8 16,1 45

46 Työhyvinvointimatriisi 2018 TYÖHYVINVOINTIMATRIISI / Espoon kaupunki 46 Henkilöstön sairauspoissaolot, euroa/hlö Henkilöstön työtapaturmat euroa /hlö Varhe-maksut, euroa /hlö Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin Työn kuormittavuus Työyhteisön tavoitteellisuus Sosiaalinen pääoma Kohtelun oikeudenmukaisuus Espoon kaupunki Pisteytys 0 pistettä pistettä Painoarvo 2,5 1, Tulos ,61 0,24 3,94 3,88 3,99 Tulos ,64 0,35 3,93 3,82 3,92 Tulos ,64 0,35 3,93 3,82 3,92 Pistearvo ,6 7,6 7,8 4,0 5,3 7,4 7,2 7,5 Pistearvo ,1 8,3 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Pistearvo ,4 8,7 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Matriisitulos ,6 7,6 7,8 4,0 5,3 7,4 7,2 7,5 Matriisitulos ,1 8,3 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Matriisitulos ,4 8,7 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Painotettu arvo ,0 11,3 7,8 4,0 5,3 7,4 7,2 7,5 Painotettu arvo ,2 12,5 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Painotettu arvo ,9 13,0 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7, Matriisiluvun kehitys 68,7 67,5 64,6 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 Matriisiluvun kehitys

47 Työsuojelu ja työterveystoiminta Espoossa 47

48 Työsuojelu Espoossa Espoo-tarinan tavoitteiden toteuttamiseksi ja seurantatietojen perusteella työsuojelussa kiinnitettiin huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: Laadukkaisiin työturvallisuusriskien arviointeihin ja työpaikan työsuojelun toimintaohjelmiin. Tapaturmien ehkäisyyn käsittelemällä tapaturmat ja ottamalla niistä opiksi. Espoon varhaisen tuen toimintamallilla tuettiin työkyvyn ja työturvallisuuden edistämistä. Vuoden aikana kehitettiin työsuojelun asiantuntijoiden osaamista ja vahvistettiin asiantuntijoiden yhteistyötä muun muassa valmennuksilla ja yhteisillä Näin me toimimme -pelisäännöillä. 48

49 Työsuojeluvaltuutettujen työn jakautuminen % 87 2 % % % % % Organisaation sisäinen yhteistyö Perustyösuojelutoiminta Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Viranomaisyhteistyö Oma kouluttautuminen Työntekijöiden ja esimiesten tuki Työsuojeluvaltuutettujen tehtävissä näkyivät erityisesti esimiesten ja työntekijöiden tukeminen epäasiallisen kohtelun tilanteissa sekä väkivalta- ja uhkatilanteissa. Lisäksi joissakin työyksiköissä näkyi työn kuormituksen lisääntyminen. 49

50 Työ- ja työmatkatapaturmat Tapaturmia sattui edellisvuotta enemmän. Erityisesti työssä sattuneet työtapaturmat kasvoivat. Vuonna 2018 sattui 729 työtapaturmaa, mikä on 98 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaiken kaikkiaan ilmoitetut vahingot, korvatut vahingot, tapaturmista aiheutuneet poissaolot sekä maksetut korvaukset kasvoivat. Tapaturmataajuus** kasvoi edellisestä vuodesta ja oli 9,43 (8,11 v. 2017). Vakavia yli 21 poissaolopäivää aiheuttaneita tapaturmia sattui 75 eli 27 edellisvuotta enemmän. Väkivaltatilanteet lisääntyivät. Kunta10-tutkimuksen tuloksissa näkyy asiakkaiden taholta tulleiden väkivalta- ja uhkatilanteiden kasvu. Vakuutusyhtiölle tehtyjen väkivaltatilanteiden ilmoitukset, tilanteista aiheutuneet poissaolot sekä maksettujen korvausten määrät ovat kasvaneet Espoossa. Kaupungin työsuojelulle on tehty aikaisempaa enemmän vaara- ja uhkatilanneilmoituksia. 50 ** Tapaturmataajuus (työssä sattuneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden). Kaikki vähintään neljä työkyvyttömyyspäivää aiheuttaneet työpaikkatapaturmat (EUROSTAT-tilastointiin perustuva).

51 Tapaturmatiedot Vahinkojen lkm Sairauspvt Korvaussumma ( ) Keskivahinko ( /lkm) Kaikki ilmoitetut Kaikki korvatut ** Taajuus (työssä sattuneet tapaturmat milj. työtuntia kohden) Työssä korvatut , , ,17 51 Asunnon ja työpaikan välisellä matkalla korvatut

52 Työterveyspalvelujen toiminta ja sen kehittäminen Työterveyspalveluissa tartuntatautilain muutos lisäsi rokotusten antamista. Syksyn kausi-influenssarokotuksia annettiin kpl. Lokakuusta lähtien työterveydessä on otettu kantaa mukautettuun työhön kaikissa sairauspoissaoloissa. Terveystarkastukset (+ 24 %) sekä tietojen anto ja ohjaus (+ 9 %) lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteydenotot lääkäreihin vähentyivät (11 %) ja yhteydenotot hoitajiin lisääntyivät (11 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Laboratoriotutkimuksia ja kuvantamisia tehtiin hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttivat sairauspoissaoloja entistä harvemmalle. Toisaalta sairauspoissaolot ovat pitkittyneet verrattuna vuoteen Työkyvyn ylläpitoa tuettiin mm. Innostu urastasi iloitse työstäsi -kursseilla ja Liikahdus-toiminnalla. Lisäksi henkilöstölle tarjottiin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. 52