VarTu Varhaisesta tunnistamisesta tehostettuun tukeen Työkyvyn tuen toimintamalli
|
|
- Kari Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VarTu Varhaisesta tunnistamisesta tehostettuun tukeen Työkyvyn tuen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä
2 Käsitelty ytt (16) SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 TOIMIJAT JA TEHTÄVÄT TYÖKYVYN TUKIPROSESSISSA... 4 VARTU TYÖKYVYN TUEN TOIMINTAMALLI VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA ALOITE KESKUSTELUUUN MUUTOKSET TYÖMOTIVAATIOSSA EPÄTIETOISUUTTA TYÖTEHTÄVISSÄ, TYÖNJAOSSA, MUUTOKSISSA MUUTTUNUT JA/TAI EPÄTAVALLINEN KÄYTÖS EPÄILTÄESSÄ PÄIHTEIDEN VÄÄRINKÄYTTÖÄ LYHYET SAIRAUSPOISSAOLOT PITKÄT SAIRAUSPOISSAOLOT PÄIVÄÄ MUUTOKSET TYÖKYVYSSÄ TYÖKYVYN TUKITOIMET TULOSALUEELLA TYÖKYKYKESKUSTELU TYÖKYVYN ARVIOINTI JA SELVITTÄMINEN UUDELLEEN SIJOITTUMINEN OMALLA VASTUU-/TULOSALUEELLA TYÖKYVYN TUKITOIMET SAIRAANHOITOPIIRIN TASOLLA TIETOJEN KOKOAMINEN JA HAASTATTELU UUDELLEEN SIJOITTUMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TASOLLA REKRYTOINTI TYÖSSÄJATKAMISEN TUKENA MUUT RATKAISUT PALVELUSSUHTEEN MUUTOKSET MUIDEN TUKIPALVELUIDEN PIIRIN SIIRTYMINEN... 16
3 Käsitelty ytt (16) JOHDANTO Työhyvinvointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tarkoittaa, että voimme työskennellä terveyttä ja työuraa tukevassa työyhteisössä sekä kokea työmme mielekkäänä ja elämänhallintaa tukevana mahdollisista terveydentilamuutoksista huolimatta. Työhyvinvointi rakentuu hyvään johtamiseen, jossa esimies itsekin voi hyvin Työtekijän työkyky tai työyhteisön toimivuus voi muuttua nopeasti tai vähitellen vuosien aikana. Taustalla voi olla työssä tapahtuneet muutokset, epäselvyydet perustehtävän suhteen, työpaikan ihmissuhteisiin liittyvät seikat, muutokset työntekijän henkilökohtaisissa voimavaroissa jne. Yksittäisen työntekijän ongelmat heijastuvat usein koko työyhteisön toimivuuteen ja tuloksellisuuteen. Työyhteisön häiriötekijät aiheuttavat työntekijöille kuormittuneisuutta ja pitkittyessään heikentävät työn mielekkyyden kokemusta ja työmotivaatioita. Mitä varhemmin asia tunnistetaan ja otetaan puheeksi, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää työkykyä edistävät ratkaisut Eri tilanteisiin, mm. työnohjauksen järjestämiseen, epäasialliseen kohteluun ja päihteiden käyttöön on sairaanhoitopiirissämme laadittuja toimintaohjeita. Työhyvinvointia tukevat toimintamallit on syytä käsitellä työyhteisössä ja pitää näkyvillä siten, että työntekijät voivat tutustua niihin tarkemmin. Näin työyhteisö voi sitoutua yhteiseen toimintakulttuuriin paitsi työntekijää, myös työyhteisöä koskevissa asioissa. Varhainen tuki on välittämistä, joka toimii parhaiten luottamuksellisessa ilmapiirissä Vastuu hyvästä työkyvystä ja työilmapiiristä kuuluu jokaiselle sairaanhoitopiirin työntekijälle, esimiehelle ja koko työyhteisölle. Työntekijän sairauspoissaolon kestäessä pitkään, on yhteisöllisyyden ja työhön paluun kannalta tärkeää, että työntekijään pidetään yhteyttä. Lähiesimiehen tehtäviin kuuluu seurata työntekijän työhyvinvointia ja huolehtia, että erityisesti työhön liittyvät asiat tulevat käsitellyiksi. Tukitoimia työssä jatkamisen mahdollistamiseksi tehdään aina ensisijaisesti työntekijän omassa yksikössä ja tulosalueen sisällä. Tukitoimet laajenevat tarvittaessa sairaanhoitopiirin tasolle. Toimintamalli koskee sairaanhoitopiirin kaikkia työntekijöitä Työkyvyn tuen toimintamallin tavoitteena on aktivoida jokaista sairaanhoitopiirin työntekijää huolehtimaan itsestään, työtoveristaan ja työyhteisönsä toimivuudesta sekä tunnistamaan ja puuttumaan työhyvinvoinnin huolenaiheeseen - mahdollisimman varhain.
4 Käsitelty ytt (16) TOIMIJAT JA TEHTÄVÄT TYÖKYVYN TUKIPROSESSISSA Työntekijä - virka tai työsuhteessa oleva henkilö - huolehtii omasta työkyvystään ja ottaa puheeksi lähiesimiehen kanssa, mikäli työssä suoriutumisessa ilmenee huolenaiheita - on aktiivisesti yhteistyössä omaa selviytymistä tukevien vaihtoehtojen suunnittelussa lähiesimiehen kanssa ja sitoutuu sovittujen toimien toteuttamiseen Lähiesimies - työantajan edustaja, jonka välittömässä alaisuudessa työntekijä työskentelee - keskeinen vastuuhenkilö työkyvyn tuen käytännön toteutuksessa - seuraa aktiivisesti sairauspoissaoloja - sopii yhteydenpidosta työntekijän kanssa poissaolon aikana - seuraa työntekijöiden työssä selviytymistä ja mahdollista aktiivisen tuen tarvetta - ottaa asian aktiivisesti keskusteluun tunnistaessaan huolenaiheen - käynnistää tarvittaessa yhteistyön työterveyshuollon kanssa työkyvyn tukemisessa - huomioi vastuullaan olevan työyhteisön toimivuuden sijoitusratkaisujen tekemisessä - huolehtii työkyvyn tukeen liittyvien asiakirjojen säilyttämisestä ja siirtämisestä uudelle esimiehelle työntekijän vaihtaessa yksikköä tai henkilöstösuunnittelijalle työkyvyn tukitoimien laajentuessa sairaanhoitopiirin tasolle Henkilöstöasioista vastaava esimies (esimerkiksi ylihoitaja, va/ta johtaja, palveluesimies, johtava sosiaalityöntekijä, palvelupäällikkö) - työnantajan edustaja, jolla hallintosäännön mukainen vastuu henkilöstöstä - toimii lähiesimiehen tukena - osallistuu työkyvyn tukemiseen mm. uudelleen sijoittumisessa vastuualueen ja tulosalueen sisällä - huomioi vastuullaan olevan työyhteisön toimivuuden sijoitusratkaisujen tekemisessä Työyhteisö - työntekijän lähityöyhteisö - mahdollistaa osaltaan sujuvat työjärjestelyt Työterveyshuolto - osallistuu asiantuntijana työssä jatkamisen tukemiseen - neuvoo ja tukee työntekijää ja lähiesimiestä työssä selviytymisessä - arvioi työntekijän työkykyä ja selvittää lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen tarpeen ja mahdollisuudet - arvioi työntekoa tukevien apuvälineiden tarpeen - seuraa työssä selviytymistä yhteistyössä lähiesimiehen kanssa Henkilöstösuunnittelija - toimii konsultoivana tukena esimiehille työkyvyn tukiprosessin eri vaiheissa - jatkaa työmahdollisuuksien kartoittamista työnantajan edustajana sairaanhoitopiirin tasolla kun tulosalueelta ei ole löytynyt ratkaisua
5 Käsitelty ytt (16) Rekrytointiyksikkö - tekee yhteistyötä sisäisessä rekrytoinnissa työntekijän ja esimiesten kanssa - tekee yhteistyötä työntekijän ja henkilöstösuunnittelijan kanssa uudelleen sijoitusprosessin laajennettua sairaanhoitopiirin tasolle Työhyvinvointipäällikkö - osallistuu työkyvyn tuen prosessiin työsuojelupäällikön tehtävien mukaisesti - vastaa toimintaprosessin arvioinnista, seurannasta ja kehittämisestä Henkilöstöjohtaja - tekee mahdolliset työkyvyn tukea koskevat yksilölliset erillispäätökset - määrittelee sairaanhoitopiirin työkyvyn tukea koskevat strategiset linjaukset Työsuojeluvaltuutettu - toimii pyydettäessä työntekijän tukihenkilönä - tukee tilanteissa, joissa ongelmia esiintyy työympäristössä tai työoloissa Työkyvyn tukitoimia koskevien tietojen käsittely Työkyvyn tuen eri vaiheissa noudatetaan yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 5 :n 1 momentissa seuraavaa: Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksella muualta ja tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy, taikka jos työntekijä nimenomaisesti haluaa selvitettävän työkykyisyyttään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Lisäksi työnantajalla on oikeus käsitellä näitä tietoja niissä tilanteissa ja siinä laajuudessa, kuin muualla laissa säädetään. Lähiesimies ja/tai henkilöstöasioista vastaava esimies säilyttää työntekijän työkyvyn tukea koskevat asiakirjat henkilötietosuoja huomioiden. Työntekijän siirtyessä toiseen yksikköön tukiprosessin ollessa kesken, prosessia koskevat asiakirjat siirtyvät tällöin uuden esimiehen haltuun. Tukitoimien laajetessa sairaanhoitopiirin tasolle, asiakirjat siirretään lähiesimiehen toimesta henkilöstösuunnittelijalle. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Työkyvyn tukiprosessin arviointi ja seuranta sairaanhoitopiirissä Työkyvyn tuen toimien tarvetta ja vaikuttavuutta seurataan vastuu- ja tulosalueiden sekä yhtymähallinnon johtoryhmissä. Työkyvyn tukemiseen liittyvää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa arvioidaan ja kehitetään työterveyshuollon ohjausryhmissä. Työkyvyn tukemisen kokonaisprosessia arvioidaan ja kehitetään työsuojelujaostossa, joka tiedottaa vuosittain yhteistyötoimikuntaa tilannekatsauksella. Sairaanhoitopiirin työhyvinvoinnin vuosikellon päivittämisessä ja raportointijärjestelmän kehittämisessä huomioidaan henkilöstön työkyvyn arviointi ja seuranta osana toiminnan sekä talouden suunnittelua.
6 Käsitelty ytt (16) VARTU TYÖKYVYN TUEN TOIMINTAMALLI
7 Käsitelty ytt (16) 1 VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA ALOITE KESKUSTELUUUN Työsuhteen eri vaiheissa voi ilmetä tuen tarvetta, jossa varhainen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen on tärkeää heti kun huoli herää. Poissaolon, epätavallisen ja/tai muuttuneen käytöksen tai työkyvyssä tapahtuneiden muutosten taustalla voi olla erilaisia syitä, joiden selvittäminen on tärkeää. Aloite keskusteluun lähiesimiehen kanssa voi käynnistyä työntekijän pyynnöstä tai lähiesimiehen havaintojen pohjalta. Myös työtoveri voi olla aloitteellinen. Joskus huolenaiheesta keskusteleminen yhdessä voi olla riittävää tai keskustelun myötä selkiytyy työhyvinvoinnin tuen tarve. Työkykykeskustelua voidaan hyödyntää menetelmänä kaikissa tilanteissa, joissa tuen tarpeet eivät ole selkiytyneet. Mikäli tarve on tiedossa, hyödynnetään tilanteeseen soveltuvaa sairaanhoitopiirin toimintamallia. Työkyvyn tuen tarve voi tulla esille myös sovitussa kehityskeskustelussa tai työterveyshuollon vastaanotolla. Keskustelu työntekijän ja lähiesimiehen kesken on syytä käydä seuraavissa tilanteissa: 1.1 Muutokset työmotivaatiossa Työntekijän työtehtävien tavoite, työn mielekkyys tai osaaminen voi edellyttää päivittämistä, jolloin kehityskeskustelusta sopiminen on paikallaan. Kehityskeskustelu edesauttaa työntekijän työn ja yksikön tavoitteiden linjaamista. 1.2 Epätietoisuutta työtehtävissä, työnjaossa, muutoksissa Työyhteisön kehittämistarpeet voivat ilmetä yksilötasolla tai laajemmin työyhteisössä erilaisina häiriötilanteina kuten vastuukysymysten epäselvyyksinä, päällekkäisinä toimintoina jne. Työnohjaus sopii menetelmäksi yksilön ammattitaidon, ryhmän tai työyhteisön toimintaedellytysten kehittämiseen. 1.3 Muuttunut ja/tai epätavallinen käytös Työyhteisössä sattunut ristiriitatilanne, erimielisyys tai loukkaantuminen voi joskus johtaa jonkun asianosaisen kyvyttömyyteen jatkaa työtä ennen kuin asia on selvitetty. Työntekijällä on velvollisuus selvittää tilanne mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ollessaan asianosaisena em. tilanteessa ja tarvittaessa saattaa asia esimiehen tietoon. Esimiehen tullessa tietoiseksi ristiriitatilanteista, on hänen otettava asia puheeksi asianosaisten kanssa. Tilanteen selvittämisessä sovelletaan Hyvän kohtelun toimintaohjetta. Puheeksi ottamisella voidaan estää ristiriitatilanteista johtuvat sairauspoissaolot ja samalla vahvistaa työyhteisön selviytymistä konfliktitilanteissa.
8 Käsitelty ytt (16) 1.4 Epäiltäessä päihteiden väärinkäyttöä Päihteiden väärinkäyttöön liittyviä tunnusmerkkejä havaitessa lähiesimiehen on reagoitava asiaan ja käynnistettävä keskustelu asianomaisen kanssa. Toimintaohjeena sovelletaan Päihdeohjelmaa. 1.5 Lyhyet sairauspoissaolot Lähiesimies tekee aloitteen keskusteluun ja sopii tarvittaessa työkykykeskustelusta, kun työntekijällä on ollut: - kolme lyhyttä (1-3vrk) jaksoa neljän (4) kuukauden aikana - yhtäjaksoisesti yli 10 päivää - kumulatiivisesti 12 kk aikana 30 vrk tai enemmän Sairauspoissaoloseuranta on jatkuvaa eikä ole sidoksissa kalenterivuoteen. Työnantaja ja työterveyshuolto seuraavat sairauspoissaoloja. Vaikka puheeksi otto tapahtuu sairauspoissaolojen perusteella, siinä ei ole tarkoitus selvitellä työntekijän diagnooseja tai sairauksia, vaan keskittyä työn tekemistä tukeviin asioihin. 1.6 Pitkät sairauspoissaolot päivää Sairauspoissaoloihin liittyvissä toimissa huomioidaan voimaan tulleet sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain uudistukset, joiden edellyttämät toimenpiteet PPSHP:ssä on kuvattu lyhyesti seuraavassa kuviossa:
9 Käsitelty ytt (16) Pitkissä yli 30 vrk. sairauspoissaoloissa lähiesimies sopii yhteydenpidosta työntekijän kanssa. Yhteydenpito on välittämistä, jonka avulla voidaan suunnitella joustava työhönpaluu ja tarvittavat tukitoimet. Työntekijän palatessa työhön pitkän sairauspoissaolon jälkeen on hyvä huomioida seuraavia asioita: - työyhteisön informointi työntekijän työhönpaluusta - huomioida paluu luontevasti ja myönteisessä hengessä - perehdyttäminen ja työhönopastus - tarvittaessa konsultoidaan työterveyshuoltoa yllä olevan päivää -kuvion mukaisesti 1.7 Muutokset työkyvyssä Työntekijä itse tai esimies havaitsevat muutoksia työssä selviytymisessä, jotka voivat liittyä esimerkiksi työaikojen kuormittavuuteen tai muutoksiin työntekijän terveydentilassa. On mahdollista, että työntekijä eristäytyy muista, on välinpitämätön tai väsynyt. Työteho laskee tai työn laatu heikkenee. Varhainen tuki käynnistetään työkykykeskustelulla. 2 TYÖKYVYN TUKITOIMET TULOSALUEELLA Työkyvyn tukitoimet käynnistetään mahdollisimman varhain tunnistettaessa muutoksia työntekijän työkyvyssä terveydentilasta johtuen. Tunnistamisessa voidaan hyödyntää työkykykeskustelua, mikäli vielä ei ole selvyyttä mistä on kysymys. VarTu- mallin mukaisia työkyvyn tukitoimia tulosalueilla ovat: 1. Työkykykeskustelu 2. Työkyvyn arviointi ja selvittäminen 3. Uudelleen sijoittuminen vastuu-/tulosalueella 2.1 Työkykykeskustelu Työkykykeskustelu käynnistetään heti kun herää huoli työssä selviytymisestä. Työntekijä ja lähiesimies pyrkivät yhteistyössä löytämään keinoja työssä jatkamisen mahdollistamiseen ensisijaisesti omassa työyksikössä tehtävillä toimenpiteillä. Valmistautuminen työkykykeskusteluun Työkykykeskustelu LOMAKKEET 1A ja 1B - sovitaan keskustelulle rauhallinen aika ja paikka - valmistautumisaikaa kummallekin, aikaisintaan seuraavana päivänä - ei perjantai-iltapäivänä tai juuri ennen lomaa - varataan rauhallinen tila ja riittävästi aikaa - esimies ja työntekijä pohtivat ennen keskustelua omalta osaltaan työssä selviytymisen haasteita, keskustelun tukena toimivat ennakkoon täytetyt lomakkeet
10 Käsitelty ytt (16) Onnistuneessa keskustelussa on - keskusteleva ote, rohkaistaan ja kannustetaan puhumaan - lähdetään liikkeelle rakentavasti ja tarkastellaan työn arkisia pulmia - arvioidaan ja keskitytään niihin asioihin, jotka ovat työntekijän työtehtävien kannalta olennaisia - hyväksytään, että asia voi herättää voimakkaita tunteita - selvitetään kummankin osapuolen näkemykset Toimenpiteitä työssä selviytymisen tukemiseksi Työntekijä ja lähiesimies sopivat yhdessä toimenpiteistä, jotka auttavat selviytymään työssä työkykymuutoksista huolimatta. Työyksikössä tehtävät muutokset voivat olla tilapäisiä tai pysyviä, kuten esimerkiksi: - muutokset työtehtävissä - muutokset työajoissa - muutokset työnjaossa - työergonomian parantaminen tuki- ja liikuntaelinvaivojen ongelmissa psykososiaalisessa kuormittumisessa - työvälineiden ja työmenetelmien kehittäminen - koulutus ja osaamisen varmistaminen Omassa työyksikössä tehtävät toimenpiteet voivat olla jo riittäviä työssä jatkamisen kannalta. Yksilöllisten työjärjestelyiden suunnittelussa ja päätöksenteossa lähiesimies huomioi aina toiminnan kokonaisuuden. Työn muutosten merkityksistä esimerkiksi palkkaan, työaikaan tai lomiin on hyvä keskustella. Pienetkin epäselvyydet jälkikäteen saattavat vesittää hyvän suunnitelman. Tarvittaessa on mahdollista konsultoida työterveyshuoltoa esimerkiksi työergonomiaan liittyen. Suunnitelma Työkykykeskustelu LOMAKE 1 C - Työntekijä ja lähiesimies laativat yhteisen suunnitelman toimenpiteistä, joiden tavoitteena on tukea työntekoa omassa työyksikössä - Sovitaan perehdytyksestä ja tiedotuksesta työyhteisölle sekä seurannasta - Suunnitelma vahvistetaan osapuolten allekirjoituksella Seuranta Työkykykeskustelu LOMAKE 1 C - Seurantakeskustelussa työntekijän ja lähiesimiehen kesken arvioidaan tehtyjen muutosten vaikutuksia työssä selviytymiseen - Seurannan johtopäätöksenä voidaan todeta: 1. Toimenpiteet ovat olleet riittävät ja prosessi on tullut päätökseen. 2. Työssä selviytymisessä on edelleen haasteita ja työntekijän terveydelliset seikat edellyttävät tarkempaa selvitystä työssä jatkamisen tukemisesta -> Lähiesimies ja työntekijä sopivat yhteydenotosta työterveyshuoltoon oman vastuualueen työterveyshoitajaan, jonka kautta työkyvyn arviointi ja selvittäminen käynnistyvät.
11 Käsitelty ytt (16) 2.2 Työkyvyn arviointi ja selvittäminen Työkyvyn arviointi ja selvittäminen käynnistetään, mikäli työntekijän työkykyä on tarvetta selvittää perusteellisemmin. Työterveyshuollon tehtävänä on yhteistyössä työntekijän ja lähiesimiehen kanssa arvioida ja selvittää työntekijän työkykyä sekä antaa suosituksia työtehtävissä huomioitaviin järjestelyihin ja tukitoimiin (mm. osasairausvapaa, kuntoutusmahdollisuudet) työssä selviytymisen mahdollistamiseksi. Tavoitteena on edelleen jatkaa työtä omassa yksikössä. Työssä jatkamisen suunnitelma laaditaan yhteistyössä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kesken. Työkyvyn arviointia ja selvittämistä varten kootaan työterveyshuollon käyttöön työssä selviytymistä kuvaavat tiedot työntekijän ja lähiesimiehen toimesta Työkyvyn arviointi ja selvittäminen LOMAKKEET 2A ja 2B. Lähiesimies huolehtii lomakkeiden toimittamisesta työterveyshuoltoon. Mikäli työntekijälle on annettu suositukset työn järjestelyihin muualta kuin työterveyshuollosta, lähiesimies voi pyytää asiassa työterveyshuollon lausunnon. Työterveyshuolto suunnittelee jatkoseurannan. Työntekijän työhön ja siten koko työyhteisöön suunniteltujen muutosten osalta lähiesimiehen on huomioitava työnantajan mahdollisuudet toteuttaa esille tulleet ratkaisut. Työterveysneuvottelu Työterveysneuvottelussa sovitaan työtä koskevista järjestelyistä. Osapuolina ovat aina työntekijä, lähiesimies ja työterveyshuollon edustaja. Tarvittaessa neuvottelussa on muita osallistujia, kuten henkilöstöasioista vastaava esimies tai muita asiaan liittyviä henkilöitä. Työntekijä voi halutessaan pyytää itselleen tukihenkilön. Koollekutsujana toimii työterveyshuolto, joka vastaa myös suunnitelman (ns. muistion) kirjaamisesta Työkyvyn arviointi ja selvittäminen LOMAKKEELLE 2C neuvottelutilaisuudessa. Suunnitelma Työkyvyn arviointi ja selvittäminen LOMAKE 2C - Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa laaditaan suunnitelma toimenpiteistä mm. tukitoimet omaan työhön, ammatillinen tai lääkinnällinen kuntoutus, joiden tavoitteena on tukea työntekoa omassa työyksikössä. Työterveyshuolto huolehtii kirjaamisesta. - Suunnitelman liitteeksi lisätään Työkyvyn arviointi ja selvittäminen LOMAK- KEET 2A ja 2B sekä työterveyshuollon terveystarkastuslausunto, jossa otetaan kantaa työntekijän työkykyyn - Sovitaan perehdytyksestä ja tiedotuksesta työyhteisölle sekä seurannasta - Suunnitelma vahvistetaan osapuolten allekirjoituksilla Seuranta Työkyvyn arviointi ja selvittäminen LOMAKE 2C - Seurantakeskustelussa arvioidaan tämänhetkistä tilannetta ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia työssä selviytymiseen
12 Käsitelty ytt (16) - Seurantakeskusteluun osallistuvat työntekijä ja lähiesimies sekä tarvittaessa työterveyshuolto (kuntoutusseuranta, terveydentilaan liittyvät kysymykset) - Lähiesimies tai työterveyshuolto huolehtii seurannan kirjaamisesta - Seurannan johtopäätöksenä voidaan todeta: 1. Toimenpiteet ovat olleet riittävät ja työkyvyn tukiprosessi on päättynyt. 2. Toimenpiteistä huolimatta työssä jatkamisen edellytyksiä ei ole löytynyt omassa yksikössä -> Työntekijän työmahdollisuuksien kartoittaminen laajenee vastuu- /tulosalueen sisälle. 2.3 Uudelleen sijoittuminen omalla vastuu-/tulosalueella Mikäli työntekijä ei voi jatkaa nykyisessä tehtävässä terveydentilansa vuoksi töiden räätälöinneistä ja/tai työterveyshuollon suosittamista tukitoimista huolimatta, käynnistetään uudelleen sijoittumisen kartoitus ensin vastuualueen sisällä ja tämän jälkeen tulosalueen sisällä. Lähiesimies käynnistää prosessin ottamalla yhteyttä oman alueen henkilöstöasioista vastaavaan esimieheen. Henkilöstöasioista vastaava esimies kartoittaa yhteistyössä muiden esimiesten kanssa soveltuvia työjärjestelyjä. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana. Tarvittaessa uudelleen sijoitus käynnistyy kokeilun avulla: - Työsoveltuvuuskokeilu (1-3 kk), jolloin varmistetaan työn soveltuvuus henkilön työkyky ja ammatillinen osaaminen huomioiden esimiehet sopivat työpanokseen liittyvästä ratkaisusta - Työkokeilu (ammatillinen kuntoutus Keva/Kela) työterveyshuollon suosituksen mukaisesti työkokeilun ajan henkilö on työyksikössä ylimääräisenä eikä häntä lasketa henkilöstömitoitukseen työkokeiluja, jotka ovat perustuneet Kelan tai Kevan päätöksiin voidaan käynnistää yhden työntekijän kohdalla enimmillään kaksi kertaa Suunnitelma Uudelleen sijoittuminen LOMAKE 3 - Uuden sijoituspaikan löydyttyä lähiesimies/henkilöstöasioista vastaava esimies huolehtii suunnitelman laatimisesta yhteistyössä työntekijän ja uuden esimiehen kanssa sekä huolehtii kirjaamisesta - Sovitaan perehdytyksestä ja tiedotuksesta työyhteisölle sekä seurannasta - Suunnitelma vahvistetaan osapuolten allekirjoituksilla Lähiesimies siirtää työntekijän työkyvyn tukea koskevat asiakirjat uudelle esimiehelle, joka vastaa jatkossa prosessista ja sen dokumentoinnista. Seuranta Uudelleen sijoittuminen LOMAKE 3 - Seuranta sovitaan viimeistään 3 kuukauden kuluttua uudelleen sijoittumisen alkamisesta, jolloin arvioidaan työssä selviytymistä ja tehdään ratkaisu työn jatkumisesta. Seurannasta ja kirjaamisesta huolehtii uusi lähiesimies. Työterveyshuoltoa pidetään
13 Käsitelty ytt (16) ajan tasalla suunnitelman toteutumisessa. Tarvittaessa työterveyshuolto osallistuu seurantakeskusteluun (kuntoutusseuranta, terveydentilaan liittyvät kysymykset). - Seurannan johtopäätöksenä voidaan todeta: 1. Työt jatkuvat uudessa sijoituspaikassa. 2. Soveltuvan työn kartoitusta jatketaan tulosalueen sisältä edelleen. 3. Soveltuvaa työtä ei löydy tulosalueelta tai tilannetta on syytä pohtia laajennetusti työterveysneuvottelussa. Työterveyshuolto järjestää työterveysneuvottelun, johon osallistuvat työntekijä, lähiesimies ja/tai henkilöstöasioista vastaava esimies ja tarvittaessa henkilöstösuunnittelija. Työntekijä voi halutessaan pyytää itselleen tukihenkilön. Työterveyshuolto huolehtii kirjaamisesta neuvottelutilanteessa. 4. Työntekijälle ei ole löytynyt terveydentilalle soveltuvaa työtehtävää perusteellisista kartoituksista, tukitoimista ja/tai kokeilusta huolimatta. Lähiesimies ja työntekijä sopivat yhteydenotosta ja työntekijän työkyvyn tukitoimia koskevien asiakirjojen toimittamisesta henkilöstösuunnittelijalle. Lähiesimies/henkilöstöasioista vastaava esimies käynnistää prosessin yhteydenotolla ja toimittaa asiakirjat henkilöstösuunnittelijalle. 3 TYÖKYVYN TUKITOIMET SAIRAANHOITOPIIRIN TASOLLA Tukitoimet laajentuvat sairaanhoitopiirin tasolle henkilöstösuunnittelijalle kun työtehtävien uudelleen järjestelyt eivät ole mahdollistuneet tulosalueen sisällä. Tähän mennessä lähiesimies on toteuttanut työkyvyn tukitoimet tulosalueella sekä huolehtinut riittävästä dokumentoinnista. Lisäksi työterveyshuolto on selvittänyt työntekijän työkyvyn sekä työntekoa tukevat tukitoimet ja kuntoutuksen mahdollisuudet. Henkilöstösuunnittelija jatkaa kartoitusta ja tukitoimien suunnittelua yhteistyössä esimiesten, työterveyshuollon, rekrytointiyksikön ja työsuojelun ym. tarvittavien tahojen kanssa. Uudelleen sijoittumisen suunnittelussa tarkastellaan työtehtäviä laaja-alaisesti koko sairaanhoitopiirin tasolla. Työterveyshuolto toimii edelleen asiantuntijana. Tehtävä siirtyy henkilöstösuunnittelijalle aina lähiesimiehen tai henkilöstöasioista vastaavan esimiehen toimesta. 3.1 Tietojen kokoaminen ja haastattelu Soveltuvan työn kartoittaminen edellyttää, että henkilöstösuunnittelijalla on käytettävissään työntekijän työkyvyn tukiprosessissa muodostuneet asiakirjat. Lähiesimies tai henkilöstöasioista vastaava esimies toimittaa henkilöstösuunnittelijalle seuraavat asiakirjat: - Työkyvyn arviointi ja selvittäminen LOMAKKEET 2A, 2B, 2C - Uudelleen sijoittuminen LOMAKE 3 omalla vastuu-/tulosalueella - Työterveyshuollon lausunto työkyvystä (terveystarkastuslausunto) - Muut asiaan liittyvät dokumentit ja/tai muistiot Henkilöstösuunnittelijalla on mahdollisuus pyytää työntekijää päivittämään omat tietonsa Henkilöstösuunnittelu LOMAKKEELLE 4A. Henkilöstösuunnittelija kutsuu tarvittaessa
14 Käsitelty ytt (16) työntekijän haastatteluun, jossa tarkennetaan työssä jatkamisen edellytyksiä uuden sijoituspaikan tai työtehtävän vastaanottamiseen sairaanhoitopiirin palveluksessa. Koottujen tietojen perusteella henkilöstösuunnittelija jatkaa kartoitusta, jonka tavoitteena on löytää työntekijälle työssä jatkamisen mahdollisuus sairaanhoitopiirin palveluksessa. 3.2 Uudelleen sijoittuminen sairaanhoitopiirin tasolla Tarvittaessa uudelleen sijoitus käynnistyy kokeilun avulla: - Työsoveltuvuuskokeilu (1-3 kk), jolloin varmistetaan työn soveltuvuus henkilön työkyky ja ammatillinen osaaminen huomioiden esimiehet sopivat työpanokseen liittyvästä ratkaisusta - Työkokeilu (ammatillinen kuntoutus Keva/Kela) työterveyshuollon suosituksen mukaisesti työkokeilun ajan henkilö on työyksikössä ylimääräisenä eikä häntä lasketa henkilöstömitoitukseen työkokeiluja, jotka ovat perustuneet Kelan tai Kevan päätöksiin voidaan käynnistää yhden työntekijän kohdalla enimmillään kaksi kertaa Ennen uudelleen sijoittumista henkilöstösuunnittelija varmistaa yhteistyössä esimiehen kanssa sijoituksen soveltuvuuden yksikön toiminnan kannalta. Suunnitelma Henkilöstösuunnittelu LOMAKE 4B - Uuden sijoituspaikan löydyttyä suunnitelman laatimiseen osallistuvat työntekijä, henkilöstösuunnittelija ja tuleva lähiesimies sekä tarvittaessa työterveyshuolto. Henkilöstösuunnittelija kirjaa suunnitelman, joka vahvistetaan osapuolten allekirjoituksilla. - Sovitaan perehdytyksestä ja tiedottamisesta työyhteisölle sekä seurannasta - Suunnitelma vahvistetaan osapuolten allekirjoituksilla - Mahdolliset muut suunnitelmat laaditaan yhteistyössä työntekijän ja henkilöstösuunnittelijan sekä tarvittaessa muiden osallisten kesken. Kirjaamisesta vastaa henkilöstösuunnittelija. Seuranta Henkilöstösuunnittelu LOMAKE 4C - Seuranta toteutetaan viimeistään 3 kuukauden kuluttua uudelleen sijoittumisen alkamisesta, jolloin arvioidaan työssä selviytymistä ja työn jatkumista työntekijän ja uuden lähiesimiehen kesken. Lähiesimies huolehtii kirjaamisesta. Työterveyshuolto osallistuu seurantakeskusteluun tarvittaessa (kuntoutusseuranta, terveydentilaan liittyvät kysymykset). - Seurannan jälkeen lähiesimies käy keskustelun henkilöstösuunnittelijan kanssa jatkosuunnitelmista. Johtopäätöksenä voidaan todeta: 1. Henkilö jatkaa uudessa työtehtävässä. 2. Määräaikainen palvelussuhde on tullut päätökseen.
15 Käsitelty ytt (16) 3. Henkilö palaa entiseen tehtäväänsä. 4. Henkilöstösuunnittelija ja työntekijä itse jatkavat soveltuvan työn kartoitusta työssä jatkamisen edellytykset huomioiden. 4 REKRYTOINTI TYÖSSÄJATKAMISEN TUKENA Rekrytoinnissa noudatetaan seuraavia periaatteita uudelleen sijoitusta odottavan työntekijän työllistymiseksi. Määräaikaiset sijaisuudet (1-3 kk) 1. Yksiköt voivat hoitaa rekrytoinnin toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla yhteistyössä rekrytointiyksikön kanssa Määräaikaiset sijaisuudet ja tehtävät (4-12 kk) 1. Henkilöstöasioista vastaavat esimiehet kartoittavat yhteistyössä omalla vastuu- ja tulosalueellaan olevien uudelleen sijoitusta odottavien mahdollisuudet sijoittua avoimeksi tulevaan tehtävään tai sijaisuuteen 2. Mikäli soveltuvaa henkilöä ei löydy, käynnistetään hakuprosessi rekrytointiyksikön kanssa Määräaikaiset sijaisuudet ja tehtävät (yli 12 kk) Vapautuvat vakinaiset toimet ja virat 1. Henkilöstöasioista vastaavat esimiehet kartoittavat yhteistyössä omalla vastuu- ja tulosalueellaan olevien, terveydentilamuutosten johdosta uudelleen sijoitusta odottavien mahdollisuudet sijoittua avoimeksi tulevaan tehtävään, sijaisuuteen, toimeen tai virkaan 2. Mikäli soveltuvaa henkilöä ei löydy, ilmoitetaan vapaaksi tullut tehtävä rekrytointiyksikköön, joka käynnistää henkilöstösuunnittelijan kanssa sairaanhoitopiirissä uudelleen sijoitusta odottavien työntekijöiden soveltuvuuden arvioinnin avoimeksi tulevaan tehtävään 3. Mikäli soveltuvaa henkilöä ei löydy, laajennetaan rekrytointi koskemaan määräaikaisena toimivia työntekijöitä tai käynnistetään PPSHP:n ulkoinen rekrytointi 5 MUUT RATKAISUT Työkyvyn tuen toimintamallin mukaisia tukitoimia hyödynnetään kaikilla organisaation tasoilla ja huolehditaan systemaattisesta dokumentoinnista. Tilanteessa, jossa todetaan, että käytettävissä olleet tukitoimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi, tulee pohdittavaksi muiden ratkaisujen soveltaminen.
16 Käsitelty ytt (16) 5.1 Palvelussuhteen muutokset Eläkeratkaisut Kevan myöntämää osatyökyvyttömyyseläkettä ja osakuntoutustukea voidaan käyttää tukimuotona työkyvyn tukitoimien aikana. Osatyökyvyttömyyseläke ja osakuntoutustuki tukevat työntekijää, jos hänen työkykynsä on heikentynyt vähintään 2/5, mutta hän voi jatkaa työssä aiempaa kevyemmällä työmäärällä. Osatyökyvyttömyyseläke ei kuitenkaan edellytä työskentelyä toisin kuin osa-aikaeläke. Työntekijä voi hakea työkyvyttömyyseläkettä, jos hänen työ- ja toimintakykynsä ovat heikentyneet siten, etteivät työtehtävien uudelleenjärjestelyt tai ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet (työkokeilu ja uudelleen koulutus) riitä palauttamaan sitä. Tarjotusta työtehtävästä kieltäytyminen Työnantaja on käynnistänyt toimet uuden työtehtävän löytämiseksi. Työntekijä, joka ei voi jatkaa entisessä työssään on velvollinen ottamaan vastaan tehtävän, joka on hänelle koulutuksen, kokemuksen ja työkyvyn huomioon ottaen soveltuva. Työntekijän kieltäytyessä tarjotusta työtehtävästä, syntyy työnantajalle irtisanomisperuste ja tällöin käynnistetään irtisanomismenettely. Työkyvyn tukitoimien riittämättömyys Mikäli työkyvyn tuen toimintamallin mukaiset toimenpiteet eivät tuota toivottua ratkaisua, työnantaja voi irtisanoa palvelussuhteen, kun työntekijän työkyky on olennaisesti ja pitkäaikaisesti vähentynyt eikä työnantajalla ole tarjota jäljellä olevan työkyvyn mukaista työtä työnantajan tarpeet huomioiden. Työkyvyn tukitoimet tai palvelussuhde sairaanhoitopiirissä ei estä henkilön mahdollisuuksia hakea omatoimisesti tehtäviä toisen työnantajan palveluksesta. 5.2 Muiden tukipalveluiden piirin siirtyminen Työsuhteen päättyessä sairaanhoitopiirissä työntekijän kannattaa ilmoittautua työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon käynnistääkseen systemaattisen työnhaun ja mahdollisen uuden urasuunnittelun. Työ- ja elinkeinotoimistossa arvioidaan alkukartoituksen avulla oikea palvelulinja, joka palvelee työnhakijaa parhaiten. Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut osoitteessa
VarTu Varhaisesta tunnistamisesta tehostettuun tukeen
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (18) Henkilöstöpalvelut/Työhyvinvointi VarTu Varhaisesta tunnistamisesta tehostettuun tukeen Työkyvyn tuen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä POHJOIS-POHJANMAAN
LisätiedotVarhainen tuki toimintamalli
Varhainen tuki toimintamalli tammikuu 2009 2 SISÄLTÖ 1. VARHAISEN TUEN MERKITYS..3 2. VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI...4 3. TUNNISTAMINEN..5 4. ALOITE KESKUSTELUUN...6 LOMAKKEET PUHEEKSI OTTAMINEN 8 YHTEINEN
LisätiedotSisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja
Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen, aloite keskusteluun ja puheeksi ottaminen 5 4 Työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinta 6 5 Ohjeita keskusteluun,
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotVälittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa
Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa 3.12.2007 519 Inarin kunnan varhaisen välittämisen malli Työkyky ja terveydentila voivat muuttua työuran
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
LisätiedotTyökykykoordinaattori työterveyshuollossa
Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
LisätiedotVarhainen tuki Iin kunnan toimintamalli. Johtoryhmä 26.10.2011 Johtoryhmä 9.11.2011 Yhteistyötoimikunta 29.11.2011 Kunnanhallitus 29.11.
Varhainen tuki Iin kunnan toimintamalli Johtoryhmä 26.10.2011 Johtoryhmä 9.11.2011 Yhteistyötoimikunta 29.11.2011 Kunnanhallitus 29.11.2011 Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli
LisätiedotOsatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki
Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotSiilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli
Siilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli Kuvat Pekka Ruuskasen sarjakuvista Yt-toimikunta 23.1.2012 Kirkkoneuvosto 21.2.2012 1 1. YLEISTÄ TYÖKYVYSTÄ Työkyky on monitahoinen käsite, joka on
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotKainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö
Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,
LisätiedotMasennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden
LisätiedotAKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN
AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN Sisältö 3. Aktiivisen välittämisen tavoitteet 4. Hyvän työyhteisön perusteet 5. Aktiivisen välittämisen vaiheet 6. Varhaisen tuen ennakoivat ja edistävät toimet
LisätiedotTYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle
LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotTyökyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa
Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotAktiivisen tuen avaimet
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotTYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle
LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon
LisätiedotVARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on vaarana kasvaa suuri,
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
LisätiedotTurun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila
Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotMASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI
MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä
LisätiedotProsessin nimi Varhaisen tuen prosessi
1 Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi Prosessin tarkoitus Mahdollisimman aikainen tuki työntekijälle työkyvyn heiketessä Prosessin omistaja Toimitusjohtaja Hyväksyntä Käsitelty YTN:ssä xx.xx.2016 Prosessia
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotVarhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1
Varhaisen tuen malli Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Mitä varhainen tuki tarkoittaa? Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämistä Heikentyneen työkyvyn uhkan
LisätiedotMITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN
MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN Marja Mäkiniemi työhyvinvointisuunnittelija, työkykykoordinaattori, THM Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17.9.2015 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Henkilöstö 2014:
LisätiedotTYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
TYÖVIREMALLI TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ TYÖKYKY JA TERVEYS TOIMIVA JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO KONTIOLAHDEN KUNTA 1 (7) TYÖVIRE
LisätiedotAKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA
yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotTunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.
Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotVarhainen tuki Iin toimintamalli. Yhteistyötoimikunta
Varhainen tuki Iin toimintamalli Yhteistyötoimikunta 11.5.2016 2 Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen 5 4 Sairausloma omalla ilmoituksella 6 5 Aloite keskusteluun
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotKh TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI
TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Työsuojelutoimikunta 04/2006 TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI Tätä
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotTyöhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta
Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy
LisätiedotTyöohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
LisätiedotLakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:
1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.
LisätiedotVARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA
1/8 VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA Työntekijät ovat Mänttä-Vilppulan kaupungin tärkein voimavara, josta työnantaja haluaa pitää huolta. Työhyvinvoinnin edistäminen niin työyhteisö- kuin
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotTyöhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi
Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset
LisätiedotMiten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014
Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä
LisätiedotTyökyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet
Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotTyöhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari
Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari 3.-4.10.2018 25.10.2018 1 Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät
LisätiedotMiten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista
Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista 2 Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista Sisällys Saatteeksi 3 Aktiivinen tuki ja työterveysyhteistyö 4 Varhainen tuki ja työterveysyhteistyö 6 Tehostettu
LisätiedotTyöhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna
Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä
LisätiedotTyökyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi
Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.
LisätiedotMiten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
LisätiedotKaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?
Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki
SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki Yhteistyötoimikunta 20.4.2016 Johtoryhmä 2.5.2016 Kunnanhallitus 9.5.2016 Sisältö 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa... 1 2 Varhainen tuki... 2 2.1 Huolen
LisätiedotAktiivinen tuki yhteistoiminnan työkaluna
Aktiivinen tuki yhteistoiminnan työkaluna Johdanto Hyvinvoiva henkilöstö on suomalaisten hyvinvointipalvelujen perusta. Kun henkilöstö voi hyvin ja hallitsee perustehtävänsä, työ on tuloksellista. Aktiivisen
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotHyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.
Aktiivisen tukemisen malli Johdanto Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Säännölliset keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta,
LisätiedotTyöterveysneuvottelu työhönpaluun tuessa
Työterveysneuvottelu työhönpaluun tuessa Avainta Työhyvinvoinnilla tuottavuutta seminaari 6.11.2018 Helena Nyman, erityisasiantuntija helena.nyman@ttl.fi Työterveysneuvottelu työhönpaluun tuessa Työterveyslaitoksen
LisätiedotTyöterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari
Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari 14.10.2015 Työterveyshuoltolaki (1.1.2002) Työnantajalla työterveyshuollon
LisätiedotAina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?
Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi
LisätiedotTyöhyvinvointi yhtymässä 2013
Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotValon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014
8.4.2014 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona. Työhyvinvoinnin
LisätiedotTyöpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat
3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotTyökykyjohtamisen tila
Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.
LisätiedotYhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija
Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija TYÖTURVALLISUUS JA TERVEYS TYÖPAIKALLA Työpaikka Työnantajan vastuu riskinarviointi työolojen seuranta
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta
LisätiedotAktiivisen tuen toimintamalli
Aktiivisen tuen toimintamalli Ruokolahden kunnan työpaikoille Hyväksytty KH 21.9.2015 / 246 2 SISÄLTÖ 1. Yleistä 2. Aktiivinen tuki mitä se on 3. Aktiivisen tuen toimintamalli 3.1 Varhainen tuki 3.1.1
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU
1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet
LisätiedotRAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho
RAAHEN KAUPUNKI Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista Yhteistyötoimikunta 10.10.2016 Hallintolautakunta 22.11.2016 SISÄLTÖ
LisätiedotAKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-
AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,
LisätiedotEtua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa
Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen
LisätiedotKehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.
AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista
LisätiedotAKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA. Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 henkilöstöyksikkö. Yhteistoimintaryhmä 5.5.
Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 Dnro 411/01.04.00/2016 AKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA Yhteistoimintaryhmä 5.5.2017 Henkilöstöjaosto 17.5.2017 Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli
LisätiedotTORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa
TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..
LisätiedotTyöterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista
Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle
LisätiedotMukautettu työ ja henkilöstön edustajan rooli työhyvinvointiyhteistyössä. Kari Nieminen Pääluottamusmies, JUKO Seinäjoen kaupunki
Mukautettu työ ja henkilöstön edustajan rooli työhyvinvointiyhteistyössä Kari Nieminen Pääluottamusmies, JUKO Seinäjoen kaupunki Lähti liikkeelle projektina Työkyvyn arviointien aikaistaminen ja korvaavan/mukautetun
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
Lisätiedot