1. Vuotomaa (massaliikunto)

Transkriptio

1

2 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan matalista maaterasseista, tyvelta a n kaarevista puista tai vinoon kallistuneista pylva ista ja aidoista. Maa valuu yleensä joko kallion tai routaisen maan päällä. Vuotomaata esiintyy vuoristoissa ja tuntureilla.

3 2. Maanvieremä (massaliikunto) - Massaliikunto, jossa maa-aines valuu rinnettä alas, usein pystysuorina liuskoina. - Maanvyöryn syntyyn vaikuttaa mm. maaperän koostumus ja vetisyys, sekä rinteen jyrkkyys. Maanvieremiä on kahdenlaisia. 1.Hetkelliset maavyöryt. - Maa-aines vyöryy nopeasti alas rinnettä esimerkiksi sateen vaikutuksesta. 2.Hitaasti liikkuvat maanvyöryt. - Massa liikkuu hitaammin alaspäin. - Hitaasti muodostuneen maanvieremän voi huomata mm. alueelle kasvaneista puista, sillä niiden rungot käyristyvät hitaan massaliikunnon takia.

4 3. Kanjoni (fluviaalinen) - Suuri jyrkkäseinäinen laakso, jonka vesi on uurtanut kallioon. - Miljoonien vuosien aikana vesi on kovertanut muodostuman jota kutsutaan v-laaksoksi. - Kosteilla alueilla vesi valuu laakson reunoilta kohti joenuomaa ja muodostaa loivan ja avaran v-laakson. - Kuivassa ilmastossa vesi virtaa joen pohjaan ja näin vlaakso kovertuu syvälle, jolloin se on kanjoni. - Tunnetuin kanjoni on Grand Canyon, joka sijaitsee Yhdysvalloissa. - Suomen tunnetuimmat kanjonit ovat Oulankajoen kanjoni sekä Utsjoella sijaitseva Kevon kanjoni.

5 4. Meanderoiva joki (fluviaalinen) Meanderi on joenmutka joka syntyy tasaisella maalla, kun nopeasti virtaava vesi kuluttaa joen ulkokaarta ja hidas virtaus kasaa maa-ainesta joen sisäkaarteeseen. Meandereita muodostuu esimerkiksi savi-, hiekka-, hieta-, ja hiesumaassa. Suomessa meanderoivia kookkaita jokia mm. Oulankajoki ja Siiponjoki

6 5. U-laakso (glasifluviaalinen) U -laakso on liikkuvan jään kuluttama poikkileikkaukseltaan U -kirjaimen muotoinen laakso. U -laakso muodostuu kun jäätikkö liukuu rinnettä alaspäin, kaivertaen siihen hitaasti jyrkän laakson. Kun jäätikkö vetäytyy tai katoaa, laakso jää jäljelle ja usein sen pohjalta löytyy pieniä jään kuljettamia lohkareita U -laaksoja löytyy vuoristoisilta seuduilta kuten Alpeilta tai Kalliovuorilta. Vuonot ovat U-laaksoja, joihin merivesi on noussut.

7 6. Reunamuodostuma (glasifluviaalinen) Synty: Syntynyt jääkauden lopun seurauksena. Kesäisin ilmaston ollessa lämpimämpää jään reuna vetäytyi taaksepäin. Jään alta paljastui moreenia, jonka jäätikkö työnsi talvella eteensä valliksi. Tällöin aines kasaantui reunamuodostumaksi. Se on jäätikköjokien kuljettaman aineksen muodostama kasaantumismuoto. Suuri osa reunamuodostuman maa-aineksesta on peräisin jäätiköltä virtaavista joista. Esiintyminen: Tunnetuimmat reunamuodostumat Suomessa ovat Salpausselät I, II ja III.

8 7. Harju (glasifluviaalinen) Harju on sulavan jäätikön sisällä virranneen joen pohjaan syntynyt kerrostumamuoto. Harjut kulkevat mannerjään etenemissuunnan mukaisesti. Harju syntyy virtaavan jäätikköjoen kuljettaman maa-aineksen laskeutuessa kanavassaan jäätikön sisällä, ja jäätikköjoen suulla.

9 8. Drumliini (glasiaalinen) - - Drumliini syntyy kun mannerjäätikön kuljettama pohjamoreeni kasaantuu jäätikön liikkeen suuntaisiksi mäiksi. Muodoltaan pitkänomainen ja toisesta päästä kapeneva. Koostuu pääasiassa moreenista ja niillä on usein kalliosydän.

10 9. Sienikallio (eolinen) Sienikallio on kivi jota tuuli on kuluttanut eniten alaosasta. Sienikallioita esiintyy erityisesti kuivilla seuduilla ja merenrannoilla, jossa tuuli lennättää hiekkaa ja pieniä kiviä. Hiekkaa lentää painovoiman vaikutuksista eniten lähellä maata, joten kallio kuluu enemmän alaosasta.

11 10. Dyyni (eolinen) Dyyni on tuulen hiekasta kasaama hiekkakumpu, jota tavataan aavikoilla ja hiekkarannoilla. Dyynin korkeus voi olla jopa 500 metriä ja pituus poikittain yli 150 kilometriä ja se on usein aaltomainen. Dyyni syntyy, kun tuuli kuljettaa hiekkaa. Hiekka alkaa kasaantua, kun sen eteen tulee joku este koska hidastunut tuuli ei kykene kuljettamaan hiekkaa pidemmälle. Kasautunut hiekka toimii itse esteenä ja jatkaa kasautumista dyyniksi. Alussa tuulen puoleinen ja suojan puoleinen rinne ovat yhtä jyrkkiä, mutta kun tuuli siirtää hiekkaa tuulen puolelta suojan puolelle, se luo sinne jyrkän rinteen.