Henkilöstökertomus 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöstökertomus 2012"

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus Sisällysluettelo Ensimmäinen vuosi 2 Vuosikymmenen edestä muutoksia 3 Tavoitteet ja toiminta vuonna 4 Henkilöstön tunnuslukuja 5 Henkilöstömäärän muutokset 6 Henkilöstörakenne 8 Työpanos 11 Henkilöstömenot 12 Sairauspoissaolot ja -kustannukset 14 Henkilöstön virkistys 17 Eläketapahtumat 18 Lähtövaihtuvuus 19 Henkilöstön kehittäminen 20 Työterveyshuolto 21 Työsuojelu 22 Työtapaturmat 23 Pääluottamusmiestoiminta 24 Rekrytointi 25 + Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstökertomuksen laatimisesta vastaa henkilöstöpalvelut. Sisällöstä ja teksteistä vastaavat henkilöstösuunnittelija Kalle Honkanen ja henkilöstöpäällikkö Minna Uusitalo Kaikki kuvamateriaali; Kaupunkikehitys ja viestintä / Jari Pitkäkangas Kotkan kaupungin henkilöstön työhyvinvointi-iltapäivä

2 Ensimmäinen vuosi Vuosikymmenen edestä muutoksia Näitä alkusanoja kirjoittaessa olen toiminut Kotkan kaupungin henkilöstöpäällikkönä vuoden ja kuva kaupungin henkilöstöasioista on piirtynyt eteeni melko selkeästi. Esille on tullut yleisesti hienoja asioita, mutta myös yksittäisiä yllättävän epämääräisiä seikkoja. Näinhän se on, kun kyseessä on melko suuri organisaatio. Suurin osa toiminnasta toimii hyvin, osa jopa erinomaisesti, mutta mukaan mahtuu monenlaista esimiestä ja työntekijää. Hienoa on ollut huomata se, että myös niitä epämääräisiä asioita on tuotu jopa rivityöntekijöiden tahoilta tietooni. Ainoastaan silloin, kun tiedän asioista, voin yrittää niihin puuttua. Oman työnantajan, työpaikan tai esimiehen rakentava kritisoiminen ja epäkohdista oikeisiin kohteisiin viestiminen on hyväksi, kun tavoitteena on saada asioihin parannus ja on valmiutta muuttua itse ja tukea myös muita työyhteisön jäseniä muutoksessa kohti parempaa työyhteisöä. Työyhteisöön liittyy paljon erilaisia elementtejä. Toimijoina ovat ainakin työntekijä ja esimies, lisäksi palvelutuotannossa asiakkaat ja erilaiset yhteistyökumppanit tuovat omat haasteensa mukaan. Lisäksi reunaehtoja luodaan mm. henkilöstöpalveluissa ja työterveyshuollossa. Vuoden aikana olen huomannut sen, että Kotkan kaupungin työyhteisöissä melko helposti vastuu ongelmista siirretään toisaalle, pois itseltä. Työntekijä näkee esimerkiksi ongelmien syynä esimiehen, esimies taas vastaavasti työntekijän asenteen, molemmat saattavat syyllistää työterveyshuoltoa ja työterveyshuolto taas syyttää huonoa esimiestyötä. Olennaisinta on, että jokainen kantaa jatkossa oman vastuunsa. Riittää, että jokainen tekee oman työnsä ja on aidosti osa työyhteisöä. Ongelmia ei voi siirtää pois, ne täytyy ratkaista yhdessä. Itse näen, että hyvällä esimiestyöllä on työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä ja toiminnan tehokkuudessa vahvin voima. Esimies on työyhteisössä työntekijöitään varten. Esimiehellä on johtamisen ja työn organisoimisen vastuu. Hän luo puitteet, että jokaisella työntekijällä on mahdollisuus tehdä työtään hyvin. Vuoden aikana olen saanut muutaman yhteydenoton liittyen esimiestoimintaan. Tiedän, että työntekijät odottavat, että esimiehet ovat esimiehiä niin positiivisissa kuin negatiivisissakin asioissa. Työntekijät odottavat esimiesten puuttumista ja välittämistä. Työntekijät ovat työyhteisössä palvelutuotantoa varten. Työntekijän vastuulla on tehdä työtä hyvin ja oikealla asenteella. Työntekijän tulee huolehtia itsestään ja jokaisen omalla vastuulla on löytää työ, joka motivoi ja jota jaksaa tehdä. Perusasioiden kautta päästään pois syyllistämisestä kohti avoimuutta ja toisten tukemista. Työyhteisö ei ole taistelutanner vaan työpaikka. Työyhteisöissä pelisäännöt ovat selkeitä, valtapeleillä ei tulisi olla sijaa. Kaupungin tulevat haasteet kohdistuvat edelleen vaikeasta taloustilanteesta johtuen henkilöstömäärän hallitsemiseen ja myös sairauspoissaolojen vähentämiseen. Henkilöstömäärän vähentämisessä päästiin jo vuoden loppupuolella tavoitteen suuntaan, mutta sairauspoissaolot nousevat edelleen. Sairauspoissaoloihin liittyvä ongelmavyyhti on moninainen. Uskon kuitenkin vakaasti, että sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa suhteellisen yksinkertaisin keinoin; toimivalla esimiestyöllä, töitä organisoimalla, kiinnittämällä huomioita usein sairastaviin, puhumalla asioista avoimesti, tiivistämällä esimiesten yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja ennen kaikkea välittämällä toisistamme ja tukemalla toisiamme. Yhden työntekijän ongelmat ovat usein koko työyhteisön ongelmia, ketään ei saa jättää yksin. Minna Uusitalo Henkilöstöpäällikkö Olen nyt itse kolmatta kertaa koostanut Kotkan kaupungin henkilöstöä kuvaavan henkilöstökertomuksen. Viime vuonna kirjoitin raportoinnin muuttumisesta ja sen tuomista haasteista sekä mahdollisuuksista. Tänä vuonna pääsen esittelemään mahdollisuuksia hiukan paremmin. Muutokset vuodesta 2011 on ollut helppo avata ja selittää. Kertomusta lukiessa kahden edellisvuoden muutostrendit näyttäytyvät selvinä. Toteuttaako Kotka lukujen valossa sitä henkilöstöpolitiikkaa, mihin se luottamushenkilöidensä tahdosta pyrkii? Henkilöstökertomuksena vuoden kertomus on kymmenes laatuaan. Henkilöstötilinpäätös muutettiin kertomukseksi vuoden 2003 raportoinnin osalta. On erittäin hyödyllistä huomata, miten paljon vuosikymmen on muuttanut henkilöstörakennetta. Katsotaan kuitenkin aluksi vielä kauemmas ajassa, ja palataan ns. henkilöstötilinpäätöksien aikaan. 16 vuotta sitten, vuoden 1996 viimeisenä päivänä, oli Kotkan kaupungin henkilöstömäärä 4265 henkilöä. Kun verrataan sitä nykyiseen kaupunkiorganisaatioon, vähennystä on yli 1000 henkilöä! Tähän aikaan mahtuu tietenkin erilaisia yhtiöittämisiä ja liikelaitostamisia. Verrattuna kaupungin ja liikelaitoksiemme tänä päivänä muodostamaan kokonaisuuteen, eroa on noin 800 henkilöä. Tämä muutos on jatkunut myös tällä vuosituhannella. Kun ensimmäistä henkilöstökertomusta tehtiin vuoden 2003 osalta, oli henkilöstöä Noin 400 henkilön pudotus tästä ajasta on sekin valtava, vaikka aikaa onkin kulunut jo pian vuosikymmen. Vuosituhannen taitteessa alkoi tapahtua kehitystä, josta olemme keväällä 2013 puhuneet useassa yhteydessä. Tällöin sairauspoissaolot alkoivat kaupungilla nousta Kotkan kaupunki sairasti 15,6 päivää henkilöä kohden. Muutamassa vuodessa ylitettiin 18 päivän rajapyykki, ja vuonna 2010 oltiin lukemassa 22,1. Jos palaisimme vuoden 2002 tasolle, 17,6 päivään, säästäisimme varmuudella jo yli miljoona euroa verrattuna vuoteen. Suoria säästöjä syntyisi tästä summasta yli kolmannes. Henkilöstökertomuksen ensimmäisenä vuonna 2003, neljällä tuhannella työntekijällä, maksoimme palkkoja 92 miljoonaa euroa ilman sivukuluja. Vastaava summa vuonna, 3600 työntekijällä, on 119 miljoonaa euroa. 20 miljoonan kululisäyksessä yleinen palkkatason nousu näkyy vastaansanomattomasti. Toki samalle ajalle mahtuu myös yleisen hintatason nousua. Samanaikaisesti ostopalvelujen osuus menoista on kasvanut ja käytettyjen ostopalveluiden hinnat ovat nousseet. Taloudellisesti vuosikymmenen kehitys on tuonut kaupunkiimme suuria haasteita. Tässä henkilöstökertomuksessa kuvataan henkilöstöpolitiikan toteutumista. Tavoite määräaikaisten käytön vähentymisestä on saavutettu täysin eri mittakaavassa kuin viitenä edellisenä vuonna. Lisäksi määräaikaisten palkkakulujen kasvu on pysäytetty ja siinä on jopa säästetty. Tämä on ollut organisaatiomme tavoite jo useita vuosia, mutta siinä on onnistuttu nyt ensimmäisen kerran. Muutoksia tapahtuu jatkuvasti. Toivon, että itse pääsen näkemään henkilöstöjohtamisessa suuria edistysaskeleita tulevina vuosina. Jatketaan edelleen parempaa organisaatiota kohti. Pyrkimys olla hyvä työnantaja ratkaisee tulevaisuudessa paljon. Kalle Honkanen Henkilöstösuunnittelija 2 3

3 Tavoitteet ja toiminta vuonna Henkilöstön tunnuslukuja Kaupunkistrategiasta lähtevät henkilöstötoimintaa koskevat tavoitteet ovat kilpailukykyisyys työnantajana ja työhyvinvoinnin edelläkävijyys. Henkilöstöpalveluiden toiminnassa tämä on vuonna tarkoittanut mm. tehtävien vaativuuden arvioimista, esimiestyön laajaa tukemista sekä henkilöstösuunnitelman sekä henkilöstöstrategian valmistelua. Henkilöstöohjelman tavoitteissa on edetty. Henkilötyövuosissa saavutettiin laskua määräaikaisten osalta vuoteen 2011, kun vakituisten työpanos pysyi lähes samana. Täyttölupakäytäntöä jatkettiin. Palkkakustannuksia määräaikaisten osalta on pystytty loppuvuodesta vähentämään. Henkilöstösuunnitelma liitettiin talousarvion yhteyteen ja tehtiin uudelleen koko organisaation osalta täysin kattavasti. Henkilöstösuunnittelu on paremmin strategisesti ohjautuvaa vuoden toiminnan tuloksena. Henkilöstösuunnitelma on tehty vuoteen 2015 loppuun asti. Kaikkien rekrytointien tulee jatkossa perustua henkilöstösuunnitelmaan. Tehtävien vaativuuden arvioinnin (TVA) -prosessi eteni koko vuoden ajan. Se tulee valmiiksi koko henkilöstön osalta kuluvana vuonna. Valtaosa prosessista tuli valmiiksi jo vuonna Henkilöstöstrategia on valmistettu henkilöstöpalveluiden työnä ja se on hyväksytty yhteistoimintaneuvottelukunnassa sekä kaupunginhallituksen käsittelyssä. Henkilöstöstrategia hyväksytetään vielä valtuustossa maaliskuussa Kotkan kaupungilla ei ole ollut henkilöstöstrategiaa vuoden 2008 jälkeen. Nykyinen ulottuu vuoteen 2016 asti. Esimieskoulutuksia toteutettiin vuonna laajassa mittakaavassa. Perinteisten EVA- ja JET- koulutuksien lisäksi yksittäisiä esimiehille osoitettuja koulutuksia niin johtamis- ja työyhteisöasioista kuin kaupungin käytännöistäkin järjestettiin lähes kuukausittain, joskus useampia kuukauden aikana. Mukaan mahtui myös koko henkilöstölle tarkoitettuja koulutuksia. Palaute koulutuksista on ollut hyvää. Esimiestyön tukemiselle on jatkossa asetettu korkeat vaatimukset. Kaupunki toteuttaa vuonna 2013 EVA-koulutuksien järjestämisen uudenlaisella tavalla, joka kytkee koulutuksen kaupungin omiin käytäntöihin. Työhyvinvointia lisääviä toimnpiteitä on edelleen toteutettu sekä keskitetysti että yksiköissä. Virkistystoimintaan on panostettu hiukan edellisvuosia enemmän mm. uimahallimaksuja henkilöstölle alentamalla sekä jakamalla joulukuussa yksiköiden käyttöön tyhy-rahaa. Myös työajan käyttö työhyvinvointiin määriteltiin vuositasolla. Uudelleensijoitukset, työkokeilut ja osatyökykyisyysratkaisut ovat olleet tuloksellisia edellisvuosien tapaan. 4 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset 2011 Henkilöstömäärä (keskiarvo) Vakituiset Määräaikaiset HTV2 3342,4 3343,9 HTV1 2830,9 2830,0 Maksetut palkat / asukas Asukkaat / Henkilöstö 15,2 15,2 Henkilöstön kokonaiskeski-ikä 44,7 44,9 Naisten osuus henkilöstöstä 76,6 % 77,3 % Yli 50-vuotiaita henkilöstöstä 42,0 % 42,7 % Henkilöstömäärä ilmoitetaan kaikkien kuukausien henkilöstömäärän keskiarvona. Tämä uusi tunnusluku kuvaa henkilöstön käyttöä määrällisesti parhaiten. Aiemmin käytetty leikkauspäivän henkilöstömäärän voi antaa virheellisen kuvan henkilöstön koon muutoksista. Luku on painotettu työaikaprosentilla, jolloin puolikasta työaikaa tekevä henkilö näkyy 0,5 henkilönä. Näin ilmaistuna henkilöstömäärä on paremmin yhteydessä talouteen. Henkilöstömäärä vaihtelee kuukausittain - vaihteluväli oli 235 henkilöä. Vuonna Kotkan kaupungissa liikelaitoksineen (Kymenlaakson pelastuslaitos, Kymijoen työterveys ja ICT Kymi) työskenteli keskimäärin 5 henkilöä pienempi työvoima kuin vuonna Muutos painottui määräaikaisten käytön vähenemiseen ja osittain työpanoksen siirtymiseen vakinaisen henkilöstön hoidettavaksi. Tämä on Kotkan kaupungin henkilöstöpolitiikan mukaista rakenteellista muutosta. Aiemmin henkilöstömäärän muutoksia tarkasteltiin viimeisen päivän leikkausajankohdan henkilöstömäärällä. Tässäkin tarkastelussa painopisteen muuttuminen näkyy. Vuoden viimeisen päivän henkilöstömäärä Kotkan kaupunki ja liikelaitokset Henkilöstömäärä (31.12.) 2011 Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Viimeisen päivän henkilöstömäärä on laskenut viime vuoteen verrattuna 158 henkilön verran. Tämä muutos painottuu lähes kokonaan määräaikaisiin työntekijöihin. Tässä tarkastelussa vakinaisten määrä on laskenut hiukan, mutta vuosittaisena keskiarvona se on tosiasiassa kasvanut. Tämä osoittaa leikkauspäivän tarkastelun ongelman henkilöstömäärän ilmoittamisen kannalta. Henkilöstömäärän muutoksia tarkennetaan sivuilla 6-7. Henkilötyövuosissa ei ole tapahtunut muutosta, kun Kotkan kaupunkiin luetaan mukaan liikelaitokset. Maksettuja henkilötyövuosia (HTV2) kertyi vuonna noin 3344, ja nousua viime vuoteen oli noin puolitoista henkilötyövuotta. Tehdyn työpanoksen määrä henkilötyövuosina (HTV1) putosi yhdellä henkilötyövuodella. Tilanne muuttuu, kun Kotkan kaupunki ja liikelaitokset erotellaan. Työpanosta tarkastellaan lisää sivulla 11. Naisten osuus henkilöstöstä on noussut edellisvuodesta ja henkilöstön ikääntyminen on jatkunut sekä kokonaiskeskiiällä mitattuna että yli 50-vuotiaiden osuudella mitattuna. Kasvu on kuitenkin melko maltillista. Kotka on hiukan nuorempi kuin Suomen kunnat keskimäärin. Näissä tilastoissa kesätyöntekijöiden nuorentava vaikutus kesä-heinäkuussa on jätetty huomioimatta, koska tämä vääristäisi varsinaista ikärakennettta. Henkilöstörakennetta kuvataan tarkemmin sivuilla Asukasmäärä ja henkilöstömäärä ovat pysyneet melko samoina. Maksetut palkat ovat jatkaneet nousuaan (sivu 12), mutta määräaikaisten palkkakustannusten nousua on pystytty hillitsemään loppuvuodesta (sivu 13). 5

4 Henkilöstömäärän muutokset Kotkan kaupungin henkilöstömäärä on vähentynyt selvästi vuonna. Edellisen sivun taulukossa henkilöstökeskiarvo oli laskenut viiden henkilön edestä, mutta kun liikelaitoksia käsitellään erillisinä, saadaan tarkempi kuva kaupungin henkilöstömäärän muutoksista. Kotkan kaupungin henkilöstömäärä vuonna väheni keskimäärin 35 henkilöllä. Liikelaitoksissa henkilöstömäärä taas kasvoi. ICT Kymin henkilöstömäärä on siirtynyt pois Kotkan kaupungilta. Kymijoen työterveydessä nousu on ollut suurinta - tämä johtuu mm. siitä, että työterveys avasi uusia toimipisteitä vuonna. Henkilöstömäärä (ka.) Kotkan kaupunki ja liikelaitokset, Muutos Kotkan Kaupunki KYMPE KYTE ICT Yhteensä Henkilöstömäärä kuukausittain Kotkan kaupunki, 2011 / 3 200, , , , , , ,0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2011 Henkilöstömäärän (ka.) muutos kotkan kaupunki, vastuualueittain Henkilöstömäärän muutoksien sijoittumista Kotkan kaupungin organisaatiossa kuvataan alla olevissa taulukoissa. Henkilöstömäärä on lisääntynyt neljällä vastuualueella 14:sta. Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon lisäykset ovat merkittävimpiä. Ammattiluokittain tarkasteluna nähdään, mihin työhön työpanosta on lisätty henkilöstömäärällä mitattuna. Kaupungin henkilöstömäärä on lisääntynyt ainoastaan suorassa palvelutuotantossa ja erityisesti hoitotyössä. Kaikilta muilta osin henkilöstömäärä on vähentynyt. Merkittävin yksittäinen ammattiluokkavähennys on toimistotyössä. On perusteltua sanoa, että kaupungin henkilöstömäärän muutokset ovat painottuneet hoitotyön lisäämiseen muun työn kustannuksella. Tekninen työ ja toimistotyö ovat vähentyneet merkittävästi, pääasiassa eläköitymisien kautta. Sosiaalityöntekijöiden vähentynyt määrä liittyy maahanmuuttajien vastaanottokeskuksen yhden toimipisteen lopettamiseen. Lisäksi joidenkin henkilöiden ammattiluokka on vaihtunut. Muun henkilöstön vähentymiseen kohdistuu selvä työllistettyjen määrän väheneminen. Hoitohenkilöstön lisäys selittyy suurilta osin Kotkansaaren sairaalan hoivayksikkökäyttönä vuoden helmikuusta marraskuuhun. Hoitohenkilöstön lisäyksiä on tapahtunut tämän yksikön lisäksi muillakin palvelualueilla. Henkilöstömäärän (ka.) muutos Kotkan kaupunki, ammattiluokittain Henkilöstömäärä oli vuonna 2011 selvässä kasvussa läpi vuoden. Vuonna 2011 vakituisia palvelussuhteita tuli kaupungille lisää lähes 150. Samalla määräaikaisten käyttö ei vähentynyt. Tällöin henkilöstöpolitiikan mukainen henkilöstösuunnittelu ei toiminut kaupungin tasolla. Ylläoleva kuvio näyttää henkilöstömäärän kuukausittaisen kehityksen vuodelta 2011 ja vuodelta. Siitä voi lukea helposti, että henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2011 ja väheni vuonna. Vakituisten määrässä taso on kuitenkin pysynyt melko samana. Tavoitteiden mukaista määräaikaisten käytön vähentämistä on pystytty saavuttamaan. Vaikka vuoden lähtötaso oli selvästi korkeampi kuin vuoden 2011, ei käyrä ole noudatellut aiemman vuoden henkilöstömäärän muutoksia. Vuoden jälkipuoliskolla alkoi selvä korjausliike kohonneessa henkilöstömäärässä. Kuluneena vuonna henkilöstömäärä on pystytty lähes palauttamaan vuoden 2011 alun tasolla. Vuoden 2013 osalta uudella tavalla toteutettu ja tilinpäätöksen kanssa käsi kädessä kulkeva henkilöstösuunnitelma ohjaa nyt organisaation henkilöstösuunnittelua aiempaa paremmin. Täyttölupakäytännöstä on ehkä mahdollista luopua vuonna 2014, jos henkilöstösuunnitelman tavoitteet täyttyvät. Tämä tarkoittaisi myös palkkakustannusten parempaa budjetissa pysymistä. Palkkakustannukset ovat ylittäneet selvästi budjetoidun tason joka vuosi viimeisen viiden vuoden aikana. Vastuualue Muutos Terveydenhuolto 25 Vanhustenhuolto 23 Päivähoito 4 Hyvinvointineuvola 1 Kaupunkisuunnittelu 0 Opetustoimi 0 Liikunta 0 Kaupunkikehitys ja kulttuuri -1 Nuorisotyö -1 Hallinto -2 Tilapalvelu -2 Talous -8 Kuntatekniikka -15 Ammattiluokka Muutos Hoitohenkilöstö 52 Päivähoitohenkilöstö 6 Lääkärit 2 Kiinteistöhenkilöstö -1 Ruokahuoltohenkilöstö -1 Opetushenkilöstö -2 Tekninen Henkilöstö -6 Kotipalveluhenkilöstö -7 Teknisten Tuntipalkkaiset -15 Sosiaalityöntekijät -16 Toimistohenkilöstö -18 Muu Henkilöstö -23 Sosiaalihuolto

5 Henkilöstörakenne Henkilöstömäärä - Aktiivit ja lepäävät Joulukuu /2011. Kotkan kaupunki, tehtäväalueet ja liikelaitokset Henkilöstömäärä 12/ Henkilöstömäärä 12/2011 Aktiivi Lepäävä Yhteensä Aktiivi Lepäävä Yhteensä Kotkan Kaupunki 2830,6 271,2 3101,8 2951,9 284,5 3236,4 Konsernipalvelut 601,7 36,3 638,0 630,1 38,8 669,0 Hyvinvointipalvelut 2228,9 234,9 2463,8 2321,7 245,7 2567,4 Kymenlaakson pelastuslaitos 255,0 22,0 277,0 248,0 16,0 264,0 Kymijoen Työterveys 96,4 3,8 100,2 81,7 1,0 82,7 ICT Kymi 18,0 2,0 20,0 0,0 Kaupunki ja liikelaitokset 3200,0 299,0 3499,0 3281,5 301,5 3583,0 Henkilöstömäärää voidaan havainnollistaa lisää aktiivin ja lepäävän henkilöstön osuuksilla. Aktiivi henkilöstö kuvaa sitä osaa kaupungin työvoimasta, joka on tosiasiallisesti työssä tällä hetkellä. Lepäävällä henkilöstöllä tarkoitetaan sitä osaa henkilöstöstä, joka tarkasteluhetkellä on ollut yli 21 päivää poissa työstä, pois lukien normaalit vuosilomat. Tähän ryhmään lukeutuvat esimerkiksi pidemmillä sairauspoissaoloilla ja perhevapailla sekä palkattomilla vapailla olevat henkilöt. Kotkan kaupungilla sekä aktiivin että lepäävän henkilöstön määrä (tarkasteluaikana joulukuu) on laskenut reilusti vuodesta Liikelaitoksien osalta molemmissa on nousua. Lepäävän henkilöstön osuus koko henkilöstöstä on säilynyt kaupungin tasolla samana. Sen sijaan liikelaitoksista pelastuslaitoksen lepäävien osuus on noussut yli kolmanneksen. Kaupungin tasolla lepäävää henkilöstöä on 9,3 % henkilöstöstä. Hyvinvointipalveluissa joka kymmenes henkilö on lepäävässä työvoimassa (10,5%). Konsernipalveluissa lepäävien osuus on 6 %. Henkilöstön keski-ikä ja keskimääräinen palvelusaika Joulukuu. Kotkan kaupunki, tehtäväalueet ja liikelaitokset Henkilöstön keski-ikä on kohtalaisen korkea, vuoden keskiarvona ilmaistuna 44,9 (kaupunki ja liikelaitokset). Kotka on kuitenkin keskimääräistä kuntatyönantajaa nuorempi. Kuntien keski-ikä (lokakuussa ) oli 45,6 vuotta, Kotkalla se oli 45,2 vuotta. Korkein keski-ikä kaupungin henkilöstössä on konsernipalveluiden puolella ja etenkin sen vakinaisissa työntekijöissä. Palvelusajat ovat keskimäärin hyvin pitkiä. Kotkan kaupungin ja liikelaitoksien vakituinen työntekijä on ollut samalla työnantajalla keskimäärin 15 vuotta. Palvelusaikojen pituuksissa näkyy kaupungin tehtäväalueissa selkeä ero. Liikelaitoksien henkilöstön keskimääräiset palvelusajat ovat kaupunkia lyhyempiä - tässä tilastossa ne huomioidaan myös siltä ajalta, kun henkilöt ovat vielä kuuluneet kaupungin omaan organisaatioon. Keski-ikä Keskimääräinen palvelusaika Vak. Määr. Yht. Vak. Määr. Kotkan Kaupunki 47,8 39,9 45,4 15,5 0,9 Konsernipalvelut 52,1 41,7 50,5 20,3 1,2 Hyvinvointipalvelut 46,6 39,8 44,3 14,2 0,9 Kymenlaakson pelastuslaitos 43,9 34,3 40,5 12,5 3,1 Kymijoen Työterveys 47,9 43,3 47,6 7,2 1,0 ICT Kymi 44,2 31,5 42,9 11,3 3,4 Kaupunki ja liikelaitokset 47,5 39,5 45,1 15,0 1,1 Henkilöstön keski-ikä, keskimääräinen palvelusaika ja henkilöstömäärä Joulukuu. Kotkan kaupungin vastuualueet Keski-ikä Keskimääräinen palvelusaika Henkilöstömäärä Vak. Määr. Yht. Vak. Määr. Vak. Määr. Yht. Vanhustenhuolto 45,7 39,6 43,3 12,9 0,7 467,1 172,8 639,9 Opetustoimi 45,9 39,6 43,5 12,9 1,2 449,7 145,2 594,8 Päivähoito 48,0 38,2 45,6 17,6 0,5 376,3 70,5 446,8 Terveydenhuolto 47,3 40,4 45,3 13,2 0,5 301,0 66,8 367,8 Sosiaalihuolto 45,4 42,6 44,4 13,9 1,5 212,2 99,2 311,3 Tilapalvelu 52,2 42,7 50,0 18,8 1,2 223,3 57,3 280,6 Kuntatekniikka 51,7 40,8 51,3 22,3 0,9 116,1 3,8 120,0 Kaupunkikehitys ja kulttuuri 50,5 38,2 48,3 17,4 1,7 79,5 15,9 95,4 Hallinto 52,0 39,7 51,2 21,6 1,0 75,4 6,0 81,4 Hyvinvointineuvola 48,6 38,0 46,6 15,9 0,3 47,0 5,0 52,0 Kaupunkisuunnittelu 54,3 31,0 53,7 26,5 0,5 37,1 1,0 38,1 Liikuntayksikkö 49,3 36,1 47,0 20,9 0,5 32,5 4,0 36,5 Talous 56,9 49,0 56,4 22,8 0,2 16,5 1,0 17,5 Nuorisotyö 48,1 34,5 44,7 11,2 2,4 11,0 3,6 14,6 Ylläolevasta taulukosta käy ilmi henkilöstörakenne vastuualueittain. Se on järjestetty suurimman henkilöstömäärän mukaisesti. Taulukosta nähdään eri vastuualueiden henkilöstömäärän lisäksi myös keski-ikä ja palvelusaika. Vanhimmat vastuualueet (yli 50v. keskiarvon ylittävät) ovat talous, kaupunkisuunnittelu, kuntatekniikka, hallinto ja tilapalvelu. Suurimmat vastuualueet ovat myös kaksi keski-iältään nuorinta, vanhusten huolto ja opetustoimi. Pitkät palvelusajat näkyvät myös vastuualuetarkastelussa. Tässä palvelusajat noudattelevat pitkälti keski-ikää. Nuorimmat yksiköt ovat myös palvelussuhteiden osalta tuoreimpia. Näissäkin tosin keskimääräinen palvelusaika on korkea, kuten kaupunkiorganisaatiolle on tyypillistä. Henkilöstömäärästä näkee palvelutuotannon määräävän osuuden organisaatiossa. Viisi suurinta hyvinvointipalveluiden alaista vastuualuetta vastaavat 76 % koko henkilöstömäärästä. Jokaisella viidestä suurimmasta vastuualueesta tehdään päivittäistä asiaskastyötä. 8 9

6 Vakituisten ja määräaikaisten osuus kokonaishenkilöstöstä Työpanos Henkilöstö yht. 4000,0 3500,0 3000,0 2500,0 2000,0 1500,0 1000,0 500, ,0% 24,0% 23,0% 22,0% 21,0% 20,0% Henkilöstömäärä on siis vähentynyt merkittävästi Kotkan kaupungin osalta. Liikelaitoksissa on tapahtunut sen sijaan henkilöstömäärän kasvua. Henkilöstömäärän lisäksi on hyvä tarkastella työpanosta organisaatiossa. Kotkan kaupunki kuvaa työpanosta henkilötyövuosina. Henkilötyövuosimittareita on kaksi, HTV2 ja HTV1. HTV1 = yhden kokoaikaisen henkilön tekemä todellinen työpanos vuodessa, luvusta on vähennetty kaikki poissaolot myös lomat. Kotkan kaupungin ja sen liikelaitoksien maksama työpanos vuonna vastaa 3343,9 henkilön työvoimaa. Tehtyyn työpanokseen on vaadittu 2830 henkilötyövuotta. Viime vuoteen verrattuina luvuissa on selviä muutoksia. Kokonaisuudessa maksettu työpanos on noussut hiukan ja siirtynyt n. 20 henkilötyövuoden edestä määräaikaiselta henkilöstöltä vakituisen henkilöstön tekemäksi. Tämä tarkastelu kuitenkin hämää hiukan - vakituisten työpanoslisäys on Kymijoen työterveydessä, määräaikaisten lasku kaupungin organisaatiossa.,0 Vak. yht. Määräaik. yht. Määräaikaiset% Yllä olevassa pylväskuviossa havainnollistetaan viimeisen 18 kuukauden henkilöstömäärän kehitystä vakituisen ja määräaikaisten osalta. Se osoittaa samaa kuin aiemmat henkilöstömäärää kuvavaavat mittarit. Määräaikaisten osuus henkilöstöstä on vähentynyt selvästi vuoden jälkipuolella verrattuna vuoden 2011 vastaavaan aikaan. Kaupungin henkilöstöpolitiikkaan kuulunut määräaikaisten käytön vähentäminen ei toteutunut vuoden 2011 osalta. Viime vuonna henkilöstömäärän kehitys on kuitenkin ollut asetettujen tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi vuosien 2011 ja syyskuussa määräaikaisen henkilöstön määrässä on 102 henkilön ero. Henkilöstön ikärakenne sukupuolittain Joulukuu, Kotkan kaupunki ja liikelaitokset 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0,0 19 ja alle, 19 ja alle, 20-24, 20-24, 25-29, 25-29, 30-34, 30-34, 35-39, 35-39, Aktiivi henkilöstömäärä 40-44, 19,0% Kotkan kaupungin ja sen liikelaitoksien sukupuolijakauma on säilynyt hyvin naisvoittoisena. Suurin piirtein sama jakauma pätee valtaosiin kunnista. Kaupungin tyypillisin työntekijä on vuotias nainen vuotiaat naiset ovat koko kaupungin ja liikelaitoksien henkilöstömäärästä lähes 45 % , 45-49, 45-49, % 50-54, 50-54, 55-59, Lepäävä henkilöstömäärä % 55-59, 60-64, 60-64, 65 ja yli, 65 ja yli, HTV2 = yhdelle kokoaikaiselle henkilölle maksettu työpanos vuodessa, luvusta on vähennetty vain palkattomat poissaolot. Yksinkertaistettuna toinen luku kuvaa maksettua työpanosta ja toinen tehtyä työpanosta. HTV2:n teoreettinen maksimi on 1,0 henkilöä kohden (ei palkattomia poissaoloja koko vuonna). HTV1 taas ei voi käytännössä olla 1,0 esimerkiksi lomien johdosta. Lisäksi voidaan tarkastella maksetun ja tehdyn työn suhdetta. Muutokset siinä ovat tosin väistämättä melko pieniä. Maksettu (HTV2) ja tehty (HTV1) työpanos Kotkan kaupunki ja liikelaitokset, Tehty työpanos on laskenut yhden henkilötyövuoden edestä maksetun työpanoksen hiukan noustessa. Työpanoksen muutos on voimakkain Kotkan kaupungin organisaatiossa, jossa sekä maksettu että tehty työpanos ovat laskeneet selvästi. Muutos painottuu lähes täysin määräaikaisiin. Vakituisten tekemä työpanos on laskenut hiukan maksetun työpanoksen noustessa. Liikelaitoksien osalta nousua on tapahtunut sekä maksetussa että tehdyssä työpanoksessa, lukuun ottamatta KYMPE:n vakituista henkilöstöä. Työterveyden henkilöstömäärän nousu näkyy myös työpanoksella mitattuna. HTV1 HTV2 Vakituinen Määräaikainen Yhteensä Vakituinen Määräaikainen Yhteensä Kotka 1853,7 666,4 2520,1 2252,2 731,5 2983,7 KYMPE 149,9 73,5 223,4 182,3 77,0 259,2 KYTE 77,3 4,1 81,4 91,2 4,2 95,5 ICT 14,1 1,2 15,3 15,2 1,3 16,5 Yhteensä 2085,6 744,4 2830,0 2530,8 813,1 3343,9 Maksetun (HTV2) ja tehdyn (HTV1) työpanoksen muutos Kotkan kaupunki ja liikelaitokset, HTV1 HTV2 Vak. Määr. Yht. Vak. Määr. Yht. Kotka -1,6-24,1-25,7 0,8-26,9-26,1 KYMPE -1,2 5,5 4,3-3,5 6,9 3,4 KYTE 15,4 0,0 15,4 18,8-0,1 18,7 Yhteensä 17,3-18,2-0,9 21,1-19,7 1,5 Tehdyn työn suhde maksetuun työhön on parantunut pelastuslaitosta lukuunottamatta. Parannus on ollut pientä, mutta maksetulla työllä on saatu suhteessa enemmän tosiasiallista työpanosta kuin vuonna Kasvu on noin prosentin kymmenesosan luokkaa. Henkilöstön vähentyessä maksetun ja tehdyn työn suhde ei ole siis ainakaan huonontunut merkittävästi

7 Henkilöstömenot Maksetut palkat Kotkan kaupunki ja liikelaitokset, Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Kotkan Kaupunki Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys ICT Kymi Yhteensä Muutos Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Kotka 4,1 % 4,8 % 4,3 % KYMPE 1,7 % 15,8 % 3,6 % KYTE 30,1 % 31,0 % 30,1 % ICT Yhteensä 5,1 % 5,7 % 5,2 % Palkkakustannukset jatkoivat nousuaan vuonna. Kun viime kertomuksessa maksettujen palkkojen nousun arvioitiin olevan noin 4,2 %, on vuonna nousua 5,2 %, kun liikelaitoksien maksetut palkat otetaan huomioon. Kotkan kaupungin palkkakustannukset ovat nousseet viime vuodesta 4,3 %, pyöreästi noin 119 miljoonaan euroon. Liikelaitoksien palkat nousivat sekä Kymenlaakson pelastuslaitoksen että Kymijoen työterveyden osalta. ICT Kymi aloitti liikelaitoksena vuonna, joten vertailua edellisvuoteen ei voi tehdä. Kymijoen työterveyden maksetut palkat ovat nousseet hiukan alle kolmanneksen. Myös henkilöstömäärä on noussut lähes vastaavasti uusien toimipisteiden aloittamisen myötä. Kymijoen työterveyden henkilöstömäärän lisäys ja sitä myöten nousseet palkkakustannukset hilaavat nousuprosentin yli viiden. Määräaikaisten palkkakustannukset ovat Kotkan kaupungin organisaatiossa nousseet vakinaisia nopeammin. Nousu on tapahtunut huolimatta siitä, että henkilöstömäärä ja työpanos ovat määräaikaisten osalta laskeneet. Tämä johtuu useista sopimusjärjestelmän palkkarakenteen muutoksista, joilla vakinaisten ja määräaikaisten (sekä uusien että vanhojen) työntekijöiden palkkaeroa on pyritty valtakunnallisilla linjauksilla kaventamaan. Vuonna tehtiin siis palkkarakenteen muutoksia virka- ja työehtosopimuksien mukaisella tavalla. Vuoden alusta kaikille aloille kohdistui hiukan normaalia suurempi yleiskorotus. Korotus oli KVTES:n, TS:n, TTES:n ja LS:n osalta 1,7 %. OVTES:n yleiskorotus oli 1,63 %. Lisäksi vuoden alussa maksettiin kertaerä 150 kaikille sopimusaloille. Virka- ja työehtosopimusten rakennetta muutettiin työkokemuslisän ja tehtäväkohtaisen palkan suhteen. (LS:n osalta vasta 2013). Työkokemuslisien prosenttiosuuksia laskettiin, ja tehtäväkohtaisia palkkoja nostettiin vastaavalla prosenttiosuudella. Tällä tasoitettiin osaltaan uudempien ja pidempään työskennelleiden palkkaeroja. Myös vähimmäispalkkoja nostettiin. Lisäksi lomakorvausten maksaminen muuttui B-taulukon poistamisen myötä, mikä nosti hiukan palkkakustannuksia. Palkkatuetussa työssä kaupungilla oli kaikkiaan 157 eri henkilöä (2011: 218 henkilöä). Maahanmuuttajia kaikista oli n. 15 %. Palkkatuen käyttöä jouduttiin rajoittamaan keväällä budjetin uudelleentarkastelun myötä. Kaupunki rahoitti kertomusvuonna työttömien opintoseteleitä sekä maksoi 14 kotkalaisille yhdistykselle kuntalisää. Kuntalisän kautta työllistyi 35 pitkäaikaistyötöntä. Yleinen palkkataso kaupungilla jatkoi nousuaan kaikista edellä mainituista muutoksista vähintään yhtä nopeasti kuin vuonna Kertomuksen lopun henkilöstötuloslaskelmasta ilmenevät yksityiskohtaisemmat henkilöstömenot vuodelle. Kotkan kaupungin tavoitteena on ollut määräaikaisten käytön kustannuksien hillitseminen. Tässä ei ole aikaisempina vuosina onnistuttu, vaan palkkakustannukset ovat jatkaneet vakituisten kanssa samantasoista kasvua. Vuoden osalta määräaikaisten palkkakustannukset nousivat suhteellisesti jopa enemmän kuin vakituisilla sopimuskorotuksien painottuessa määräaikaisiin työntekijöihin. Kotkan kaupunki on kuitenkin viimeisellä vuosikolmanneksella onnistunut pysäyttämään määräaikaisten työntekijöiden palkkakustannusten kasvun. Verrattuna vuoden 2011 vastaavaan ajanjaksoon on kaupungin määräaikaisten osalta tapahtunut jopa säästöä. Joulukuussa kustannukset olivat hieman vuotta 2011 suuremmat, mutta vuosineljänneksen osalta palkkasäästöä tuli tästä huolimatta yli Tällainen palkkakehitys on ollut erittäin harvinaista. Määräaikaisten työntekijöiden maksetut palkat kuukausittain Kotkan kaupunki, syys-joulukuu 2011 / ja kumulatiivinen ero Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuukausittainen ero Kumulatiivinen ero Lisä- ja ylityötunnit sekä kustannukset Kotkan kaupunki ja liikelaitokset, kumulatiivinen Lisä- ja ylityönä tehdyt tunnit sekä niistä syntyneet kustannukset ovat kasvaneet vuodesta Lisätöiksi merkittiin vuonna noin 4500 tuntia enemmän ja ylitöiksi noin 5600 tuntia enemmän verrattuna vuoteen Kun lisäja ylitöiden jakautumista tarkastellaan vastuualueittain, kuntatekniikan, tilapalveluiden ja Kymenlaakson pelastuslaitokset yhteenlasketut ylityötunnit muodostavat 86 % Vielä parempaa kehitystä on se, että sama suuntaus jatkuu vuonna 2013 vielä voimakkaampana. Kun verrataan vuosien ja 2013 kahta ensimmäistä kuukautta, on kuluvana vuonna säästetty määräaikaisten palkkakustannuksista jo verrattuna vuoden vastaavaan aikaan. On mahdollista, että vuonna 2013 määräaikaisten palkkakustannukset jopa kääntyvät laskuun. Tämä olisi ennennäkemätön käänne palkkakehityksessä. Kaupungin henkilöstöpolitiikka on tähdännyt pitkään palkkakustannuksien hillitsemiseen samalla kun yleinen palkkataso on jatkanut nousuaan. Yleiskorotuksien myötä palkkasumma on jatkanut kasvuaan organisaation pienentymisestä huolimatta. Hyvänä saavutuksena voidaan pitää, jos palkkakustannuksia saadaan hillittyä edes määräaikaisten käytön osalta. Palkkakustannuksien hillitsemiseen tarkoitettua palkatonta vapaata säästösyistä otti vuonna yhteensä 347 henkilöä 1766 päivän edestä. Määrä laski edellisvuodesta. (vuosi 2011: 417 henkilöä, 2477 påäivää). Lisätyö Ylityö Lisätyö 2011 Ylityö 2011 Tehdyt tunnit Kustannukset Tehdyt tunnit Kustannukset Tehdyt tunnit Kustannukset Tehdyt tunnit Kustannukset Kotka 24368, , , , KYMPE 13175, , , , KYTE 22, , ,0 13 ICT 12, , Yhteensä 37578, , , , tehdyistä ylitöistä. Ylityötuntien määrä oli korkea muun muassa lumitöiden takia. Lisätöitä tehdään eniten Kymenlaakson pelastuslaitoksella sekä opetustoimessa, joissa tehdyt lisätyöt kattavat 67 % tehdyistä tunneista. Lisä- ja ylitöiden kustannukset nousivat vuodesta 2011 yhteensä noin

8 Sairauspoissaolot ja -kustannukset Sairauspoissaolot henkilöä kohden ja sairauspoissaolojen kustannukset Kotkan kaupunki ja liikelaitokset, SPO / hlö SPO / Hlö - Vakit. Määr. Yht. Kustannus Vakit. Määr. Yht. Kustannus Kotkan kaupunki 21,7 14,3 19, ,5 14,6 20, KYMPE 23,2 1,8 17, ,1 4,8 15, KYTE 6,6 11,5 6, ,1 5,9 9, Yhteensä 21,4 13,3 19, ,8 13,7 19, Kotkan kaupungin sairauspoissaolot ovat nousseet. Kaupungin tasolla nousua on tullut 0,8 päivää työntekijää kohden. Liikelaitokset mukaan lukien nousua on hiukan alle puoli päivää. Liikelaitoksien sairauspoissaolojen taso on ollut jatkuvasti kaupungin tasoa alhaisempi. Nousua on sekä vakituisissa että määräaikaisissa. Määräaikaisten työntekijöiden sairauspoissaolot ovat nousseet jatkuvasti lähivuosina. Vakituisten sairauspoissaolot vähenivät selvästi vuonna 2011, mutta kohosivat taas tänä vuonna. Viimeisen kymmenen vuoden kehitys on vienyt Kotkan yli kuntien keskiarvon sairauspoissaoloissa. Kuntien sairauspoissaololuvut ovat kokonaisuutena kohonneet aina 1990-luvun puolivälistä viime vuosikymmenen puoliväliin asti. 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 23,8 24,9 13,7 Sairauspoissaolot henkilöä kohden Kotkan kaupungin vastuualueittain 9,8 15,8 20,8 18,7 Vuoden osalta kuntien sairaspoissaolot ovat olleet alle 18 päivää työntekijää kohden Työterveyslaitoksen tietojen mukaan. Kotkassa sairauspoissaoloihin kuluu siis työntekijää kohden noin 3 päivää vuodessa enemmän kuin kunnissa keskimäärin. Kotkan kaupunkistrategiassa määritelty tavoite on 19 päivän alittaminen eli 18,9 päivää / työntekijä. Vähintään muutaman vuoden kuluessa Kotkan tulisi olla kuntien keskiarvon tasolla kaupunkistrategian tavoitteiden toteutuessa. Sairauspoissaolojen kannalta pahin vuosi oli 2010, jolloin sairastettiin peräti 21,7 päivää työntekijää kohden. Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolot olivat tällöin erittäin korkeat - yli 24 päivää työntekijää kohden. 27,7 18,2 15,0 19,5 22,6 13,4 15,6 Vastuualueittain tarkasteltuna sairauspoissaoloissa on selkeitä eroja. Yli keskiarvon sairastavia vastuualueita on neljä - tilapalvelu, kuntatekniikka, vanhustenhuolto ja päivähoito. Näistä alueista tilapalvelu pystyi vähentämään sairauspoissaolojaan viime vuodesta selvästi (-2,1). Myös päivähoidossa (-0,3) ja vanhustenhuollossa (-0,7) tapahtui hyvää laskua, mutta ei aivan kaupunkistrategian määrittelemän yhden päivän lasku henkilöä kohden - tavoitteen edestä. Suurista vastuualueista merkittävää nousua oli kuntatekniikassa (+4,3), opetustoimessa (+3,7) ja hallinnossa (+2,1). Syitä vastuualueiden eroille on useita. Sairastavimpien alueiden ongelmat saattavat olla hyvinkin erityyppisiä. Tutkimalla organisaation käytettävissä olevia raportointitietoja ja vuoden lopussa henkilöstölle tehtyä sairauspoissaolokyselyä, voidaan todeta joitain riippuuvuuksia. Iän ja sairauspoissaolopäivien korrelaatio on varsin heikko. Yhtenä osoituksena tästä voidaan todeta, että sairastavin vastuualue (vanhustenhuolto) on myös kaikkein nuorin vastuualue koko kaupungissa. Palvelussuhteen pituus ennustaa paremmin sairauspoissaolomäärää - vakituisuuden ja määräaikaisuuden ero tosin tätäkin enemmän. Se, että esimiehen koetaan reagoivan sairauspoissaoloihin, lisää todennäköisyyttä sille, että sairauspoissaolojen ei koeta olevan korkeita tai häiritseviä. Koettu herkkyys jäädä pois työstä omassa yksikössä oli yhteydessä koettuun mahdollisuuteen vaikuttaa sairauspoissaoloihin. Molemmat näistä arvioista korreloivat oikeisiin sairauspoissaololukuihin, sairauspoissaolojen koettuun tasoon ja häiritsevyyteen sekä esimiehen vähäiseen reagointiin. Joulukuussa henkilöstölle tehtiin sairauspoissaoloja ja niiden vähentämistä koskeva kysely, johon vastasi yli 1000 kaupungin työntekijää. Kyselystä saaduilla tiedoilla tehostetaan entisestään niitä toimenpiteitä, joilla Kotkan kaupungissa pyritään laskemaan sairauspoissaolojen määrää. Siihen tarvitaan työkykyyn ja virkistykseen liittyviä toimenpiteitä, johtamisen, lähiesimiestyön ja viestinnnän parantamiseen sekä esimiestyöhön liittyviä toimenpiteitä sekä osatyökykyisyyteen, uudelleensijoittamisiin ja kuntoutukseen liittyviä ratkaisuja. Useita kehitysaskelia näillä alueilla on jo otettu. Sairauspoissaolojen kustannukset ovat Kotkan kaupungille noin Tämä luku sisältää sen palkkasumman, joka on maksettu, mutta jolle ei ole sairauspoissaolon johdosta saatu työtä sekä sairauspoissaoloihin kohdistuvat sijaiskustannukset. Se sisältää siis työpanoskustannuksia ja suoria lisäkustannuksia. Tähän summaan lisätään palkanmaksun sivukulut (n. 23 % vuonna ), työterveyden sairaudenhoitoon kohdistuvat kulut sekä Kelalta tulevat sairauspäivärahojen palautukset, jotka pienentävät kokonaissummaa. Kaikki nämä tekijät huomioon ottaen sairastaminen maksoi Kotkan kaupungille vuonna yhteensä Sairauspoissaolojen kustannuksista käydään laajaa keskustelua valtakunnallisesti. Arviot yhden sairauspoissaolopäivän hinnasta organisaatiolle vaihtelevat euron välillä. Kunnista esimerkiksi Kemijärvelle arvioitiin työhyvinvointijohtamisen projektin yhteydessä kustannuksiksi n /päivä. EK:n arvio liikkuu :n välillä, Työterveyslaitoksen :n välillä. Kotkan kaupungin edellä esitetty kustannusarvio on tähän keskusteluun suhteutettuna erittäin varovainen. Se tarkoittaisi sitä, että sairastamisen hinta olisi 102 sairauspoissaolopäivää kohden. Kotkan kustannusarvio perustuu kuitenkin todellisiin palkkatietoihin. Se ei arvioi mitään muuta kustannusta. Heijastusvaikutukset sairauspoissaoloista tuottavat myös kustannuksia, mutta niiden kohdistumista on lähes mahdotonta arvioida. Tältä osin kohtuullisempi ja realistisempi kustannusarvio heijastelee paremmin sitä, millaisia summia paremmalla työhyvinvoinnilla voidaan säästää. Kuntaalan keskiarvon saavuttaminen säästäisi viime vuoden tasosta edellä esitetyn laskelman mukaisesti noin Tästä suoraa kustannussäästöä olisi yli TIPA = Tilapalvelu, KUTE = Kuntatekniikka, KAKU = Kaupunkikehitys ja kulttuuri, TARA = Talous ja rahoitus, HALL = Hallinto, TERV = Terveydenhuolto, VANH = Vanhustenhuolto, SOSH = Sosiaalihuolto, OPET = Opetustoimi, NUOR = Nuorisotyö, PAIV = Päivähoito ja varhaiskasvatus, HNLA = Hyvinvointineuvola, LIIK = Liikunta 14 15

9 Sairauspoissaolopäivistä laskettuja diagnoosiluokkia hallitsee edelleen tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus. Yli 40 prosenttia sairauspoissaolopäivistä johtuvat tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Näiden diagnoosien tuottamien päivien osuus on pysynyt samana kuin vuonna Tilanne on huolestuttava. Tilanteeseen on reagoitu riskiryhmille kohdennettuja yksilö- ja ryhmätoimenpiteitä tehostamalla. Hengityselinsairaudet ovat kääntyneet nousuun (+20 %) muutamien kaupungin kiinteistöjen sisäilmaongelmien johdosta. Asiaan on kohdistunut työsuojelullisia toimenpiteitä pitkin vuotta, ja parannusta tilanteeseen haetaan jatkuvasti. Luokittelemattomien diagnoosien osuus on vähentynyt selvästi, noin 30 %. Huolestuttava piirre on myös se, että mielenterveyshäiriöiden diagnoosit ovat kohonneet 17 % edellisvuodesta. Tehostamistarvetta masennusriskissä olevien työntekijöiden tunnistamiseen on selvästi. Työhön paluun kannalta mielenterveyshäiriöistä kärsivät ovat selvästi haastavin ryhmä. Sairauspoissaolot näillä diagnooseilla ovat usein pitkiä, ja hoitoketjut liian hitaita. Lääkärien myöntämien sairauspoissaolojen diagnoosit - Kotkan kaupunki, Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Muut Vammat ja myrkytykset 17,8 % 14,9 % 41,3 % Kaupungin sairauspoissaolojen kokonaisuudessa tehokkaimpia toimintalinjoja olisi pyrkiä vaikuttamaan niihin sairauspoissaoloihin, jotka myönnetään tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnoosilla. Ne ovat lähes poikkeuksetta myös vastuualueiden suurin ryhmä, vaikka painotukset vaihtelevat jossain määrin paljonkin. Ennaltaehkäisemällä joka kolmas tules-tapaus saavutettaisiin 2,6 päivää henkilöä kohden alemmat sairauspoissaolot ja vähintään :n säästöt sairauspoissaolokustannuksissa. Työkyvyn alentuessa pyritään pitkiä poissaoloja ja mahdollista työkyvyttömyyttä ehkäisemään ammatillisella kuntoutuksella ja työkokeiluilla. Työeläkeyhtiön ammatillisen kuntoutuksen piirissä oli vuoden kuluessa yhteensä 26 henkilöä, 24 % edellistä vuotta enemmän. Työkokeiluja tehtiin 21 ja ammatillisen uudelleenkoulutuksen piirissä on kolme henkilöä. Ammatillisen kuntoutuksen päämääränä on työssä jatkamisen tukeminen, työtehtävien muokkaus tai mahdollisesti uuden työnkuvan etsiminen. Tavoitteena on säästö sekä sairauspoissaolo- että varhaiseläkeperusteisissa kustannuksissa. Kaupungilla käytössä oleva varhaisen tuen malli on toiminut monissa organisaatiossa sairauspoissaolojen vähentämistä tukevana toimenpiteenä - Kotkalla se on ollut käytössä vuodesta Henkilöstöpalvelut toteutti vuodenvaihteessa yhdessä työterveyshuollon kanssa kaupungin kaikille esimiehille suunnatun varhaisen tuen kiertueen, jossa valotettiin korkeiden sairauspoissaolojen aiheuttamaa sekä taloudellista että toiminnallista problematiikkaa ja esiteltiin jälleen aktiivisen tuen toimintamalleja. Mallien systemaattisella käytöllä kyetään lisäämään työhyvinvointia ja sen myötä tuloksellisuutta, samalla sairauspoissaoloja vähentäen. Henkilöstön virkistys Tuetun virkistystoiminnan käyntimäärät Kotkan kaupunki, Paikka / Tapahtuma Käynnit (kpl) Kotkan kaupunginteatteri 737 Luovin avantouinti 68 Sapokan avantouinti 404 Kymi sinfonietta 194 Merikeskus Vellamo 205 Uimahallit Maretarium 85 Meripäiväjuoksu Tyhy-iltapäivä 32 osallistujaa 150 osallistujaa VIrkistystoiminnan kävijämäärät ovat edelleen hyviä. Useimpien tarjottujen virkistysmahdollisuuksien käyntimäärät kasvoivat. Uimahalleissa käyntimäärä oli edelleen sama - henkilöstöpalvelut on tukenut uinteja ylimääräisellä eurolla vuoden 2011 syksystä lähtien. Otettaessa lisätuki käyttöön (syys-huhtikuun ajaksi) käyntimäärät nousivat hieman tuetulla ajanjaksolla. Henkilöstöpalvelut on saanut eurolla uimaan - käytännöstä paljon positiivista palautetta henkilöstöltä. Tuetut käynnit kulttuuritapahtumiin kasvoivat sekä teatterin että Kymi Sinfonietan osalta. Avantouintien kävijämäärät yhteensä nousivat, kuten myös Vellamon ja Maretariumin käyntimäärät. Erillisiin tapahtumiin osallistuttiin myös. Tyhy-iltapäivässä kävi noin 150 osallistujaa, meripäiväjuoksulle lähti tuplasti enemmän osallistujia kuin viime vuonna - yhteensa 32. Kaupungin henkilöstölle järjestettiin lisäksi mm. elokuvanäytös sekä hiihtokoulu. Henkilöstöpalvelut jatkaa vuonna 2013 virkistystoiminnan tukemista ja erillisiä tapahtumia henkilöstölle. Myös yksiköt järjestävät omaa virkistystoimintaa siihen varaamillaan määrärahoilla. Työhyvinvoinnin tukemiseen tarkoitettua kuntoremonttitoimintaa järjestettiin vuoden aikana kolme kurssia, joihin osallistui yhteensä 36 henkilöä. Seuraavana vuonna kuntoremonttitoimintaa jatketaan neljän kurssin edestä. Tavoitteena on saada kaikki kurssit täyteen ja lähettää kuntoremonttiin n. 70 henkilöä. Mielenterveyden häiriöt Hengityselinten sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet 2,4 % %-osuus diagnooseista 12,2 % 11,4 % Virkistystoimintaan pystyttiin käyttämään enemmän rahaa kuin vuonna Uimahallien lipunhinnan alennus henkilöstölle otettiin vastaan hyvin, ja henkilöstöpalvelut on saanut muutoksesta positiivista palautetta. Tuetun virkistystoiminnan kävijämäärät ovat edelleen hyviä. Kaupunki pyrkii panostamaan virkistystoimintaan jatkossakin tarjoamalla omaan liikuntatoimeen painottuvia etuja. Myös monet kuntosalitoimijat tarjoavat omalta osaltaan etuja kaupungin työntekijöiden käytettäväksi. Näiden toimijoiden itse tarjoamien etujen käyttäjämääriä ei kuitenkaan tarkalleen tiedetä

10 Eläketapahtumat Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuoden kuluessa 86 henkilöä, joista kolme varhennetusti. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli hieman vuotta 2011 alempi, 63,4 vuotta. Osa-aikaeläkkeelle siirtyi 9 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle puolestaan siirtyi 22 henkilöä, joka on yli kaksi kertaa enemmän kuin vastaava määrä vuonna Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,3 vuotta. Osatyökyvyttömyyseläkkeen työeläkeyhtiö myönsi 21 henkilölle. Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä, kuntoutustuella, oli puolestaan 19 ja osakuntoutustuella 8 henkilöä. Varhaiseläkeperusteinen maksu ennakkotiedon mukaan nousee 14 % vuodesta Nousua selittää teknisen sektorin lähes 40 % suurempi varhemaksuvelvoite verrattuna edelliseen vuoteen. Ennusteen mukaan varhaiseläkeperusteinen maksu on 1,9 milj. euroa vuodesta. Vuonna työeläkeyhtiö Keva on uudistanut eläkehakemusten käsittelyjärjestelmän, työnantajamaksujen laskentajärjestelmän sekä näihin liittyviä verkkopalveluja. Uudistuksien käyttöönotosta johtuen Keva julkaisee vuotta koskevat eläketilastot vasta huhti-toukokuussa. Seuraavassa esitettävät eläkkeisiin liittyvät tiedot eivät näin ollen perustu aikaisempien vuosien tapaan Kevan tilastolähteisiin, vaan ne on analysoitu kaupungin palkanmaksujärjestelmästä. Vertailua edellisen vuoden tapahtumiin ei ole tämän vuoksi syytä suoraviivaisesti tehdä. Tilastollisesti tarkasteltuna vuoteen 2020 mennessä Kotkan kaupungin henkilöstön eläkepoistuma on selkeästi kunta-alan keskiarvoa korkeampaa. Huippuvuodet eläköitymisessä ennustetaan olevan 2015, 2017 ja 2018, jolloin eläkepoistuma lähentelee vuositasolla neljää prosenttia, kuntakeskiarvon ollessa kolmen prosentin tienoilla. Lukumäärällisesti suurimmat poistumat kohdistuvat lähihoitajiin, lastenhoitajiin ja siivoushenkilöstöön. Prosentuaalisesti eläkepoistuma on korkeaa myös sihteerien, sosiaalityöntekijöiden ja perhepäivähoitajien keskuudessa. Eläkemuoto Kpl Keski-ikä Vanhuuseläke 86 63,4 Osa-aikaeläke 9 60,2 Työkyvyttömyyseläke (TK) 22 58,3 Osatyökyvyttömyyseläke (osa-tk) 18 57,8 Kuntoutustuki (määräaikainen TK) 16 - Osakuntoutustuki (määräaikainen osa-tk) 6 - Lähtövaihtuvuus Lähtövaihtuvuus vuonna Vakituinen henkilöstö, Kotkan kaupunki ja liikelaitokset Lopettaneet lkm Lähtövaihtuvuus Palvelussuhteen päättymissyyt Oma pyyntö Muu syy Eläke Kotkan Kaupunki 161 6,49 % ICT Kymi 0 0,00 % Kymenlaakson pelastuslaitos 7 3,58 % Kymijoen Työterveys 5 5,29 % 5 0 Lähtövaihtuvuus on noussut vuodesta 2011, jolloin vaihtuvuus oli vakituisesta henkilöstöstä 5,25 % Kotkan kaupungin osalta ja liikelaitokset mukaanlukien 5,10 %. ELäköityneiden määrä vuonna oli huomattavasti suurempi kuin vuonna Myös omasta pyynnöstään palvelussuhteen lopettaneiden määrä kasvoi. Lähtövaihtuvuuden voi jatkossakin olettaa pysyvän korkealla eläköitymisen osalta. Työaikaprosentilla painotettuna 63,8 vuotta täyttävien määrä vakituisesta henkilöstöstä pysyy korkealla tulevina vuosina. Tällä perustella eläköitymisen ennustaminen ei ole täysin luotettavaa, mutta se antaa kuvan vaihtuvuuden mittakaavasta. Vuoteen 2021 mennessä vakituisesta henkilöstöstä on täyttänyt 63 vuotta ja 10 kuukautta yhteensä 779,8 henkilöä. Tämä vastaa 28 %:a tämän hetkisestä vakituisen henkilöstön määrästä. Poistuma on todennäköisesti tätäkin suurempi. Tuleva lähtövaihtuvuus, ennuste Vakituisesta henkilöstöstä 63,8 vuotta täyttävät, Kotkan kaupunki 103,2 105,8 106,0 109,5 125,1 32,0 50,9 66,2 81,

11 Henkilöstön kehittäminen Työterveyshuolto Henkilöstötoiminnan ja osaamisen kehittäminen on kunta-alalla erittäin tärkeää. Kotkan kaupungissa tämä tunnistetaan, ja henkilöstön koulutus mahdollisuuksia käytetään laajasti. Vuonna kehittämiseen panostettiin entistä enemmän mm. esimieskoulutuksien ja -viestinnän sekä sisäisen viestinnän osalta. Myös henkilöstölle suunnattiin keskitettyä henkilöstöasioiden koulutusta hiukan normaalia enemmän. Erilaisia henkilöstökoulutuksen muotoja käytetään kaupungilla paljon. Koulutukseen osallistuttiin osallistuttiin organisaatiossa 7980 päivänä ja 1280 henkilön voimin. Tämä vastaa 33,5 % henkilöstöstä. Henkilömäärässä voi olla päällekkäisyyksiä eri koulutusmuotojen takia - keskitettyä osaamisen seurantaa kaupungilla ei ole käytössään. Koulutuspäivät Kotkan kaupunki ja liikelaitokset Koulutusmuoto Henkilöä Päivää Oppisopimuskoulutus/koulutustuki Oppisopimus, palkaton Yhteistoimintakoulutus,palkallinen Opintovapaa, palkaton Opintovapaa, osapalkkainen Opiskelu, palkaton Koulutukseen käytetyt matkustuspäivät Keskitetty henkilöstön kouluttaminen Esimieskoulutukset Työterveyden toiminta Kotkan kaupunki Toimenpiteet KPL Kohdennettuja terveystarkastuksia 367 Työpaikkaselvityksiä 52 Työterveysneuvotteluja 90 Vajaakuntoisten tarkastuksia 201 Työfysioterapeutin ohjauskäyntejä 358 Työkykyarvioita 6 Sairaalalähetteitä 44 Erikoislääkärin konsultaatiokäyntejä 13 Kirjoitettuja lääkärinlausuntoja 199 veyshuoltoyhteistyön muodoista vuoden aikana. Siitä kertovat työterveysneuvottelujen, vajaakuntoisiin kohdistettujen tarkastusten ja työkykyarvioiden lukumäärät. Joulukuussa aloitettiin henkilöstöpalveluiden ja työterveyshuollon yhteistyönä kaupungin esimiehille kohdistettu varhaisen tuen mallin koulutus, joka tavoitti lähes 80 % kaupungin esimiehistä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi työterveyshuolto toteutti henkilöstöpalveluiden kanssa yhteistyössä kaksi TULES-ryhmää päivähoidon vastuualueelle. Vastaavien ryhmien järjestäminen eri vastuualueille jatkuu vuonna Työterveyshuollossa toimivat fysioterapeutit antoivat yksilöllistä ohjausta tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiville 358 kertaa vuoden kuluessa. Vuonna 2013 tavoitteena on viimeistellä uusi perehdyttämiskäytäntö sekä aloittaa uusi esimiesvalmennuksen toteuttamisen malli, jossa kaupunki tuo EVA-koulutuksiin omat sisältönsä. JET- tutkintoja suoritetaan myös edelleen. Viime vuonna jommankumman näistä tutkinnoista aloitti 10 esimiestä. Kehityskeskustelukäytäntöä tullaan yksinkertaistamaan paremman käymisasteen aikaansaamiseksi. Esimieskoulutuksiin panostamista jatketaan. Kotkan kaupunki haluaa kehittyä paremmaksi työnantajaksi. Hyvällä henkilöstöasioiden osaamisella pystymme myös jatkossa menestymään paremmin osaavan työvoiman saamisessa organisaatioon. Yhteensä Sisäisen viestinnän kehittäminen on jatkunut vuonna. Kehittämiseen tarkoitettu ryhmä on saanut eteenpäin monia toimenpiteitä, joilla kehitetään viestintää. Näkyvimmän toimenpiteet ovat olleet henkilöstölehden formaatin muuttaminen sekä intranetin uudistus. Esimiesinfot ovat käytäntönä vakiintuneet, ja osallistumisaste on ollut nousussa. Työterveyshuolto korvausluokittain Milj. euroa, % ajasta ja kustannuksista Korvausluokka % ajasta Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto 51 % Sairaanhoito 47 % Korvausluokka M % Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto 0,558 35,1 % Sairaanhoito 1,034 64,9 % Yhteensä 1,592 Vuoden työterveyshuoltotoiminnan keskeisimmiksi tavoitteiksi oli nostettu kolme kohtaa. Työhyvinvoinnin lisäämistä haettiin avoimella työterveyshuoltoyhteistyöllä sairauspoissaolojen määrän vähentämiseksi. Tavoitteeseen pääsemisen keinoina korostettiin työkyvyn hallintamallien käytön oikea-aikaisuutta ja yhtenäisyyttä kautta koko organisaation. Lisäksi korostettiin työterveyshuollon toiminnasta kertovien raporttien kehittämistä toiminnan vaikuttavuutta kuvaavaksi työkaluksi, jota voidaan käyttää osittain sekä lyhyemmän että pidemmän aikavalin suunnittelun pohjana. Toisena tavoitteena oli tukea henkilöstön työkykyä sekä yksilö- että ryhmätasolla, varsinkin tuki- ja liikuntaelinsairaisiin keskittyen. Kolmanneksi tavoitteeksi määriteltiin eri kuntoutusmuotojen kehittäminen ja niihin mallien luominen. Työterveyshuollon kustannukset vuonna olivat 1,59 miljoonaa euroa, nousua edellisestä vuodesta oli 2,7 %. Kotkan kaupungin ja sen liikelaitoksien kokonaiskustannus oli 1,75 miljoonaa euroa, nousua edellisvuodesta oli 4,2 %. Ajankäyttöä tarkasteltaessa lakisääteisen ennaltaehkäisevän toiminnan osuus oli 51 % organisaatioon kohdistuneesta kokonaiskäyttöajasta. Toisaalta kustannuksia tarkasteltaessa ennaltaehkäisevän työn laskutusosuus oli noin 35 % kokonaislaskutuksesta. Aktiivisen tuen - varhaisen, tehostetun ja työhönpaluun tuen käytön tärkeys nousi yhdeksi keskeisimmistä työter

Henkilöstökertomus 2013

Henkilöstökertomus 2013 Henkilöstökertomus 2013 Sisällysluettelo Selviytyjiä 2 Merkittävää kehitystä - yhdessä 3 Tavoitteet ja toiminta 2013 4 Henkilöstön tunnuslukuja 5 Henkilöstömäärän muutokset 6 Henkilöstörakenne 8 Työpanos

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 27.03.2017 Sivu 1 / 1 997/2017 01.00.02.00 83 Henkilöstökertomus vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja

OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja -1, KH 24.3.2014 17:00 OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Yhtymävaltuusto 14.6.2018 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137

Lisätiedot

Sisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite

Sisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite Sisällys: HENKILÖSTÖRAPORTTI... 2 Yleiskatsaus... 2 Henkilöstön määrä... 2 Taulukko 1: Henkilöstömäärän palvelualueittain 2013 2018... 2 Taulukko 2: Henkilöstömäärä uuden organisaation mukaisesti ja työaikamuodoissa

Lisätiedot

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012

Lisätiedot

HENKILÖSTÖOHJELMA... 3

HENKILÖSTÖOHJELMA... 3 Henkilöstötilinpäätös 217 Sivu 2 / 16 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 Henkilöstön määrä palvelussuhdelajeittain... 4 Vakituiset ja määräaikaiset... 5 Koko- ja osa-aikaiset...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot Henkilöstöraportti 31. 5. 2019 Tilastotiedot 2018 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla

Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla Toimintatavan suunnittelu ja käyttö Laura Pekkarinen Seinäjoen työhyvinvointiseminaari 7.2.2018 Tietoon perustuen - Kevassa tehdään tutkimuksia Kevan tutkimukset

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II ÄT-[TÄRJN KAUPUNGiN 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II 2017 Kenkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä. Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen Vakinainen Vakinainen Keskushallinto 205 206 114 65 64 22 270 270 136 Ympäristöterveydenhuolto 27 26 26 9 8 4 36 34 30 Sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2016

Henkilöstötilinpäätös 2016 Henkilöstötilinpäätös 2016 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 2 VAKITUISET JA MÄÄRÄ-AIKAISET... 3 KOKO- JA OSA-AIKAISET... 3 HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Kimpassa-Allihopa Henkilöstön palvelussuhteisiin liittyvä kartoitus

Kimpassa-Allihopa Henkilöstön palvelussuhteisiin liittyvä kartoitus Kimpassa-Allihopa Henkilöstön palvelussuhteisiin liittyvä kartoitus Sivu 1 Tällä kyselyllä kerätään tietoa Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstöä luovuttavilta organisaatioilta siirtyvän

Lisätiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot Henkilöstöraportti 8. 10. 2018 Tilastotiedot 2017 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sisällysluettelo Ihmeidentekijöitä 2 Uusin silmin 3 Tavoitteet ja toiminta 2014 4 Henkilöstön tunnuslukuja 5 Henkilöstömäärän muutokset 6 Henkilöstörakenne 8 Työpanos 11 Henkilöstömenot

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11 ÄHTÄR]N KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11 2016 4, \- mk 0O ~ JO ½ 4. Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista.

Lisätiedot

Henkilöstöraportti Kh Kv

Henkilöstöraportti Kh Kv Henkilöstöraportti 2016 Kh 9.10.2017 64 Kv 16.10.2017 44 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne vuonna 2016... 4 2.1 Henkilöstömäärän kehitys... 4 2.2 Henkilöstö ammattinimikkeittäin...

Lisätiedot

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu 1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.

Lisätiedot

Henkilöstö palvelualueittain 03/ /2017

Henkilöstö palvelualueittain 03/ /2017 Henkilöstö palvelualueittain 03/2016-03/2017 Henkilöstö palvelualueittain Tilikartan mukainen 2016 2017 Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

Työkykyjohtamisen tila

Työkykyjohtamisen tila Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 1 Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 4 Vakituiset ja määräaikaiset 31.12....

Lisätiedot

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi 24.9.2013 Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan:

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9) Varhaiskasvatuspalvelut 29.9.2016 1(9) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2016 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä 1 1 Johdanto Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa vuosittain luottamushenkilöille, esimiehille ja henkilöstölle kokonaiskuva henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Se sisältää määrällistä perustietoa henkilöstön

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä 2018 (syyskuu 2018)

Työttömyyden kehityksestä 2018 (syyskuu 2018) Työttömyyden kehityksestä 2018 (syyskuu 2018) Työttömyyden kehitys vertaillen 07-13 ja paksummin 14-15 vertaillen 13-14-15-16 - 17 Syyskuussa 2018 kymmeneen vuoteen ensimmäisen kerran alle 10 Tilanne oli

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Henkilöstö palvelualueittain 07/ /2017

Henkilöstö palvelualueittain 07/ /2017 Henkilöstö palvelualueittain 07/2016-07/2017 Henkilöstö palvelualueittain Tilikartan mukainen 2016 2017 Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Henkilöstö palvelualueittain 10/ /2016

Henkilöstö palvelualueittain 10/ /2016 Henkilöstö palvelualueittain 10/2015-10/2016 Henkilöstö palvelualueittain Tilikartan mukainen 2015 2016 Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2016

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2016 Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2016 Konserniesikunta, Henkilöstöyksikkö Henkilöstö Yhteenveto vuoden 2016 tilanteesta Henkilöstöresursointi pysyi määrällisesti hyvin hallinnassa haasteellisessa toimintaympäristössä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla

Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla Toni Pekka, Keva Laura Räty, Suomen Terveystalo Oy 15.3.2018, Keva-päivä Keva, Avaintiedot: Työkyvyttömyyden kustannukset

Lisätiedot

-15,0-3,9 0,3 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 17,9 771, ,2 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

-15,0-3,9 0,3 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 17,9 771, ,2 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2017 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT

Lisätiedot

Henkilöstö palvelualueittain 06/ /2016

Henkilöstö palvelualueittain 06/ /2016 Henkilöstö palvelualueittain 06/2015-06/2016 Henkilöstö palvelualueittain Tilikartan mukainen 2015 2016 Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite Näkökulma Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite 2012-2014 Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso 2012 Toteutuma 31.12.2012

Lisätiedot

Joululomasesonki hieman edellisvuotta heikompi

Joululomasesonki hieman edellisvuotta heikompi Joululomasesonki hieman edellisvuotta heikompi Vuodenvaihteessa viikoilla 53 ja 1 Suomeen saapui Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta 136 000 venäläistä, kun vuotta aiemmin määrä oli noin 20 000 matkustajaa

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Henkilöstö palvelualueittain 10/ /2017

Henkilöstö palvelualueittain 10/ /2017 Henkilöstö palvelualueittain 10/2016-10/2017 Henkilöstö palvelualueittain Tilikartan mukainen 2016 2017 Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

Henkilöstö palvelualueittain 07/ /2016

Henkilöstö palvelualueittain 07/ /2016 Henkilöstö palvelualueittain 07/2015-07/2016 Henkilöstö palvelualueittain Tilikartan mukainen 2015 2016 Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Henkilöstö palvelualueittain 09/ /2016

Henkilöstö palvelualueittain 09/ /2016 Henkilöstö palvelualueittain 09/2015-09/2016 Henkilöstö palvelualueittain Tilikartan mukainen 2015 2016 Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot