JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

Transkriptio

1 JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

2 Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen merkitys Euroopan luonnonmaantieteessä: maaperä, hydrologia ja kasvillisuus 2

3 GEOMORFOLOGIA Geomorfologia on tieteenala, joka tutkii maanpinnan muotoja, prosesseja ja niiden ajallista ja alueellista esiintymistä Tarkasteltavana voivat olla maankamaran pienet yksityiskohdat tai maailmanlaajuiset kokonaisuudet Alueellinen analytiikka ja mallinnus keskeisiä viimeaikaisia kehityskohteita, esim. ennustava geomorfologinen kartoitus 3

4 GEOMORFOLOGIA 4

5 Suomen kallioperää peittää tavallisesti muutaman metrin vahvuinen maapeite. Pääosa Suomen pinnanmuodoista aiheutuu kallioperästä, maaperä ohut (ka noin 7 m) Maapeitteen merkitys maankamaran suurmuodoille on vähäinen, mutta paikallisesti maaperästä on syntynyt runsaasti syntytavaltaan ja ainekseltaan erilaisia pinnanmuotoja. Vain noin 3 % Suomen maapinta-alasta on kokonaan maaperää vailla olevia kalliopaljastumia.

6 1 1 1 Relatiivinen korkeus Suhteellinen korkeus Jonkin kohteen (esim. mäen laen ja sen juuren) välinen korkeusero 2 1 Korkokuvan aluetyypittely visuaalisin perustein (vasemmalla): 1. Laaja-alaisia, jyrkkärinteisiä kohoumia 2. Korkeussuhteiltaan vaihtelevaa, ruhjelaaksojen luonnehtimaa maastoa 3. Korkeussuhteiltaan vaihtelevaa, kumpuilevaa maastoa 4. Suhteellisen tasaista maastoa 6

7 KORKEUSEROT KESKEINEN MAANTIETEELLINEN TEKIJÄ Kilpisjärvi 940 m Kilpisjärvi 580 m 7

8 Geomorfologiset seikat vaikuttavat maannoksen luonteeseen ja maannosprofiilin paksuuteen. Mitä vaihtelevampia ovat alueen pinnanmuodot, sitä vaihtelevampi on alueen maannoskin luonteeltaan. Vaihtelevan topografian alueella on runsaasti eri tavalla auringonpaistetta saavia rinteitä. Myös maaperän kosteussuhteissa ja kasvillisuudessa on tällaisilla paikoilla huomattavia eroja. Kilpisjärvi 580 m 8

9 MURROKSET JA RUHJEET 9

10 GLASIGEENINEN KORKOKUVA - MOREENIA Mannerjään suoran toiminnan tuloksena syntyneitä kulutus- ja kasaantumismuotoja. Aines lajittumatonta (moreenia) Maamme yleisin maalaji, moreeni, peittää kallioperää tavallisesti enintään muutaman metrin vahvuisena kerroksena tasoittaen alustan epätasaisuuksia. Mineraalimaalajit ovat syntyneet jääkauden aikana preglasiaalisista rapautumista ja kallioperästä kulumalla, eloperäiset kerrostumat jääkauden jälkeen. 10

11 Ylin ranta Ylimmän rannan taso jakaa Suomen supra-akvaattiseen ja subakvaattiseen alueeseen Pinta-alasta 62 % ollut ainakin jossain vaiheessa Itämeren peitossa Ylimmän rannan ikä BP BP (vuotta sitten) jään vetäytyessä Ylin ranta metakroninen: Maankohoamisen seurauksena korkeimmalta löytynyt muinaisranta on löytynyt Rovaniemen eteläpuolelta 220 m nykyisen merenpinnantason yläpuolelta (Ancylusjärvi-vaihe) Baltian jääjärven ylin rantataso on Kaakkois-Suomessa noin 100 m mpy 11

12 DE GEER MOREENEITA LASERKEILATUSSA KORKEUSMALLISSA 12

13 De Geer-moreenit Merenkurkun saaristo 13

14 GLASIFLUVIAALINEN KORKOKUVA Jäätiköltä virtaavien sulamisvesien kuljettamasta ja lajittelemasta aineksesta syntyneitä muotoja (aines: sora, hiekka, hieta, hiesu ja savi), jäätikköjokimuodostumia. Peittävät noin 5 % Suomen maapinta-alasta 14

15 HIENOSEDIMENTTITASANGOT (SAVIKOT) Savi on useimmiten kasautunut syviin painanteisiin paksuiksi kerroksiksi. Savea on noin 8 % Suomen maapinta-alasta. Joskus savi on ohuena kerroksena kumpuilevan kalliomaaston päällä ja vain loiventaa maastonpiirteitä 15

16 HIENOSEDIMENTTITASANGOT (SAVIKOT) Virtaavan veden savikkoalueelle aiheuttamia muodostumia Siuntiossa, esitettynä Maanmittauslaitoksen (a) Maastokartalla, (b) KM25-korkeusmallilla ja (c) KM2-korkeusmallilla. (Oksanen Juha, Paikkatietokeskus) 16

17 MAAPERÄ / GEOMOROFOLOGIA / TUTKIMUS Paikkatietoanalyysit ja korkeusmallit Mallinnus Ilmastonmuutoksen vaikutus (esimerkiksi eroosionopeuteen) 17

18 Kallioperää peittävät maaperätyypit 18