802656S ALGEBRALLISET LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS PART II

Transkriptio

1 802656S ALGEBRALLISET LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS PART II Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO SYKSY 2017 Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II1 / 104

2 Symmetriset polynomit Määritelmä 1 Olkoon R rengas. Formaali lauseke P(t 1,..., t m ) = p i1,...,i m t i 1 i tm im, p i1,...,i m R (1.1) Finite on m. muuttujan R-kertoiminen polynomi, missä t 1,..., t m ovat polynomin muuttujia. Polynomin P aste on deg P(t 1,..., t m ) = max{i i m }. (1.2) Käytetään kaikkien R-kertoimisten polynomien joukolle merkintää R[t 1,..., t m ]. (1.3) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II2 / 104

3 Symmetriset polynomit Olkoon < i 1,..., i m > termin p i1,...,i m t i 1 i tm im eksponentti. Tällöin termejä voidaan vertailla kuten yhden muuttujan tapauksessa vastinpotensseja. Siten joukkoon R[t 1,..., t m ] voidaan määritellä luonnollisella tavalla identtisyys sekä yhteen- ja kertolaskut. Voidaan todistaa, että kolmikko (R[t 1,..., t m ], +, ) on rengas. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II3 / 104

4 Symmetriset polynomit Olkoon S M joukon {1, 2,..., m} permutaatioryhmä. Jos λ S m, niin merkitään p λ (t 1,..., t m ) = p(t λ(1),..., t λ(m) ). (1.4) Määritelmä 2 Polynomi p on symmetrinen, jos p(t λ(1),..., t λ(m) ) = p(t 1,..., t m ) λ S m. (1.5) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II4 / 104

5 Symmetriset polynomit Perusfunktiot Määritelmä 3 Polynomit 1 j 1 <j 2 <...<j k m s k = s k (t 1,..., t m ) = (1.6) t j1 t j2 t jk, k = 1,..., m, ovat symmetriset perusfunktiot/elementary symmtric polynomials. Lemma 1 Symmetriset perusfunktiot s 1,..., s m ovat symmetrisiä polynomeja eli aina, kun k = 1,..., m. s k (t λ(1),..., t λ(m) ) = s k (t 1,..., t m ) λ S m (1.7) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II5 / 104

6 Symmetriset polynomit Siten polynomeja s 1 = t t m ; (1.8) s 2 = t 1 t 2 + t 1 t t m 1 t m ; (1.9) s 3 = t 1 t 2 t 3 + t 1 t 2 t t m 2 t m 1 t m ; (1.10)... s m = t 1 t 2 t m 1 t m ; (1.11) voidaan kutsua myös symmetrisiksi peruspolynomeiksi. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II6 / 104

7 Symmetriset polynomit Lause 1 Symmetristen polynomien peruslause. Jokainen renkaan R[t 1,..., t m ] symmetrinen polynomi S(t 1,..., t m ) voidaan esittää symmetristen perusfunktioiden s 1 = s 1 (t 1,..., t m ),..., s m = s m (t 1,..., t m ) polynomina eli on olemassa sellainen P(s 1,..., s m ) R[s 1,..., s m ], että S(t 1,..., t m ) = P(s 1 (t 1,..., t m ),..., s m (t 1,..., t m )). (1.12) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II7 / 104

8 Symmetriset polynomit Olkoot S R renkaita. Oletetaan, että polynomi a(x) = a 0 + a 1 x x m S[x] jakaantuu polynomirenkaassa R[x] seuraavasti a(x) = (x α 1 ) (x α m ), α 1,..., α m R. (1.13) Lause 2 Olkoon b(t 1,..., t m ) S[t 1,..., t m ] symmetrinen polynomi. Tällöin b(α 1,..., α m ) S. (1.14) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II8 / 104

9 Symmetriset polynomit Olkoot K L kuntia. Oletetaan, että polynomi a(x) = a 0 + a 1 x a m x m K[x] jakaantuu polynomirenkaassa L[x] seuraavasti a(x) = a m (x α 1 ) (x α m ), α 1,..., α m L. (1.15) Lause 3 Olkoon b(t 1,..., t m ) K[t 1,..., t m ] symmetrinen polynomi. Tällöin b(α 1,..., α m ) K. (1.16) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II9 / 104

10 Symmetriset polynomit Esimerkki 1 Olkoon Tällöin x 2 + bx + c = (x α)(x β) Q[x]. (1.17) α 2 + β 2 Q, (1.18) α 3 + 2αβ + β 3 Q. (1.19) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 10 / 104

11 Kuntalaajennus/Field extension Kuntalaajennus Määritelmä 4 Kunta K on kunnan L alikunta/sub field eli kunta L on kunnan K laajennus/extension K ja L ovat kuntia sekä K L. Tällä kurssilla kuntalaajennukselle käytetään merkintöjä L : K ja K L. Kun L : K, niin L voidaan tulkita lineaariavaruudeksi kunnan K yli asettamalla yhteenlasku/we can interpret L as a vector space over K by setting addition L L L, (α, β) α + β; (2.1) ja skalaarilla r K kertominen/scalar multiplication K L L, (r, α) rα (2.2) käyttäen kunnan L yhteen- ja kertolaskuja/by using the fiel operations. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 11 / 104

12 Kuntalaajennus/Field extension Kuntalaajennus Määritelmä 5 Kuntalaajennuksen aste/degree of field extension eli [L : K] = dim K L. äärellinen/finite, jos [L : K] <. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 12 / 104

13 Kuntalaajennus/Field extension Kuntatorni/Field tower Jos K M L, niin kuntaa M sanotaan välikunnaksi/intermediate field. L 1 L 2 L 3 K K L 3 L 1 ja K L 3 L 2 Lause 4 Olkoon K M L kuntatorni. Tällöin [L : K] = [L : M][M : K]. (2.3) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 13 / 104

14 Kuntalaajennus/Field extension Kuntatorni/Field tower Todistus. Olkoot M = α 1,..., α r K = Kα Kα r, dim K M = r; L = β 1,..., β s M = Mβ Mβ s, dim M L = s. (2.4) Valitaan γ L. Sille pätee γ = m j = γ = s m j β j, m j M; j=1 r k ij α i, k ij K i=1 r i=1 j=1 #{α i β j } = rs. s k ij α i β j Kα 1 β Kα r β s, (2.5) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 14 / 104

15 Kuntalaajennus/Field extension Kuntatorni/Field tower Osoitetaan vielä, että {α i β j } on lineaarisesti vapaa. Asetetaan r i=1 j=1 s h ij α i β j = 0, h ij K ( s r ) h ij α i β j = 0, missä {β j } on kanta/m j=1 i=1 r h ij α i = 0, missä {α i } on kanta/k i=1 h ij = 0, i, j. (2.6) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 15 / 104

16 Kuntalaajennus/Field extension Osamääräkunta Tarkennetaan hieman rationaalilukujen ja rationaalifunktioiden käsitteitä ja sitä kautta niillä operointia. Määritelmä 6 Olkoon D kokonaisalue ja a, b, c, d D, bd 0. Asetetaan relaatio (a, b) (c, d) ad = bc. (2.7) Lause 5 Relaatio on ekvivalenssirelaatio joukossa D (D \ {0}) = D. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 16 / 104

17 Kuntalaajennus/Field extension Osamääräkunta Määritelmä 7 Ekvivalenssiluokille [a, b] = {(c, d) D (c, d) (a, b)} sovitaan yhteenlasku [a 1, b 1 ] + [a 2, b 2 ] = [a 1 b 2 + a 2 b 1, b 1 b 2 ] (2.8) ja kertolasku [a 1, b 1 ][a 2, b 2 ] = [a 1 a 2, b 1 b 2 ] (2.9) aina, kun (a 1, b 1 ), (a 2, b 2 ) D. Merkitään vielä a/b = a b = [a, b] ja Q(D) = {a/b (a, b) D}. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 17 / 104

18 Kuntalaajennus/Field extension Osamääräkunta Voidaan todistaa, että Lause 6 Kolmikko (Q(D), +, ) on kunta. Sanotaan, että Q(D) on D:n osamääräkunta (quotient field, field of fractions). Tällöin pätee rengasisomorfiatulos jonka nojalla voidaan merkitä a = a/1. Edelleen { a 1 a D} = D, (2.10) ab 1 = a ( ) b 1 = a b = a b (2.11) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 18 / 104

19 Kuntalaajennus/Field extension Osamääräkunta Esimerkki 2 Olkoon D = Z, joka on kokonaisalue. Tällöin saadaan osamääräkunta Q(Z), jonka avulla rationaalilukujoukko saadaan määriteltyä tarkasti. Määritelmä 8 Rationaalilukujen kunta Q = Q(Z). Nyt rationaalilukujen supistamis-/cancellation ja laventamislaki/convert seuraa suoraan Määritelmästä 7. ac bc = a b a b = da db (2.12) (2.13) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 19 / 104

20 Kuntalaajennus/Field extension Osamääräkunta Esimerkki 3 Olkoon K kunta, jolloin polynomirengas D = K[x] on kokonaisalue. Määritelmä 9 Rationaalifunktioiden kunta K(x) = Q(K[x]). Tällöin pätevät ylläesitetyt supistussäännöt, jolloin mm. (x 2 1)x (x 1)x 2 = x + 1 = x x. (2.14) Esimerkki 4 Olkoon K kunta, jolloin formaalien sarjojen joukko D = K[[T ]] on kokonaisalue. Tällöin saadaan osamääräkunta, joka on isomorfinen formaalien Laurentin sarjojen kunnan kanssa eli Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 20 / 104

21 Kuntalaajennus/Field extension Osamääräkunta Lause 7 Näillä rakenteilla on seuraavat suhteet: Määritelmä 10 Formaali derivaatta on lineaarinen kuvaus, jolle pätee K((T )) = Q(K[[T ]]). (2.15) K[T ] K(T ) K((T )), (2.16) K[T ] K[[T ]] K((T )). (2.17) D : K((T )) K((T )) DT k = kt k 1 k Z. (2.18) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 21 / 104

22 Algebralliset luvut Algebralliset alkiot alikunnan suhteen Määritelmä 11 Olkoot K L kuntia ja α L. Jos on olemassa sellainen p(x) K[x] \ K, että p(α) = 0 (3.1) niin α on algebrallinen kunnan/algebraic over the field K suhteen (yli). Muutoin α on transkendenttinen/transcendental over kunnan K suhteen. Esimerkki 5 A. Tiedetään, että π on transkendenttinen rationaalilukujen kunnan Q suhteen. B. Koska p(π) = 0, p(x) = x π R[x], (3.2) niin välittömästi nähdään, että π on algebrallinen reaalilukujen kunnan R suhteen. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 22 / 104

23 Algebralliset luvut Algebralliset alkiot alikunnan suhteen Määritelmä 12 Olkoot K L kuntia ja α L. Algebrallisen luvun α minimipolynomi on asteeltaan pienin mahdollinen pääpolynomi/lowest degree monic polynomial M α (x) K[x] \ K, jolle pätee M α (α) = 0. (3.3) Olkoon deg M α (x) = n, tällöin algebrallisen luvun α aste/degree kunnan K yli on deg α = deg K α = n 1. (3.4) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 23 / 104

24 Algebralliset luvut Algebralliset alkiot alikunnan suhteen Lause 8 Olkoon K L kuntia ja α L. Algebrallisen luvun α minimipolynomi M α (x) K[x] n on yksikäsitteinen ja jaoton/unique and irreducible polynomirenkaassa K[x]. Todistus. Jos M α (x) jakaantuu, niin Koska M α (x) = A 1 (x)a 2 (x), deg A 1 (x), deg A 2 (x) n 1. (3.5) niin olisi olemassa polynomi A i (x) K[x]: 0 = M α (α) = A 1 (α)a 2 (α), (3.6) A i (α) = 0, deg A i (x) n 1. Ristiriita. (3.7) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 24 / 104

25 Algebralliset luvut Algebralliset alkiot alikunnan suhteen Yksikäsitteisyys: Olkoot M α (x), N α (x) K[x] n alkion α minimipolynomeja. Koska ne ovat jaottomia ja M α (α) = N α (α) = 0, niin Lauseen?? nojalla M α (x) N α (x) ja N α (x) M α (x). (3.8) K[x] K[x] Täten M α (x) = k N α (x) ja edelleen M α (x) = N α (x). Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 25 / 104

26 Algebralliset luvut Algebralliset alkiot alikunnan suhteen Määritelmä 13 Olkoon α C astetta deg α = n oleva algebrallinen luku kunnan Q yli. Tällöin sanotaan, että α on astetta deg α = n oleva algebrallinen luku. Jos α C ei ole algebrallinen luku, niin α on transkendenttiluku. Olkoon α on astetta deg α = n oleva algebrallinen luku. Tällöin α:n minimipolynomi M α (x) Q[x] n on jaoton polynomirenkaassa ja sen aste deg M α (x) = n. Siten astetta n olevan algebrallisen luvun minimipolynomi on muotoa M α (x) = x n + a n 1 x n a 1 x + a 0, a i Q, (3.9) oleva jaoton pääpolynomi. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 26 / 104

27 Algebralliset luvut Algebralliset alkiot alikunnan suhteen Kokonainen algebrallinen luku Määritelmä 14 Olkoon α C astetta deg α = n oleva algebrallinen luku, jonka minimipolynomi M α (x) Z[x] n. (3.10) Tällöin α on astetta deg α = n oleva kokonainen algebrallinen luku/algebraic integer. Siten kokonaisen astetta n olevan algebrallisen luvun minimipolynomi on muotoa M α (x) = x n + a n 1 x n a 1 x + a 0, a i Z, (3.11) oleva jaoton pääpolynomi. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 27 / 104

28 Algebralliset luvut Algebralliset alkiot alikunnan suhteen Algebraic integer Esimerkki on 2. asteen kokonainen algebrallinen luku. (3.12) Esimerkki 7 x 3 2 = (x α 1 )(x α 2 )(x α 3 ) (3.13) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 28 / 104

29 Algebralliset luvut Algebralliset alkiot alikunnan suhteen Lauseen?? nojalla jaottomalla polynomilla nollakohdat ovat erillisiä. Olkoot α 1 = α, α 2,..., α n C. minimipolynomin M α (x) nollakohdat, jotka ovat siis erillisiä eli α i α j, kun i j. Määritelmä 15 Algebrallisen luvun α liittoluvut eli konjugaatit ovat minimipolynomin M α (x) nollakohdat α 1,..., α n C. (3.14) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 29 / 104

30 Algebralliset luvut Algebralliset alkiot alikunnan suhteen Määritelmä 16 Algebrallisen luvun α liittolukuihin liittyvät monomorfiat ovat kuntamorfismit σ 1,..., σ n : K = Q(α) C; (3.15) joille pätee: Lisäksi usein kiinnitetään σ i on injektio; (3.16) σ i (x + y) = σ i (x) + σ i (y); (3.17) σ i (xy) = σ i (x)σ i (y); (3.18) σ i Q = Id : Q Q identtinen kuvaus (3.19) σ i (α) = α i, i = 1,..., n. (3.20) σ 1 = Id K, σ 1 (α) = α. (3.21) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 30 / 104

31 Algebralliset luvut Algebralliset alkiot alikunnan suhteen Määritelmä 17 Olkoon Q K C ja [K : Q] <, tällöin K on lukukunta. Lause 9 Olkoon K lukukunta ja σ : K C monomorfia. Tällöin σ(a) = a a Q. (3.22) σ(aα + bβ) = aσ(α) + bσ(β), a, b Q, α, β K. (3.23) σ(p(β)) = p(σ(β)) β K, p(x) Q[x]. (3.24) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 31 / 104

32 Algebralliset luvut Alkiolla laajentaminen Määritelmä 18 Olkoon S R rengaslaajennus/ring extension ja α 1,..., α m R. Tällöin asetetaan S[α 1,..., α m ] = V, (3.25) S {α 1,...,α m} V R joka on suppein R:n alirengas sisältäen alirenkaan S sekä alkiot α 1,..., α m. Thinnest sub ring containing... Nähdään, että S[α 1,..., α m ] koostuu alkioiden α 1,..., α m polynomilausekkeista. Erityisesti S[α] = {s 0 + s 1 α + s 2 α s n α n s i S, n N} (3.26) on yhden muuttujan α polynomirengas. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 32 / 104

33 Algebralliset luvut Alkiolla laajentaminen Määritelmä 19 Olkoon K L kuntalaajennus ja α 1,..., α m L. Tällöin asetetaan K, α 1,..., α m = M, (3.27) K {α 1,...,α m} M L joka on suppein L:n alikunta sisältäen alikunnan K sekä alkiot α 1,..., α m. Lause 10 K, α 1,..., α m = K(α 1,..., α m ) := (3.28) { } A B A, B K[α 1,..., α m ], B 0. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 33 / 104

34 Algebralliset luvut Alkiolla laajentaminen Lause 11 K, α = K(α) := Lause 12 Jos α on transkendenttinen K:n suhteen, niin { } A(α) A(α), B(α) K[α], B 0. (3.29) B(α) eli renkaat K[α] ja K[x] ovat isomorfiset. Edelleen eli kunnat K(α) ja K(x) ovat isomorfiset. K[α] = K[x] (3.30) K(α) = K(x) (3.31) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 34 / 104

35 Algebralliset kunnat Määritelmä 20 Kuntalaajennus L : K on algebrallinen, jos jokainen L:n alkio on algebrallinen K:n suhteen. Merkintä 1 Kα Kα m := {k 1 α k m α m k 1,..., k m K}; (4.1) K[β] n := Kβ 0 + Kβ Kβ n. (4.2) Välittömästi K[β] n K[β] = Kβ 0 + Kβ (4.3) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 35 / 104

36 Algebralliset kunnat Lause 13 Olkoon L : K ja β L. Tällöin A. deg K β = s K[β] = K[β] s 1 ja dim K K[β] = s; (4.4) B. Jos β on algebrallinen K:n suhteen, niin K[β] on kunta; C. [L : K] = r < deg K β = s r; (4.5) D. äärellinen kuntalaajennus L : K on algebrallinen. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 36 / 104

37 Algebralliset kunnat Lause 14 Olkoon L : K, α L algebrallinen K:n yli ja deg K α = n. Tällöin A. K, α = K[α] = K + Kα Kα n 1 ; (4.6) B. [ K, α : K] = deg K α = n; (4.7) C. β K, α deg K β = k n; (4.8) D. Kuntalaajennus K, α on algebrallinen. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 37 / 104

38 Algebralliset kunnat Todistus. Lause 13 A. : Olkoon deg K β = s. Osoitetaan aluksi, että Olkoon β:n minimipolynomi K[β] = K[β] s 1 = Kβ 0 + Kβ Kβ s 1. (4.9) M β (x) = b 0 x x s K[x] ja a(β) K[β], a(x) K[x]. (4.10) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 38 / 104

39 Algebralliset kunnat Jakoalgoritmin nojalla a(x) = q(x)m β (x) + r(x), deg r(x) s 1 a(β) = q(β)m β (β) + r(β) = r(β) K[β] s 1 K[β] K[β] s 1 K[β] = K[β] s 1. (4.11) Näytetään vielä, että {β 0, β 1,..., β s 1 } muodostaa kannan. Nimittäin, jos asetetaan k 0 β 0 + k 1 β k s 1 β s 1 = 0, k 0,..., k s 1 K, k i 0, jollakin i = 0,..., s 1 deg K β s 1. Ristiriita. dim K K[β] = dim K K[β] s 1 = s. (4.12) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 39 / 104

40 Algebralliset kunnat : Olkoon K[β] = K[β] s 1 ja dim K K[β] = s. Siten dim K K[β] s 1 = s ja K[β] s 1 = Kβ 0 + Kβ Kβ s 1, (4.13) missä {β 0, β 1,..., β s 1 } ovat lineaarisesti riippumattomia K:n yli. Jos olisi p(x) K[x], 1 deg p(x) s 1, p(β) = 0, Toisaalta β s K[β] = K[β] s 1 {β 0, β 1,..., β s 1 } olisi lin. sidottu. Ristiriita deg K β s. (4.14) β s = k 0 β 0 + k 1 β k s 1 β s 1 deg K β s. (4.15) deg K β = s. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 40 / 104

41 Algebralliset kunnat Todistus. Lause 13 C: B. kohdasta saadaan, että K[β] on L:n alikunta. Koska [L : K] = r <, niin A. kohdan nojalla dim K K[β] := s dim K L = r deg K β = s r. (4.16) Nyt K K[β] L muodostaa kuntatornin. Siten Lauseen 4 nojalla [L : K] = [L : K[β]][K[β] : K] r = vs, v = [L : K[β]]. (4.17) Niinpä s r. (4.18) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 41 / 104

42 Algebralliset kunnat Huomautus 1 Lauseen 11 nojalla K, α = K(α) = { } A(α) A(α), B(α) K[α], B 0. (4.19) B(α) mutta Lauseen 14 A. kohdan nojalla algebrallisen luvun määräämässä laajennuskunnassa kaikki α:n rationaalilausekkeet palautuvat α:n polynomilausekkeiksi. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 42 / 104

43 Algebralliset kunnat Esimerkki 8 Tarkastellaan kuntalaajennusta L := Q, 2 1/2, 2 1/3 = Q, 2 1/2, 2 1/3. (4.20) Merkitään M 2 := Q, 2 1/2, M 3 := Q, 2 1/3. (4.21) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 43 / 104

44 Algebralliset kunnat Aluksi M α1 = x 2 2 = (x α 1 )(x α 2 ), α 1 = 2 1/2, M α1 J Q[x], deg Q M α1 = 2, [M 2 : Q] = 2; (4.22) M β1 = x 3 2 = (x β 1 )(x β 2 )(x β 3 ), β 1 = 2 1/3, M β1 J Q[x], deg Q M β1 = deg Q M β2 = deg Q M β3 = 3, Lauseen 14 C kohdan nojalla [M 3 : Q] = 3. (4.23) β 1, β 2, β 3 / M 2, α 1, α 2 / M 3. (4.24) Siten polynomilla x 3 2 ei ole nollakohtia kunnassa M 2, joten x 3 2 on jaoton polynomirenkaassa M 2 [x]. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 44 / 104

45 Algebralliset kunnat Niinpä [L : M 2 ] = [ M 2, 2 1/3 : Q, 2 1/2 ] = 3. (4.25) Edelleen Lauseen 4 mukaan [L : Q] = [L : M 2 ][M 2 : Q] = 6. (4.26) Vastaavasti kuten Lauseen 4 todistuksessa M 2 = 1, 2 1/2 Q = Q 1 + Q2 1/2, dim Q M 2 = 2; L = 1, 2 1/3, 2 2/3 M2 = M M 2 2 1/3 + M 2 2 2/3, dim M2 L = 3. Josta saadaan Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 45 / 104

46 Algebralliset kunnat L = Q 1 + Q2 1/2 + Q2 1/3 + Q2 1/2 2 1/3 + Q2 2/3 + Q2 1/2 2 2/3 = 1, 2 1/6, 2 2/6, 2 3/6, 2 4/6, 2 5/6 Q, dim Q L = 6. Siten eli Q, 2 1/2, 2 1/3 = Q, 2 1/6 (4.27) Q(2 1/2, 2 1/3 ) = Q(2 1/6 ). (4.28) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 46 / 104

47 Algebralliset kunnat Lemma 2 Olkoot Tällöin [ K, α i : K] = n i, i = 1,..., r. (4.29) [ K, α 1,..., α r : K] n 1 n r. (4.30) Lause 15 Kuntalaajennus L : K on äärellinen täsmälleen silloin kun L = K, α 1,..., α r ja L on algebrallinen K:n yli. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 47 / 104

48 Algebralliset luvut A Kerrataan, että joukko A C koostuu kaikista algebrallisista luvuista kunnan Q yli. Seuraava tulos osoittaa, että algebrallisten lukujen joukko A on kompleksilukujen kunnan alikunta. Lause 16 A C. (5.1) Seuraus 1 Jos α, β A, niin α ± β, αβ, α/β A. (5.2) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 48 / 104

49 Algebralliset luvut A Algebran peruslauseen?? nojalla C on algebrallisesti suljettu eli jos τ on algebrallinen C:n suhteen, niin τ C. Seuraava tulos osoittaa, että jos ω C on algebrallinen kunnan A suhteen, niin ω A. Lause 17 Algebrallisten lukujen joukko A on algebrallisesti suljettu eli a(x) A[x] \ {0(x)}, a(ω) = 0 ω A. (5.3) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 49 / 104

50 Lukukunnat Lause 18 Olkoon K on lukukunta. Tällöin on olemassa sellainen τ K, että K = Q(τ). (6.1) Siten lukukunnat ovat yksinkertaisia Q:n laajennuksia eli yhden alkion generoimia laajennuksia. Number fields are generated by a single element. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 50 / 104

51 Lukukunnat Todistus. Induktiolla. Tarkastellan tapausta K = Q(α, β) (6.2) ja osoitetaan, että K = Q(α + cβ), jollakin c Q. (6.3) Olkoot M α (x) = (x α 1 ) (x α n ) Q[x]; M β (x) = (x β 1 ) (x β m ) Q[x]. (6.4) Tällöin on olemassa sellainen c Q, että γ := α + cβ α i + cβ j, (i, j) (1, 1). (6.5) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 51 / 104

52 Lukukunnat a). Välittömästi γ := α + cβ Q(α, β) Q(γ) Q(α, β). (6.6) b). Osoitetaan (mutta ei niin välittömästi), että Q(α, β) Q(γ). (6.7) Tarkastellaan polynomeja r(x) = M α (γ cx) Q(γ)[x], deg r(x) = n, r(β) = M α (γ cβ) = M α (α) = 0; M β (β) = 0, M β (x) Q[x], (6.8) missä polynomin M β (x) kaikki nollakohdat β j ovat yksinkertaisia. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 52 / 104

53 Lukukunnat Asetetaan nyt r(τ) = M β (τ) = 0 τ = β k ; 0 = r(τ) = M α (γ cτ) γ cτ = α h γ = α h + cτ = α h + cβ k γ = α + cβ τ = β. (6.9) Siten yksinkertainen nollakohta β on ainoa yhteinen polynomien r(x) ja M β (x) nollakohta. Olkoon Jos olisi deg d(x) 2 d(x) = s.y.t(r(x), M β (x)) Q(γ)[x]. (6.10) d(x) = (x β)(x κ)q(x), β, κ C r(κ) = M β (κ) = 0 κ = β (x β) 2 M β (x) (6.11) C[x] Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 53 / 104

54 Lukukunnat Ristiriita. Siten deg d(x) = 1 ja d(x) = (x β) Q(γ)[x] β Q(γ) α = γ cβ Q(γ) Q(α, β) Q(γ). (6.12) Esimerkki 9 Q(i, 2) = Q(i 2). (6.13) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 54 / 104

55 Lukukunnat Liittoluvut, kuntapolynomi Conjugates, field polynomial Lause 19 Olkoon K = Q(τ) lukukunta ja [K : Q] = m. Tällöin on olemassa täsmälleen m eri monomorfismia Huomautus 2 Vaikka a K, niin voi olla σ i (a) K, jollakin i. Esimerkki 10 Olkoon K = Q(2 1/3 ), tällöin σ i : K C, i = 1,..., m. (6.14) σ 2 (2 1/3 ), σ 3 (2 1/3 ) K. (6.15) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 55 / 104

56 Lukukunnat Liittoluvut, kuntapolynomi Field polynomial Määritelmä 21 Olkoon K = Q(τ) lukukunta ja [K : Q] = m. Alkion β K kuntapolynomi/field polynomial on missä luvut K β (x) = m (x σ i (β)), (6.16) i=1 σ i (β) C (6.17) ovat luvun β K liittoluvut kunnan K suhteen/conjugates over K. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 56 / 104

57 Lukukunnat Liittoluvut, kuntapolynomi Lause 20 K β (x) Q[x]. (6.18) Todistus: Symmetristen polynomien peruslauseeseen nojautuen. Kerrataan vielä, että Määritelmän 15 mukaan algebrallisen luvun β liittoluvut eli konjugaatit ovat minimipolynomin M β (x) Q[x] nollakohdat β 1,..., β d C. (6.19) Seuraavassa deg K β (x) = m, deg M β (x) = d. (6.20) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 57 / 104

58 Lukukunnat Liittoluvut, kuntapolynomi Lause 21 Olkoon β K = Q(τ) ja [K : Q] = m. Tällöin M β (x) K β (x); (6.21) Q[x] K β (x) = M β (x) m/d, m/d Z +. (6.22) Seuraus 2 {σ 1 (β),..., σ m (β)} = {β 1,..., β d }; (6.23) β Q σ 1 (β) =... = σ m (β); (6.24) Q(β) = K σ i (β) σ j (β) i j. (6.25) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 58 / 104

59 Lukukunnat Diskriminantti/EI vaadita Määritelmä 22 Olkoon K = Q(τ) lukukunta ja [K : Q] = m. Lukujen γ 1,..., γ m K diskriminantti on (γ 1,..., γ m ) = (det(σ i (γ j )) i=1,...,m,j=1,...,m ) 2 = (6.26) σ 1 (γ 1 ) σ 2 (γ 1 )... σ m (γ 1 ) σ 1 (γ m ) σ 2 (γ m )... σ m (γ m ) 2. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 59 / 104

60 Lukukunnat Diskriminantti/EI vaadita Alkion β K diskriminantti on δ(β) = (1, β,..., β m 1 ) = (6.27) σ 1 (β) σ 2 (β)... σ m (β) σ 1 (β) m 1 σ 2 (β) m 1... σ m (β) m 1 2. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 60 / 104

61 Lukukunnat Diskriminantti/EI vaadita Lause 22 (γ 1,..., γ m ) Q. (6.28) Lause 23 Lukujoukko {γ 1,..., γ m } on K:n kanta täsmälleen silloin kun sen diskriminantti ei häviä eli dim Q Q(γ 1,..., γ m ) = m (γ 1,..., γ m ) 0. (6.29) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 61 / 104

62 Lukukunnat Diskriminantti/EI vaadita Lause 24 δ(β) = i<j (σ i (β) σ j (β)) 2 ; (6.30) δ(β) 0 deg Q (β) = m; (6.31) δ(β) 0 Q(β) = K. (6.32) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 62 / 104

63 Lukukunnat Normi ja jälki Norm and trace Määritelmä 23 Olkoon K = Q(τ) lukukunta ja [K : Q] = m. Alkion β K normi on m N(β) = N K (β) = σ i (β) (6.33) i=1 ja jälki/trace T (β) = T K (β) = m σ i (β). (6.34) i=1 Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 63 / 104

64 Lukukunnat Normi ja jälki Lause 25 N K (β), T K (β) Q. (6.35) N K (β) 0 β 0. (6.36) Todistus. (6.35): K β (x) = x m T (β)x m ( 1) m N(β) Q[x]. (6.37) (6.36): Koska σ i on injektio, niin σ i (x) = 0 x = 0. (6.38) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 64 / 104

65 Lukukunnat Normi ja jälki Lause 26 N(αβ) = N(α)N(β) (6.39) T (rα + sβ) = rt (α) + st (β); (6.40) N(r) = r m, T (r) = mr; (6.41) kaikilla α, β K, r, s Q. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 65 / 104

66 Lukukunnat Normi ja jälki Esimerkki 11 Osoitetaan jälkifuntiota käyttäen, että/let us show by using the trace function that 3 1/2 / K = Q(2 1/2 ) = Q[2 1/2 ]. (6.42) Huomaa, että Tehdään vastaoletus [Q(2 1/2 ) : Q] = [Q(3 1/2 ) : Q] = 2. (6.43) 3 1/2 Q[2 1/2 ] = Q + 2 1/2 Q (6.44) eli 3 1/2 = a + b2 1/2, a, b Q. (6.45) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 66 / 104

67 Lukukunnat Normi ja jälki Otetaan jälki T K (3 1/2 ) = T K (a) + T K (b2 1/2 ) = 2a + bt K (2 1/2 ). (6.46) Toisaalta/On the other hand. Tuloksen (6.22) mukaan lukujen 2 1/2 ja 3 1/2 kuntapolynomit K 2 1/2(x) = K 3 1/2(x) = 2 (x σ i (2 1/2 )) = x 2 T K (2 1/2 )x + N K (2 1/2 ); i=1 2 (x σ i (3 1/2 )) = x 2 T K (3 1/2 )x + N K (3 1/2 ) i=1 Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 67 / 104

68 Lukukunnat Normi ja jälki kunnan K suhteen ovat vastaavien minimipolynomien/powers of corresponding minimal polynomials potensseja. Siten M 2 1/2(x) = x 2 2; M 3 1/2(x) = x 2 3 x 2 2 = x 2 T K (2 1/2 )x + N K (2 1/2 ); x 2 3 = x 2 T K (3 1/2 )x + N K (3 1/2 ), (6.47) josta T K (2 1/2 ) = T K (3 1/2 ) = 0. (6.48) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 68 / 104

69 Lukukunnat Normi ja jälki Sijoittamalla yhtälöön (6.46) saadaan a = 0 3 1/2 = b2 1/2, b Q (3/2) 1/2 = b T K ((3/2) 1/2 ) = 2b. (6.49) Toisaalta K (3/2) 1/2(x) = x 2 T K ((3/2) 1/2 )x + N K ((3/2) 1/2 ); M (3/2) 1/2(x) = x 2 3/2 T K ((3/2) 1/2 ) = 0 b = 0 3 1/2 = 0. (6.50) Ristiriita. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 69 / 104

70 Lukukunnat Normi ja jälki Lause 27 EI vaadita. Olkoon K = Q(τ) lukukunta, [K : Q] = m ja M τ (x) minimipolynomi ja DM τ (x) sen derivaatta. Tällöin (1, τ,..., τ m 1 ) = ( 1) m(m 1)/2 N(DM τ (τ)). (6.51) Lause 28 EI vaadita. Olkoon K = Q(τ) lukukunta, [K : Q] = m ja γ 1,..., γ m K. Tällöin (γ 1,..., γ m ) = det(t (γ i γ j )). (6.52) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 70 / 104

71 Kokonaiset algebralliset luvut B Joukko B C koostuu kaikista kokonaisista algebrallisista luvuista kunnan Q yli. The set B C consists of all algebraic integers over Q. Seuraava tulos osoittaa, että kokonaisten algebrallisten lukujen joukko B on algebrallisten lukujen A kunnan alirengas. Lause 29 B A. (7.1) Seuraus 3 Jos α, β B, niin α ± β, αβ B. (7.2) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 71 / 104

72 Kokonaiset algebralliset luvut B Kokonaisten algebrallisten lukujen joukko B on algebrallisesti suljettu/algebraicly closed eli Lause 30 Olkoon b(x) = x n b 0 B[x] \ {0(x)}, b(ω) = 0 ω B. (7.3) Esimerkki 12 α 2 = α + 1, β 5 + αβ = 0 (7.4) ω 2 β = 0 ω B. (7.5) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 72 / 104

73 Kokonaiset algebralliset luvut B Lause 31 Jos α A, niin pienin/smallest d Z +, että Määritelmä 24 dα B. (7.6) Lauseen 31 mukainen luku d Z + on algebrallisen luvun α nimittäjä eli den α = d. Esimerkki 13 Olkoon 5α 2 + α + 1 = 0, (5α) 2 + 5α + 5 = 0 (7.7) 5α B, den α = 5. (7.8) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 73 / 104

74 Kokonaiset algebralliset luvut B Määritelmä 25 Olkoon K = Q(τ) lukukunta. Tällöin Z K = K B (7.9) on K:n kokonaislukujen rengas/ring of integers. Esimerkki 14 Z Q = Z. (7.10) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 74 / 104

75 Kokonaiset algebralliset luvut B Esimerkki /7 / Q. (7.11) Vastaoletus 2 1/7 Q. Mutta 2 1/7 B 2 1/7 Z. Esimerkki 16 Olkoon n Z 2. Tällöin Lisäksi 1 < 2 1/7 < 2. Ristiriita. (7.12) 2 1/n + 3 1/n / Q. (7.13) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 75 / 104

76 Kokonaiset algebralliset luvut B Rationaaliset kokonaisluvut muodostavat alirenkaan kokonaisten algebrallisten lukujen renkaille. Lause 32 Z Z K B. (7.14) Edelleen Lause 33 Olkoon β Z K, tällöin Z[β] Z K. (7.15) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 76 / 104

77 Kokonaiset algebralliset luvut B Huomautus 3 Usein pätee kuitenkin Esimerkki 17 K = Q( 5) on lukukunta, missä Z K Z[β]. (7.16) Z K, / Z[ 5]. (7.17) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 77 / 104

78 Kokonaiset algebralliset luvut B Lause 34 EI vaadita. Olkoon K lukukunta. Tällöin K = Q(λ), λ Z K. (7.18) Lause 35 EI vaadita. Olkoon K = Q(τ) lukukunta ja [K : Q] = m. Jos {λ 1,..., λ m } Z K on K:n kanta, niin (λ 1,..., λ m ) Z \ {0}. (7.19) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 78 / 104

79 Kokonaiset algebralliset luvut B Lause 36 EI vaadita. Olkoon K = Q(τ) lukukunta ja [K : Q] = m. Tällöin on olemassa {λ 1,..., λ m } Z K, joka on K:n kanta Q:n yli. Lause 37 EI vaadita. Olkoon K = Q(τ) lukukunta ja [K : Q] = m. Tällöin on olemassa {λ 1,..., λ m } Z K, joka on Z K :n kanta Z:n yli. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 79 / 104

80 Kokonaiset algebralliset luvut B Määritelmä 26 Lauseen 37 mukainen Z K :n kanta Z:n yli on kunnan K kokonaislukujen kanta. Lause 38 EI vaadita. Olkoon {λ 1,..., λ m } Z K kunnan K kanta. Jos (λ 1,..., λ m ) on neliövapaa, niin {λ 1,..., λ m } on kunnan K kokonaislukujen kanta. Esimerkki 18 ( 1, ) on Q( 5):n kokonaislukujen kanta. = 5 { 1, } (7.20) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 80 / 104

81 Jaollisuus renkaassa Z K Lause 39 Olkoon β Z K, tällöin N K (β), T K (β) Z; (8.1) N K (β) 0 β 0. (8.2) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 81 / 104

82 Jaollisuus renkaassa Z K Olkoon Z K kokonaislukujen renkaan Z K yksikköryhmä. Lause 40 Olkoot a, b Z K, tällöin a b N(a) N(b); (8.3) Z K Z a Z K N(a) = ±1; (8.4) a b N(a) = ±N(b); (8.5) N(a) P a J ZK. (8.6) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 82 / 104

83 Jaollisuus renkaassa Z K Todistus. 8.3: Olkoon Koska σ i on homomorfia, niin b = ca, a, b, c Z K (8.7) σ i (b) = σ i (c)σ i (a) i = 1,..., m (8.8) missä N(b) = m σ i (b) = i=1 m m σ i (c) σ i (a) = N(c)N(a), (8.9) i=1 i=1 N(b), N(c), N(a) Z N(a) N(b). (8.10) Z Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 83 / 104

84 Jaollisuus renkaassa Z K 8.4: Olkoon ensin Kohdan (8.3) nojalla saadaan a Z K a Z K 1. (8.11) N(a) N(1) = 1 N(a) = ±1. (8.12) Z Olkoon sitten Siten N(a) = ±1. (8.13) aσ 2 (a) σ m (a) = ±1, c = σ 2 (a) σ m (a) K. (8.14) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 84 / 104

85 Jaollisuus renkaassa Z K Toisaalta, koska Siispä a Z K B σ 2 (a),..., σ m (a) B c B. (8.15) Kohta (8.4) todistettu. c K B = Z K, ±c a = 1 (8.16) a Z K 1 a Z K. (8.17) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 85 / 104

86 Jaollisuus renkaassa Z K Huomaa, että vaikka a Z K, niin voi olla σ i (a) Z K, vertaa Esimerkki 10. Kuitenkin σ i (a) B. 8.5: Nyt b = ua, u Z K N(u) = ±1 (8.18) N(b) = N(u)N(a) = ±N(a). (8.19) 8.6: Tässä a 0. Vastaoletus: a jakaantuu eli Ristiriita. a = bc, b, c Z K, b, c 0, (8.20) N(b), N(c) 2 N(a) = N(b) N(c) P. (8.21) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 86 / 104

87 Jaollisuus renkaassa Z K Lause 41 Oletetaan, että D on UFD, a, b, c D ja Tällöin joillakin/with some d, e D. ab = c k, a b. (8.22) a d k, b e k, (8.23) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 87 / 104

88 Eräs Diofantoksen yhtälö/a Diophantine equation Algebrallisten lukujen tutkimisen päämotiivi on alkujaan ollut Diofantoksen yhtälöiden ratkaiseminen. Esimerkki 19 y = x 3, 2 y, (9.1) on Diofantoksen yhtälö eli sille haetaan kokonaislukuratkaisuja/seeking integer solutions. I. Yhtälö hajoaa/equation splits kunnassa K = Q( 2) seuraavasti: (y + 2)(y 2) = x 3. (9.2) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 88 / 104

89 Eräs Diofantoksen yhtälö/a Diophantine equation II. Kokonaislukujen rengas on III. Sen yksikköryhmä on IV. Kokonaisalue Z K = Z + Z 2. (9.3) Z K = {±1}. (9.4) Z K = Z + Z 2. (9.5) on Normi-Eukleideen alue ja siten UFD. Siten siinä voi operoida kuten rationaalisten kokonaislukujen renkaassa (vrt. Lukuteorian perusteet: Pythagoraan yhtälön ratkaiseminen.) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 89 / 104

90 Eräs Diofantoksen yhtälö/a Diophantine equation V. Olkoon D = syt(y 2, y + 2), D Z K 2y, D D = a + b 2 Z K (9.6) Z K 2 2 (9.7) N(D) N(2y), Z N(D) N(2 2), Z N(D) = (a + b 2)(a b 2) = a 2 + 2b 2 (9.8) a 2 + 2b 2 4y 2, a 2 + 2b 2 8 (9.9) Z Z D = ±1, ±2, ± 2. (9.10) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 90 / 104

91 Eräs Diofantoksen yhtälö/a Diophantine equation Jos esimerkiksi 2 Z K y 2 y 2 = 2(e + f 2), e, f Z Vastaavasti päätellään, että vain D = ±1 2f = y, Ei käy. (9.11) Z K y 2, y + 2, (9.12) y 2 y + 2, (9.13) y + 2 = (c + d 2) 3, c + d 2 Z K, c, d Z 1 = d(3c 2 2d) d = ±1, d = 1, c = ±1; y = c 3 6cd 2 y = ±5 x = 3, y = ±5. (9.14) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 91 / 104

92 Neliökunnat Jokainen neliökunta on esitettävissä muodossa K = Q( d), d Z, (10.1) missä d on neliövapaa tästä eteenpäin. Lause 42 Olkoon K = Q( d), tällöin Z K = Z + Zλ, (10.2) missä λ = d, d 2, 3 (mod 4); (10.3) λ = 1 + d, 2 d 1 (mod 4); (10.4) = 4d, d 2, 3 (mod 4); (10.5) = d, d 1 (mod 4). (10.6) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 92 / 104

93 Neliökunnat Todistus. Tarkastellaan kokonaislukua β = r + s d Z K, r, s Q T (β) = 2r Z r 1 2 Z r = a 2, a Z; N(β) = r 2 ds 2 Z d(2s) 2 = (2r) 2 4N(β) Z, missä 2s = k l, k l, d(2s) 2 = dk2 l 2 Z, missä d on neliövapaa l = 1, 2s Z s = b, b Z. (10.7) 2 Siten β = a + b d, a, b Z. (10.8) 2 Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 93 / 104

94 Neliökunnat Tutkitaan sitten mitä arvoja luvut a ja b saavat. Tapaus 10.3 eli d 2, 3 (mod 4): Koska N(β) = a2 db 2 4 Z a 2 db 2 0 (mod 4) a b 0 (mod 2) β = a + b d 2 = A + B d, A, B Z. (10.9) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 94 / 104

95 Neliökunnat Tapaus 10.4 eli d 1 (mod 4): Koska N(β) = a2 db 2 4 Z a 2 b 2 (mod 4) a b 0 (mod 2) tai a b 1 (mod 2) (10.10) β = a + b d, a b (mod 2), a, b Z 2 β = A + B 1 + d, A, B Z. (10.11) 2 Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 95 / 104

96 Neliökunnat Imaginaariset neliökunnat Yksikköryhmä Seuraavassa ω = e 2π 3 i. (10.12) Lause 43 Olkoon K = Q( d), tällöin Z K Z K = {±1, ±i}, d = 1; (10.13) = {±1}, d = 2; (10.14) Z K = {±1, ±ω, ±ω2 }, d = 3; (10.15) Z K = {±1}, d Z 5. (10.16) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 96 / 104

97 Neliökunnat Imaginaariset neliökunnat Esimerkiksi tapaus: d = 5 3 (mod 4), joten kokonaisluvut muotoa β = A + B 5, A, B Z N(β) = A 2 + 5B 2 = 1 A = ±1, B = 0 Z Q( 5) = {±1}. (10.17) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 97 / 104

98 Neliökunnat Imaginaariset neliökunnat UFD/Eukleideen alue Lause 44 Olkoon K = Q( d), tällöin Z K on UFD, kun d = 1, 2, 3, 7, 11, (10.18) jotka ovat imaginaariset Eukleideen alueet ja lisäksi, kun d = 19, 43, 67, 163. (10.19) Tässä kaikki, kun d 1. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 98 / 104

99 Neliökunnat Imaginaariset neliökunnat UFD/Eukleideen alue Todistus. Tapaus d = 1, jolloin Z Q( 1) = Z[i]. Todistetaan, että Z[i] on Eukleideen alue. Olkoot a, b Z[i], jolloin a b Valitaan sellaiset s, t Z, että = x + iy, x, y Q. (10.20) x s 1 2, y t 1 2. (10.21) Olkoon q = s + it, a = qb + r, r Z[i]. (10.22) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAIC NUMBERS SYKSY 2017 PART II 99 / 104

100 Neliökunnat Imaginaariset neliökunnat UFD/Eukleideen alue Ottamalla normit saadaan N(r) = N(b)N(x s + i(y t)) = N(b)((x s) 2 + (y t) 2 ) (10.23) N(b) 1 2 N(r) < N(b) (10.24) ja lisäksi N : Z[i] N, (10.25) joten N on Eukleideen funktio. Edelleen, Lauseen?? nojalla Eukleideen alue on aina UFD. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAICSYKSY NUMBERS 2017PART100 II / 104

101 Neliökunnat Imaginaariset neliökunnat Gaussin kokonaisluvut/alkuluvut Määritelmä 27 Kunnan K = Q(i), kokonaislukujen renkaan Z K = Z[i] (10.26) alkioita sanotaan Gaussin kokonaisluvuiksi. Edelleen jaottomat Gaussin kokonaisluvut ovat Gaussin alkulukuja. Koska Z[i] on UFD, niin sen jaottomat alkiot ovat alkualkioita eli P Z[i] = J Z[i]. (10.27) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAICSYKSY NUMBERS 2017PART101 II / 104

102 Neliökunnat Imaginaariset neliökunnat Gaussin kokonaisluvut/alkuluvut Lause 45 π = a + ib P Z[i] (10.28) π 1 + i; (10.29) π a + ib, a 2 + b 2 = p P, p 1 (mod 4); (10.30) π p P, p 3 (mod 4). (10.31) Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAICSYKSY NUMBERS 2017PART102 II / 104

103 Neliökunnat Reaaliset neliökunnat Yksikköryhmä Reaalisen neliökunnan yksikköryhmät ovat äärettömiä ja yleisessä tapauksessa varsin hankalasti määrättävissä. Niiden määräämiseen tarvitaan tietoa Pellin yhtälöiden ratkaisemisesta. Lause 46 Olkoon K = Q( d), d Z 2. Tällöin Z K = {x k + y k d xk + y k d = (x1 + y 1 d) k, k Z}, (10.32) missä (x 1, y 1 ) Z 2 on pienin positiivinen Pellin yhtälön ratkaisu. x 2 dy 2 = 1 (10.33) Kyseessä oleva pienin ratkaisu voidaan etsiä käyttäen ketjumurtolukujen teoriaa, katso kurssi: Ketjumurtoluvut. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAICSYKSY NUMBERS 2017PART103 II / 104

104 Neliökunnat Reaaliset neliökunnat UFD/Eukleideen alue Lause 47 Olkoon K = Q( d), tällöin Z K on UFD, kun d = 2, 3, 5, 6, 7, 13, 17, 21, 29, 33, 37, 41, 57, 73, (10.34) jotka ovat reaaliset Eukleideen alueet ja lisäksi, kun d = 11, 14, 19, 22, 23, 31, 38, 43, 46, 47, 53, 59, 61, 62, 67, 69, 71, 77, 83, 86, 89, 93, 94, 97. (10.35) Tässä vain kaikki, missä 2 d 100. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN S ALGEBRALLISET YLIOPISTO LUVUT OSA II ALGEBRAICSYKSY NUMBERS 2017PART104 II / 104