OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja"

Transkriptio

1 -1, KH :00 OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi Jari Merivirta Jorma-Kalevi Olsson Birgitta Pitko Eeva-Riitta Taavitsainen Ninni Tiusanen Kari Tujula Pirjo Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koivisto Jarmo kansliapäällikkö Brask Nina valt.puheenjohtaja Kotiniemi Topias valt. I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti valt. II varapuheenjohtaja Eerola Juho valt. III varapuheenjohtaja Hassinen Raino kaupunginsihteeri, sihteeri Makkonen Kari tiedotuspäällikkö Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kotka Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs)

2 62, KH :00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh Oikaisuvaatimusohje

3 63, KH :00 Pöytäkirjan tarkastajat Kh Ei oikaisuvaatimusohjetta

4 64, KH :00 Käsittelyjärjestys Kh Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

5 65, KH :00 KH: 475/2014 Sisäisen tarkastuksen raportti 1/2014 Kh Valmistelija: tarkastuspäällikkö Ritva Kiiski, puh Sisäisen tarkastuksen toimintasäännön (kh ) 10 :n mukaan sisäinen tarkastus raportoi neljännesvuosittain kaupunginhallitukselle sen valvontavelvollisuuden täyttämiseksi tarkastus- ja arviointityön keskeiset tulokset. Vuonna 2014 raportointi toteutetaan maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa sovitun ja toimintasääntöön kirjatun menettelyn mukaisesti. Tarkastuspäällikkö selostaa asiaa kokouksessa. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

6 66, KH :00 KH: 943/2012 Luottokorttilasku- ja matkalaskutarkastus vuosilta 2008, 2009 ja 2010 Kh / 145 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh /. Tuokko Tilintarkastus Oy:n matkalaskutarkastusraportti jaetaan esityslistan liitteenä kokoukseen osallistuville../. Kaupunginjohtaja Henry Lindelöfin vastine sekä kaupunginhallituksen silloisen puheenjohtajan Vesa Salmisen vastine jaetaan esityslistan liitteinä kokoukseen osallistuville. Matkalaskutarkastusraportista ja kaupunginjohtajan vastineesta on poistettu liikesalaisuuden piiriin kuuluvat kohdat. Huomattakoon, että edellä mainitut vastineet on annettu matkalaskutarkastusraportin luonnoksesta ja että annettuja selvityksiä ei ole kaikilta osin huomioitu lopullisessa raportissa. Raportin laatija Tuokko Tilintarkastus Oy ei ole pyytänyt vastineita lopullisesta raportista. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Merkitään tiedoksi, ja saatetaan tiedoksi myös valtuustolle. Asian käsittely: Merkittiin, että kaupunginjohtaja Henry Lindelöf esteellisenä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Puheenjohtaja ehdotti, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi Tuokko Tilintarkastus Oy:n raportin ja päättää ryhtyä tarkastuksen jatkotoimenpidesuositusten, sivuilla 4 ja 5 esitettyihin toimenpiteisiin vuosilta 2008, 2009, 2010 ja Jäsenet Eeva-Riitta Pitko, Jorma-Kalevi Merivirta ja Kari Tiusanen kannattivat ehdotusta. II varapuheenjohtaja Semi Lommi totesi, että kaupunki on palkkaamassa uutta tarkastuspäällikköä, ja katsoi, että mahdolliset tarkastukset tulisi tehdä omana työnä. Jäsen Jari Luumi oli samalla kannalla. Tämän jälkeen I varapuheenjohtaja Pekka Posti ehdotti lyhyttä neuvottelutaukoa. Pidettiin neuvottelutauko klo Jäsen Jari Luumi ehdotti, että palkattava tarkastuspäällikkö voisi tehdä tarvittavat lisäselvitykset. II varapuheenjohtaja Semi Lommi ja jäsen Ninni Taavitsainen kannattivat ehdotusta. Myös jäsen Jorma-Kalevi Merivirta katsoi, että lisäselvitykset tulisi tehdä omana työnä. Puheenjohtaja ilmoitti muuttavansa tekemäänsä muutosehdotusta näin kuuluvaksi:

7 66, KH :00 KH: 943/2012 Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi Tuokko Tilintarkastus Oy:n raportin ja päättää ryhtyä tarkastuksen jatkotoimenpidesuositusten, sivuilla 4 ja 5 esitettyihin toimenpiteisiin vuosilta 2008, 2009, 2010 ja Mahdollisuuksien mukaan huomioidaan uuden tarkastuspäällikön osallistuminen tarkastuksen suorittamiseen. Ehdotusta kannatettiin. Puheenjohtaja tiedusteli, onko kaupunginhallitus yksimielinen viimeksi mainitusta muutosehdotuksesta. Todettiin yksimielisyys. Päätös: Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi Tuokko Tilintarkastus Oy:n raportin ja päätti ryhtyä tarkastuksen jatkotoimenpidesuositusten, sivuilla 4 ja 5 esitettyihin toimenpiteisiin vuosilta 2008, 2009, 2010 ja Mahdollisuuksien mukaan huomioidaan uuden tarkastuspäällikön osallistuminen tarkastuksen suorittamiseen. Kh / 163 Valmistelijat: Kansliapäällikkö Jarmo Koivisto, puh Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh /. Tuokko Tilintarkastus Oy:n matkalaskutarkastusraportin jatkotoimenpidesuositukset (raportin sivuilla 4 ja 5) ovat liitteenä../. Muistio on liitteenä. Muistiossa tarkastellaan yhtäältä kaupunginhallituksen päätöksen / 145 täytäntöönpanoa ja toisaalta päätöksestä johtuvia oikeudellisia ja työsuojelullisia näkökulmia. Alla olevan päätösehdotuksen perustelut ilmenevät pääosin ko. muistiosta. Tarkastuslautakunta käynnisti päätöksellään / 46 luottokorttilasku- ja matkalaskutarkastuksen vuoden 2011 osalta. Päätös tehtiin siis ennen valtuuston tilivuotta 2011 koskenutta tilinpäätöskokousta. Vastaavalla tavalla voitaneen menetellä vuoden 2012 osalta. Tarkastuksen käynnistäjänä on tässä tapauksessa kaupunginhallitus, ja päätös on siis syntynyt ennen kuin valtuusto käsittelee vuoden 2012 tilinpäätöstä. Todettakoon tässä yhteydessä, että tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 on annettu Tilintarkastajat esittävät vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastamaltaan tilikaudelta. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Kaupunginhallitus merkitsee muistion tiedoksi. Kaupunginhallitus päättää - että luottokorttilasku- ja matkalaskutarkastusta ei tehdä vuosilta 2008, 2009 ja vahvistaa, että luottokorttilasku- ja matkalaskutarkastus tehdään vuodelta 2012

8 66, KH :00 KH: 943/2012 Asian käsittely: - tarkentaa, keitä henkilöitä edellä mainittu tarkastus vuoden 2012 osalta koskee - että tarkastus tehdään omana työnä, että talouden vastuualue käynnistää tarkastuksen valmistelutyön viivytyksettä ja että uusi tarkastuspäällikkö saattaa tarkastuksen loppuun arviolta syyskaudella Merkittiin, että kaupunginjohtaja Henry Lindelöf esteellisenä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Puheenjohtaja teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus päättää - että tarkastus tehdään omana työnä, että talouden vastuualue käynnistää tarkastuksen valmistelutyön viivytyksettä ja että uusi tarkastuspäällikkö saattaa tarkastuksen loppuun syyskaudella vahvistaa, että luottokorttilasku- ja matkalaskutarkastus tehdään vuosilta 2008, 2009, 2010 ja 2012 kaupunginhallituksen päätöksen / 145 mukaisesti - tarkentaa, että tarkastus koskee kaupunginjohtaja Henry Lindelöfiä ja entistä kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Vesa Salmista sekä muita heidän kanssaan matkoilla mukana olleita henkilöitä - vahvistaa, että tarkastus suoritetaan Tuokko Tilintarkastus Oy:n tarkastusraportin sivuilla 4 ja 5 olevien tarkastuksen jatkotoimenpidesuositusten mukaisesti. Ehdotusta kannatettiin. Jäsen Jari Luumi ehdotti, että puheenjohtajan ehdotuksen kaksi viimeistä ranskalaista viivaa korvataan kuulumaan seuraavasti: Kuitit tarkastetaan laajennetusti niiden henkilöiden osalta, jotka ovat olleet nimettyinä Oy Audiarev Ab:n tekemässä selvityksessä. Selvitys tehdään vuoden 2008 alusta lukien. Ehdotusta kannatettiin. Puheenjohtaja tiedusteli, onko kaupunginhallitus yksimielinen puheenjohtajan tekemän ehdotuksen kahden ensimmäisen ranskalaisen viivan osalta sekä jäsen Luumin tekemän ehdotuksen osalta. Todettiin yksimielisyys. Päätös: Kaupunginhallitus merkitsi muistion tiedoksi. Kaupunginhallitus päätti - että tarkastus tehdään omana työnä, että talouden vastuualue käynnistää tarkastuksen valmistelutyön viivytyksettä ja että uusi tarkastuspäällikkö saattaa tarkastuksen loppuun syyskaudella vahvistaa, että luottokorttilasku- ja matkalaskutarkastus tehdään vuosilta 2008, 2009, 2010 ja 2012 kaupunginhallituksen päätöksen / 145 mukaisesti

9 66, KH :00 KH: 943/ että kuitit tarkastetaan laajennetusti niiden henkilöiden osalta, jotka ovat olleet nimettyinä Oy Audiarev Ab:n tekemässä selvityksessä ja että selvitys tehdään vuoden 2008 alusta lukien. Kh Valmistelija: tarkastuspäällikkö Ritva Kiiski, puh /. Tarkastusraportti on esityslistan liitteenä. Toteutetun tarkastuksen tavoitteena oli selvittää johdon luottokortin käyttö ja matkalaskut vuosilta kaupunginhallituksen päätöksen / 163 mukaisesti. Vastuuvapaus tilivelvollisille vuodelta 2008 myönnettiin valtuustossa / 74, vuodelta / 81 ja vuodelta / 59. Tarkastuspäällikön virkatyönä tehtävän tarkastustyön valmistumisaikataulusta mennessä sovittiin neuvotteluissa Valmistumisen aikataulussa huomioitiin vuoden 2012 tarkastukseen kulunut aika ja tarkastuspäällikön virkatehtäväkokonaisuus. Tarkastuksessa ei havaittu väärinkäytöksiä tarkastusvuosina voimassa oleviin edustamista koskeviin ohjeisiin (Kh / 407 ) tai kunnallisesta viranhaltijasta säädettyyn lakiin (Laki kunnallisesta viranhaltijasta / ) perustuen. Tarkastettuja edustustilaisuuksia koskevien päätösten osalta ylin johto ei ole ylittänyt vuosina voimassa olevia euron ja euron rajoja. Raportin yhteenveto-osassa mainitaan tarkastuksen keskeiset havainnot. Tarkastusvuosina tehdyt havainnot ovat olleet pohjana hallinnon käytäntöjen ja sisäisen ohjeistuksen uudistuksille. Vuosilta toteutetun tarkastuksen taloudelliset vaikutukset: Tilintarkastusyhteisöt (2) ,19 Sisäinen tarkastus ,60 Yhteensä Lisäksi tarkastusvuosia koskeneiden luottokorttilaskujen ja liitteiden manuaalisesta kopioinnista sekä matkasuunnitelmien ja -laskujen tulostustyöstä ovat vastanneet controller ja toimistosihteeri osana omia työtehtäviään. Tarkastuspäällikkö selostaa asiaa kokouksessa. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

10 66, KH :00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti

11 66, KH :00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti

12 66, KH :00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti

13 66, KH :00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti

14 66, KH :00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti

15 66, KH :00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti

16 66, KH :00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti

17 66, KH :00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti

18 66, KH :00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti

19 66, KH :00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti

20 66, KH :00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti

21 66, KH :00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti

22 66, KH :00 / Pykälän liite: Tarkastusraportti

23 67, KH :00 KH: 453/2014 Tilinpäätös 2013 Kh Valmistelija: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh Talouden vastuualue lähettää Kotkan kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kuntalain 69 :ssä edellytetään, että kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Lisäksi on tehtävä selkoa talouden tasapainotustoimenpiteistä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut yleisohjeen, jonka mukaisilla kaavoilla tilinpäätöslaskelmat on laadittu. Talouden vastuualue esittää, että kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että tilikauden tulos ,18 euroa käsitellään seuraavasti: 1. tuloutetaan Opintokeskus Karhun peruskorjauksen poistoeroa ,40 euroa 2. tuloutetaan Karhulan sairaalan peruskorjauksen poistoeroa ,30 euroa 3. tuloutetaan Merikeskus Vellamon uudisrakennuksen poistoeroa ,48 euroa 4. siirretään tilikauden alijäämä ,00 euroa tilikauden yli- /alijäämätilille Tuloksen käsittelyn jälkeen kaupungin taseeseen jää ,93 euroa alijäämää. Valtuusto on päätöksellään käynnistänyt talouden tasapainotusohjelman. Tasapainotusohjelman tavoitteet on huomioitu vuoden 2014 talousarviossa. Talouden vastuualue esittää edelleen, että kaupunginhallitus päättää allekirjoittaa tilinpäätöksen ja lähettää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi../. Vuoden 2013 tilinpäätösehdotus jaetaan kokoukseen osallistuville, kaupunginhallituksen varajäsenille ja valtuustoryhmien puheenjohtajille erillisenä liitteenä. Tilinpäätösehdotus julkaistaan klo 13. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää käsitellä tilikauden 2013 tuloksen ,18 euroa seuraavasti: 1. tuloutetaan Opintokeskus Karhun peruskorjauksen poistoeroa ,40 euroa

24 67, KH :00 KH: 453/ tuloutetaan Karhulan sairaalan peruskorjauksen poistoeroa ,30 euroa 3. tuloutetaan Merikeskus Vellamon uudisrakennuksen poistoeroa ,48 euroa 4. siirretään tilikauden alijäämä ,00 euroa tilikauden yli- / alijäämätilille. Kaupunginhallitus päättää hyväksyä vuoden 2013 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä allekirjoittaa tilinpäätöksen ja lähettää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi. Kaupunginhallitus päättää oikeuttaa talouden vastuualueen tekemään tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen teknisluonteisia korjauksia ja tarkistuksia. Toimeenpano: Ote sekä tilinpäätösasiakirjat: Ote sekä tilinpäätös: tilintarkastajat tarkastuslautakunta Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus

25 68, KH :00 KH: 420/2014 Henkilöstökertomus 2013 Heja Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh Henkilöstökertomus on osa kaupungin tilinpäätöstä. Se on yhteenveto keskeisistä kaupungin henkilöstöä kuvaavista tunnusluvuista ja henkilöstöön liittyvän toiminnan painopistealueista. Henkilöstökertomukseen on koostettu tietoja henkilöstön määrästä ja rakenteesta, työpanoksesta, henkilöstömenoista, eläköitymisestä sekä osaamisesta ja kehittämisestä. Henkilöstökertomuksen laatimisesta on vastannut henkilöstösuunnittelija Kalle Honkanen. Vuoden 2013 lopussa Kotkan kaupungin ja sen liikelaitosten henkilöstömäärä oli 3496 (keskiarvo). Se oli 105 henkilöä vähemmän kuin vuonna Vakinaisten määrä oli 2767 ja määräaikaisten 732 henkilöä. Henkilötyövuosia mitataan kahdella tunnusluvulla. HTV1-luvuista on poistettu kaikki poissaolot, myös lomat. Se mittaa työpanosta, jolla toimintaa toteutetaan. HTV2-luvusta on poistettu palkattomat poissaolot. Se mittaa työpanosta, josta maksetaan. HTV1 vuonna 2013 oli 2757,6 (vuonna ,0) ja HTV2 oli 3247,9 (vuonna ,9). Sukupuolijakauma oli lähes sama kuin edellisinä vuosina, naisia oli koko henkilöstöstä 77,6 % ja miehiä 22,4 %. Koko henkilöstön keski-ikä oli 44,9 vuotta. Sairauspoissaolopäivien määrä henkilöä kohden laskivat edellisvuodesta 2,1 päivää/henkilö. Vuonna 2013 sairauspoissaolot Kotkan kaupungin osalta olivat 18,6 päivää/henkilö (vuonna ,7 päivää/työntekijä). Tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat edelleen suurin poissaoloja aiheuttava diagnoosiluokka. Työtapaturmien määrä laski hieman vuodesta Vuonna 2013 sattui yhteensä 223 työtapaturmaa (vuonna työtapaturmaa). Maksetut palkat vuonna 2013 olivat noin 118 miljoonaa euroa. Henkilöstöpalvelut pidättää itsellään oikeuden teknisiin muutoksiin henkilöstökertomuksessa ennen sen painattamista. Henkilöstökertomus käsitellään yhteistoimintaneuvottelukunnassa ja kaupunginhallituksessa sekä toukokuussa kaupunginvaltuustossa../. Vuoden 2013 henkilöstökertomus on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Käsittely: Päätös: Henkilöstöjohtaja Uusitalo Henkilöstöjaosto päättää merkitä vuoden 2013 henkilöstökertomuksen tiedoksi. Puheenvuoron asiassa käyttivät Merivirta, Hirvonen, Tujula, Kilpeläinen ja puheenjohtaja, joka esitti toivomuksen, että kertomukseen lisätään maininta työnantajan maksamasta leikkaustoiminnasta ja niiden kustannuksista vuonna Merkittiin tiedoksi.

26 68, KH :00 KH: 420/2014 Kh Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh /. Vuoden 2013 henkilöstökertomus on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää hyväksyä vuoden 2013 henkilöstökertomuksen ja päättää saattaa sen tiedoksi valtuustolle tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Oikaisuvaatimusohje Kv: Ei valitusosoitusta Kaupunginhallitus päättää oikeuttaa henkilöstöpalvelut tekemään teknisluonteisia korjauksia ja tarkistuksia henkilöstökertomukseen.

27 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Henkilöstökertomus 2013

28 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Sisällysluettelo Selviytyjiä 2 Merkittävää kehitystä - yhdessä 3 Tavoitteet ja toiminta Henkilöstön tunnuslukuja 5 Henkilöstömäärän muutokset 6 Henkilöstörakenne 8 Työpanos 11 Henkilöstömenot 12 Sairauspoissaolot ja -kustannukset 14 Työhyvinvointi- ja virkistystoiminta 16 Eläketapahtumat 17 Lähtövaihtuvuus 18 Henkilöstön ja esimiestyön kehittäminen 19 Työterveyshuolto 20 Työsuojelu 21 Työtapaturmat 22 Pääluottamusmiestoiminta 23 Rekrytointi 24 Henkilöstötuloslaskelmat 25 Kuvamateriaali: Kotkan kaupungin henkilöstön tyhy-iltapäivä Karhulan keskuskentällä Sivu 19 - Mato Valtosen luento henkilöstölle Positiivisen ilmapiirin puolesta Kuvat: Jari Pitkäkangas Henkilöstökertomus 2014

29 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Selviytyjiä Vuosi 2013 jää muistiimme varmasti yhdeksi supistusten, talouden tasapainottamisen ja niukkojen resurssien vuosista. Näitä säästämisen vuosia on takanamme jo paljon. Säästämisen osalta vuodet toistuvat toistensa kaltaisina. Palveluja tuotetaan ja töitä tehdään säästäen, mutta silti aina tehokkaammin, taloudellisemmin ja entistä paremmin. Onko tämänkaltaista yhtälöä oikeasti olemassa? Kuka muistaa vuodet, jolloin ei säästetty? Päivittäiset uutiset kuntien ja yritysten yt-neuvotteluista, lomautuksista ja irtisanomisista luovat synkkää kuvaa tulevaisuudesta. Työssäkäyvät uupuvat ja työttömät syrjäytyvät. Työn tekeminen on nykypäivänä haasteellista ja työelämä on täynnä ristiriitaisuuksia. Työmotivaatio voi kadota jatkuvien säästötalkoiden taakse. Toisaalta monen suomalaisen ja kotkalaisen ongelmana on se, mistä yleensä ottaen löytää työtä. Vapaa-aikaa arvostetaan, mutta vapaa-aika saattaa menettää merkityksensä, jos ei ole työtä ja vapaa-aikaa jää liikaa. Työelämä on kiireistä ja kuluttavaa, mutta liika vapaa-aika syrjäyttää. Muutos on pysyvä olotila, siihen on sopeuduttava, jos haluaa selviytyä. Työelämän hallinta on vaikeaa ja epävarmuutta on siedettävä enemmän kuin ennen. Ihmisten pitää luottaa entistä enemmän siihen, että elämässä selvitään ja elämä itsessään kantaa. Työelämän muutokset koetaan ahdistaviksi ja aiheuttavat stressiä, varsinkin, jos ne ovat huonosti johdettuja. Toisaalta usein paikalleen pysähtyminenkin koetaan negatiivisena asiana. Kehityksestä jääminen pudottaa kelkasta, mutta myös kehityksen liian kova vauhti voi heittää nurin. Valmiutta muutokseen on kuitenkin oltava kaikilla. Esimiehiltä ja kaupungin johdolta vaaditaan taitoa ja viisautta johtaa muutokset läpi hallitusti ja suunnitelmallisesti. Työntekijöiltä vaaditaan sopeutumiskykyä ja uusien asioiden nopeaa omaksumistaitoa. Ennakkoluuloille tai muutosvastarinnalle ei ole tilaa, mutta rakentavalle kritiikille on muutoksessa aina löydyttävä sijaa. Johdon ja esimiesten tulee myös löytää aikaa kuulla rakentavaa kritiikkiä ja tarttua soraääniin. Niistä voi löytää viisautta, jota ei kuule muualta. Suurin osa kaupungin työntekijöistä on päivittäin asiakaskontaktissa kaupunkilaisiin. Luulen, että yhä useampi työntekijä miettii, missä kohtaa hyvä palvelu muuttuu pelkäksi palveluksi. Missä kohtaa resurssit eivät enää riitä hyvän palvelun tuottamiseen? Tulevat vuodet näyttävät, missä on hyvän palvelutason ja riittävän palvelutason raja. On kuitenkin muistettava, että tehokkaat palvelut tai taloudellisesti tuotetut palvelut eivät tarkoita välttämättä huonoa palvelua. Se voi tarkoittaa myös oikein kohdennettuja ja sopivasti resursoituja palveluja. Todennäköisesti palvelurakenteeseen liittyvät valinnat ovat tulevina vuosina väistämättömiä, joka puolestaan luo haastetta poliittisille päättäjille. Henkilöstön määrän vähentämisestä puhutaan paljon myös Kotkan kaupungissa. Henkilötyövuosien tulisi laskea vuoteen 2016 mennessä 225 henkilötyövuotta vuoden 2011 tilanteesta. Vähentämistavoitteista puhuttaessa harvoin muistetaan nostaa esille se, että jokaisen henkilötyövuoden vähentäminen heikentää kaupungin palvelutasoa. Yhden henkilötyövuoden vähentäminen ei vielä vaikuta, mutta 225 henkilötyövuoden vaikutus alkaa jo tuntua ja näkyä palvelutuotannossa ja -rakenteessa. Kun talouden tasapainottamisessa ja tehostamistoimenpiteissä päästään eteenpäin, pitäisi puhe kääntää oikeille termeille. Enää pitkään ei voida puhua pelkästään henkilöstön vähentämisestä vaan pitää lähestyä asiaa palvelurakenteen supistamisen näkökulmasta. Kotkan kaupungin henkilökunta on selvinnyt vuodesta 2013 työmääräpaineista ja säästötavoitteista hienosti. Siitä iso kiitos koko henkilökunnalle! Kotkan kaupungin talouden tasapainottamisohjelma hyväksyttiin valtuustossa kesäkuussa Siihen kirjattiin keskeisiksi tavoitteiksi henkilöstön määrän vähentäminen ja sairauslomien määrän kääntäminen laskuun. Molemmat tavoitteet toteutuivat loistavasti! Vakinaisen henkilöstön henkilötyövuodet laskivat vuoteen 2011 verrattuna 18,3 henkilötyövuotta ja määräaikaisen 100,7 henkilötyövuotta. Sairauspoissaolot vähenevät vuoden 2012 luvuista (20,7 sairauspäivää / työntekijä) 2,1 päivää (vuonna ,6 sairauspäivää / työntekijä). Molemmat luvut kertovat sen, että suunnitelmallisuudella, muutosvalmiudella ja hyvällä esimiestyöllä tavoitteet saavutetaan. Haastavista ajoista selvitään ja elämä jatkuu kohti valoisampia aikoja. Minna Uusitalo Henkilöstöjohtaja 2 Kotkan kaupunki

30 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Merkittävää kehitystä - yhdessä Tämä on koostamistani henkilöstökertomuksista neljäs. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että viime vuotta on ilo raportoida. Henkilöstön tunnusluvuissa tavoitteita on saavutettu laajalla rintamalla ja osin paremmin kuin kertaakaan aiemmin. Tunnelma on se, että vaikeasta tilanteesta huolimatta olemme jaksaneet pysyä positiivisena ja muistaneet tehdä töitä yhdessä kaupungin tavoitteiden eteen. Henkilöstömäärän muutokset ja henkilöstörakenne on hyvä tuntea, jos haluaa osallistua julkiseen keskusteluun siitä, miten Kotkan kaupungin organisaation henkilöstön kokonaisuutta voi tai tulisi muuttaa. Henkilöstömäärä kaupungilla on pudonnut vuodessa yli sadan henkilön verran. Vuosikymmenessä pudotusta on 500 henkeä. Kahdessa vuosikymmenessä pudotusta on 1000 henkeä. Henkilöstömäärän vähentyminen ei ole missään vaiheessa koskenut hoitohenkilöstöä. Hoitohenkilöstön määrä on kasvanut jatkuvasti muiden ammattiluokkien kustannuksella. Toimistotyötä ja teknisiä palveluita tehdään erittäin pienellä henkilöstömäärällä aiempiin vuosiin verrattuna. Kaupunki on vähintään vuosikymmenen toteuttanut juuri sitä henkilöstöpolitiikkaa, mitä julkisessa keskustelussa pyydetään - vähemmän hallintoa, enemmän asiakas- ja hoitotyötä. Hallinnon koko kaupungissa on pieni ja kutistunut viime vuosina entisestään. Säästämällä hallinnosta ei voida saada aikaan kustannuksissa enää minkäänlaista merkittävää muutosta - se muutos on tällä vuosituhannella jo tehty. Tämä on henkilöstömäärien ja kustannusten todistama fakta. Kustannussäästöissä ja henkilötyövuosien vähentämisessä kysymys on tästä hetkestä eteenpäin palvelurakenteen muutoksesta. Emme pysty juurikaan enää pienentämään henkilöstön käyttöämme luopumatta kaupungin tuottamista palveluista. Tämä on oikea järjestys - ensin palvelurakenne, sitten siihen sopiva henkilöstö. Aiemmin tässä organisaatiossa päätettiin vähennyslukuja tuntematta lähtötasoa ja pohtimatta palveluita sen tarkemmin. Seurauksena ei tietenkään ollut kustannusten vähentymistä vaan kasvamista. Tavoitteet ilman toimenpiteitä eivät ole tavoitteita. Ihmisten työmäärää ei voi kasvattaa loputtomiin. Meidän pitää löytää uusia tapoja järjestää työtä kaikille paremmalla tavalla. Usein oikeaan ratkaisuun päätymisestä puuttuu ainoastaan rohkeutta. Vaikean taloustilanteen ja vaikeiden keskusteluiden keskellä olemme silti onnistuneet yhdessä toteuttamaan erittäin merkittäviä kustannuksia laskevia toimia. Hyvässä yhteisymmärryksessä olemme saaneet rajoitettua määräaikaisuuksien käyttöä, toteuttaneet ennalta suunniteltua henkilöstöpolitiikkaa, vähentäneet sairastavuutta ja parantaneet työkykyä sekä hillinneet ylityökustannuksia. Myös palkattomien vapaiden käyttö on osoitus yhteistyöstä tavalla, josta kaikki pystyvät hyötymään - työntekijä saa lisää vapaa-aikaa työn niin salliessa ja työnantaja säästää tämän ajan palkan ilman, että töiden järjestäminen häiriintyy. Kaikki voittavat. Se, että tässä tilanteessa kaupunki pystyy laskemaan henkilöstökustannuksia, on todella mahtava muutos. Sitä ei ole tapahtunut sitten vuoden silloin Ekamin palkkakulut siirtyivät pois kaupungilta aiheuttaen kustannusten laskun. Me olemme saaneet toimintamme muutoksen aikaan ilman ulkoistuksia ja ilman irtisanomisia. Suomessa on monia kuntia, joiden tulos huononi vuonna Me emme ole yksi niistä. Siitä on syytä olla ylpeä. Meidän Kotkan kaupungissa on oltava samassa veneessä nyt ja tulevaisuudessa. Meidän täytyy tunnistaa tulevaisuuden uhkatekijät ja varautua niihin ajoissa. Meidän täytyy määritellä se, mitä haluamme tulevaisuudessa olla - mitä palveluita tuotamme, ja mikä on riittävän hyvä palveluiden taso. Meidän tulee tunnistaa ne asiat, joissa käytämme rahaa saamatta tuloksia ja virtaviivaistaa toimintaamme niin, että jokaisella eurolla on tarkoitus. Kun työskentelemme organisaatiossa, jonka tarkoitus on tuottaa hyvinvointia kuntalaisille, ei ole vaikeaa inspiroitua työhön. Työmme on tärkeää. Mutta jos emme tee sitä kestävällä tavalla, kärsimme kaikki. Meidän täytyy ajatella toisiamme ja kokonaisuutta, ei vain itseämme. Meidän täytyy olla Kotkan kaupunki - yhdessä. Haluamme, että meillä on hyviä työyhteisöjä, joissa on hyviä johtajia ja hyviä johdettavia. Ihmisiä, jotka ymmärtävät yhdessä työnsä tarkoituksen ja osaavat tehdä yhteistyötä. Kaikki työyhteisöjen ja johtamisen ongelmat kostautuvat meille palvelutasossa, omassa hyvinvoinnissamme ja todellisissa kustannuksissa. Meidän täytyy jatkossa tehdä kaikkemme, että olisimme mahdollisimman hyvä paikka työskennellä. Se ratkaisee, kuinka paljon samme tulevaisuudessa päättää suunnastamme itse. Jatketaan yhdessä myös vuonna 2014, terveisin Kalle Honkanen Henkilöstösuunnitelija Henkilöstökertomus

31 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Tavoitteet ja toiminta 2013 Vuoden 2013 henkilöstöä koskevat tavoitteet on kirjattu kaupunkistrategiasta johdetuun henkilöstöstrategiaan. Lisäksi kaupunkistrategiassa ja talouden tasapainottamisohjelmassa on työpanosta ja henkilöstökustannuksia koskevia tavoitteita. HTV2 - luvun eli maksettujen henkilötyövuosien vähentymistä on linjattu kaupunkistrategiassa ja talouden tasapainottamisohjelmassa. Vertailu tehdään vuoden 2011 lukuihin. Vuoden 2013 lopussa Kotkan kaupungin HTV2 oli laskenut vakituisten osalta 18,3 henkilötyövuotta ja määräaikaisten osalta peräti 100,7 henkilötyövuotta. Tavoitteita kohti on siis otettu jo suuri harppaus - talouden tasapainottamisohjelma alkaa varsinaisesti vuodesta 2014 ja ulottuu vuoden 2016 loppuun. Sairauspoissaolopäivissä tavoitellaan yhden päivän laskua henkilöä kohden vuosittain. Tavoitteena on noin 15 päivää / henkilö vuonna Vuonna 2013 otettiin suuri askel kohti tavoitetta. Sairuaspoissaoloissa henkilöä kohden 18,6 päivän tulos on peräti 2,1 päivän parannus viime vuodesta. Sekä vakituisten että määräaikaisten sairastavuus on laskenut yli kaksi päivää henkilöä kohden. Myös kustannukset ovat laskeneet. Kustannusten laskua on tavoiteltu myös palkattoman vapaan mahdollistamisella sekä ylitöiden määrää vähentämällä. Palkattoman vapaan käyttö kasvoi vuonna 2013, ja sen tuottama kustannussäästö oli noin Ylitöiden vähentyminen oli myös merkittävää - ylitöiden 4 kustannukset laskivat lähes Kaikkiaan tasapainottamisohjelman mukaiset säästöt olivat jo vuonna yli 2,8 miljoonaa euroa. Olennaisin muutos oli määräaikaisen henkilöstön palkkasumman 1,6 miljoonan euron lasku. Henkilöstöstrategian tavoitteina ovat hyvä ja tehokas henkilöstösuunnittelu, oikeudenmukainen palkkaus, johtamisen ja esimiestyön vahva osaaminen sekä henkilökunnan työhyvinvoinnin ja ammattitaidon parantaminen (Sivu 16). Vuodelle 2013 ensimmäistä kertaa toteutettu tarkka henkilöstösuunnitelma toimenpiteineen sai aikaan tavoitteiden mukaisen muutoksen työpanoksessa. Palkkauksen oikeudenmukaisuutta on edistetty TVA-projektin loppuun viemisellä 2013 alussa. Henkilökohtaisen lisän kriteerit on päivitetty, ja kehityskeskusteluista tehty aiempaa sujuvampia ja yksinkertaisempia. Johtamista ja esimiestyötä kehitetään johdonmukaisesti. Kaupungin esimiesinfot, ohjeistuksien kattava päivittäminen ja tarpeiden pohjalta muodostettu esimieskoulutuksien kokonaisuus tukevat hyvää esimiestyötä kaupungissa. Esimiestyön arviointi tehtiin kaupungissa vuoden vaihteessa, ja sen tuloksia käytetään toimenpiteiden kehittämisessä edelleen. Esimiesten palaute saadusta tuesta on ollut erittäin positiivista. Tavoitteita ja toimintaa käsitellään kaikilta osin tarkemmin tässä henkilöstökertomuksessa. Kotkan kaupunki

32 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Henkilöstön tunnuslukuja Kotkan kaupunki ja liikelaitokset, Henkilöstömäärä (keskiarvo) Vakituiset HTV2 3342,4 3343,9 3247,9 HTV1 2830,9 2830,0 2757,6 Määräaikaiset Maksetut palkat / asukas Asukkaat / Henkilöstö 15,2 15,2 15,7 Henkilöstön kokonaiskeski-ikä 44,7 44,9 44,9 Naisten osuus henkilöstöstä 76,6 % 77,3 % 77,6 % Yli 50-vuotiaita henkilöstöstä 42,0 % 42,7 % 42,5 % Henkilöstömäärä ilmoitetaan kaikkien kuukausien keskiarvona - tämä kuvaa henkilöstön käyttöä määrällisesti parhaiten. Luku on painotettu työaikaprosentilla. Tämä tarkoittaa sitä, että puolikasta työaikaa tekevä henkilö näkyy 0,5 henkilönä. Luku on pyöristetty kokonaislukuun. Tällä tavalla ilmaistuna henkilöstömäärä liittyy läheisesti talouden seurantaan. Vuonna 2013 Kotkan kaupungissa liikelaitoksineen (Kymenlaakson pelastuslaitos, Kymijoen työterveys ja ICT Kymi) työskenteli keskimäärin 105 henkilöä vähemmän kuin vuonna Muutos painottuu määräaikaisten työntekijöiden käytön vähentymiseen erityisesti kaupungin omassa organisaatiossa. Kuitenkin myös vakituisten työntekijöiden määrä on laskenut. Osa-aikaisia työntekijöitä Kotkan kaupungilla on 6,8 % henkilöstömäärästä. Asukasmäärä on laskenut hieman, mutta maksettujen palkkojen lasku sekä henkilöstömäärän väheneminen näkyvät silti asukaslukuun suhteutetuissa mittareissa. Joka 16. kuntalainen on edelleen joko kaupungin tai sen liikelaitoksen palveluksessa. Henkilöstömäärää ja -rakennetta, henkilötyövuosia eli työpanosta ja maksettuja palkkoja avataan tarkemmin niiden omissa osioissa (sivut 6-12). Henkilötyövuosissa näkyy vastaava lasku. Kaupunki liikelaitoksineen tuotti palvelunsa 96 maksetulla henkilötyövuodella vähemmän kuin vuonna Varsinainen tehty työpanos laski noin 72 henkilötyövuodella eli vähemmän kuin maksettu työpanos. Tämä tarkoittaa myös sitä, että maksetulla työpanoksella on saatu suhteellisesti enemmän työsuoritusta kuin vuonna Tämä on hyvä tulos - osiltaan se johtuu sairauspoissaolojen voimakkaasta laskusta. Henkilöstörakenteessa naisten suhteellinen osuus henkilöstöstä on kasvanut. Kaupungin keski-ikä on säilynyt samana, mutta yli 50-vuotiaiden osuus henkilöstöstä on pienentynyt hieman. Ikärakennetta koskevissa laskelmissa kesätyöntekijöiden vaikutus poistetaan tilastoista. Henkilöstökertomus

33 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Henkilöstömäärän muutokset Henkilöstömäärä (keskiarvo) Kotkan kaupunki ja liikelaitokset, Kotkan Kaupunki Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen työterveys ICT Kymi Yhteensä Kotkan kaupungin henkilöstömäärä laski edelleen vuonna Edellisvuonna henkilöstömäärässä tapahtui pientä laskua, mutta nyt muutos on selvästi suurempi. Liikelaitoksien henkilöstömäärä on pysynyt lähestulkoon samana. ICT Kymin henkilöstö on siirtynyt Kotkan kaupungin henkilöstömäärästä omakseen 2012 aikana. Kaupungin henkilöstömäärä väheni vuoden aikana 119 henkilöllä. Kahden vuoden aikajänteellä henkilöstömäärä on vähentynyt 154 henkilöllä. Kaupungin ja liikelaitoksien muodostama kokonaisuus oli viime vuonna 110 henkilöä pienempi kuin vuonna 2011 keskimäärin. Henkilöstömäärän muutos hahmottuu paremmin vastuualueita ja ammattiluokkia tarkasteltaessa. Henkilöstömäärän muutos Kotkan kaupunki, vastuualueittain Teknisen puolen henkilöstömäärässä on laskua, vanhustenhuollossa näkyy hoivapalveluyksiköiden siirtyminen kaupungin ulkopuolelle ja sosiaalihuollossa mm. työllistettyjen määrän väheneminen. Terveydenhuolto on ainoa vastuualue, joka on kasvanut merkittävästi vuoden aikana. Tähän vaikuttaa mm. vanhustenhuollon lääkärien siirtyminen terveydenhuollon alle. Ammattiluokittainen henkilöstömäärän muutos osoittaa, että hoitohenkilöstö on lisääntynyt käytännössä kaikkien muiden ammattiluokkien koon pienentyessä. Toimisto- ja hallintohenkilöstön väheneminen tällä vuosituhannella on ollut nopeaa, kun taas hoito- ja päivähoitohenkilöstön määrä on lähes poikkeuksetta jatkanut kasvuaan. Henkilöstömäärän muutos Kotkan kaupunki, ammattiluokittain Vastuualue Muutos Terveydenhuolto 11 Hyvinvointineuvola 2 Hallinto 1 Nuorisotyö 1 Opetustoimi 1 Kaupunkisuunnittelu 1 Kaupunkikehitys ja kulttuuri -3 Liikunta -5 Päivähoito -7 Kuntatekniikka -10 Talous -11 Tilapalvelu -17 Sosiaalihuolto -41 Vanhustenhuolto Hoitohenkilöstö Kiinteistöhenkilöstö Kotipalveluhenkilöstö Lääkärit Muu Henkilöstö Opetushenkilöstö Päivähoitohenkilöstö Sosiaalityöntekijät Tekninen Henkilöstö Teknisten Tuntipalkkaiset Toimistohenkilöstö Kotkan kaupunki

34 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Vuonna 2011 henkilöstömäärä kasvoi voimakkaasti. Vakituisia palvelussuhteita tuli kaupungille lisää lähes 150. Samalla määräaikaisen henkilöstön käyttö ei vähentynyt kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2012 alkoi kuitenkin tapahtua henkilöstöpoliittisten tavoitteiden mukaista liikettä henkilöstömäärässä varsinkin määräaikaisten käytön osalta. Etenkin vuoden 2012 jälkipuoliskolla muutokset alkoivat näkyä nopeasti. Vuonna 2013 henkilöstömäärä on edelleen vähentynyt kaupungin tavoitteiden mukaisesti pääasiassa määräaikaisen työvoiman käyttöä vähentämällä. Olennaisia toimenpiteitä henkilöstömäärän hyvässä hallinnassa ovat olleet henkilöstösuunnittelun parantaminen, täyttölupamenettely, toimistohenkilöstön rekrytoiminen oman organisaation sisältä sekä sairauspoissaolojen vähentäminen. Nopean eläköitymistahdin myötä on päästy harkitsemaan työjärjestelyjä ja eri tehtävien tarpeellisuutta. Sairastamisen vähentyminen on helpottanut sijaiskustannuksia huomattavasti. Alla oleva kuvio näyttää Kotkan kaupungin henkilöstömäärän kuukausittain vuosina Siinä näkyvät kasvupiikkeinä myös kesällä palveluksessa olevat kesätyöntekijät. Muutostreni on kuitenkin ilmiselvä; henkilöstömäärä on pudonnut aiempiin vuosiin verrattuna eri tasolle. Tällä vuosituhannella Kotkan kaupungin henkilöstömäärä on laskenut yli 500 henkilöllä. Merkittävimmät vähennykset ovat hallinnossa ja toimistotyöntekijöissä sekä teknisessä henkilöstössä. Painopiste on siirtynyt yhä voimakkaammin hyvinvointipalvelujen tuottamiseen / / / / / / / / / /12 Henkilöstökertomus

35 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Henkilöstörakenne Henkilöstömäärä - Aktiivi ja lepäävä henkilöstö Kotkan kaupungin tehtäväalueet ja liikelaitokset, Aktiivi Lepäävä Aktiivi Lepäävä Konsernipalvelut 651,4 40,1 614,4 36,9 Hyvinvointipalvelut 2 278,1 252, ,0 231,3 Kotkan kaupunki yhteensä 2 929,5 292, ,4 268,2 Kymenlaakson pelastuslaitos 255,3 18,4 252,1 18,8 Kymijoen työterveys 94,9 4,1 94,7 5,2 ICT Kymi 16,5 1,3 19,8 1,8 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset 3 296,2 316, ,0 294,1 Henkilöstömäärää havainnollistaa lisää aktiivin ja lepäävän henkilöstön tarkastelu. Aktiivi henkilöstö kuvaa sitä osaa työvoimasta, joka on tosiasiallisesti työssä tällä hetkellä. Lepäävä henkilöstö tarkoittaa sitä osaa henkilöstöstä, joka tarkasteluhetkenä on ollut yli 21 päivää poissa töistä muusta syystä kuin normaalilla vuosilomalla. Tämä käsittää pääasiassa pitkillä sairauspoissaoloilla, perhevapailla tai palkattomilla vapailla olevia henkilöitä. Kotkan kaupungilla sekä aktiivin että lepäävän henkilöstön määrä on laskenut selvästi vuoden 2013 aikana. Liikelaitoksilla luvut ovat viime vuohon verrattuna samankaltaiset. Luvuista voi nähdä, että joka päivä vuonna 2013 noin 9,4 % henkilöstöstä oli tosiasiallisesti poissa työstä. Sairastamisen lasku on kuitenkin tuonut suhdelukua hieman alaspäin - vuonna 2012 joka kymmenes työntekijä oli joka hetki tosiasiallisesti poissa töistä. Henkilöstön keski-ikä on edelleen kohtalaisen korkea. Vuoden keskiarvona ilmaistuna se on kaupungin ja liikelaitoksien kokonaisuudessa 44,9 vuotta. Kotka on kuitenkin edelleen keskimääräistä kuntatyönantajaa hiukan nuorempi (viimeisin tilasto; 2012 lokakuussa 45,6 vuotta). Korkein keski-ikä on konsernipalveluiden vakituisilla. Tälle tehtäväalueelle sijoittuvilla vakansseilla onkin tapahtunut useita eläköitymisiä ja tehtävien uudelleenjärjestelyjä. Liikelaitoksissa Kymenlaakson pelastuslaitos on odotetusti keski-iältään nuorin. Vakituiset palvelussuhteet ovat pitkiä. Kotkan kaupungin ja sen liikelaitoksien vakituinen työntekijä on ollut samalla työnantajalla keskimäärin 15 vuotta. Määräaikaiset palvelussuhteet ovat kestäneet keskimäärin vuoden verran, erotuksena Kymenlaakson pelastuslaitos, jossa määräaikaisuudet ovat selvästi pidempiä. Liikelaitoksien palvelusajoissa huomioidaan aiempi palvelussuhde kaupunkiin (esim. ICT Kymi). Henkilöstön keski-ikä ja keskimääräinen palvelusaika vuosina Kotkan kaupungin tehtäväalueet ja liikelaitokset, 12/2013 Keski-ikä Keskimääräinen palvelusaika Vakit. Määr. Yhteensä Vakit. Määr. Konsernipalvelut 52,0 43,0 51,0 20,49 1,85 Hyvinvointipalvelut 47,0 38,0 44,0 14,13 0,81 Kotkan kaupunki yhteensä 48,0 39,0 45,0 15,54 0,9 Kymenlaakson pelastuslaitos 43,0 36,0 41,0 12 4,41 Kymijoen työterveys 48,0 42,0 48,0 7,96 1,17 ICT Kymi 45,0 31,0 44,0 11,5 0,56 Kaupunki ja liikelaitokset 48,0 39,0 45,0 14,99 1,12 8 Kotkan kaupunki

36 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Henkilöstön keski-ikä, keskimääräinen palvelusaika ja henkilöstömäärä Joulukuussa 2013, Kotkan kaupungin vastuualueittain Keski-ikä Keskimääräinen palvelusaika Henkilöstömäärä Vak. Määr. Yht. Vak. Määr. Vak. Määr. Yht. Opetustoimi 46,3 37,6 42,8 12,7 1,0 465,4 171,3 636,7 Vanhustenhuolto 46,2 39,2 43,9 13,2 0,8 454,8 117,8 572,6 Päivähoito 48,5 35,4 44,6 17,9 0,5 363,5 81,5 444,9 Terveydenhuolto 47,7 40,1 45,8 13,1 0,5 306,8 63,5 370,3 Sosiaalihuolto 46,1 41,1 44,2 13,7 0,9 216,1 110,7 326,7 Tilapalvelu 52,7 43,7 50,5 19,3 1,6 207,0 51,0 258,0 Kuntatekniikka 52,0 40,2 51,5 23,0 6,1 111,7 5,0 116,7 Kaupunkikehitys ja kulttuuri 50,2 43,6 49,4 17,8 1,5 81,5 9,0 90,5 Hallinto 51,4 42,2 50,9 21,4 1,0 80,4 4,5 84,9 Hyvinvointineuvola 49,1 34,5 47,1 16,0 0,2 47,0 3,5 50,5 Kaupunkisuunnittelu 54,4 32,0 53,9 26,0 1,5 37,7 1,0 38,7 Liikuntayksikkö 48,0 36,6 46,2 19,4 0,6 26,1 5,0 31,1 Talous 53,1 53,1 17,8 15,5 0,0 15,5 Nuorisotyö 48,6 36,5 45,9 11,5 3,2 12,0 3,4 15,4 Ylläolevasta taulukosta käy ilmi henkilöstörakenne vastuualueittain. Se on järjestetty henkilöstömäärän mukaisesti, suurin ylimpänä. Joulukuussa 2013 tarkasteltuna kaupungin suurin vastuualue oli opetustoimi. Viime vuonna suurin oli vanhustenhuollon vastuualue, mutta opetustoimen kasvaessa ja vanhustenhuollon kutistuessa osat ovat vaihtuneet päittäin. Taulukosta nähdään myös keskimääräinen palvelusaika sekä henkilöstön keski-ikä. Kaksi suurinta vastuualuetta ovat myös kaksi keski-iältään nuorinta vastuualuetta. Viime vuonna vanhustenhuolto oli nuorin Kotkan kaupungin vastuualue, nyt paikkaa pitää opetustoimi. Kaupunkisuunnittelu on vanhin vastuualue, ja siellä on myös pisimmät palvelussuhteiden pituudet. Myös talous, hallinto, tilapalvelu sekä kuntatekniikka ovat yli 50 ikävuoden vastuualueita. Kaikilla näistä vastuualueista tapahtuu nyt ja jatkossa monia henkilövaihdoksia sekä tehtävien uudelleenjärjestelemistä eläköitymisien kautta. Henkilöstömäärässä näkyy hyvinvointipalvelujen suuri osuus kaupungin toiminnasta. Viisi suurinta vastuualuetta käsittävät 76 % henkilöstömäärästä. Jokaisella näistä vastuualueista tehdään päivittäistä palvelutyötä kuntalaisille. Henkilöstökertomus

37 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Vakituisten ja määräaikaisten osuus kokonaishenkilöstöstä Kotkan kaupunki, kuukausittain % Henkilöstö yht % 22% 21% % % / / / / / / / / / / / /12 18% Vakituinen Määräaikainen Määräaikaiset% Ylläolevassa pylväskuviossa havainnollistetaan vuoden 2013 vakituisen ja määräaikaisen henkilöstömäärän kehitystä. Siitä voi lukea vastaavan muutoksen kuin muista henkilöstömäärän mittareista. Henkilöstömäärä on jatkanut laskuaan, ja muutos koskee pääasiassa määräaikaista henkilöstöä. Jos tarkasteluun liitettäisiin vielä vuotta 2012 tietoja, muuttuisi määräaikaisten osuuden käyrä vielä selvemmin alenevaksi. Esimerkiksi vuoden 2012 alussa määräaikaisten osuus oli selvästi yli 23 %. Vuoden 2011 syyskuussa vastaavassa kuvassa määräaikaisia oli yhteensä 896 henkilöä. Vuoden 2013 syyskuussa määräaikaisten määrä on peräti 224 henkilöä pienempi. Henkilöstöpoliittisten tavoitteiden onnistunut eteneminen on havainnollistettavissa hyvin selvästi. Kotkan kaupungin sukupuolijakauma on säilynyt hyvin naisvoittoisena. Ikäjakaumassa näkyy selvästi yli 40-vuotiaan henkilöstön suuri osuus. Kaupungin tyypillisin työntekijä on vuotias nainen. Yli 40-vuotiaat naiset käsittävät kaupungin ja liikelaitoksien henkilöstömäärästä selvästi yli 50 %. Henkilöstön ikärakenne sukupuolittain Kotkan kaupunki, joulukuu Nainen Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Mies 19 ja alle ja yli 65 ja yli Aktiivi henkilöstömäärä Lepäävä henkilöstömäärä 10 Kotkan kaupunki

38 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Työpanos Henkilöstömäärän vähentyessä myös maksettu työpanos vähenee. Samalla tehdyn työpanoksen ei tulisi vähentyä ainakaan maksettua enempää niiden keskinäisen suhteen säilymiseksi. Työpanoksen osalta Kotkan kaupungin ja liikelaitosten viime vuoden muutos on ollut tavoitteiden mukainen. Työpanosmittareita on kaksi: HTV1 = yhden kokoaikaisen henkilön tekemä todellinen työpanos vuodessa poislukien kaikki poissaolot ja lomat HTV2 = yhdelle kokoaikaiselle henkilölle maksettu työpanos vuodessa poislukien vain palkattomat poissaolot (ei lomat) Kaupungin ja sen liikelaitoksien työpanos on laskenut merkittävästi. Maksettu työpanos on vähentynyt 96 henkilötyövuoden verran. Viime vuona kaupungin työpanos laski, mutta sen liikelaitoksien työpanos kasvoi. Kaupunkiorganisaatiossa työpanoksen muutos on absoluuttisesti ja suhteellisesti suurin. Kaupungin 107 henkilötyövuoden lasku maksetussa työpanoksessa tarkoittaa noin 3,6 %:n laskua. Luvuista nähdään henkilöstömäärää vastaavalla tavalla työpanoksen muutoksen painottuneen määräaikaisen työvoiman käyttöön. Määräaikaisten maksettu työpanos on vähentynyt peräti 10 %. Maksettu työpanos (htv2) vuonna 2013 ja muutos Kotkan kaupunki ja liikelaitokset HTV2 Muutos Vakit. Määr. Yht. Vakit Määr. Yht. Kotkan Kaupunki 2218,7 657,7 2876,4-33,5-73,8-107,3 Kymenlaakson pelastuslaitos 186,0 69,9 255,9 3,7-7,1-3,3 Kymijoen Työterveys 90,2 5,1 95,3-1,0 0,9-0,2 ICT Kymi 18,4 1,9 20,3 3,2 0,6 3,8 Kaupunki ja liikelaitokset 2513,3 734,6 3247,9-17,5-78,5-96,0 Määräaikaisten maksettu työpanos laski myös vuonna 2012, silloin noin 27 henkilötyövuoden edestä. Tämä tarkoittaa sitä, että 2011 tasosta on nyt saavutettu noin 100 henkilötyövuoden lasku. Muutos on kaupunkistrategian määrittelemien tavoitteiden mukaista. Tehty työpanos on luonnollisesti laskenut maksetun työpanoksen kanssa. Hyvä merkki on se, että laskua on tapahtunut maksettua työpanosta vähemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että tehdyn ja maksetun työpanoksen suhde on parantunut. Sen lisäksi, että palkkoja on maksettu absoluuttisesti vähemmän (sivu 12), on maksetuilla palkoilla saatu suhteessa enemmän tehtyä työpanosta kuin vuonna 2012 saatiin. Maksetulla työpanoksella on siis saatu enemmän työtä tehtyä henkilötyövuosilla mitattuna. Kaupungin tavoite on edelleen alentaa sekä vakituisen että määräaikaisen henkilöstön HTV-lukuja vuosina Tälle ajalle määriteltyihin henkilölöstösäästötavoitteisiin on saatu hyvä etumatka vuoden 2013 työllä. Tehty työpanos (htv1) vuonna 2013 ja muutos Kotkan kaupunki ja liikelaitokset HTV1 Muutos Vakit. Määr. Yht. Vakit Määr. Yht. Kotkan Kaupunki 1832,0 604,6 2436,6-21,7-61,8-83,5 Kymenlaakson pelastuslaitos 155,9 68,3 224,2 6,0-5,2 0,8 Kymijoen Työterveys 75,0 4,8 79,8-2,3 0,7-1,6 ICT Kymi 15,3 1,7 17,0 1,2 0,5 1,7 Kaupunki ja liikelaitokset 2078,2 679,4 2757,6-7,4-65,0-72,4 Henkilöstökertomus

39 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Henkilöstömenot Maksetut palkat vuonna 2013 ja muutos Kotkan kaupunki ja liikelaitokset 2013 Muutos Vakit. Määr. Yht. Vakit. Määr. Yht. Kotkan Kaupunki Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys ICT Kymi Kaupunki ja liikelaitokset Kotkan kaupungin ja sen liikelaitoksien palkkakulut ovat laskeneet vuonna 2013 selvästi. Palkkakulut ovat tällä vuosituhannella nousseet käytännössä katsoen joka vuosi. Ainoastaan Ekamin siirtyessä pois kaupungilta vuonna 2006 on tapahtunut absoluuttista palkkakulujen laskua. Palkkakulujen lasku ilman vastaavaa suurtaa organisaatiomuutosta on ainutlaatuista. Lasku kohdistuu käytännössä ainoastaan kaupungin omaan organisaatioon. ICT Kymin palkkakustannukset ovat siirtyneet kaupungilta liikelaitokseen, joten tältä osin muutos ei ole todellista palkkakulujen laskua tai nousua - tosiasiallinen palkkakulujen lasku kaupungin organisaatiossa on 1,1 miljoonan euron luokkaa. Tämä tarkoittaa 1 %:n palkkakulujen laskua. Vuosien saatossa normaali palkkakustannusten kehitys on ollut n. 2-5 %:n nousu. Kaupunki on onnistuneesti hillinnyt palkkakustannuksiaan. Olennaisimmat määräaikaisten palkkasumman vähentymät saatiin aikaan työllistettyihin ja perhevapaasijaisiin kohdistuvilla palkkakustannusten laskuilla. Myös sairauspoissaoloihin, projektityöhön, tilapäisiin ja kausityöntekijöihin kohdistuneet kustannukset laskivat selvästi. Sen sijaan opintovapaasijaisuuksiin ja organisaatiomuutoksilla perusteltuihin määräaikaisuuksiin käytettiin viime vuotta enemmän rahaa. Määräaikaisuuksia tarkasteltaessa on selvää, että kaupungin tahtotila tehtävien hoitamiseen sisäisin resurssein ja tarkempi henkilöstösuunnittelu ovat olleet pääasiallisia syitä kustannusten selvään laskuun. Tässä esitetyt luvut ovat maksettujen palkkojen raportoinnin mukaisia ja poikkeavat tilinpäätöksen luvuista sekä henkilöstötuloslaskelmasta mm. sivukulujen ja investointeihin kohdistuvien kustannuksien johdosta. Liikelaitoksien osalta palkkakustannuksia rasitti erityisesti työtuomioistuminen päätös, jolla määrättiin Kymenlaakson pelastuslaitos maksamaan takautuvasti palkkoja työntekijöilleen. Kustannusvaikutus palkkakuluihin oli noin 0,5-06 M. Pelastuslaitoksen määräaikaisilleen maksama palkkasumma on pienentynyt. Määräaikaisten palkkasumman lasku on olennaisin tekijä palkkakustannuksien kasvun pysähtymisessä. Määräaikaisille maksettu palkkasumma pieneni 1,6 miljoonaa euroa - tämä tarkoittaa peräti 7, 2 %:n muutosta. Tässä suhteessa kaupunki onnistui tavoitteissaan erittäin hyvin. Monet tekijät vaikuttivat määräaikaisten palkkasumman merkittävään laskuun. 12 Kotkan kaupunki

40 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Lisätyöt vuonna 2013, tehdyt tunnit ja kustannukset, muutos Kotkan kaupunki ja liikelaitokset 2013 Muutos Tunnit Kustannus Tunnit Kustannus Kotkan Kaupunki Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys ICT Kymi Kaupunki ja liikelaitokset Yksi kaupungin säästöohjelman tavoitteista on lisä- ja ylitöistä aiheutuvien kustannusten vähentyminen. Etenkin ylitöiden tekemisen tarpeellisuutta on haluttu tarkastella koko organisaation tasolla. Kaupunki on pitänyt linjanaan sitä, että ylitöitä ei pääsääntöisesti tehdä, ellei se ole täysin välttämätöntä. Jatkossa kaupunki pyrkii edelleen siirtämään työpanosta enemmän säännöllisen työajan puolella hoidettaviin tehtäviin siinä määrin kuin työaikojen suunnittelu sen mahdollistaa. Tulevina vuosina ylityökustannusten voi odottaa edelleen laskevan tai vähintään pysyvän ennallaan. Ylitöiden määrässä merkittävä tekijä on myös vuodenaikojen vaihtelu. Yöllä tehtyjä lumitöitä tuli vuoden 2013 loppukuukausina vähemmän kuin vuoden 2012 vastaavana aikana. Tämän seikan kustannusvaikutus on kokonaisuudessa kohtalaisen suuri. Lumitöissä ylityösäästöä syntyi korkeintaan noin , joten ratkaiseva se ei säästötavoitteen kannalta ole. Säästetyssä ylitöiden palkkasummasta lumitöiden vähentymisen osuus oli yhteensä 19 %. Valtaosa kustannussäästöistä on syntynyt ylitöiden määrän kokonaistason laskusta koko vuoden ajalta. Tässä esitetyt luvut ovat maksettujen palkkojen raportin mukaisia ja poikkeavat hiukan osavuosikatsauksen luvuista. Ylityöt vuonna 2013, tehdyt tunnit ja kustannukset, muutos Kotkan kaupunki ja liikelaitokset 2013 Muutos Tunnit Kustannus Tunnit Kustannus Kotkan Kaupunki Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys ICT Kymi Kaupunki ja liikelaitokset Henkilöstökertomus

41 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Sairauspoissaolot ja -kustannukset Sairauspoissaolot henkilöä kohden ja sairauspoissaolojen kustannukset 2013 ja muutos, Kotkan kaupunki ja liikelaitokset SPO / Hlö Muutos Vakit Määrä Yht. Kustannus SPO / Hlö Kustannus Kotkan Kaupunki 20,3 12,3 18, , Kymenlaakson pelastuslaitos 12,9 2,1 10, , Kymijoen Työterveys 11,8 10,0 11, , ICT Kymi 11,1 1,1 10, , Kaupunki ja liikelaitokset 19,4 11,3 17, , Kotkan kaupunki saavutti vuonna 2013 sairauspoissaoloja koskevissa tavoitteissaan erinomaiset tulokset. Kaupunkistrategiassa määritelty tavoite oli sairauspoissaolojen lasku yhdellä päivällä työntekijää kohden. Laskua tuli kuitenkin tuplasti enemmän, yhteensä 2,1 päivää. Myös liikelaitokset mukaan lukien lasku oli erittäin hyvää, 2,3 päivää. Liikelaitokset sairastavat vuosittain kaupungin omaa organisaatiota vähemmän. Sairaspoissaolojen määrä laski sekä määräaikaisen että vakituisen henkilöstön osalta - molemmissa laskua tuli yli kaksi päivää. Etenkin määräaikaisten sairauspoissaolot ovat jatkuvasti nousseet viime vuosina, joten liike parempaan oli tervetullut. Tavoitteiden saavuttamiselle olennaisinta on vakituisten työntekijöiden sairastavuuden laskeminen. Vakituisten sairastavuus on organisaatioissa lähes poikkeuksetta korkeammalla tasolla kuin määräaikaisten. Kymenlaakson pelastuslaitoksen vakituisten työntekijöiden sairastavuus laski huomattavasti. Myös sairauspoissaolojen kustannukset laskivat selvästi. Yhteensä kustannukset laskivat lähes Sairauspoissaolojen kustannukset käsittävät sen palkkasumman, jota organisaatiossa on maksettu sairastamiseen eli jolle ei ole saatu työpanosta sekä sairauspoissaolojen sijaistamiseen kohdistuvat kulut. Sairauspoissaoloihin kokonaisuudessaan kului kaupungin organisaatiossa 5,8 miljoonaa euroa. Tästä sijaiskustannuksia on 2,3 M, mutta summa on todennäköisesti selvästi suurempi - kaikkia sairauksien sijaisuuksia ei raportoida aukottomasti. Laskua sijaiskustannuksissa on varmuudella noin , mutta todellinen summa ylittänee reilusti Raportoinnin kehittämiseen panostetaan edelleen todellisten kustannusten arvioimiseksi. Sairastamisen kokonaiskustannuksiin lisätään vielä palkanmaksun sivukulut ja työterveyshuollon sairaanhoidon kustannukset. Siitä vähennetään Kelan korvaamat sairauspäivärahat. Kokonaiskustannus sairastamisesta Kotkan kaupungin organisaatiossa vuonna 2013 ilman liikelaitoksia oli vähintään Eri pituisten sairauspoissaolojen osuus kaikista sairauspoissaolopäivistä Kotkan kaupunki, % 20 % 15 % 17 % 20 % 19 % 14 % 10 % 5 % 0 % 9 % 7 % 6 % 7 % 1 % 1-3 pv 4-10 pv pv pv pv pv pv pv yli 180 pv 14 Kotkan kaupunki

42 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Lääkärien myöntämät sairauspoissaolopäivät diagnoosiluokittain Kotkan kaupunki, Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sidekudoksen sairaudet Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Vammat, myrkytykset Hengityselinten sairaudet Muut diagnoosit Sairauspoissaolojen pituudet ja diagnoosiluokat antavat myös hyvän kuvan sairauspoissaolojen suunnanmuutoksesta. Sairauspoissaolojen kestot ovat lyhentyneet selvästi, ja painopiste on siirtynyt pitkäaikaisemmasta sairastamisesta lyhyempiin poissaoloihin. Kaupunki on tehnyt määrätietoista työtä ratkaisujen löytymiseksi kaikkein pisimpiin sairauspoissaoloihin sekä vahvistanut ennaltaehkäiseviä malleja, pääasiassa varhaisen tuen käyttämistä esimiestyössä. Vastuualueet ovat aktivoituneet kiitettävästi. Diagnoosiluokissa lähes ennallaan ovat suhteelliset diagnoosien osuudet lääkärien myöntämissä sairauspoissaoloissa, mutta suurimmassa ongelmakohdassa on positiivista muutosta. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnoosit ovat selvässä laskussa. Diagnoosit ovat laskeneet yli 2600 päivän edestä, lähes 10 %. Tules-vaivojen osuus sairastamisesta on edelleen suuri, ja kaupunki keskittyy työhyvinvointisuunnitelmansa toimenpiteillä vahvasti näiden ongelmien ennaltaehkäisyyn. Mielenterveysdiagnooseissa on hienoinen nousu. Vammojen, myrkytysten sekä hengityselinsairauksien diagnoosit ovat laskeneet. Sen sijaan muiden diagnoosien osuus kaikista diagnooseista sekä niiden absoluuttinen määrä on kasvanut. Tähän diagnoosiluokkaan kerääntyy suuri osa pitkistä sairauspoissaoloista. Esimerkiksi vakavammat sydän- ja verisuonitaudit sekä syöpädiagnoosit kuuluvat muihin diagnooseihin. Näiden diagnoosien aiheuttamien päivien vähentämisessä olennaista on oikea ja toimiva hoito - työnantajana Kotkan kaupunki pyrkii tukemaan vahvasti työhön paluuta pitkissä poissaoloissa silloin, kun se on mahdollista. Sairauspoissaolopäivät / henkilö kotkan kaupungin vastuualueittain, ,4 25,2 21,8 16,1 12,0 13,5 17,4 15,8 13,3 16,8 16,9 9,0 9,0 2,2 KUTE TIPA KAKU KASU HALL TARA TERV VANH SOSH OPET PAIV NUOR HNLA LIIK KUTE= Kuntatekniikka, TIPA = Tilapalvelu, KAKU = Kaupunkikehitys ja kulttuuri, KASU = Kaupunkisuunnittelu, HALL = Hallinto, TARA = Talous ja rahoitus, TERV = Terveydenhuolto, VANH = Vanhustenhuolto, SOSH = Sosiaalihuolto, OPET = Opetustoimi, PAIV = Päivähoito ja varhaiskasvatus, NUOR = Nuorisotoimi, HNLA = Hyvinvointineuvola, LIIK = Liikunta Henkilöstökertomus

43 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Työhyvinvointi- ja virkistystoiminta Kotkan kaupunki on järjestänyt entistä enemmän työhyvinvointia tukevaa toimintaa. Työkyvyn ylläpitäminen, hyvä johtaminen sekä varhaisen tuen ja työhön paluun tuen vahvistaminen esimiestyössä ovat olleet pääosassa pyrittäessä hyviin tuloksiin työhyvinvoinnin saralla. Yksi henkilöstöstrategian päätavoitteista on ollut henkilökunnan työhyvinvoinnin ja ammattitaidon parantaminen. Menestystekijöiksi on määritelty osaamisen, perehdyttämisen, osallistumisen ja joustavuuden parantamisen lisäksi työkyvyn, työssä jaksamisen sekä hyvän työilmapiirin edistäminen. Työhyvinvointia on edistetty monilla eri toimenpiteillä. Vuonna 2012 valmistunutta toimintasuunnitelmaa Hyvinvointikyselystä eteenpäin on toteutettu edelleen vuonna Esimiehiä on tuettu sairauspoissaolojen puheeksi ottamisessa ja varhaisen tuen mallin käyttämisessä niin, että työkyvyn ongelmia käsiteltäisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työnantaja on tarjonnut vieroitushoitoa tupakoinnin lopettamiseksi. Vuonna 2013 järjestettiin kaksi tupakoinnin lopettamisen ryhmää, joissa yli puolet onnistui lopettamaan tupakoinnin lopullisesti. Monet onnistujista lopettivat tupakoinnin useiden, jopa kymmenien vuosien tupakoinnin jälkeen. Henkilöstöpalvelut yhteistyössä Kymijoen työterveyden sekä liikuntayksikön kanssa on järjestänyt useita liikuntaryhmiä. Yhteensä yhdeksässä liikuntaryhmässä teemoina ovat olleet mm. kuntosaliharjoittelu, vesiliikunta sekä tules-vaivat. Aslak- ja TYK-kuntoutusta on edelleen järjestetty, kuten myös työnantajan koordinoimaa kuntoremonttitoimintaa. Syksyn aikana päätettiin, että nämä ryhmäkuntoutukset ovat vuoden 2014 alusta lähtien osallistujille palkallisia. Henkilöstön keskitetyssä koulutussuunnitelmassa työhyvinvointiasiat on huomioitu. Vuonna 2013 järjestettiin mm. ravinto- ja liikuntaseminaari henkilöstölle sekä omaan ajanhallintaan ja positiiviseen työilmapiiriin liittyvät koulutuspäivät. Henkilöstöpalveluiden tukeman virkistystoiminnan kävijämäärät ovat myös nousussa. Vuonna 2013 vakinaistettiin eurolla uimaan - käytäntö. Kaupungin henkilökortilla uimahalleihin pääsee yhdellä eurolla ympäri vuoden pois lukien lomakuukaudet. Tuetun virkistystoiminnan käyntimäärät Kotkan kaupunki, Paikka / Tapahtuma Kotkan kaupunginteatteri Luovin avantouinti Sapokan avantouinti Kymi sinfonietta Uimahallit Maretarium Meripäiväjuoksu Kotkan kaupunki

44 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Eläketapahtumat Eläketapahtumat vuonna 2013 Kotkan kaupunki ja liikelaitokset Kuntien eläkevakuutuksen (keva) tiedoin Eläkemuoto (KuEL) kpl keski-ikä Vanhuuseläke 67 63,7 Osa-aikaeläke 6 60,2 Työkyvyttömyyseläke 9 59,7 Kuntoutustuki 17 48,7 Osatyökyvyttömyyseläke 30 55,7 KuEL-eläkkeelle siirtyi vuonna 2013 yhteensä 123 henkilöä (Kotkan kaupunki ja liikelaitokset). Vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli 67. Keski-iältään vanhuuseläkkeelle siirryttiin 63,7 -vuotiaana, mikä on 0,3 vuotta iäkkäämpänä kuin vuonna Osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä on selvästi alentunut viime vuosien myötä, koska eläkkeelle siirtymisen alaikärajaa on nostettu. Osa-aikaeläkkeelle siirtyi vuonna 2013 kuusi henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä vähentyi pienemmäksi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen. Vuodesta 2009 alkaen työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutustukien (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) myöntämisestä on aiheutunut työnantajalle varhaiseläkeperusteinen maksu. Tällä vuosittaisella maksulla katetaan vanhuuseläkeikään asti eläkkeelle jäävän etuus 36 kuukautta kestävällä maksurasitteella. Työkyvyttömyyseläke myönnettiin yhdeksälle henkilölle (Kotkan kaupunki ilman liikelaitoksia) ja heidän keski-ikänsä oli 59,7 vuotta. Kuntoutustukien lukumäärä jäi myös edellisiä vuosia alemmalle tasolle, ollen 17 (vuonna 2012, 20). Myönnettyjen eläkkeiden pieni määrä ja eläkkeelle jääneiden suhteellisen korkea keski-ikä aikaansaivat sen, että työeläkeyhtiöltä tuleva varhaiseläkemenoperusteinen ennakkomaksu vuodesta 2013 on 1,3 milj. euroa. Vuoden 2012 osalta vastaava ennuste oli 1,9 milj. euroa. Työeläkeyhtiön ammatillisen kuntoutuksen piirissä oli vuoden 2013 kuluessa ennätykselliset 33 henkilöä. Osalle heistä kohdennettiin useampia toimenpiteitä. Pääsääntöisesti ammatillisen kuntoutuksen toimet olivat työkokeiluja omaan tai uuteen, koulutuksen mukaiseen työhön pitkän sairausloman päätteeksi. Ammatillisen kuntoutuksen uudelleenkoulutuksessa oli vuonna 2013 kolme henkilöä. Ammatillisen kuntoutuksen työkokeilu on osoittautunut oivalliseksi keinoksi jäljellä olevan työkyvyn määrää arvioitaessa. Vuoden 2013 kuluessa 11 määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä ollutta henkilöä palautui työelämään ammatillisen kuntoutuksen turvin. Kevan tutkimusten mukaan kunta-alalla on ollut nähtävissä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä myönteinen muutos osatyökyvyttömyyseläkkeen hyödyntämisen suuntaan. Näin oli tilanne myös Kotkan kaupungilla vuoden 2013 suhteen. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 osatyökyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin joko pysyvinä tai osa-aikaisina ratkaisuina 30 (vuonna 2012, 17). Tässä korostuu tiiviin työterveyshuoltoyhteistyön merkitys. Osatyökykyisten työssä jatkamisen mahdollistaminen on viisasta hyvinvoinnin johtamista. Henkilöstökertomus

45 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Lähtövaihtuvuus Lähtövaihtuvuus vuonna 2013 Vakituinen henkilöstö, Kotkan kaupunki ja liikelaitokset Palvelussuhteen päättymissyyt Lopettaneet Lähtövaihtuvuus Oma pyyntö Muu syy Eläke Kotkan Kaupunki 127 5,20 % Kymenlaakson pelastuslaitos 17 8,46 % Kymijoen Työterveys 6 6,34 % Kaupunki ja liikelaitokset 150 5,44 % Lähtövaihtuvuus kaupungin omassa organisaatiossa oli 2013 pienempää kuin vuonna 2012, jolloin lopettaneita oli Kotkan kaupungin vakituisesta työvoimasta peräti 6,5 %. Eläkkeelle siirtyneiden ja omasta pyynnöstään lopettaneiden määrä laski selvästi. Sen sijaan liikelaitoksien lähtövaihtuvuus on kasvanut. Kymenlaakson pelastuslaitoksen vaihtuvuus oli erittäin korkea varrattuna viime vuoteen - vuonna 2012 omasta pyynnöstään lähti 2 henkilöä, viime vuonna13 henkilöä. Lähtövaihtuvuus pysynee edelleen yli 5 % tasolla ottaen huomioon eläköitymistahdin. Vuoden 2021 loppuun mennessä peräti 26 % vakituisesta henkilöstöstä saavuttaa 63,8 vuoden iän. Tosiasiassa lähtövaihtuvuus on vielä tätäkin suurempaa, kun päälle lisätään irtisanoutumiset ja muut palveluksen loppumisen syyt. Seuraavan vuosikymmennen aikana kaupungin palveluksesta voi varmuudella todeta poistuvan joka kolmannen tällä hetkellä vakituisena olevan työntekijän. Tämä antaa hyvän mahdollisuuden tehtävien uudelleensuunnitteluun, mutta asettaa myös paineita onnistuneille rekrytoinneille jatkossa. Vakituisesta henkilöstöstä 63,8 vuotta täyttävät vuosina Kotkan kaupunki Kotkan kaupunki

46 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Henkilöstön ja esimiestyön kehittäminen Henkilöstöpalvelut toteutti vuonna 2013 useita esimieskoulutuksia sekä koko henkilöstölle tarkoitettuja työyhteisöön ja työhyvinvointiin liittyviä koulutuksia. Vastuualueet järjestävät itse sitä koulutusta, mitä henkilöstö tarvitsee ammatillisen osaamisensa turvaamisen ja kehittämiseen. Esimiesten koulutuspäiviä järjestettiin mm. motivointitaidoista, avoimesta vuorovaikutuksesta sekä esimiehen omien voimavarojen turvaamisesta ja ajankäytöstä. Ensi vuonna esimieskoulutus painottuu viestinnällisiin taitoihin ja palautteen antamiseen, mutta myös muita aiheita käsitellään. Uusien esimiesten esimiesvalmennukseen (EVA) on vuoden 2013 kurssilaisille järjestetty Ekamin järjestämien valmennuksien aiheisiin liittyvä koulutuspäivä kaupungin omista käytännöistä. Näin on parannettu valmennuksen sisältöjen ja päivittäisen esimiestyön yhteyksiä. Esimiestyölle tärkeitä ovat myös henkilöstöpalveluiden esimiesinfot, joissa usein tiedotetaan olennaisista esimiehiä koskevista asioista ensimmäistä kertaa. Infoissa myös selvennetään aiheita vastaamalla esimiesten kysymyksiin ja keskustelemalla aihekokonaisuuksista. Infoihin osallistuu keskimäärin 45 % kaupungin esimiehistä. Keskitettyjä henkilöstökoulutuksia järjestettiin useista teemoista. Toukokuussa pohdittiin hyvää työyhteisöä, kesäkuussa järjestettiin ravinto- ja liikuntaseminaari. Syksyllä kuunneltiin Mato Valtosen positiivisuusaiheista luentoa ja mietittiin oman ajankäytön järkeistämistä. Koulutuksista on saatu erittäin hyvää palautetta. Keskitetyt henkilöstökoulutukset jatkuvat vuonna Vuonna 2014 henkilöstöpalvelut muodostaa keskitetyn koulutuksen suunnitelman lisäksi koulutussuunnitelman Kotkan kaupungin ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Ammatillisen osaamisen kehittämisen toimintamallin mukainen koulutussuunnitelma toteutetaan yhteistyössä vastuualueiden kanssa niin, että koulutuskorvauksien hakeminen mahdollistuu tammikuussa Kotkan kaupungilla ei ole osaamisen kehittämisen seurantaan tarkoitettua järjestelmää. Osaamisen kehittämisen seuranta ei onnistu keskitetysti ja luotettavasti. Kotkan kaupunki seuraa koulutuspäiviä palkkajärjestelmän tietojen kautta. Eri koulutusmuotojen käyttö vuonna 2013 Kotkan kaupunki Koulutusmuoto Henkilöä Päivää Oppisopimuskoulutus/koulutustuki Oppisopimuskoulutus/palkaton Yhteistoimintakoulutus,palkallinen Opintovapaa, palkaton Opintovapaa, osapalkkainen Opiskelu, palkaton 3 18 Koulutukseen käytetyt matkustuspäivät Keskitetty henkilöstön kouluttaminen Esimieskoulutukset Yhteensä Henkilöstökertomus

47 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Työterveyshuolto Työterveyden toimenpiteet ja käyntimäärät Kotkan kaupunki Toimenpide Hlöä / Kpl Kohdennetut terveystarkastukset 347 Työpaikkaselvitykset ja -seurannat (kpl) 63 Työterveysneuvottelut 113 Vajaakuntoisten tarkastukset 208 Työkykyarviot 50 Erikoislääkärin konsultaatiokäynnit 38 Kirjoitetut lääkärilausunnot 182 Käyntimäärät Vuonna 2013 työterveyshuollon toiminnan painopiste siirtyi tavoitteiden mukaisesti edelleen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon suuntaan, jonka osuus ajankäyttöä tarkasteltaessa kipusi 57 %:iin (2012, 51 %). Työterveyshuoltoyhteistyön sekä laadullinen ja määrällinen tiivistäminen oli yksi tärkeimmistä tavoitteista, joka toiminnalle oli asetettu. Erityisesti työterveyshuollon ja esimiesten väliseen yhteistyöhön panostettiin. Vastuualuekohtaiset toimintasuunnitelmat luotiin ja toteutumista seurattiin vastuualueiden johtoryhmän ja työterveyshuollon yhteistapaamisissa, joita oli vuoden aikana yhdestä kahteen kaikilla vastuualueilla. Esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyölle annettiin eväitä vuodenvaihteessa toteutetulla varhaisen tuen laajamittaisella koulutuskokonaisuudella, jonka seurauksena aktiivisuus yhteydenottoihin esimiesten ja työterveyshuollon välillä selkeästi lisääntyi. Erilaisten yhteistyöneuvotteluiden ja työkykyarviointien määrät kasvoivat huomattavasti aiemmasta. Tehostetun tuen ja työhön paluun tuen yhteydessä käytävien työterveysneuvottelujen määrä lisääntyi 25 % edellisestä vuodesta. Toinen keskeisimmistä työterveyshuollolle asetetuista tavoitteista oli työkyvyn tuen tehostaminen varsinkin tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiville. Henkilöstöpalvelut toteutti Kpl työterveyslääkäri 8508 työterveyshoitaja 4687 työterveysfysioterapeutti 785 työpsykologi 193 yhteistyössä työterveyshuollon kanssa vuoden 2013 aikana neljä TULES-ryhmää, joihin osallistujat työterveyshuolto oli tarvelähtöisesti valinnut. Nämä ryhmät toteutuivat tilapalvelun hallinnon, hammashuollon, kuntatekniikan katutoimen ja perhepäivähoitajien sektoreilla. Syksyllä 2013 henkilöstöpalvelut organisoi kolme kuntosali- ja kaksi vesiliikuntakurssia, joihin osallistujalta edellytettiin työterveyshuollon asiantuntijan kirjallinen suositus. TULES- ja liikuntaryhmiin osallistui yhteensä 82 henkilöä. Vuoden 2013 ryhmäkuntoutuksiin osallistui kaupungin henkilöstöä edellisten vuosien tapaan. Aslak-kuntoutuksiin osallistui 18 ja TYK-kuntoutuksiin 12 henkilöä. Osa näistä kuntoutuksista toteutettiin alueellisina, työterveyshuollon kuntoutustyöryhmätoimintaa hyödyntäen. Yksittäisistä yksilöön kohdistuvista toimenpiteistä on syytä nostaa esille työfysioterapeuttien ohjauskäyntien lukumäärän kaksinkertaistuminen edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä lienee yksi selittävä tekijä tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvien sairauspoissaolopäivien vähentymisessä. Kolmas toiminnalle asetettu tavoite oli työterveysyhteistyön vastuunjaon ja roolien selkeyttäminen. Myös siinä ollaan hyvällä tiellä. Asiantuntijoiden selkeät ja yhtenevät toimintatavat luovat hyvät edellytykset sekä yksilön työkyvyn tukemisen että esimiesten tukemiseen työtekijöiden työkykyasioissa. Osoituksena tästä on työterveyshuollon raportoinnin kehittyminen ja sen aikaisempaa parempi hyödyntäminen. Vuonna 2013 tuki- ja liikuntaelinsairauksista aiheutuneiden sairauspoissaolopäivien lukumäärä aleni lähes 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tiivistyneen työterveyshuoltoyhteistyön myötä osatyökykyisten ja ikääntyvien työntekijöiden työssä jatkamisen tukemisessa onnistuttiin. Siitä oli seurauksena osa-aikaisten eläkeratkaisuiden ja ammatillisen kuntoutuksen aikaisempia vuosia suurempi määrä. Työterveyshuollon kustannuksista ennaltaehkäisevän toiminnan osuus oli 38 %. Kokonaiskustannus työterveyshuoltotoiminnasta oli 1,7 Milj. euroa, josta sairaanhoidon osuus oli 1,05 Milj. euroa. 20 Kotkan kaupunki

48 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Työsuojelu Työsuojelun tavoitteena on parantaa yhteistyössä henkilöstön kanssa työturvallisuuden, työhyvinvoinnin, tuloksellisuuden ja yhteistoiminnan edellytyksiä työpaikoilla. Vastuu työsuojelun toteutumisesta on kuitenkin työnantajalla ja siten työnantajan edustajilla, siis esimiehillä. Tänä päivänä puhutaan turvallisuusjohtamisesta. Työsuojelun painopiste on työpaikkojen työolojen kartoitusten ja riskien arvioinnin avulla parantaa työturvallisuutta, työolosuhteita ja siten myös työhyvinvointia. Apuna riskienkartoittamisessa käytetään 4Ks Riskipiste- ja raportointiohjelmaa sekä STM:n riskienkartoituslomakkeistoa. Työterveys tekee omalta osaltaan työpaikkaselvityksiä, joissa työsuojeluhenkilöstö on aktiivisesti mukana. Kohdennetut terveystarkastukset yhdessä työpaikkaselvitysten kanssa antavat kokonaiskuvan henkilöstön tilasta ja työhyvinvoinnista työpaikalla. Työsuojelu avustaa usein työpaikan ristiriitatilanteiden selvittelyä. Yhtenä työsuojelun tavoitteena on kaupunkistrategin mukaisesti vähentää sairauspoissaoloja - tässä onnistuttiin hyvin. Aluehallintoviraston valtakunnallinen työsuojelun kuntahanke kohdentui vuonna 2013 Kotkassa sosiaalihuollon vastuualueen työpaikoille. Tarkastuksissa on erityisesti kiinnitetty huomiota työantajan ohjeistuksiin erilaisten häiriötilanteiden varalta, kuten väkivallan uhan hallinnan sekä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisevään ohjeistukseen. Myös työhön liittyvään haitalliseen fyysisen- ja psyykkisen kuormituksen seurantaan ja ehkäisemiseen kiinnitettiin tarkastuksilla huomiota. Apuna tarkastaja on käyttänyt Valmeri - kyselyä, jolla kartoitetaan fyysistä työympäristöä, tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta, sekä psykososiaalista kuormitusta. Sisäilmaongelmia selvitettäessä tulee kohteen henkilöstö ottaa mukaan. Työtekijöiden oireet ohjaavat vahvasti sisäilmaongelmien selvitystyötä. Usein ongelmien syyt ovat moninaisia ja joudutaan käyttämään ulkopuolista asiantuntemusta syiden selvittämiseen ja korjaussuunnitteluun. Syksyllä Kotkan Keskuskoulun sisäilmasto-olosuhteet todettiin niin huonoksi, että koulunkäynti siirrettiin hajautetusti väistötiloihin eri Kotkansaaren toimipisteisiin. Perusteelliset rakennustekniset selvitystyöt käynnistettiin sisäilmaongelman syiden selvittämiseksi. Myös syksyllä Karhuvuoren koulun väistötiloissa Jylpyllä todettiin merkittäviä sisäilmaongelmia, joiden selvitystyöt käynnistettiin. Loppuvuodesta käynnistyi sisäilmaongelmien toimintamallin uudistaminen. Vuonna 2008 aloitettuja turvallisuuskoulutuksia on jatkettu henkilöstöryhmille, joita ei ole aiemmin koulutettu. Myös kertauskursseja aiemmin koulutetuille on järjestetty. Koulutukset on koettu erittäin myönteisinä ja tarpeellisina tapahtumina. Kaupungin yhteistyöneuvottelukunta YTNK toimii myös työsuojelutoimikuntana. Työsuojelu on mukana erilaisissa työryhmissä sisäilmaryhmän lisäksi, kuten Tyhy-ryhmässä ja työilmapiiriryhmässä. Työsuojeluvaltuutettuina vuonna 2013 ovat toimineet Kirsi Soidinsalo, Harri Holopainen ja Lasse Muangkaem kukin omalla toimialueellaan. Tapani Pulkkinen Työsuojelupäällikkö Yleisesti ottaen työpaikoilla olivat asiat kunnossa. Työsuojeluun liittyviä ohjeistuksia löytyy Helmeristä työsuojelun sivuilta. Ohjeistuksia päivitetään koko ajan. Näitä ohjeita tulee käydä henkilöstön kanssa yhdessä läpi ja miettiä, mitä ne merkitsevät meidän työpaikallamme. Sisäilmaongelmat puhuttavat työpaikoilla ja työllistävät myös työsuojelua. Kaupungin sisäilmaryhmä koordinoi sisäilma-asioiden tilannetta ja korjausten onnistumista. Sisäilmaryhmässä on moniammatillista osaamista sisäilma-asioista. Siinä on työsuojelun lisäksi edustettuna ympäristöterveydenhuolto, työterveys, sekä tilapalvelusta isännöinti, arkkitehtisuunnittelu ja siivous. Henkilöstökertomus

49 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Työtapaturmat Työtapaturmien määrä, korvauspäivät sekä korvausten määrät Kotkan kaupunki ja liikelaitokset, Määrä Korvauspäivät Korvausp. / Tapaturma 17,6 13,8 8,4 9,2 9,7 6,7 12,1 7,3 Korvaus Vuonna 2013 sattui 223 työtapaturmaa. Vähennystä edellisvuoteen nähden on 5 tapaturmaa, eli 2,2 %. Vuoden 2013 tapaturmista työmatkalla sattui 52 tapausta. Vähennystä on 10 tapausta edelliseen vuoteen nähden. Ammattitautiepäilyjä oli 3. Vakuutusyhtiön maksamien korvauspäivien määrä laski 41 % ja maksettujen korvausten määrä laski 46 % edellisvuodesta. Keskimäärin vakuutusyhtiön korvauspäiviä tapaturmaa kohden kertyi 7,3 päivää. Yli puolet kaikista tapaturmiksi luokiteltavista tapauksista ei aiheuttanut poissaoloa lainkaan tai poissaolo oli alle neljä päivää. Tapaturmia tilastoitiin lähes sama määrä kuin edellisenä vuonna, mutta tapaturmista korvauspäivät laskivat kuitenkin keskimäärin 4,8 päivää tapaturmaa kohden. Tämä kertoo siitä, että sattuneet tapaturmat olivat edellisvuotta lievempiä. Yleisin tapaturman syy oli kaatuminen tai esineeseen itsensä satuttaminen. Muutamista kaatumistapauksista on seurannut pidempiä poissaoloja. Työmatkatapaturman yleisin syy oli jalan tai polkupyörällä kaatuminen. Tapaturmien määrässä on hienoista laskua aikaisempiin vuosiin nähden. Korvauspäivien määrä 2013 on pienin kymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Kaikkein lievimpiä tapaturmat ovat olleet vuonna Korvauspäivät ovat vähentyneet vuoden 2006 tasosta peräti 60 %. 22 Kotkan kaupunki

50 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Pääluottamusmiestoiminta Luottamusmiesjärjestelmä on yhteistoimintajärjestelmä, jonka tarkoitus on edistää virka- ja työehtosopimusten noudattamista, työnantajan ja viranhaltijan/työntekijän välille syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä. Pääluottamusmiestoiminnan tärkein tehtävä on yhteydenpito työpaikoille ja henkilökunnan kuuleminen. Tietoa edunvalvonnasta työpaikoille tuodaan ajankohtaisista ja järjestökohtaisista koulutuksista. Luottamusmiestoiminta on enenevässä määrin kehittämistä ja yhteistyötä. Pääluottamusmiehet valmistelevat yhdessä esille tulevia paikallisia asioita ja sopimuksia. Työnantajan ja henkilöstön edustajien yhteistoimintaneuvottelukunta on vuonna 2013 kokoontunut 9 kertaa. Pääluottamusmiesjaosto, johon ovat kuuluneet kaikki pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sekä henkilöstöjohtaja ja työsuojelupäällikkö, on vuonna 2013 kokoontunut 10 kertaa. Jaostossa on käsitelty ajankohtaisia henkilöstöön ja pääluottamusmiestoimintaan sekä työsuojelutoimintaan liittyviä asioita. Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo on tuonut jaoston käsittelyyn henkilöstöä koskevia linjauksia ja ohjeistuksia ennen kuin ne ovat menneet mm. yhteistoimintaneuvottelukunnan ja henkilöstöjaoston käsittelyyn. Pääluottamusmiehet olivat pettyneitä, kun työnantaja irtisanoi paikallisen työaikapankkisopimuksen. Pääluottamusmiehet ovat osallistuneet vastuu- ja palvelualueiden johtoryhmätyöskentelyyn sekä työyksiköiden työpaikkakokouksiin. Konsernin vastuualueen johtoryhmätyöskentelyyn on sovittu pääluottamusmiesedustus, mutta kutsua kokouksiin ei ole tullut. Työterveysneuvottelut sekä työrauhaan liittyvät kokoukset kuuluvat kutsuttaessa myös pääluottamusmiesten tehtäväalueeseen. Vuonna 2012 pääluottamusmiehiä runsaasti työllistänyt tehtävän vaativuuden arviointi -prosessi jatkui vuonna Prosessiin on kuulunut koko Kotkan kaupungin henkilöstön tehtävien vaativuuden arviointi. Pääluottamusmiehet ovat olleet aktiivisesti prosessissa mukana, joskin lopullinen päätösvalta tehtävän vaativuuteen perustuvista tasoista ja palkoista on ollut työnantajalla. Kuntarakenneselvityksen työstäminen alkoi vuoden 2013 loppupuolella ja ohjausryhmään sovittiin henkilöstön edustus. Myöhemmin joihinkin alatyöryhmiin kutsuttiin henkilöstön edustajia asiantuntijajäseniksi. Työnantaja on käyttänyt konsulttiselvityksiä toimintojen tarkasteluun ja uudelleenjärjestelyyn. Pääluottamusmiehiä on työllistänyt näiden selvitysten jälkeinen kehittämistyö. Teksti: Pääluottamusmiehet vuonna 2013 Tarja Halme TNJ/SuPer, Maritta Harju JUKO, Marja-Riitta Mänttäri Tehy, Minna Paavola JUKO/OAJ, Pirjo Mussalo JHL, Tarja Renlund Jyty, Reino Särkkä KTN sekä Jukka Virtanen JHL. Henkilöstökertomus

51 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Rekrytointi Rekrytointi-ilmoitukset, avoimet tehtävät ja saapuneiden hakemusten määrä Kotkan kaupunki, 2013 Ilmoitukset Avoimet tehtävät Saapuneet hakemukset Hakemuksia / avoin tehtävä Sosiaali-, terveyden- ja vanhustenhuolto ,8 Hyvinvointineuvola ,8 Nuorisotyö Päivähoito ,8 Opetustoimi ,8 Konsernipalvelut ,8 Yhteensä ,5 Kotkan kaupungin avoimien tehtävien määrä rekrytoinnissa on lisääntynyt. Niitä haettiin vähemmillä ilmoituksilla, koska monissa hauissa samalla ilmoituksella on haettavana yhtä useampia tehtäviä. Tällaisia ilmoituksia on käytetty edellisvuotta enemmän. Henkilöstömäärän pienentymisestä huolimatta vaihtuvuus on niin suurta, että rekrytointimäärät voivat tulevaisuudessakin pysyä kasvussa. Rekrytoinnin tunnusluvuissa näkyy myös alueen työllisyystilanne jossain määrin kasvaneina hakemusmäärinä. Avointa tehtävää kohden hakemusten määrä on kasvussa. Samoin ne rekrytoinnit, joihin ei tule yhtään pätevää hakijaa, ovat vähentyneet. Tiettyjen alojen rekrytointiongelmat alkavat helpottua ja työvoiman saatavuus paranee. Kaupungin tiukka rekrytointilinja näkyy etenkin toimistotehtävien ja matalan vaativuuden tehtävien täytössä - tehtävissä, joissa varsinaista tutkinto- tai pätevyysvaatimusta ei ole. Niiden osalta kaupunki pyrkii edelleen rekrytoimaan oman organisaation sisältä eläköitymisen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen myötä. Tämä tukee henkilöstöpoliittisia tavoitteita. Kotkan kaupungin kumppani rekrytointien järjestämisessä on Rekry Taitoa Oy. Rekry Taitoa hoitaa myös vanhustenhuollon, terveydenhuollon sekä päivähoidon useissa yksiköissä keskitettyä sijaisrekrytointia. Sijaisrekrytoinnin palveluiden onnistumisprosentti sijaisten välittämisessä työvuoroihin on erittäin korkea. 24 Kotkan kaupunki

52 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 Henkilöstötuloslaskelmat KOTKAN KAUPUNKI PALKAT JA PALKKIOT Kokouspalkkiot Vakinaiset viranhaltijat x) Vakinaiset työsuhteiset x) kaikki vak. Määräaikaiset työsuhteiset Päätoimiset tuntiopettajat Erilliskorvaukset Sairas- ja äitiyslomasijaiset Vuosilomasijaiset Luento- ja asiantuntijapalkkiot Tunti- ja urakkapalkat Muun henkilöstön palkat Muu henkilöstö/työllistetyt Muut verolliset korvaukset Tevin sosiaalipalkat Lomapalkkavaraukset Lomarahavaraukset Aktivoidut palkat ELÄKEKULUT Eläkevakuutusmaksut KVTEL Eläkevakuutusmaksut VEL Eläkemenoperusteinen maksu Muut eläkevak.maksut Kunnan maksamat eläkkeet Varhaiseläkkeet Eläkekulujen aktivointi MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke ja sairausvak. maksut Henkilövakuutukset Työttömyysvakuutusmaksut Sos.vak.maksut, jaksotetut Muut henkilöstösivumenot 11 Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut/ jaks HENK.KULUJEN JA PALKK.OIK.ERÄT Henk. korv. ja muut henk. menoj. Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset Kansaneläkelaitoksen korvaukset Henkilöstökorvausten aktivointi 65 Muut henk. menojen korjaukset PALV.OSTOT -HENKILÖKUNTA Varahenk. vuokraus/käyttö Koulutuspalvelut (henkilökunta) Henkilökunnan ruokailu Henkilökunnan terveydenhoito Henkilökunnan virkistys Tapaturma/muut vah.aih.palv Muut vapaaeht. henkilösivukulut HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ Henkilöstökertomus

53 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 KYMIJOEN TYÖTERVEYS PALKAT JA PALKKIOT Kokouspalkkiot Vakinaiset viranhaltijat x) x) Vakinaiset työsuhteiset x) kaikki vak. x) kaikki vak. Määräaikaiset työsuhteiset Päätoimiset tuntiopettajat Erilliskorvaukset Sairas- ja äitiyslomasijaiset Vuosilomasijaiset Luento- ja asiantuntijapalkkiot Tunti- ja urakkapalkat 0 Muun henkilöstön palkat Muu henkilöstö/työllistetyt 0 Muut verolliset korvaukset 0 Tevin sosiaalipalkat 0 Lomapalkkavaraukset Lomarahavaraukset Aktivoidut palkat ELÄKEKULUT Eläkevakuutusmaksut KVTEL Eläkevakuutusmaksut VEL Eläkemenoperusteinen maksu Muut eläkevak.maksut Kunnan maksamat eläkkeet Varhaiseläkkeet Eläkekulujen aktivointi MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke ja sairausvak. maksut Henkilövakuutukset Työttömyysvakuutusmaksut Sos.vak.maksut, jaksotetut Muut henkilöstösivumenot Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut HENK.KULUJEN JA PALKK.OIK.ERÄT Henk. korv. ja muut henk. menoj. Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset -318 Kansaneläkelaitoksen korvaukset Henkilöstökorvausten aktivointi Muut henk. menojen korjaukset PALV.OSTOT -HENKILÖKUNTA Koulutuspalvelut (henkilökunta) Henkilökunnan ruokailu Henkilökunnan terveydenhoito Henkilökunnan virkistys Muut vapaaeht. henkilösivukulut HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ Kotkan kaupunki

54 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS PALKAT JA PALKKIOT Kokouspalkkiot Vakinaiset viranhaltijat x) Vakinaiset työsuhteiset x) kaikki vak. x) kaikki vak. Määräaikaiset työsuhteiset Päätoimiset tuntiopettajat Erilliskorvaukset Sairas- ja äitiyslomasijaiset Vuosilomasijaiset Luento- ja asiantuntijapalkkiot Tunti- ja urakkapalkat 0 Muun henkilöstön palkat Muu henkilöstö/työllistetyt Muut verolliset korvaukset 0 Tevin sosiaalipalkat 0 Lomapalkkavaraukset Lomarahavaraukset Aktivoidut palkat ELÄKEKULUT Eläkevakuutusmaksut KVTEL Eläkevakuutusmaksut VEL Eläkemenoperusteinen maksu Muut eläkevak.maksut Kunnan maksamat eläkkeet Varhaiseläkkeet Eläkekulujen aktivointi MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke ja sairausvak. maksut Henkilövakuutukset Työttömyysvakuutusmaksut Sos.vak.maksut, jaksotetut Muut henkilöstösivumenot Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut HENK.KULUJEN JA PALKK.OIK.ERÄT Henk. korv. ja muut henk. menoj. Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset Kansaneläkelaitoksen korvaukset Henkilöstökorvausten aktivointi Muut henk. menojen korjaukset PALV.OSTOT -HENKILÖKUNTA Koulutuspalvelut (henkilökunta) Henkilökunnan ruokailu Henkilökunnan terveydenhoito Henkilökunnan virkistys Muut vapaaeht. henkilösivukulut HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ Henkilöstökertomus

55 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 ICT Kymi PALKAT JA PALKKIOT Kokouspalkkiot Vakinaiset viranhaltijat Vakinaiset työsuhteiset Määräaikaiset työsuhteiset Päätoimiset tuntiopettajat Erilliskorvaukset Sairas- ja äitiyslomasijaiset 0 Vuosilomasijaiset 0 Luento- ja asiantuntijapalkkiot 0 Tunti- ja urakkapalkat 0 Muun henkilöstön palkat 0 Muu henkilöstö/työllistetyt 0 Muut verolliset korvaukset 0 Tevin sosiaalipalkat 0 Lomapalkkavaraukset Lomarahavaraukset Aktivoidut palkat/jaksotetut palkat ELÄKEKULUT Eläkevakuutusmaksut KVTEL Eläkevakuutusmaksut VEL Eläkemenoperusteinen maksu Muut eläkevak.maksut Kunnan maksamat eläkkeet Varhaiseläkkeet Eläkekulujen aktivointi MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke ja sairausvak. maksut Henkilövakuutukset Työttömyysvakuutusmaksut Sos.vak.maksut, jaksotetut Muut henkilöstösivumenot Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut HENK.KULUJEN JA PALKK.OIK.ERÄT Henk. korv. ja muut henk. menoj. Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset 0 Kansaneläkelaitoksen korvaukset Henkilöstökorvausten aktivointi Muut henk. menojen korjaukset PALV.OSTOT -HENKILÖKUNTA Koulutuspalvelut (henkilökunta) Henkilökunnan ruokailu Henkilökunnan terveydenhoito Henkilökunnan virkistys Muut vapaaeht. henkilösivukulut HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ Kotkan kaupunki

56 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 KOTKAKONSERNI PALKAT JA PALKKIOT Kokouspalkkiot Vakinaiset viranhaltijat Vakinaiset työsuhteiset 0 Määräaikaiset työsuhteiset Päätoimiset tuntiopettajat Erilliskorvaukset Sairas- ja äitiyslomasijaiset Vuosilomasijaiset Luento- ja asiantuntijapalkkiot Tunti- ja urakkapalkat Muun henkilöstön palkat Muu henkilöstö/työllistetyt Muut verolliset korvaukset Tevin sosiaalipalkat Lomapalkkavaraukset Lomarahavaraukset Aktivoidut palkat ELÄKEKULUT Eläkevakuutusmaksut KVTEL Eläkevakuutusmaksut VEL Eläkemenoperusteinen maksu Muut eläkevak.maksut Kunnan maksamat eläkkeet Varhaiseläkkeet Eläkekulujen aktivointi MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke ja sairausvak. maksut Henkilövakuutukset Työttömyysvakuutusmaksut Sos.vak.maksut, jaksotetut Muut henkilöstösivumenot 0 11 Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut HENK.KULUJEN JA PALKK.OIK.ERÄT Henk. korv. ja muut henk. menoj. 0 Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset Kansaneläkelaitoksen korvaukset 0 Henkilöstökorvausten aktivointi Muut henk. menojen korjaukset PALV.OSTOT -HENKILÖKUNTA Varahenk. vuokraus/käyttö Koulutuspalvelut (henkilökunta) Henkilökunnan ruokailu Henkilökunnan terveydenhoito Henkilökunnan virkistys Tapaturma/muut vah.aih.palv Muut vapaaeht. henkilösivukulut HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ Henkilöstökertomus

57 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013

58 68, KH :00 / Pykälän liite: henkilöstökertomus_2013 KOTKAN KAUPUNKI Kustaankatu KOTKA Puh

59 69, KH :00 KH: 904/2013 Kaupunginhallituksen strategian ja talouden seurantaraportti Kh Valmistelija: Controller Riitta Reponen, puh Kaupunginhallitus on asettanut alaisilleen tulosalueille taloudellisia, toiminnallisia sekä määrällisiä tavoitteita vuodelle /. Tulosyksiköiden kanssa yhteistyössä on laadittu tavoitteiden toteutumisesta oheinen seurantaraportti ajalta Raportti on esityslistan erillisenä liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää merkitä kaupunginhallituksen strategian ja talouden seurantaraportin tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

60 69, KH :00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II KOTKAN KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI III

61 69, KH :00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II SISÄLLYSLUETTELO Kaupunginhallitus kustannuspaikoittain. 1 Hallinnon vastuualue. 7 Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue. 11 Talouden vastuualue

62 69, KH :00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II KH kustannuspaikoittain Toteuma Budjetti Budjetti LTA Tot% 1201 Kaupunginvaltuusto 4 Toimintakulut ,53% ULK. TOIM INTAKATE ,53% 4S Sisäiset erät ,04% TOIM INTAKATE ,62% 1202 Kaupunginhallitus 3 Toimintatuotot /0 4 Toimintakulut ,16% ULK. TOIM INTAKATE ,75% 4S Sisäiset erät ,64% TOIM INTAKATE ,08% 1210 Tilapäiset toimikunnat 4 Toimintakulut ,81% ULK. TOIM INTAKATE ,81% 1220 Kaupunginhallituksen kä ttö TOIM INTAKATE ,81% 4 Toimintakulut ,85% ULK. TOIM INTAKATE ,85% TOIM INTAKATE ,85% 1230 Johdon hankkeet 4 Toimintakulut ,12% ULK. TOIM INTAKATE ,12% 4S Sisäiset erät /0 TOIM INTAKATE ,79% 1240 Jäsenmaksut ja vastaavat 4 Toimintakulut ,05% ULK. TOIM INTAKATE ,05% TOIM INTAKATE ,05% 1241 Kiint.vero ja vuokratukiav. 4 Toimintakulut ,11% ULK. TOIM INTAKATE ,11% 4S Sisäiset erät ,71% TOIM INTAKATE ,91% 1242 Veteraaniavustukset 4 Toimintakulut ,00% ULK. TOIM INTAKATE ,00% TOIM INTAKATE ,00% 1243 Musiikkiopisto 4 Toimintakulut ,00% ULK. TOIM INTAKATE ,00% TOIM INTAKATE ,00% 1244 H:gin yliop.palmenia 4 Toimintakulut ,00% ULK. TOIM INTAKATE ,00% TOIM INTAKATE ,00% 1245 Maretarium 4 Toimintakulut ,00% ULK. TOIM INTAKATE ,00% TOIM INTAKATE ,00% 1246 Orkesteri 4 Toimintakulut ,41% ULK. TOIM INTAKATE ,41% 4S Sisäiset erät ,00% TOIM INTAKATE ,00%

63 69, KH :00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 2 Toteuma Budjetti Budjetti LTA Tot% 1247 Teatteri 4 Toimintakulut ,00% ULK. TOIM INTAKATE ,00% TOIM INTAKATE ,00% 1248 Mylly 4 Toimintakulut ,00% ULK. TOIM INTAKATE ,00% TOIM INTAKATE ,00% 1249 Muut sos.avustukset 4 Toimintakulut ,17% ULK. TOIM INTAKATE ,17% TOIM INTAKATE ,17% 1250 Muut vuosiavustukset 4 Toimintakulut ,81% ULK. TOIM INTAKATE ,81% TOIM INTAKATE ,81% 1253 Muut kirjastotoim.av 4 Toimintakulut ,00% ULK. TOIM INTAKATE ,00% TOIM INTAKATE ,00% 1254 Elinkeinoelämän edistäminen 4 Toimintakulut ,08% ULK. TOIM INTAKATE ,08% TOIM INTAKATE ,08% 1301 Eläkkeet 4 Toimintakulut ,80% ULK. TOIM INTAKATE ,80% TOIM INTAKATE ,80% 1310 Kunnallisverotus 4 Toimintakulut ,87% ULK. TOIM INTAKATE ,87% TOIM INTAKATE ,87% 1320 Kaakon Taitoa -palvelut 4 Toimintakulut ,24% ULK. TOIM INTAKATE ,24% TOIM INTAKATE ,24% 1330 Myyntivoitot ja -tappiot 3 Toimintatuotot ,27% ULK. TOIM INTAKATE ,27% TOIM INTAKATE ,27% 1335 Vakuutukset 4 Toimintakulut ,32% ULK. TOIM INTAKATE ,32% TOIM INTAKATE ,32% 1350 Muut yhteiset 3 Toimintatuotot /0 4 Toimintakulut /0 ULK. TOIM INTAKATE /0 TOIM INTAKATE / Yhteiset palvelut 3 Toimintatuotot ,89% 4 Toimintakulut ,11% ULK. TOIM INTAKATE ,36% 4S Sisäiset erät ,69% TOIM INTAKATE ,50%

64 69, KH :00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 3 Toteuma Budjetti Budjetti LTA Tot% 1402 Kirjaamo- ja toimistopalvelut 3 Toimintatuotot /0 4 Toimintakulut ,27% ULK. TOIM INTAKATE ,77% 4S Sisäiset erät ,97% TOIM INTAKATE ,35% 1404 Keskusarkisto 3 Toimintatuotot ,93% 4 Toimintakulut ,93% ULK. TOIM INTAKATE ,48% 4S Sisäiset erät ,07% TOIM INTAKATE ,38% 1405 Pysäköinnin valvonta 3 Toimintatuotot ,15% 4 Toimintakulut ,78% ULK. TOIM INTAKATE ,21% 4S Sisäiset erät ,26% TOIM INTAKATE ,67% 1410 Lakiasiat 4 Toimintakulut ,16% ULK. TOIM INTAKATE ,16% 4S Sisäiset erät ,08% TOIM INTAKATE ,68% 1420 Henkilöstöpalvelut 3 Toimintatuotot ,23% 4 Toimintakulut ,35% ULK. TOIM INTAKATE ,14% 4S Sisäiset erät ,32% TOIM INTAKATE ,64% 1421 Luottamusmiestoiminta 3 Toimintatuotot ,68% 4 Toimintakulut ,15% ULK. TOIM INTAKATE ,34% 4S Sisäiset erät ,44% TOIM INTAKATE ,48% 1422 Työsuojelutoiminta 3 Toimintatuotot ,52% 4 Toimintakulut ,20% ULK. TOIM INTAKATE ,78% 4S Sisäiset erät ,05% TOIM INTAKATE ,48% 1423 Henkilöstön kehittäminen 3 Toimintatuotot /0 4 Toimintakulut ,38% ULK. TOIM INTAKATE ,32% 4S Sisäiset erät /0 TOIM INTAKATE ,23% 1424 Työpaikkaruokailu 4 Toimintakulut ,15% ULK. TOIM INTAKATE ,15% 4S Sisäiset erät ,00% TOIM INTAKATE ,49% 1425 Henkilöstön virkistys 4 Toimintakulut ,19% ULK. TOIM INTAKATE ,19% TOIM INTAKATE ,19%

65 69, KH :00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 4 Toteuma Budjetti Budjetti LTA Tot% 1426 Henkilöstön huomioiminen 4 Toimintakulut ,17% ULK. TOIM INTAKATE ,17% TOIM INTAKATE ,17% 1427 Työterveydenhuolto 3 Toimintatuotot ,91% 4 Toimintakulut ,62% ULK. TOIM INTAKATE ,34% 4S Sisäiset erät ,89% TOIM INTAKATE ,26% 1428 Henkilöstöpankki 4 Toimintakulut ,37% ULK. TOIM INTAKATE ,37% 4S Sisäiset erät /0 TOIM INTAKATE ,55% 1429 Koululaisten kesätyöpaikat 4 Toimintakulut ,73% ULK. TOIM INTAKATE ,73% 4S Sisäiset erät /0 TOIM INTAKATE ,78% 1440 Kansainvälinen toiminta 3 Toimintatuotot ,35% 4 Toimintakulut ,76% ULK. TOIM INTAKATE ,43% 4S Sisäiset erät /0 TOIM INTAKATE ,98% 1441 Viestintä ja suhdetoiminta 4 Toimintakulut ,36% ULK. TOIM INTAKATE ,36% 4S Sisäiset erät ,78% TOIM INTAKATE ,32% 1442 Kotkan markkinointi 3 Toimintatuotot ,15% 4 Toimintakulut ,34% ULK. TOIM INTAKATE ,72% 4S Sisäiset erät ,61% TOIM INTAKATE ,93% 1460 Meripäivät 3 Toimintatuotot ,94% 4 Toimintakulut ,27% ULK. TOIM INTAKATE ,51% 4S Sisäiset erät ,61% TOIM INTAKATE ,32% 1470 Matkailupalvelu 3 Toimintatuotot ,18% 4 Toimintakulut ,23% ULK. TOIM INTAKATE ,29% 4S Sisäiset erät ,91% TOIM INTAKATE ,37% 1480 Maaseututoimi 3 Toimintatuotot /0 4 Toimintakulut ,56% ULK. TOIM INTAKATE ,62% 4S Sisäiset erät /0 TOIM INTAKATE ,96%

66 69, KH :00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 5 Toteuma Budjetti Budjetti LTA Tot% 1491 Keskusvarasto 3 Toimintatuotot ,58% 4 Toimintakulut ,54% ULK. TOIM INTAKATE ,48% 4S Sisäiset erät ,04% TOIM INTAKATE ,52% 1492 Kuljetustoimisto 3 Toimintatuotot ,08% 4 Toimintakulut ,40% ULK. TOIM INTAKATE ,79% 4S Sisäiset erät ,40% TOIM INTAKATE ,30% 1600 Controller ja rahoitus 3 Toimintatuotot ,35% 4 Toimintakulut ,38% ULK. TOIM INTAKATE ,81% 4S Sisäiset erät ,99% TOIM INTAKATE ,61% 1610 Seutupalvelut 3 Toimintatuotot ,65% 4 Toimintakulut ,28% ULK. TOIM INTAKATE ,06% 1611 Rahoitusos. muiden h lli i ii j k 1612 Tutkimus- ja k hittä i h kk t TOIM INTAKATE ,06% 4 Toimintakulut ,00% ULK. TOIM INTAKATE ,00% TOIM INTAKATE ,00% 3 Toimintatuotot /0 4 Toimintakulut ,38% ULK. TOIM INTAKATE ,96% 4S Sisäiset erät /0 TOIM INTAKATE ,28% 1613 Merikotka 4 Toimintakulut ,91% ULK. TOIM INTAKATE ,91% TOIM INTAKATE ,91% 1620 Muut projektit 3 Toimintatuotot ,75% 4 Toimintakulut ,41% ULK. TOIM INTAKATE ,10% 4S Sisäiset erät ,53% TOIM INTAKATE ,80% 1640 Tietohallinto 3 Toimintatuotot /0 4 Toimintakulut ,23% ULK. TOIM INTAKATE ,22% 4S Sisäiset erät ,30% TOIM INTAKATE ,78% Yhteensä 3 Toimintatuotot ,05% 4 Toimintakulut ,88% ULK. TOIM INTAKATE ,53% 4S Sisäiset erät ,88% TOIM INTAKATE ,82%

67 69, KH :00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II KH tuloslaskema Toteuma Budjetti Budjetti LTA Tot% 3 Toimintatuotot 4 Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE 4S Sisäiset erät TOIM INTAKATE 6 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE 6S Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentumiset TULOS Hallinnon vyörytykset Ylijäämä / Alijäämä 30 Myyntituotot ,54% 32 Maksutuotot ,40% 33 Tuet ja avustukset ,31% 34 Muut toimintatuotot ,56% 37 Valmistus omaan käyttöön ,54% 3 Toimintatuotot ,05% 40 Henkilöstökulut ,54% 43 Palvelujen ostot ,81% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,62% 47 Avustukset ,05% 48 Muut toimintakulut ,52% 4 Toimintakulut ,88% ,53% S8 Sisäiset tuotot ,26% S9 Sisäiset kulut ,62% 4S Sisäiset erät ,88% ,82% 60 Rahoitustuotot ja -kulut /0 6 Rahoitustuotot ja -kulut / ,70% SK Sisäinen korko /0 6S Sisäinen korko /0 70 Poistot ja arvonalentumiset ,79% 7 Poistot ja arvonalentumiset ,79% ,62% / ,95% Talous Tilinpäätöksessä toimintakatteen ylitys lisätalousarvioon on 1,4 milj. euroa. Tasapainatusohjelman mukaisesti määrärahoja karsittiin 0,2 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto heikensi toimintakatetta 1,5 milj. euroa. Myyntivoittojen arvioitiin jäävän 1,3 milj. euroa ja pysäköinninvalvonnan tulojen 0,2 milj. euroa tavoitteesta. Myyntivoittoja kertyi 2,0 milj. euroa, josta kaupunkisuunnittelun osuus on 0,2 milj. euroa ja tilapalvelun 1,8 milj. euroa. Katariinankallion tonttikauppojen siirtyminen vuodelle 2014 pienensi ennustettuja myyntivoittoja. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistuksen mukaisesti puhelinosakkeiden myyntivoitto on tilinpäätöksen yhteydessä käsitelty arvopaperien myyntivoittona eikä pysyvien vastaavien myyntivoittona, jolloin erä siirtyi muista toimintatuotoista muihin rahoitustuottoihin. Katariinankallion tonttikauppojen siirtymisen vaikutus oli 0,5 milj. euroa ja puhelinosakkeiden kirjaustavan muutoksen vaikutus 0,9 milj. euroa toimintakatteen tasolla.

68 69, KH :00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 7 HALLINNON VASTUUALUE Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Kaupunki on kilpailukykyinen työantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä Johtamisen ja esimiestyön vahva osaaminen Esimiesinfot 5 kertaa ja esimieskoulutukset. Esimiesinfot: (osallistujia 100) (osallistujia 93) (osallistujia 85) (osallistujia 93) (osallistujia 100) Koulutussuunnitelma laadittu vuodelle 2013 ja vuodelle Esimieskoulutus: -Varhaisen tuen kiertue esimiehille vuodenvaihteessa Avoimen keskustelukulttuurin luominen (osallistujia 30) -Esimies, turvaa voimavarasi (osallistujia 53) -Esimiehen motivointitaidot (osallistujia 55) -Ikäjohtamiskoulutus (osallistujia 60) Kehityskeskustelujen toteuttaminen. Kehityskeskustelulomakkeet on uusittu ja otettu käyttöön elokuussa. Kaudella elokuu elokuu 2013 kehityskeskustelujen toteutuminen 1492 aloitettua/täytettyä lomaketta kehityskeskusteluohjelmassa (noin 50 %) 3000 keskustelijaa kehityskeskusteluohjelmassa paperilla käytyjä arviolta noin keskustelua

69 69, KH :00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II Oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen palkkaus. Henkilökunnan hyvinvoinnin ja ammattitaidon turvaaminen. 8 Esimiehillä on käytössä ajantasaiset ja päivitetyt henkilöstöpoliittiset linjaukset ja ohjeet. Toteutetaan tvaprojektin mukaista tehtävän vaativuuteen perustavaa palkkausjärjestelmää. Vuosittain jaettavien palkkioiden määrä. Henkilökunnalle suunnatut koulutukset. Henkilöstöstrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaupungin henkilökunnalle suunnatut henkilöstöstrategian jalkautusseminaarit on pidetty ja (yhteensä 207 osallistujaa). Laadittu lukuisa joukko henkilöstölinjauksia ja -ohjeita yhdenmukaistamaan esimiestoimintaa ja henkilöstöpolitiikkaa koko kaupungintasolla. TVA-projekti saatu päätökseen. Uudet tva-mukaiset palkat on määritelty ja laitettu maksuun. Henkilökohtaisen lisän myöntämiskriteeristö on päivitetty ja hyväksytty kesäkuussa henkilöstöjaostossa. Henkilökohtaiset lisät jaettu uuden ohjeen mukaisesti. Koulutussuunnitelma laadittu vuodelle 2013 ja vuodelle Avoin keskustelukulttuuri (esimieskoulutus 30 osallistujaa) Hyvä työyhteisö (155 osallistujaa) KVTES työaikamääräykset (36 osallistujaa) Ravinto- ja liikuntaseminaari (157 osallistujaa) Nopeammin ja fiksummin (66 osallistujaa) Positiivisen ilmapiirin puolesta (osallistujia 165) Office-koulutuksia (osallistujia 82)

70 69, KH :00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 9 Työhyvinvointietujen käyttö. Uudelleensijoitettujen onnistumisaste väh. 90 %. Työterveyshuollon käyntimäärien seuranta Työhyvinvointietujen käyttö: -liikunta-aktiviteetit (kuntosalit, avantouinti, uimahalli) käyntiä -kulttuuriharrastukset (teatteri, sinfonietta, Vellamo, Maretarium) 1014 käyntiä Uudelleensijoitettuja ja työkokeiluja 31 kpl, onnistuneita 27 kpl, onnistumisaste 87 % Työterveyden käyntimäärät: Työterveyslääkäri 8508 kpl Työterveyshoitaja 4687 kpl Työterveysfysioterapeutti 785 kpl Työpsykologi 193 kpl Työterveysneuvottelujen määrä 118 kpl Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Henkilöstöohjelman 2015 tavoitteet on saavutettu Tavoitetaso 2013 Toteutuma Arviointikriteerit/ mittarit Henkilöstöohjelman ohjaaminen ja seuranta Henkilöstösuunnitelman systematisointi ja henkilöstöohjelman ja henkilöstöstrategian toteuttaminen. Vuodelle 2013 laadittu henkilöstösuunnitelma on rekrytointien ja täyttölupien pohjana. Täyttöluvat: Vakituiset 75 kpl Määräaikaiset 280 kpl Yhteensä 355 kpl (hyväksyttyjä 343, hylättyjä 12) HTV2 (vertailu tehdään vuoden 2011 lukuihin) Vakituiset 2218,7 ( ,0, väh. 18,3) Määräaikaiset 657,7 ( ,4, väh. 100,7) Yhteensä: 2876,4 ( ,4, väh. 119)

71 69, KH :00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 10 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Voimavarat Yhteiset palvelut Henkilöstö, toimet 10 10, Asianhallinta Henkilöstö, virat Henkilöstö, toimet 9 9,5 9,5 10,5 11 Lakiasiat Henkilöstö, virat Henkilöstö, toimet Henkilöstöpalvelut Suoritetavoitteet Sisäiset koulutukset / valmennukset, henkilöt Esimieskoulutus, EVA ja JET, osall. henkilöt Voimavarat Henkilöstö - vakinaiset, virka vakinaiset, toimi ,6 - määräaikaiset, toimi 1 - päätoimiset pääluottamusmiehet, virka päätoimiset pääluottamusmiehet, toimi työsuojeluvaltuutetut, virka työsuojeluvaltuutetut, toimi 1,5 1,5 1,5 1,5 1,6 Pysäköinninvalvonta Suoritetavoitteet Maksukehoitukset, kpl Voimavarat Henkilöstö, virat Henkilöstö, toimet 1 1 Keskusvarasto Voimavarat Henkilöstö, toimet Kuljetusyksikkö Voimavarat Henkilöstö, toimet 4 4 4

72 69, KH :00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II KAUPUNKIKEHITYKSEN JA KULTTUURIN VASTUUALUE Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Sähköisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kehittäminen Kaupungin oma Facebook-sivu 11 Kaupungin eri Facebook- tilien fokus ja työnjako on määritelty. Merikaupunki Kotka Facebook-tilin laajentaminen kaupunkilaisten säännölliseksi keskusteluareenaksi. Merikaupunki Kotkan tykkääjien määrä vähintään kaksinkertaistuu. Kaupungin Facebooktilien kävijämäärät ovat yhä kasvussa ja mm. Merikaupunki Kotka -tilin tykkääjien määrä on yli kaksinkertaistunut. Facebookin lisäksi myös Avoinkotka-palvelu on vakiintunut ja useita Twitter-tilejä on otettu käyttöön. Viestintä ja tiedon kulku Kaupungin tiedottajaverkoston ja internetin päätoimittajaryhmän toiminta Yhteydet tiedotusvälineisiin ja sidosryhmiin Kaupungin sidosryhmien tiedottajaverkoston toiminnan kehittäminen. Mediatapaamisten ja - vierailujen lisääminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Sidosryhmien tiedottajaverkosto on kokoontunut harvakseltaan. Mediatapaamisia on ollut useita sekä suomalaisten että venäläisten toimittajien kanssa. Yksittäiset ja ryhmämatkailijat Matkailutarjonta ja - palvelut eri kohderyhmille Tavoitteena kustannustehokkaat ja asiantuntevat palvelut niin kotimaisille kuin kansainvälisille matkailijaryhmille, erityiskohderyhmänä venäläiset matkailijat. Synkronointi seudulliseen kokonaisuuteen. Yöpymisvuorokaudet K-H Seutu (tammimarraskuu) , joista venäläisiä Tax free-myynti, Kotkan osuus 3,8% (muutos + 2%)

73 69, KH :00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 12 Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Elinkeinoelämän uudistumiskykyä tuetaan Talousalueen työllistämiskyvyn kehittäminen Matkailuyrittäjyyden tukeminen Kotkan imago ja tunnettuus Virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yrittäjien toiminnan kehittämistä. Elinkeinoilmaston parantaminen, Y4- elinkeinoilmastoprojektin laadullinen arvio Matkailuyrittäjäyhteistyö Kärkikohteiden kävijämäärät Yritysvaikutusten arviointia päätöksenteossa kokeillaan. Aktiivinen vuorovaikutus yritysten ja yrittäjien kanssa. Elinkeinoilmasto nousussa Suomen yrittäjien ja EK:n barometreilla mitattuna. Tiivis kehittämis- ja viestintäyhteistyö yrittäjien kanssa. Synkronointi seudulliseen kokonaisuuteen. Kotka tunnetaan Suomessa ja ulkomailla kärkikohteidensa/tuotteidensa ansiosta (Merikeskus Vellamo, Maretarium, Meripäivät) Yritysvaikutusten arviointikokeilu on suunniteltu ja aloitetaan 2/2014 kuntatekniikassa. Kuukausittain yrittäjien ja kaupunginjohdon tapaamiset. Y4 - sopimus allekirjoitettu. Kaakko135 yrittäjäyhteistyö, yritystilaisuudet 4 kertaa vuodessa ja sähköiset uutiskirjeet, n. kerran kuussa. Seutumarkkinointiryhmän palaverit kuukausittain. Esite- ja karttajakelut Pietari, Vaalimaa, ABC-asemat, kauppakeskukset ja marketit, Opastetut ryhmät 128, joissa yht hlöä Maretarium pääsyliput , joista ulkomaalaisia 9.365, koko talon kävijämäärä n , Merikeskus Vellamo kokonaiskävijämäärä , joista ulkomaalaisia Langinkosken museon kävijämäärät , joista ulkomaalaisia Kotkan Meripäivillä vieraili päiväkävijää.

74 69, KH :00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 13 Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Suoritetavoitteet Lehdistövierailut Sidosryhmätapaamiset ml. matkailu Intranetin käyttö/muu viestintä, kysely Kans.välinen toiminta, tapaami set/vierailut PK-yritysbarometrikysely Voimavarat Henkilöstö, virat 0,3 1 1 Henkilöstö, toimet Projektihenkilöstö 1 Matkailutoimisto Suoritetavoitteet Kotka-kysely markkinointitapahtumassa Sähköiset asiakaskyselyt Majoitusvuorokaudet yhteensä Majoitusvuorokaudet ulkomaiset Käynnit sivuilla/kk Käynnit vieraskielisillä sivuilla/kk Voimavarat Henkilöstö, virat Henkilöstö, toimet

75 69, KH :00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II 14 TALOUDEN VASTUUALUE Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä Tuetaan esimiesten ja työyhteisöjen työskentelyä neuvomalla, ohjeistamalla ja ennakoimalla Talousarvioprosessi kuvataan ja vuorovaikutteinen valmistelu ulotetaan kaikille vastuualueille Talousarvioprosessin kuvaus on tehty. Prosessien yhtenäistäminen controlleryksikössä käynnissä, vuorovaikutteista talousarviovalmistelua kehitetään kevään Sähköisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kehittäminen Uusien sähköisten palvelujen määrä ja käyttö ICT hyödynnetty laajaalaisesti palvelutuotannossa Kokonaisarkkitehtuurityö Sähköisen asioinnin alusta on tuotantokäytössä. Sähköisten asiointipalvelujen prosessit kuvataan osana kokonaisarkkitehtuurityötä aikana. Lomakeohjelmiston koulutukset järjestetty pilotointiryhmälle. Asiointialusta asennettu tuotanto ja testituolelle Kokonaisarkkitehtuurin kaupunkikohtainen hallinttamallin versio 0.5 valmistunut. Tietoarkkitehtuurin valmistelu käynnistynyt. Prosessikuvausjärjestelmän hankintasuunnitelma meneillään. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Rahoitusrakenne ja käyttötalouden kantokyky ovat hallinnassa Henkilöstöohjelman 2015 säästötavoitteet on saavutettu Arviointikriteerit/ mittarit Kaupungin rahoituskokonaisuus ja uusien rahoitusmuotojen käyttöönotto arvioitu Valmistellaan konsernihallinnon henkilöstösuunnitelman mukaiset toiminnan muutokset Tavoitetaso 2013 Toteutuma Suunnitelma valtuustokaudelle Kassapalvelujen toimintamalli suunniteltu. Tietohallinnon tehtävät ja asema määritelty. Rahoituspolitiikka 2014 keväällä valtuustoon ja uusia rahoitusmuotoja tapauskohtaisesti otetaan käyttöön. Kassapalveluiden kartoitus tehty, ASPA aloittaa toimintansa kesällä Tietohallinto on yhdessä vastuualueessa, tehtävien määrittely jatkuu. Kassan riittävyys Maksuvalmiuspäivät 15 päivää -17,6 päivää

76 69, KH :00 / Pykälän liite: KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI II Mittarit ja tunnusluvut 15 Tunnusluvut Asiakastapahtumat kassapalveluissa Henkilöstö HTV2, controllertoiminnot ja rahoitus ,5 HTV2, tietohallinto HTV2 yhteensä ,5 Resurssit Toimintakulut, euroa/ asukas 53,15 62,30 71,05 72,93 65,85 Työasemien määrä Pöytäkoneet Kannettavat 912 Sähköisten palvelujen määrä asiointialustalla 15

77 70, KH :00 KH: 340/2014 Talouden seuranta Kh Valmistelijat: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh Controllerit Riitta Reponen, puh Maija Spännäri, puh Leena Rasi, puh Maarit Heikkilä, puh Kaupunginhallitukselle annettava lyhyt seurantaraportti käsittää keskeiset tiedot kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketusta talouden toteutumisesta /. Esityslistan liitteenä oleva tuloslaskelma osoittaa, että toimintakatteen toteutuma on 15,4 % (16,4 % helmikuussa 2013) ja vuosikate 10,8 miljoonaa euroa (4,2 helmikuussa 2013). Lautakuntien toiminta ja talous Kaupunginhallitus Myyntivoittojen seuranta (milj. euroa) KAUPUNGINHALLITUS SEURANTA Toteutunut Ennuste Vastuualue Tavoite / Ero ennuste - tavoite Tilapalvelu 3,25 0,00 0,15-3,10 Kaupunkisuunnittelu 2,75 0,03 1,97-0,78 Kaupunginhallitus 0,00 0,00 0,50 0,50 YHTEENSÄ 6,00 0,03 2,62-3,38 Katariinankallion tonttikaupat sekä Kaakon Taitoan osakemyynti toteutuvat kevään aikana. Hovinsaaressa toteutunee tonttikauppoja vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Sosiaali- ja terveyslautakunta Määrärahavaraus erikoissairaanhoidon ennakoihin on n. 1,5 milj. euroa laskutusta pienempi. Tammi-helmikuun tuotelaskutukseen nähden on Kotkan käyttö ollut kuitenkin ennakkoja vähäisempää, lähes 0,6 milj. euroa ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan edelleen. Carean tehostamistoimenpiteet ja Kotkan omat panostukset ja linjaukset Karhulan sairaalan toiminnan muuttamiseksi ovat keinoja, joilla pyritään saavuttamaan tasapaino talousarviossa olevan vajeen kattamiseksi. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvua on edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan n. 23 %. Vuoden 2013 tilinpäätökseen nähden kasvu tarkoittaisi n. 5 milj. euron kustannusta. Tammi-helmikuun toteutuman perusteella ennusteeksi laskettu 4,5 milj. euroa, mikä ylittää määrärahan 1,3 milj. eurolla. Lastensuojelun ja sijaishuollon selvitystyö on meneillään ja sen tuomia ratkaisuja pyritään saamaan nopeasti käytäntöön. Riskinä tällä hetkellä on budjetin ylittyminen ulkopuolisten sijoitusten osalta n. 0,8 milj. euroa.

78 70, KH :00 KH: 340/2014 Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta Opetustoimen vastuualueella henkilöstömenot tulevat ylittymään tammihelmikuun toteutuman perusteella perusopetuksessa 0,6 milj. euroa ja lukiokoulutuksessa 0,28 milj. euroa. Henkilöstömenojen ylitykset johtuvat liian pienistä määrärahavarauksista talousarvioon; perusopetuksessa 0,8 milj. euroa ja lukiokoulutuksessa 0,35 milj. euroa vähemmän verrattuna v lisätalousarvioon. Summissa ei ole huomioitu opetustoimen suuria hankerahoituksia ryhmäkoon pienentämiseen ja koulutuksellisen tasaarvoon. Hankkeet eivät vaikuta toimintakatteeseen, koska tuloa vastaava summa käytetään henkilöstön palkkaamiseen. Kotikuntakorvaukset ylittynevät, jos muille kunnille ja laitoksille maksettavat korvaukset ovat v tasolla, arvio ylityksestä on 0,24 milj. euroa. Kotkalaisista Kotka svenska samskolanin oppilaista maksetaan kotikuntarahoituksen lisäksi 1000 euroa / oppilas, määrärahalisäys on huomioitu talousarviossa. Lisäksi on uhkana toisiin kuntiin sijoitettujen kotkalaisten oppilaiden korvauskäytännön muuttuminen, aiemmin on veloitusperustana ollut koulun keskimääräinen hinta, uusien määräysten mukaan sijoittavalla kunnalla on oikeus veloittaa erikseen tarvittavat ohjaaja ja avustajapalvelut sekä muut menot aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Käytettävistä palveluista ja eri kuntien käytännöistä ei ole esittää arviota. Tekninen lautakunta Kuntatekniikan ennustetaan saavuttavan 0,44 milj. euron säästöt. Säästöjä syntyy leudosta alkutalvesta. Tilapalvelun käyttötalouden ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisena lukuun ottamatta Karhuvuoren koulun väistötilakustannuksia. Kustannusten arvioidaan olevan 0,65 milj. euroa. Tilapalvelun investointimääräraha ylittynee Keskuskoulun korjauskustannusten johdosta. Ylityksen arvioidaan olevan 0,5 milj. euroa. Kymenlaakson Pelastuslaitoksen maksuosuus on budjetoitu 0,3 milj.euroa liian suurena. Lisäksi talousarvioon on kirjattuna eläkekustannuksia 0,2 milj.euroa liikaa. Koko teknisen lautakunnan toimintakatteen ennustetaan olevan 3,9 milj. euroa, kun talousarviossa toimintakate on 3,6 milj.euroa, säästö 0,3 milj.euroa. Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintakatteen ennustetaan alittuvan 0,2 milj. eurolla, mikä syntyy toimintatuottojen pienenemisestä. Vuokratuottoennuste perustuu voimassaoleviin vuokrasopimuksiin. Uusia huomattavia vuokrasopimuksia ei ennakoida syntyvän. Vuokratuotot jäävät tavoitteestaan 0,14 milj.euroa. Lisäksi ennustetaan kaavoituksen maksutuottojen jäävän 0,13 milj. euroa. Tontinmittaustuottojen tavoitteessa on huomioitu Räskin alueen rakentamisen vaikutukset. Ennuste tuottojen kertymästä tarkentuu vuoden aikana. Toimintakuluissa on huomioitu talousarviota suurempi eläkemenojen väheneminen sekä kantasataman kehittämisestä aiheutuvia lisäkustannuksia. Kantasatamahankkeen taloudelliset vaikutukset tarkentuvat kuluvan vuoden aikana. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan toimintatuottojen ja - kustannusten ennustetaan toteutuvan enemmänkin vuoden 2013 tilinpäätöksen kuin talousarvion mu-

79 70, KH :00 KH: 340/2014 kaisina. Talousarvion ennustetaan ylittyvän 0,26 milj. eurolla, mikä pääasiallisesti muodostuu rakennusvalvonnan toimintatuottojen alituksesta. Rakentaminen on edelleen hiljaista, joten rakennusvalvonnan toimintatuottojen tavoitetaso 0,48 milj. euroa on epärealistinen. Rahoitus Rahoituserien ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Kaupungin pitkäaikainen lainamäärä helmikuun lopussa oli 226,1 miljoonaa euroa, lyhytaikaista velkaa oli 14,0 miljoonaa euroa. Keskimääräinen laina-aika oli 9,52 vuotta ja keskikorko 1,60 %. Kassapäivät ovat -17,3. Verotulot ja valtionosuudet Kotkan verotilitykset olivat tammi-helmikuussa 13,5 prosentin kasvussa vuoden takaiseen verrattuna. Kunnallisveron muutos on 10,2 % koko maassa, Kotkassa 10,5 %. Yhteisöveron tilitykset ovat samalla ajanjaksolla kasvaneet Kotkassa 135,5 % edellisvuodesta. Verotuloissa on Kuntaliiton laskelmien mukaan odotettavissa painetta koko vuoden osalta talousarvion toteutumiseen. Valtionosuuksien ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti../. Esityslistan liitteenä on graafinen seuranta kaupungin käyttötalouden kehityksestä. Grafiikka osoittaa, että toimintakatteen laskennallinen ennuste koko vuodelta olisi 6,0 miljoonaa euroa talousarviota suurempi. Palkkamenojen seuranta kuvaa ko. menojen kirjanpitotilannetta ja osoittaa, että palkkamenot ovat toteutumassa vuoden 2013 toteumaa matalammalla tasolla ja vuoden 2014 talousarvion mukaisesti. Tiedossa olevat riskitekijät loppuvuodelle 2014 Seurannan talousarvioennusteeseen ei ole sisällytetty seuraavien olemassa olevien riskien mahdollista vaikutusta: Vastuualue Riski Taloudellinen vaikutus Kaupunkisuunnittelu Jumalniemen tonttijärjestelyt saadaan +1,2 milj. euroa päätökseen. Myyntivoitto to- teutuu. Terveydenhuolto Carean lopullisen kuntalaskutuksen -1,5 milj.euroa toteutuminen ennakoiden mukaisina Sosiaalihuolto Kodin ulkopuolisten sijoitusten jatkuminen, -0,8 milj euroa uusien toimintamallien viivästyminen YHTEENSÄ -1,1 milj. euroa Kokonaisennuste vuodelle 2014 Helmikuun lopun tilanteen mukainen ennuste näyttää talouden toteutuvan toimintakatetasolla talousarviota alemmalla tasolla. Ennusteessa on kuitenkin paljon sekä positiivisia mahdollisuuksia (Carean laskutus) että negatiivisia tekijöitä (kotikuntakorvaukset, kiinteistöhankkeet).

80 70, KH :00 KH: 340/2014 Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus merkitsee seurantaraportin liitteineen tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

81 70, KH :00 / Pykälän liite: khraportti_2014_02 KOTKAN KAUPUNKI, KYMIJOEN TYÖTERVEYS, KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS JA ICT KYMI TULOSLASKELMA JA ENNUSTE M TA 2014 Kirjanpito Vertailutieto Muutos Muutos Ennuste ed. vuoden sama ed. vuoteen % ajankohta Toimintatuotot 107,4 17,3 16,8 0,5 3 % 104,7 Toimintakulut -390,1-61,0-60,0-1,0 2 % -393,5 ULKOINEN TOIMINTAKATE -282,7-43,7-43,2-0,5 1 % -288,8 Sisäiset tulot 46,6 7,1 8,3-1,2-14 % 46,6 Sisäiset menot -46,6-7,1-8,3 1,2-14 % -46,6 TOIMINTAKATE -282,7-43,7-43,2-0,5 1 % -288,8 Verotulot 211,1 39,4 34,8 4,7 14 % 210,1 Valtionosuudet 90,8 15,2 14,8 0,4 3 % 90,8 Rahoitustuotot ja -kulut 0,0-0,1-0,1 0,0 0,0 Korkotuotot 0,6 0,0 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot 5,3 0,0 0,0 0,0 Korkokulut -3,0-0,1-0,1 0,0 Muut rahoituskulut -2,9-0,1-0,1 0,0 VUOSIKATE 19,2 10,8 6,2 4,6 74 % 12,2 Sisäiset korot 0,0 0,0 0,0 0,0 Suunnitelman muk. poistot -20,2-3,4-3,5 0,1-20,2 Kertaluonteiset poistot 0,0 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN TULOS -1,1 7,5 2,8 4,7-8,1 Poistoeron ja varausten muutokset 1,2 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -6,9

82 70, KH :00 / Pykälän liite: khraportti_2014_02 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN KVLA Keskusvaalilautakunta TARLA Tarkastuslautakunta KH Kaupunginhallitus YMPLA Ympäristölautakunta KULA Kulttuurilautakunta KALA Kaupunkisuunnittelulautakunta TELA Tekninen lautakunta SOTELA Sosiaali- ja terveyslautakunta LIIKUNTA Liikuntalautakunta LANULA Lasten ja nuorten lautakunta Toteuma Budjetti TA Tot% Ennuste Toimintatuotot ,00 % Toimintakulut ,05 % ULK. TOIMINTAKATE ,16 % S Sisäiset erät ,00 % Ero TA/Ennuste TOIMINTAKATE ,98% Toimintatuotot 0 0 0,00 % 0 4 Toimintakulut ,37 % ULK. TOIMINTAKATE ,37 % S Sisäiset erät ,00 % -400 TOIMINTAKATE ,36% S Hallinnon vyörytykset Toimintatuotot ,64 % Toimintakulut ,99 % ULK. TOIMINTAKATE ,62 % S Sisäiset erät ,37 % TOIMINTAKATE ,61% S Hallinnon vyörytykset Toimintatuotot ,31% Toimintakulut ,13% ULK. TOIMINTAKATE ,63% S Sisäiset erät ,57% TOIMINTAKATE ,25% S Hallinnon vyörytykset Toimintatuotot ,13% Toimintakulut ,80% ULK. TOIMINTAKATE ,89% S Sisäiset erät ,23% TOIMINTAKATE ,74% S Hallinnon vyörytykset Toimintatuotot ,71% Toimintakulut ,05% ULK. TOIMINTAKATE ,74% S Sisäiset erät ,76% TOIMINTAKATE ,59% S Hallinnon vyörytykset Toimintatuotot ,92% Toimintakulut ,53% ULK. TOIMINTAKATE ,27% S Sisäiset erät ,63% TOIMINTAKATE ,79% S Hallinnon vyörytykset Toimintatuotot ,73% Toimintakulut ,38% ULK. TOIMINTAKATE ,77% S Sisäiset erät ,10% TOIMINTAKATE ,74% S Hallinnon vyörytykset Toimintatuotot ,15% Toimintakulut ,26% ULK. TOIMINTAKATE ,94% S Sisäiset erät ,38% TOIMINTAKATE ,97% S Hallinnon vyörytykset Toimintatuotot ,42% Toimintakulut ,59% ULK. TOIMINTAKATE ,14% S Sisäiset erät ,89% TOIMINTAKATE ,14% S Hallinnon vyörytykset 0 0

83 70, KH :00 / Pykälän liite: khraportti_2014_02 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN Pelastuslaitos Työterveys ICT Kymi Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Toteuma Budjetti TA Tot% Ennuste Toimintatuotot ,04% Toimintakulut ,73% ULK. TOIMINTAKATE ,27% Ero TA/Ennuste TOIMINTAKATE ,27 % Toimintatuotot ,07% Toimintakulut ,47% ULK. TOIMINTAKATE ,57% TOIMINTAKATE ,57 % Toimintatuotot ,39% Toimintakulut ,85% ULK. TOIMINTAKATE ,41% TOIMINTAKATE ,41 % Toimintatuotot ,13% Toimintakulut ,63% TOIMINTAKATE ,44 %

84 70, KH :00 / Pykälän liite: grafiikka 2014 TOIMINTAKATE PALKAT JA PALKKIOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen 1000 euroa Kaupunki ja liikelaitokset, kirjanpidon tiedot, ilman sivukuluja 1000 euroa TP TP TA TA Toteutuma % Ero Toteutuma % %-ero euroina %-ero euroina Tammi ,9 7,4-0, Tammi ,0 8,1 0,2 181 Helmi ,1 15,4-0, Helmi ,0 15,8-0,2-232 Maalis ,7 0,0 Maalis ,8 0,0 Huhti ,1 0,0 Huhti ,0 0,0 Touko ,0 0,0 Touko ,0 0,0 Kesä ,6 0,0 Kesä ,5 0,0 Heinä ,0 0,0 Heinä ,4 0,0 Elo ,8 0,0 Elo ,3 0,0 Syys ,1 0,0 Syys ,2 0,0 Loka ,7 0,0 Loka ,8 0,0 Marras ,4 0,0 Marras ,8 0,0 Joulu ,0 0,0 Joulu ,0 0,0 Ero Toimintakatteen toteutumaprosentti Henkilöstömenojen toteutumaprosentti 120,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 16,1 24,7 7,9 15,4 7,4 100,0 89,4 81,7 76,1 67,8 60,0 51,6 41,0 34,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 8,0 16,0 23,8 32,0 8,1 15,8 52,5 40,0 60,4 68,3 76,2 91,8 100,0 83,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,

85 70, KH :00 / Pykälän liite: grafiikka 2014 TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen 1000 euroa TP TP TA TA Toteutuma % Ero Toteutuma % Ero %-ero euroina %-ero euroina Tammi ,3 10,1-0,3-286 Tammi ,5 8,2-0, Helmi ,4 16,1-0,2-250 Helmi ,2 15,6-0, Maalis ,9 0,0 Maalis ,3 0,0 Huhti ,1 0,0 Huhti ,3 0,0 Touko ,5 0,0 Touko ,1 0,0 Kesä ,8 0,0 Kesä ,1 0,0 Heinä ,3 0,0 Heinä ,5 0,0 Elo ,8 0,0 Elo ,0 0,0 Syys ,8 0,0 Syys ,9 0,0 Loka ,6 0,0 Loka ,2 0,0 Marras ,5 0,0 Marras ,7 0,0 Joulu ,0 0,0 Joulu ,0 0,0 Toimintatulojen toteutumaprosentti Toimintamenojen toteutumaprosentti 120,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 83,6 90,5 67,8 60,8 54,3 45,8 37,5 31,1 16,1 22,9 10,1 16,4 10,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 100, ,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 100,0 89,7 73,9 82,2 66,0 58,5 50,1 40,1 33,3 24,3 8,2 15,6 16,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,

86 71, KH :00 OPSI: 195/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin myönnettävän valtionosuuden tarkistamisesta vuodelle 2013 Lanula / 18 Valmistelija: Controller Leena Rasi, puh Opetus- ja kulttuuriministeriö on päätöksellään Dnro 92/221/2013 tarkistanut vuoden 2013 opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin myönnettävää valtionosuutta. Tarkistuksessa on korjattu v keskimääräisiä oppilas- ja opiskelijamääriä sekä kunnan rahoitusosuutta. Kotkan kaupunki maksaa vuodelle 2013 opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia lisää Tarkistuksen jälkeen on Kotkan kaupunki maksanut vuoden 2013 opetusja kulttuuritoimen valtionosuuksia Valtionosuuspäätökseen saa hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä oikaisua kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista../. Opetus- ja kulttuuriministeriön laskelma liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää tyytyä opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen. Hyväksyttiin. Kh /. Opetus- ja kulttuuriministeriön laskelma on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Merkitään tiedoksi opetus- ja kulttuuriministeriön päätös. Ei oikaisuvaatimusohjetta

87 71, KH :00 / Pykälän liite: opetus- ja kulttuuriministeriön laskelma

88 72, KH :00 OPSI: 171/2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta vuodelle 2014 Lanula / 19 Valmistelija: Controller Leena Rasi, puh Opetus- ja kulttuuriministeriö on päätöksellään Dnro 80/221/2013 myöntänyt Kotkan kaupungille valtionosuutta vuodelle 2014 liitteen mukaisesti. Päätöksellä myönnetään valtionosuutta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 5 :ssä tarkoitettuja koulutusmuotoja, kulttuurilaitoksia, liikuntatoimintaa ja nuorisotyötä varten. Kotkan kaupungin saama opetus- ja kulttuuritoimen ennakoitu valtionosuus vuodelle 2014 on Päätökseen tyytymätön saa vaatia oikaisua opetus- ja kulttuuriministeriöltä kolmen kuukauden kuluessa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä lukien. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää tyytyä opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen. Hyväksyttiin. Kh /. Opetus- ja kulttuuriministeriön laskelma on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Merkitään tiedoksi opetus- ja kulttuuriministeriön päätös. Ei oikaisuvaatimusohjetta

89 72, KH :00 / Pykälän liite: opetus- ja kulttuuriministeriön laskelma

90 73, KH :00 KH: 77/2013 Peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2014 Kh Valmistelijat: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh Controller Maija Spännäri, puh Controller Leena Rasi, puh Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) tuli voimaan Laissa luetellaan ne ns. kuntien valtionosuustehtävät, joiden käyttökustannuksiin valtionosuutta myönnetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta näistä tehtävistä säädetään mm. kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa, sosiaalihuoltolaissa, kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa, mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa jne. Nykyisessä mallissa sektorikohtaiset eli peruspalvelujen rahoitus (yleinen valtionosuus), verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus, esi- ja perusopetuksen rahoitus sekä kulttuuritoimen rahoitus on yhdistetty. Valtionosuus suoritetaan kunnille kuukausittain. Toteutuvaan valtionosuuksien kokonaismäärään vaikuttaa nk. yhden putken valtionosuuden ulkopuolelle jäävä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus, joka on Kotkan kaupungille negatiivinen. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta on kokouksessaan / 19 käsitellyt opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän osuuden rahoituksesta. Päätös on tuotu kaupunginhallitukselle tiedoksi esityslistan edeltävässä pykälässä. Lisäksi kuukausittaisissa tilityksissä huomioidaan nk. kotikuntakorvaustulot ( euroa) ja kotikuntakorvausmenot ( euroa), jotka aiheutuvat siitä, että oppilaan käydessä koulua toisen kunnan tai yksityisen ylläpitäjän koulussa, toteutetaan korvauksen laskutus kotikunnalta. Nämä kirjataan opetustoimen toimintatuloksi ja -menoksi. Valtionosuusmaksatuksen yhteydessä suoritettava elatustuen takaisinperinnän palautus ( euroa) kirjataan toimintatuloksi kaupungin sosiaalihuoltoon. Taulukossa ovat tiedot Kotkan kaupungin vuoden 2014 peruspalvelujen rahoituksesta yhteensä, vähennettynä opetus- ja kulttuuritoimen muilla valtionosuuksilla. Summa viimeisellä rivillä kertoo kaupungin tuloslaskelman valtionosuudet-kohtaan tuloksi kirjautuvan euromäärän, euroa.

91 73, KH :00 KH: 77/2013 Valtionosuuden laskentatekijät (milj. euroa) Muutos Yleinen osa 3,1 3,2 3,2 0,1 SOTE laskennalliset kustannukset 210,0 219,7 228,1 8,5 Esi- ja perusopetus sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset 39,6 40,0 40,2 0,2 Valtionosuusjärjestelmän tasaus -0,6-0,6-0,6 0,0 Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun mukaiset lisäykset ja vähennykset (mm. 9,5 8,9 9,6 0,7 veromenetysten kompensaatio) Kunnan omarahoitusosuus -164,6-172,0-180,1-8,1 Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta 96,9 99,1 100,4 1,4 Verotulotasaus -3,3-2,7-2,0 0,8 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet (lukio, kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunta, nuoriso, museo) vähennettynä -8,0-7,8-7,5 0,3 omarahoitusosuudella Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 0,0 1,7 0,0-1,7 Kaupungille maksettava valtionosuus 85,7 90,2 91,0 0,8./. Valtiovarainministeriön tekemä päätös VM/2970/ /2013 on esityslistan liitteenä. Yksityiskohtaiset tiedot valtionosuustekijöistä ovat kaikkien kuntien osalta julkiset ja löytyvät valtionvarainministeriön www-sivuilta kohdasta: 09Vuoden/name.jsp./. Maksuerittely Kotkan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetustoimen muusta rahoituksesta vuodelle 2014 on esityslistan liitteenä. Jos kunta on tyytymätön valtiovarainministeriön kunnan peruspalvelujen myöntämistä tai kunnan verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasausta koskevaan päätökseen, sillä on kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain 64 :n nojalla oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä kirjallinen oikaisuvaatimus valtiovarainministeriölle. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää tyytyä valtiovarainministeriön päätökseen peruspalvelujen valtionosuudesta vuonna Toimeenpano: Ote: Sosiaali- ja terveyslautakunta Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta Ei oikaisuvaatimusohjetta

92 73, KH :00 / Pykälän liite: Päätös_peruspalvelujen_vos_ja_verotulojen_tasaus_2014

93 73, KH :00 / Pykälän liite: Päätös_peruspalvelujen_vos_ja_verotulojen_tasaus_2014

94 73, KH :00 / Pykälän liite: Päätös_peruspalvelujen_vos_ja_verotulojen_tasaus_2014

95 73, KH :00 / Pykälän liite: VOS2014_maksuerittely

96 73, KH :00 / Pykälän liite: VOS2014_maksuerittely

97 73, KH :00 / Pykälän liite: VOS2014_maksuerittely

98 74, KH :00 KH: 184/2014 Valtionperinnön vastaanottaminen Kh Valmistelija: Kaupunginlakimies Marianna Ruonala, puh /. Valtiokonttori on luovuttanut Kotkan kaupungille oheisen liitteen mukaisen valtionperinnön käytettäväksi vanhusten huoltoon. Valtiokonttorin päätös jaetaan kokoukseen osallistuville. Perukirjan mukaan kuolinpesän säästö on n euroa. Valtiokonttorin päätös ei ole vielä lainvoimainen. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus merkitsee valtiokonttorin päätöksen tiedoksi. Toimeenpano: Ote: talouden vastuualue / Spännäri vanhustenhuollon vastuualue / Rosqvist Ei oikaisuvaatimusohjetta

99 75, KH :00 KH: 252/2013 ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunta; kokoonpano tasa-arvosäännökset huomioon ottaen Kh / 46 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh ICT Kymi -liikelaitoksen johtokuntaan kuuluu johtosäännön 2 :n mukaan neljä jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Kotkan osalta kaupunginhallitus valitsee kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Hamina ja Pyhtää valitsevat molemmat yhden jäsenen. Kukin kunta voi lisäksi nimetä johtokuntaan asiantuntijan. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää - valita ICT Kymi -liikelaitoksen johtokuntaan kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kalenterivuosiksi nimetä johtokuntaan asiantuntijaksi tietohallintopäällikkö Juha Redsvenin kalenterivuosiksi Päätös: Kaupunginhallitus päätti - valita ICT Kymi -liikelaitoksen johtokuntaan kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) kalenterivuosiksi seuraavasti: Mika Aleksandroff (Niina Salmi) Mikko Kähärä (Veikko Räsänen) - nimetä johtokuntaan asiantuntijaksi tietohallintopäällikkö Juha Redsvenin kalenterivuosiksi Kh / 192 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh /. ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunnan pöytäkirjanote on esityslistan liitteenä. ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että johtokunnan kokoonpano ei ole tasa-arvosäännösten mukainen. Johtokunta on saattanut asian tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten Kotkan ja Haminan kaupunginhallituksille sekä Pyhtään kunnanhallitukselle. Pyhtää on käsitellyt asian, mutta on merkinnyt sen vain tiedoksi. Haminan osalta ei ole tietoa, millä tavalla asia on ollut siellä esillä. Johtokunnassa on siis neljä jäsentä, mikä tasa-arvosäännösten nojalla tarkoittaa sitä, että johtokunnassa tulisi olla kaksi naispuolista ja kaksi miespuolista jäsentä.

100 75, KH :00 KH: 252/2013 Näin ollen Kotkan osalta voitaneen menetellä niin, että alla sanotuista kahdesta miespuolisesta johtokunnan jäsenestä toisen tilalle nimetään naispuolinen henkilö. Tämän jälkeen Hamina ja Pyhtää sopinevat keskenään, kumpi vaihtaa miespuolisen jäsenen naispuoliseksi. ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunnan kokoonpano (henkilökohtainen varajäsen suluissa): Mika Aleksandroff (Niina Salmi), Kotka Mikko Kähärä (Veikko Räsänen), Kotka Rami Hasu (Onni Rinne), Hamina Matti Rupponen (Olli Nuuttila), Pyhtää Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää saattaa omalta osaltaan ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunnan kokoonpanon vastaamaan tasa-arvosäännöksiä ja päättää valita jommankumman johtokunnassa Kotkaa edustavan miespuolisen jäsenen tilalle naispuolisen henkilön kalenterivuosiksi Asian käsittely: I varapuheenjohtaja Pekka Posti ehdotti, että Mikko Kähärälle myönnetään ero ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä ja Veikko Räsäselle ero johtokunnan varajäsenyydestä ja että Kähärän tilalle johtokunnan jäseneksi valitaan Pia Hurtta ja hänelle henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Kähärä. Päätös: Kaupunginhallitus päätti myöntää Mikko Kähärälle eron ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä ja Veikko Räsäselle eron johtokunnan varajäsenyydestä sekä valita Kähärän tilalle johtokunnan jäseneksi Pia Hurtan ja hänelle henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mikko Kähärän. Kh Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunnan kokoonpano (henkilökohtainen varajäsen suluissa): Mika Aleksandroff (Niina Salmi), Kotka Pia Hurtta (Mikko Kähärä), Kotka Rami Hasu (Onni Rinne), Hamina Matti Rupponen (Olli Nuuttila), Pyhtää Mika Aleksandroff on pyytänyt eroa ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä paikkakunnalta poismuuttamisen vuoksi. Aleksandroff on toiminut johtokunnan puheenjohtajana. Aleksandroffin tilalle valittaneen uusi jäsen. ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunta on keväällä 2013 kiinnittänyt huomiota siihen, että johtokunnan kokoonpano ei ole tasa-arvosäännösten mukainen. Johtokunta on saattanut asian tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten Kotkan ja Haminan kaupunginhallituksille sekä Pyhtään kunnanhallituksel-

101 75, KH :00 KH: 252/2013 le. Pyhtää on käsitellyt asian, mutta on merkinnyt sen vain tiedoksi. Haminan osalta ei ole tietoa, millä tavalla asia on ollut siellä esillä. Kuten edellä esitetystä johtokunnan kokoonpanosta käy ilmi, Haminan ja Pyhtään jäsenet ja varajäsenet ovat kaikki miespuolisia. Johtokunnassa on siis neljä jäsentä, mikä tasa-arvosäännösten nojalla tarkoittaa sitä, että johtokunnassa tulisi olla kaksi naispuolista ja kaksi miespuolista jäsentä. Näin ollen Kotkan osalta voitaneen edelleen menetellä niin, että johtokunnan jäseniksi valitaan yksi naispuolinen ja yksi miespuolinen henkilö. * * * Teknisestä syystä johtuen kaupunginhallituksen esityslistalla / 51 ei ollut pöytäkirjausta kaupunginhallituksen kokouksesta / 192, minkä vuoksi esityslistalla ollut johtokunnan kokoonpano ei ollut oikeassa muodossa. Näin ollen kaupunginhallituksen päätös / 51 on syytä peruuttaa kokonaan. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää peruuttaa kokonaan päätöksensä / 51. Kaupunginhallitus päättää - myöntää Mika Aleksandroffille eron ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä - myöntää Pia Hurtalle eron johtokunnan jäsenyydestä sekä Niina Salmelle ja Mikko Kähärälle eron johtokunnan varajäsenyydestä - valita heidän tilalleen ICT Kymi -liikelaitoksen johtokuntaan kaksi uutta jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet jäljellä olevan toimikauden ajaksi eli vuoden 2016 loppuun saakka. Toimeenpano: Ote: Mika Aleksandroff Pia Hurtta Niina Salmi Mikko Kähärä uusiksi jäseniksi ja varajäseniksi valitut talousjohtaja ICT Kymi -liikelaitoksen johtokunta Oikaisuvaatimusohje

102 76, KH :00 KH: 476/2014 Cursor Oy; Sopimus elinkeinopalvelujen hankkimisesta ja toteuttamisesta Kh Valmistelija: Kehitysjohtaja Terhi Lindholm, puh /. Sopimusluonnos elinkeinopalvelujen hankkimisesta ja toteuttamisesta on esityslistan liitteenä. Cursor Oy:n hallitus käsittelee asiaa kokouksessaan , ja hallituksen lopullinen esitys sopimukseksi jaetaan erikseen sähköpostitse myöhemmin edellä mainittuna päivänä. Palvelusopimusluonnos on omistajakuntien keväällä 2014 käymien neuvottelujen tulos. Neuvottelut aloitettiin Haminan irtisanottua palvelusopimuksensa Cursorin kanssa alkaen. Neuvotteluissa kunnat saavuttivat yksimielisyyden ja ehdottivat Cursorin hallitukselle vahvistettavaksi uutta palvelusopimusta. Sopimus tulisi voimaan korvaten osapuolten välillä olevat , ja päivätyt sopimukset. Cursor Oy:n hallituksen ehdotus uudeksi palvelusopimukseksi saadaan hallituksen hyväksyttyä sen Uusi palvelusopimus ei eroa merkittävästi edellisestä, päivätystä sopimuksesta yritys- ja kehittämispalveluiden ja niihin liittyvien kehittämisprojektien toteuttamisesta (Cursorin ja Kotkan, Haminan ja Pyhtään välillä), Virolahden ( ) ja Miehikkälän ( ) kanssa. Uusi sopimus on päivitetty vastaamaan nykytilannetta ja termejä on muotoiltu. Seudun kunnat käsittelevät palvelusopimusluonnoksen hallituksissaan. Mikäli esitys hyväksytään kaikissa kunnissa, on sopimus tarkoitus allekirjoittaa Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää hyväksyä sopimuksen elinkeinopalvelujen hankkimisesta ja toteuttamisesta. Toimeenpano: Ote: Cursor Oy:n hallitus Haminan kaupunginhallitus Miehikkälän kunnanhallitus Pyhtään kunnanhallitus Virolahden kunnanhallitus Oikaisuvaatimusohje

103 76, KH :00 / Pykälän liite: Sopimus elinkeinopalvelujen hankkimisesta ja toteuttami

104 76, KH :00 / Pykälän liite: Sopimus elinkeinopalvelujen hankkimisesta ja toteuttami

105 76, KH :00 / Pykälän liite: Sopimus elinkeinopalvelujen hankkimisesta ja toteuttami

106 77, KH :00 KH: 477/2014 Seurantaraportti eräistä Kotkan kaupungin osarahoittamista T&K -hankkeista v Kh Valmistelija: yhteyspäällikkö Matti Erävala, puh /. Seurantaraportti eräistä Kotkan kaupungin osarahoittamista T&K - hankkeista v on esityslistan liitteenä. Vuoden 2013 seurantaraporttiin on koottu niiden keskeisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden tiedot, joissa Kotkan kaupunki on ollut osarahoittajana. Kaupungin omarahoitus näihin T&K -hankkeisiin oli seurantavuonna yhteensä euroa. Projektien ja muiden toimien vaikutuksella uusiin ja jo toimiviin yrityksiin on synnytetty 129 uutta työpaikkaa (netto) vuoden aikana. Tiedot on koottu seurantaraportin hanketoimijoiden ilmoitusten mukaisina, tosin hieman lyhennettynä. Hanketoimijoina olivat Cursor Oy, Merikotkatutkimuskeskus ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

107 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 Seurantaraportti eräistä Kotkan kaupungin osarahoittamista hankkeista vuonna 2013

108 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 Sisällysluettelo sivu Alkusanat 3 Cursor Oy 4-15 Merikotka -tutkimuskeskus Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu (Kyamk)

109 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 Seurantaraportti eräistä Kotkan kaupungin osarahoittamista T&K -hankkeista vuodelta 2013 Vuoden 2013 seurantaraporttiin on koottu niiden keskeisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden tiedot joissa Kotkan kaupunki on ollut osarahoittajana. Kaupungin omarahoitus T & K hankkeisiin oli seurantavuonna yhteensä Projektien ja muiden aktivointitoimien vaikutuksella uusiin tai jo toimiviin yrityksiin on synnytetty 129 uutta työpaikkaa (netto) vuoden aikana. Tiedot on koottu seurantaraportin hanketoimijoiden ilmoitusten mukaisina, tosin hieman lyhennettynä. Hanketoimijoina olivat Cursor Oy, Merikotka tutkimuskeskus ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy. Kotkassa maaliskuussa 2014 Kotkan kaupunki Kaupunkikehitys ja viestintä 3

110 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 Cursor Oy Cursor Oy on Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö, jonka omistajia ovat seudun teollisuusyritykset ja rahoituslaitokset sekä alueen viisi kuntaa: Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä. Cursor toimii seudun hyvinvoinnin ja yritystoiminnan kilpailukyvyn tukemiseksi ja vahvistamiseksi. Cursor ylläpitää rekisteriä seudun yrityksistä ja alueen vapaista toimitiloista. Cursor toimii oppaana ja apuna yrittäjyyteen ja yritystoimintaan Kotkan-Haminan seudulla liittyvissä asioissa. Yhtiö kehittää seudun elinvoimaisuutta ja yritysten kilpailukykyä painopisteohjelmien, kehittämishankkeiden ja yhteistyön myötä. Kehittämistä ohjaa vahvasti Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia. Parhaillaan Cursor toteuttaa noin 50 kehittämishanketta. Hankkeita rahoitetaan Euroopan Unionin rahastojen ja ohjelmien sekä mm. seutubudjetin tai seudun kehittämisrahaston kautta. Kehittämistyötä Cursorissa toteutetaan pitkäjänteisten painopisteohjelmien kautta, jotka ovat: Kasvu ja kansainvälistyminen Uusiutuva energia Matkailu ja tapahtumat Venäjä ICT:n soveltaminen Hyvinvointipalvelut Seutuyhteistyö Kotkan kaupungin panostus Cursor Oy:n T&K hankkeisiin oli vuonna

111 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 CURSOR Projektien seurantaraportit vuodelta 2013 E18-kasvukäytävän Kotkan-Haminan seudun osuuden profilointi Toteutusaika: Projektin hallinnoija: Cursor Oy Projektipäällikkö: Toomas Lybeck Projektin kohderyhmät: Pk-yritykset, kuntapäättäjät ja poliitikot, seudun asukkaat Rahoitusohjelma: EAKR Kustannusarvio: Kotkan rah.osuus v. 2013: Projektin lyhyt kuvaus ja tavoitteet E18-kasvukäytävän Kotkan - Haminan seudun profilointi-hankkeen tavoitteena on kansainvälisen E18-tien kasvavan ihmis- pääoma- ja tavaravirran tarjoamien hyötyjen tehokas käyttö. Hanke vastaa koko aluetta koskettavaan rakennemuutokseen Tavoitteena on luoda yritysten verkosto ja toiminta-alusta uusille ja uusiutuville yrityksille. Samalla hankkeen sidosryhmät ideoivat ja kehittävät yritysten sekä eri kuntien palveluja vastaamaan koko vyöhykkeen tarpeita. Työssä huomioidaan kestävän kehityksen ulottuvuudet, vähähiilisyys ja innovaatiot mahdollistavat menetelmät, mm. joukkoistaminen. 2. Projektin toiminta / tulokset vuonna Projektisuunnitelman luominen ja toimenpiteiden aikataulutus - Projektin yrityskonsortion kokoaminen ja tehtävien jakaminen sekä aikataulutus - Ensimmäiset ORY:n tapaamiset ja E18-prosessin ohjaus - Selvitysten aloittaminen: yritysten kehityssuunnitelmien kartoittaminen ja koulutustarpeet (yhteistyö Cursorin, KyAMKin ja kuntien välillä alkanut), Haminen uimahallin uusiokäyttö, Uudet liikeideat kartoitus käynnissä - Kuntapäättäjien ja poliitikkojen sitouttaminen yhteiseen E18-työhön (Kuntapäättäjät World Cafe) - Viestintä: artikkeleja (Kymen Sanomat, UM:n Kauppapolitiikka-lehti, Team Finland verkkosivut, Rossijskaja gazeta, Deutche Welle), esitelmiä (Kotkan yrittäjät, Virolahden yrittäjät, Pietarin Kotka-päivä, Potkua yrittäjyyteen tapahtuma), sähköinen joukkoistamistyökalu lähes valmis 3. Projektin työllistämisvaikutukset / muut vaikutukset Seudullisen E18-imagon rakentaminen on lähtenyt käyntiin 5

112 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty Kuntien ja yritysten suunnitelmien yhtenevyyden selvitys sekä osaamisen integroiminen prosessiin on alkanut - Liiketoimintaa ja seudun palveluverkostoa kehittävät selvitykset ovat alkaneet - Yritysten ja suuren yleisön innovatiiviset kehitysideat saavat sähköisen alustan Kasvukaista-palvelussa Rajukaasu - Rakennemuutoksen johtaminen Kaakkois-Suomessa Toteutusaika: Projektin hallinnoija: Cursor Oy (senior advisor Samppa Ahtiainen, p , Rahoitusohjelma: EAKR Kustannusarvio: Cursor Oy (hankekokonaisuus ) Kotkan rah.osuus v. 2013: Projektisuunnitelma ja tavoitteet Kaakkois-Suomi on edelleen voimakkaan rakennemuutosprosessin keskellä. Yleisen taloudellisen tilanteen elpyminen ei selkeästi paranna tilannetta kun paperiteollisuuden kapasiteetin alasajo todennäköisesti alueella jatkuu. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti lokakuussa 2010 videoneuvottelun aiheesta "Rakennemuutos - seudulliset elinkeinoyhtiöt". Neuvottelun tavoitteena oli löytää keinoja ja työkaluja rakennemuutoksen tehokkaaseen johtamiseen. Neuvottelun pohjalta Cursorin rakennemuutostyöryhmä jatkoi asian kehittämistä ja syntyi ehdotus käynnistää systemaattinen rakennemuutoksen johtamisen toimenpidekokonaisuus, jolla halutaan nostaa SummaRun-hankkeen jatkosuunnitelman tavoitteet maakunnalliselle tasolle. Kaakkois-Suomessa rakennemuutokseen on aiemmin reagoitu pitkälti reaktiivisesti ja toimenpiteet on suunniteltu ja toteutettu tapauskohtaisesti. Siksi tarve toimintamallille on ilmeinen. Projekti on luonteeltaan strateginen. Sen sisällä toteutetaan äkillisen rakennemuutoksen johtamista ja strategisia linjauksia Kaakkois-Suomessa. Projektin tavoitteena on luoda rakennemuutoksen johtamismalli, jossa on huomioitu alueelliset erityispiirteet ja jolla pystytään reagoimaan proaktiivisesti muuttuvaan elinkeinorakenteeseen. Tämä tarkoittaa seudullisten vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä elinkeinoelämän uudistamisessa sekä rakentavaa, luottamuksellista ja ennakoivaa yhteistyötä suuryritysten ja yhteisöjen kanssa. Rakenteellisen ja äkillisen muutoksen tehokas johtaminen edellyttää Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan elinkeinoyhtiöiltä tehokasta yhteistyötä. Johtamismallin avulla rakennemuutoksen johtaminen myös sitoutetaan ja jalkautetaan osaksi kehitysyhtiöiden ja kaupunki-/kuntaorganisaatioiden normaalia toimintaa. 2. Projektin toiminta vuonna 2013 Vuoden aikana keskityttiin pääasiassa loppuraportin työstämiseen. 6

113 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 Rikinpoistolaitoksen prosessisuunnitelman ja liiketoimintasuunnitelman auditoija Neste Jacobs löysi avoimia kohtia, joista pyydettiin vielä tarkennusarviointi. Arviointi valmistui toukokuussa. Sen perusteella markkinointimateriaalia muutetaan suuremmalle laitosyksikölle, mikä parantaa investoinnin kannattavuutta. Markkinointia on kohdistettu jaksolla kotimaisiin ja heidän kauttaan myös venäläisiin investoreihin. Rikinpoistolaitosta esiteltiin marraskuussa London Investment Eventissä yhdessä muiden Kotka Hamina alueen investointikohteiden kanssa. Loppuvuodesta selvitetään mahdollisuudet saada investoinnille suoraa EU-tukea sillä perusteella, että EU:n asettama rikkidirektiivi lisää merkittävästi erityisesti Suomen merikuljetuksin hoidettavaa vientiä. Ahlströmin kanssa tehtyä Karhula2020 -selvitystä on hyödynnetty uuden starttiyrityksen sijoittumisprojektissa. Siinä on ajatus hyödyntää Karhulan Hovia uuden liikeidean, Finnish Academi of Knowledge, kotipaikkana. Keväällä testattiin liikeideaa ja Hovin soveltuvuutta tarkoitukseen perulaisen ryhmän kanssa. Starttiyritys Finnish Academi of Knowledgen sijoittuminen Karhulan Hoviin ei kuitenkaan toteutunut. Finnish Academi of Knowledge ja A. Ahlström Osakeyhtiö eivät löytäneet yhteistä näkemystä Hovin käytöstä, eikä starttiyritykselle löytynyt tarpeisiin sopivaa toimitilaa seudulta. Kesällä rakennettiin Karhulan teollisuuspuistoon yhteistyössä Sulzer Oy, Homebeach Kauhakone Oy ja HUB logistics Packaging Oy logististen palveluiden toimintamalli. Sen myötä alueelle tuli uusi yritys HUB, joka työllistää 12 henkilöä. Homebeach Kauhakone Oy on myös kasvattanut henkilöstöään tehtyjen muutosten johdosta. Etanolilaitoksen sijoittumispäätös on edelleen työn alla. Bioenergo on selvitellyt laitoksen sijoittumista vuodesta 2010 lähtien. Kymenlaakso on syksyn aikana jälleen noussut potentiaalisimmaksi sijoittumispaikaksi hyvän logistisen aseman ja täältä saadun rakentavan tuen ansiosta. Kouvolalainen CTS Engtec arvioi ja saattaa loppuun Bioenergon ulkomaiselta suunnittelutoimistolta hankkimat suunnitelmat ja Cursor on osoittanut sopivia sijoittumispaikkoja seudulta (Korkeakoski ja Haminan satama). Keskustelut investoijien on aloitettu ja projektia esiteltiin myös London Investment Eventissä. HaminaKotkan satama, Haminan ja Kotkan kaupungit sekä Haminan Vesi ja Hamina Energia ovat yhdessä Cursorin kanssa käynnistäneet vuoteen 2020 kestävän BusinessMooring -hankkeen satama sidonnaisen teollisuuden hankkimiseksi alueilleen. Sen tavoitteeksi on asetettu 2500 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Tämän kehitysprojektin ensimmäinen vaihe käynnistettiin kesäkuussa osana Rajukaasua (satama-alueiden rakenteellinen muutos) jatkuen maaliskuun 2014 loppuun. Kumppanit tekivät periaatepäätöksen rahoittaa BusinessMooring hanketta kukin osaltaan vuoteen 2020 asti. Rajukaasu -hankkeeseen saamme tästä uudenlaisen työkalun rakennemuutoksen johtamisen työkalupakkiin. 3. Projektin työllisyysvaikutukset / muut vaikutukset Projektin myötävaikutuksesta syntyi vuoden 2013 aikana yksi (1) uusi yritys ja kaksi (2) uutta työpaikkaa. 7

114 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 Renewtech Tuulivoimateknologian ja -liiketoiminnan kehittäminen, osatoteutusprojekti Toteutusaika: Projektin hallinnoija: Cursor Oy Projektipäällikkö: Jarpo Vesala Projektin kohderyhmät: Tuulivoima-alan komponenttivalmistajat, hankekehittäjät, asennus- ja huoltoyritykset, energiayhtiöt, logistiikkayritykset, terminaalioperaattorit, oppilaitokset, tuulivoima-alalle mittaus- ja testauspalveluita tuottavat laboratoriot, julkiset toimijat (ml. Etelä-Suomen alueen kunnat). Rahoitusohjelma: Etelä-Suomen EAKR-ohjelma/Päijät-Hämeen Liitto Kustannusarvio: Kotkan rah.os. v. 2013: Projektin lyhyt kuvaus ja tavoitteet Hankkeen tavoitteena on: - kehittää tuulivoimatuotantoon soveltuvia kaupallisia menetelmiä ja teknologiasovelluksia sekä edesauttaa niiden käyttöönottoa - kehittää kansainvälistä huippuosaamista virtaustekniikassa sekä uusia kaupallistettavia menetelmiä virtausmallinnukseen ja energiatuotannon arviointiin - tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia tuulivoimaloiden käyttö- ja huoltopalveluissa sekä niihin liittyvässä laitetekniikassa - luoda tuulivoimaklusterin logistinen järjestelmä ja siihen liittyvät teknologiasovellukset - tuottaa tuulivoimalavalmistukseen kytkeytyvän teollisuuden sekä projektikehittäjien T&K- ja testaus- ja seurantapalveluita sekä kartoittaa tuulivoimakoulutuksen rakenteita. Hanke jakautuu viiteen osaprojektiin, joita toteuttavat yhteistyössä Cursor Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Wirma Lappeenranta Oy, NELI, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (EKAMI). 2. Projektin toiminta / tulokset vuonna 2013 Cursor WP1: Uusien tuulivoimateknologioiden soveltaminen ja kaupallistaminen WP0: Hankeen hallinto, koordinointi, viestintä ja klusterin johtaminen (Cursor Oy /Ohjelmapäällikkö Jarpo Vesala alkaen, sijaisena Samppa Ahtiainen jaksolla ) Torniratkaisut Huomio kiinnitetään: Terästornien lisäksi uudelleen ovat kiinnostuksen kohteeksi nousseet hybriditornit tornien kokonaiskorkeuden noustessa. Betonielementtien saatavuus on 8

115 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 tuulivoimatoimijoiden mukaan noussut pullonkaulaksi ja olemme selvittäneet myös elementtien tuotannon sijoittumismahdollisuuksia seudulle. Merivoimaloiden perustuksen ja siihen liittyvän torniratkaisun perussuunnittelu valmistui huhtikuussa. Merivoimaloiden asentamisen nosturiresursseja kartoitettiin Viipurin telakalla, jolla on raskaisiin nostoihin tehty proomunosturi. Arviointi tehtiin yhdessä STX:n kanssa. TEM:n lausunto tutkista ja tuulivoimarakentamisesta vaikeuttaa offshore-pilottivoimalan toteuttamista Mussalon merialueelle. Mikäli pilottivoimala saadaan toteutettua vuoden 2014 aikana, Suomella on mahdollisuus ottaa johtava asema Itämerelle rakennettavien voimaloiden toteuttajana. Merelle rakentamisen potentiaali on Suomen rannikkoalueella merkittävästi suurempi kuin maalle Tuulivoimarakentamisen tukeminen Kaakkois-Suomessa Hankkeessa on jatkettu Kymenlaakson kuntien nk. 100 voimalan tavoitteen saavuttamista yhteistyössä Kymenlaakson liiton, kuntien sekä investoreiden kanssa. Tuulivoimapaikkoja oli jakson lopulla eri vaiheissa 238 kpl. Puolustusvoimien tutkavalvonta nykymuodossaan säilyi tuulivoimarakentamisen esteenä Kaakkois-Suomessa. Tämän johdosta Cursor kokosi lähes 300 voimalan tiedot laajaa tutkavaikutuslaskentaa varten sekä teki laskentaan vaadittavat muut valmistelut. Mukana tässä työssä oli myös Kymenlaakson liitto. Puolustusvoimat ei vuoden 2013 aikana vielä toimittanut virallista lausuntoaan voimaloiden toteuttamiskelpoisuudesta aluevalvonnan kannalta. Cursor järjesti yhdessä Suomen Tuulivoimayhdistyksen ja Motivan kanssa seudullisen kaikille avoimen info- ja keskustelutilaisuuden tuulivoimasta otsikolla Tuulikiertue Tilaisuudessa saatiin tietoa mm. kaavoitukseen sisältyvistä selvityksistä ja kaavoitusprosessista sekä melun mittauksesta ja sen vaikutusten arvioinnista. Tuulivoiman terveysvaikutuksia koskeva raportti teetettiin VTT:llä yhdessä Suomen Tuulivoimayhdistyksen kanssa. Osallistumiset kuntien tuulivoimaa koskeviin yleisötilaisuuksiin ovat antaneet kuvaa asioista, joista kuntalaiset tarvitsevat tietoa lisää. Tärkein seikka tällä hetkellä on ääni ja toisena tulevat maisema- ja välkevaikutukset. Myös tuulivoiman kannattavuudesta ja siihen vaikuttavista seikoista on hyvä kertoa kuntalaisille enemmän Testituulipuisto Husumin tuulivoimamessuilla syyskuussa 2012 saatujen yhteyksien mukaisesti jatkettiin keskusteluja ja perehtymistä testituulipuistolle asetettaviin vaatimuksiin. Tutustuttiin saksalaiseen ja hollantilaiseen testituulipuisto-operaattoriin ja niiden toimintaan kevättalvella Samat kansainvälisesti arvostetut operaattorit kävivät arvioimassa Rankin saaren ja Mussalon testivoimaloiden sijoituspaikkoina. Mussalo hylättiin sataman ollessa vallitsevan tuulensuunnan ja voimaloiden välissä vaikeuttaen siten muuttuvine rakenteineen luotettavien mittaustulosten saamista. Rankin saaren molemmat operaattorit todettiin erinomaiseksi paikaksi sekä tuulen 9

116 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 että sen infran vuoksi. Rankin saaren käytöstä testituulipuistona jätettiin tarjous Senaatti-kiinteistöille. Myös alueen yhteiskäyttöä matkailun kanssa ideoitiin. Joulukuussa TEM kertoi, ettei Puolustusvoimat salli tuulivoimaa mm. Rankkiin, joten suunniteltu esiselvitys saaren käytöstä päätettiin perua Klusterin johtaminen Strategiseksi tavoitteeksi asetettiin Kaakkois-Suomeen tuulivoimateknologiaklusteri, jossa on tuulivoimaloiden pääkomponenttien (turbiinit, siivet, tornit) valmistusta. Vuonna 2012 päätettiin klusterin toimintaa kohdentaa enemmän teknologianosaamisen ja kehittämisen osa-alueille valmistuksen sijasta. Klusterin johtamisen tueksi on kehitetty tuulivoimaklusterin toimintamalli, jolla hallitaan innovaatioiden potentiaalia liiketoiminnassa, teknologian saatavuutta ja rahoitusta. syksyllä 2013 järjestettiin tuulivoiman kunnossapitoa liiketoimintana valottava seminaari, joka pienestä osallistujamäärästä huolimatta sai erinomaisen palautteen. Keskustelua aiheesta jatketaan vuonna Avustaminen Kotkan Energian Mussalossa tuotantoon jäävän Bonus-voimalan saamisessa opetusvoimalakäyttöön. Opetuskäytöstä on sittemmin sovittu Kotkan Energian, KyAMK:n ja EKAMIn kesken. Tämä on ainutlaatuinen järjestely Suomessa ja vahvistaa oppilaitosten tarjontaa. 3. Projektin työllistämisvaikutukset / muut vaikutukset 2013 Hankkeessa työskenteli v yhteensä 5 henkilöä, joista 1 vakituinen. Hankkeen myötä on koottu osaamisen verkosto, jossa on 73 yritystä/yhteisöä ja niistä 24 on hankkeen yritysryhmän jäseniä. Varuskuntien lakkautusten vaikutusten minimointi Kotkan-Haminan seudulla, selvityshanke, 6614/MAKEH/2012 Toteutusaika: Projektin hallinnoija: Cursor Oy Projektipäällikkö: Jouko Luode Projektin kohderyhmät: Saariston asukkaat, yritykset, kolmas sektori, elinkeinon harjoittajat palvelujen käyttäjät; matkailu, virkistys, tavaraliikenne, koulukuljetukset, Meriturvallisuuden ja turvallisuuden tuottajat, muut tahot Rahoitusohjelma: Maakunnan kehittämisrahasto Kustannusarvio: ,- Kotkan rah. osuus v. 2013: Projektin lyhyt kuvaus ja tavoitteet Puolustusvoimat lopettaa toimintansa Kirkonmaassa, Rankissa ja Haapasaaressa. Kotkan alueelta vähenee noin 50 työpaikkaa ja tällä hankkeella ideoidaan, suunnitellaan tehdään tarvittavat selvitykset saaristoliikenteen varmistamiseksi ja linnakesaarten uusiokäytölle korvaamaan aiheutuneet työpaikkojen menetykset Kotkan alueella. Keskeisimmät tavoitteet 10

117 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 Korvaavien työpaikkojen löytäminen ja uuden yritystoiminnan synnyttäminen Kotka-Haminan seudulle Linnoitusalueiden käyttötarkoituksen muuttaminen esim. matkailu-, elämys- ja virkistyskäyttöön o Kohteina Rankin ja Kirkonmaan linnoitussaaret, Haapasaari ja Kyminlinnan linnoitus Saarissa asukkaille puolustusvoimien kautta tulleiden palvelujen, vesi, sähkö, jätehuolto, palosuojelu yms., jatkuvuuden varmistaminen Saaristoliikenneyhteyksien läpivuotisen toimivuuden varmistaminen o Kuusinen, Kuutsalo, Kirkonmaa, Rankki, Haapasaari ja Kaunissaari Saaristoliikennettä palvelevien satamien infrastruktuurin, satamayhteyksien ja turvallisuuden (mm. öljyntorjunta) säilyttäminen / parantaminen sekä turvallisuuden Kuusisen sataman kehittäminen saariston yhteysalusliikenteen viranomaissatamaksi, Kuusiseen johtavan tien uudistaminen turvallisesti liikennöitäväksi Kuutsalon, Kirkonmaan, Rankin laiturialueiden toimivuuden, käytettävyyden ja väylien soveltuvuuden varmistaminen yhteysalus- ja muuhun liikenteeseen Vastuu: Varsinais-Suomen ELY-keskus, muut yhteistyökumppanit 2. Projektin toiminta / tulokset vuonna 2013 Hankkeen ohjaus-/työryhmä on kokoontunut 8 kertaa ja kaikkien Suomessa lakkautettavien varuskunta-alueiden edustajien koordinointityöryhmä 3 kertaa Keskeiset toimenpiteet: Saariston vesi- ja muun huollon varmistaminen Kuusisen sataman käyttöön liittyvät selvitykset; Kotkan merivartioaseman ja Kotkan meripelastusyhdistyksen sijoittuminen Kuusiseen. Pelastuslaitoksen öljyntorjuntalaitteiston tilatarpeiden selvitykset. Yhteysalusliikenteen siirtyminen Kuusiseen. Toimijoiden välisen keskusteluyhteyden koordinointi; Kuusisen sataman tilanteen ja tieasian selvitys, virkistyskohteiden ja ulkoilureittien selvitys, laiturikapasiteettien selvitys 11

118 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 Rankin testituulipuiston- ja matkailumahdollisuuksien tutkiminen Kuusisen, Rankin ja Kirkonmaan kehittämisen rahoitusmahdollisuuksiin tutustuminen ja ideointi Merituulivoiman edistäminen ja meriklusterityöryhmä (Rankin merituulipuisto) Kaavoitusasiat Yritystapaamiset ja neuvottelut sidosryhmien kanssa 3. Projektin työllistämisvaikutukset / muut vaikutukset 2013 Projektin työpaikkavaikutukset näkyvät vasta sitten, kun saadaan varmuus linnakesaarten käytettävyydestä mm. matkailu- ja virkistyskäyttöön. Projekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja TEM on joulukuussa 2013 myöntänyt Kymenlaakson Liitolle ,- euron lisärahoituksen, jonka avulla projektia tullaan jatkamaan saakka. Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun Etelä- Suomessa, osatoteutusprojekti Toteutusaika: Projektin hallinnoija: Cursor Oy Projektipäällikkö: Johanna Heinonen Projektin kohderyhmät: Matkailijat, alueen matkailuyritykset, nykyiset ja uudet asukkaat, sijoittajat ja yhteistyökumppanit Rahoitusohjelma: Etelä-Suomen EAKR, TL5 Kustannusarvio: euroa Kotkan rah. osuus v. 2013: Projektin lyhyt kuvaus ja tavoitteet Hanke yhdistää viiden seutukunnan (Imatra, Lappeenranta, Kouvola, K-H seutu, Itäinen Uusimaa) vahvuudet ja osaamisen matkailun kestävän kehityksen konseptien, ympärivuotisten matkailutuotteiden ja matkailun informaatioteknolgian kehittämiseksi sekä vetovoiman lisäämiseksi uusilla markkinoilla. Hanke koostuu työpaketeista 1. Matkailun kestävä kehitys ja laadullinen kehittäminen 2. Matkailun uudet informaatiojärjestelmät ja informaatiotoiminan organisointi 3. ylimaakunnallinen tapahtumatuotannon konseptointi 4. Vetovoimaisempi Etelä-Suomi). Hankkeessa mahdollistetaan yhteisen Kotkan-Haminan seudun matkailun ja tapahtumatuotannon brändinrakennus, edistetään toimialan yritysten liikevaihdon kasvu, tuotteiden laadullinen kehitys, uusien informaatiojärjestelmien käyttöönotto ja tapahtumantuotannon prosessit jotka mahdollistavat suurten kansainvälisten tapahtumien tuottamista ja niiden hankkimista seudulle. 12

119 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty Projektin toiminta / tulokset vuonna 2013 Vuoden 2013 aikana luotiin kestävän matkailun toimintamalli yrityksiin sekä muutamia kestävän matkailun tuotekonsepteja, kuten Pimeä Kaakko ja Tumma Joki. Matkailun tulo- ja työllisyystutkimus kertoi matkailun tämänhetkisestä tilasta alueella sekä loi hyvän pohjan vertailutiedoille Etelä-Karjalan ja Pohjois-Kymenlaakson kanssa. Uutta, Kaakon alueen matkailuorganisaatiota selviteltiin ja sen toteutuminen varmistui loppuvuodesta. Uusi organisaatio aloitti toimintansa vuonna Tapahtumatuotantoon panostettiin sekä koulutusten että tapahtumatuottajille suunnatun yhteisen tietopankkisivuston Eventin avulla. Kaakko135-brändia vahvistettiin nettisivuja kehittämällä sekä uudenlaisiin sähköisen median ratkaisuihin (Foursquare, Tripadvisor) etabloitumalla. Sosiaaliseen mediaan panostettiin tehostuneella Facebook-toiminnalla sekä blogeilla ja blogimatkoilla. Myös asiakkaille suunnattua uutiskirjemarkkinointia tehostettiin ja täsmennettiin. Nettisivut käännettiin myös saksaksi. Sijoittajille suunnattu esitys valmisteltiin yhteistyössä Finpron asiantuntijoiden kanssa. Yritysten myyntiä tehostettiin osallistumalla lukuisiin myyntitapahtumiin ympäri Suomea sekä Ruotsissa ja Saksassa. 3. Projektin työllistämisvaikutukset / muut vaikutukset 2013 Vuonna 2013 hanke työllisti 2,47 henkilöä ja siinä mukana olleissa yrityksissä syntyi 14 työpaikkaa. YES Kotka-Hamina yrittäjyyskasvatus Toteutusaika: Projektin hallinnoija: Cursor Oy Projektipäällikkö: Maarit Koverola Projektin kohderyhmät: pääkohderyhmä opetushenkilöstö kaikilla kouluasteilla Rahoitusohjelma: Kustannusarvio: Kotkan rah.osuus v. 2013: Projektin lyhyt kuvaus ja tavoitteet YES Kotka-Hamina on osa kansallista yrittäjyyskasvatusverkostoa (aluetoimijoita Suomessa yli 20). YES Kotka-Hamina tarjoaa eri kouluasteiden opetushenkilöstölle yrittäjyyskasvatusta tukevia palveluja ja työkaluja: yrittäjyyskasvatuskoulutusta, opinto- ja tutustumismatkoja yrittäjyyskasvatuksen ajankohtaisiin tapahtumiin ja seminaareihin, uusia toimintamalleja yrittäjyyden opetukseen, ideoita kouluyritysyhteistyöhön ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen ja opetukseen. YES Kotka-Haminan toimii Nuori yrittäjyys aluetoimistona. YES aluetoimijaverkosto 13

120 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 tuottaa ja levittää yrittäjyyskasvatuksen oppimateriaaleja ja toimii yrittäjyyskasvatuksen alueellisena ja kansallisena kehittäjänä ja verkottajana. YES palvelut on tarkoitettu kaikille opettajille ja toiminnan tavoitteena on lisätä opettajien yrittäjyyskasvatusosaamista ja sitä kautta vaikuttaa niin opettajien kuin oppilaidenkin yrittäjyyden ja yrittäjämäisten asenteiden kasvuun. 2. Projektin toiminta / tulokset vuonna Alueelliset yrittäjyyskasvatuskoulutusta opettajille YES Kotka-Hamina on järjestänyt opetushenkilöstölle eripituisia yrittäjyyskasvatuksen koulutuksia Nuori yrittäjyys opinto-ohjelmista, perus- ja syventävää yrittäjyyskasvatuksen koulutusta esim. yrittäjyyskasvatuksen vesopäiviä lukio ja perusopetuksen opetushenkilöstölle yhteistyössä yrittäjyyskasvatusasiantuntijoiden sekä alueen yritysten/yrittäjien kanssa. Alueella järjestettiin lisäksi NY aluemessut opettajien, opiskelijoiden, paikallisten yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen ja YES Kotka-Haminan kanssa yhteistyössä. 2. Opinto- ja tutustumismatkat opettajille yrittäjyyskasvatustoimijoiden kansallista koulutusta ja verkostoitumista Innostava yrittäjyys yrittäjyyskasvatuskonferenssi, Seinäjoella, NY Uskalla yrittää finaali, Lohjalla, Yrittäjyyden ytimessä yrittäjyyskasvatusseminaari Turussa, yrittäjyyskasvatuksen lukiofoorumi Nakkilassa, yrittäjyyskasvatus ja työelämätaidot yhteiskunnan muutosten pyörteissä -seminaari Helsingissä.. 3. Alueellista ja konkreettista yrittäjyyskasvatusta yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten ja alueen yritysten/yrittäjien kanssa Alueellisia koulu- ja oppilaitoskohtaisia yrittäjyyden ja työelämävalmiuksien teemapäiviä, messutapahtumia, koulu-yritysyhteistyötä useissa Kotkan kouluissa mm. Helilän koulu, Kotkan keskuskoulu/langinkosken koulu, Karhuvuoren koulu, Karhulan yläkoulu, Karhulan lukio, Kotka Svenska Samskola, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto jne. 4. Väylä yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategia ja toimintaohjelma 2020 Raportointikaudella haettiin ja saatiin rahoitus Kaakkois-Suomen Ely-keskuksesta Väylä yrittäjyyteen - Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategia ja toimintaohjelma 2020 hankeelle. Cursor Oy on hankkeen päätoteuttaja ja muut osatoteuttajat ovat Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Kouvola Innovation Oy. Viestintä ja tiedottaminen YES verkostolla ja Nuori yrittäjyys aluetoimijoilla on verkkosivut, facebook, lisäksi julkaistaan uutiskirjettä. Alueellisista koulutuksista ja tapahtumista tiedotetaan kohderyhmää/sidosryhmiä em. lisäksi henkilökohtaisella kontaktoinnilla, sähköpostilla ja tiedotteilla. Tuloksia 2013 Kotkan-Haminan seudulla 14

121 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 Koulutuspäiviä, seminaareja ja opinto- ja tutustumismatkat 15 NY-yrityksiä (opiskelijoiden harjoitusyrityksiä lv ) 26 Yrittäjyyskasvatuskoulutuksiin osallistuneet opettajat: 130 Yrityksiä ja muita organisaatioita: noin 80 Väylä yrittäjyyteen K-S yrittäjäkasvatusstrategia ja toimintaohjelma 2020 hankkeen käynnistäminen 3. Projektin työllistämisvaikutukset / muut vaikutukset 2013 Projektilla ei ole varsinaisia työllistämisvaikutuksia. Yrittäjyyskasvatuksella pyritään vaikuttamaan yrittäjyysmyönteisemmän asenteen syntyyn niin opettajissa kuin oppilaissakin. 15

122 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 Merikotka -tutkimuskeskus Meriliikenne ja sen turvallisuusriskit ovat kasvaneet nopeasti Suomenlahden ja koko Itämeren alueella. Kotkan kaupunki on panostanut alan kehitykseen perustamalla Kotkaan korkeatasoisen tutkimuskeskuksen. Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka vahvistaa meriliikenteen, merenkulun turvallisuuden ja meriympäristön tutkimusta Suomessa. Kaakkois-Suomi on logistisesti yksi tärkeimmistä alueista Suomessa. Kotkan - Haminan seutu rajautuu Itämereen ja Venäjään. Alueen rooli on merkittävä Suomen vientikuljetusten ja transitoliikenteen kannalta. Merenkulkualan huippuosaamista Merikotka tuottaa korkeatasoista Suomenlahden olosuhteisiin sovellettua tutkimusta yhteistyöyliopistojen, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa. Merikotkan erityispiirre ja merkittävä vahvuus on poikkitieteellisen tutkimuksen synnyttäminen kaikkien mukana olevien toimijoiden kanssa. Tutkimuksen tavoitteina on parantaa meriliikenteen turvallisuutta, onnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja meriympäristön suojelun edellytyksiä Suomenlahden ja koko Itämeren alueella. Suomenlahden luonnon ainutlaatuisten luontoarvojen suojelu edellyttää korkeatasoista tutkimusta. Merenkulkuun ja logistiikkaan liittyvällä tutkimuksella vahvistetaan yritysten asiantuntemusta ja erityisesti Kaakkois-Suomen asemaa logistiikan huippuosaajana. Merikotka muodostaa nykyisellään noin 35 hengen tutkijayhteisön. Tavoitteena on, että tutkijaverkosto kasvaa lähivuosina. Tutkimuskeskus muodostuu seuraavista tutkimusryhmistä ja tutkimuksen tukipalveluista: - merikuljetukset ja satamatoiminnot - merenkulun turvallisuus ja teknologinen kehitys - meriliikenteen ympäristövaikutukset ja meriympäristö - tutkimuskeskuksen tukipalvelut Kotkan kaupungin panostus Merikotkan t&k hankkeisiin oli vuonna

123 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 MERIKOTKA Projektin seurantaraportti vuodelle 2013 Projektin nimi: MIMIC-minimizing risks of maritime oil transport by holistic safety strategies Toteutusaika: Hallinnoija: Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimusyhdistys Rahoitusohjelma: Central Baltic INTERREG IV A Programme Kokonaiskustannusarvio / kaupungin osuus v. 2013: / Projektin lyhyt kuvaus MIMIC-hankkeessa minimoidaan öljyn merikuljetusten riskejä kokonaisvaltaisia turvallisuusstrategioita kehittämällä ja hankkeen lopputuotteena on riski- ja päätösanalyysityökalu. Työkalu mahdollistaa merenkulun riskienhallintakeinojen vaikuttavuuden arvioinnin ja työkalun pohjalta annetaan toimenpidesuosituksia onnettomuusriskien pienentämiseksi mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevien resurssien avulla. Tarkoituksena on tunnistaa kustannustehokkaita ja sijoituksena mahdollisimman luotettavia riskinhallintamenetelmiä ja niiden avulla luoda yrityksille ja yhteiskunnalle intressejä riskien hallintaan. 2. Projektin tulokset vuonna 2013 Tutkimus laivan karilleajon vaikutuksista laivan rakenteeseen ja sitä kautta mahdolliseen öljyvuotoon ja sen suuruuteen on tehty. Tutkimukset laivojen miehistöjen kansallisuudesta ja merikuljetusturvallisuuden riskienhallintakeinojen kustannustehokkuudesta on tehty. Vuodenaikaisvaihtelujen vaikutus öljyonnettomuudesta johtuvista ekologisista riskeistä on tutkittu SeaTrack Webin ja SmartResponse Webin avulla, joita molempia sovelluksia on kehitetty projektissa ja lisäksi näiden välille on luotu liitäntä. Meriturvallisuuden (safety ja security) turvallisuusuhat on linkitetty SmartResponse Webbiin. Bayesian Network pohjainen todennäköisyyteen perustuva päätöksenteko ja analyysityökalu öljyntorjuntariskien hallintaan on luotu ja sen avulla on arvioitu eri riskienhallintakeinojen tehokkuutta taloudellisista ja ekologisista näkökulmista. Kansainvälinen loppuseminaari on pidetty Merikeskus Vellamossa. Tuloksia on esitetty mm. ICES (Islanti), IAME (Ranska), TRANSNAV (Puola) ja IMISS (Suomi) seminaareissa. Lisäksi on julkaistu lukuisia tieteellisiä sekä yleistajuisia artikkeleita. 3. Työllistämisvaikutukset projektin aikana v. 2013: Projektissa on työskennellyt vuoden 2013 aikana 32 ihmistä osa- tai kokopäiväisesti. 4. Lisätiedot Projektipäällikkö Piia Nygren, puh Projektin nimi: Competitive Advantage by Safety (CAFE) Toteutusaika: Projektin hallinnoija: Merikotka-tutkimuskeskus (Merikotka ry) Partnerit: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto, Turun yliopisto/merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun AMK Rahoitusohjelma: Etelä-Suomen EAKR-Teemahanke/ Päijät-Hämeen liitto Kustannusarvio:

124 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 Kotkan rahoitusosuus vuonna 2013: Projektin lyhyt kuvaus CAFE-hanke on operatiivisen meriturvallisuuden, ennakoivan turvallisuustoiminnan sekä varustamoiden kilpailukyvyn kehittämishanke. Hanke vastaa usean EU:n Itämeri-strategian mukaisen painopistealueen tavoitteisiin. Hankkeessa on kartoitettu ja levitetty tietoutta Itämeren alueen meriturvallisuuden asiantuntemuksesta ja - tutkimuksesta. Hankkeessa on myös edistetty alan asiantuntijoiden ja tutkijoiden yhteistyötä meriturvallisuuden parantamiseksi. Tavoitteeseen on päästy luomalla meriturvallisuuden tutkijoiden ja asiantuntijoiden verkosto. Hankkeessa tehdyssä tutkimuksessa on selvitetty INSJÖ- ja ForeSea-järjestelmien, EMSA:n onnettomuustietokannan sekä mahdollisen muun Itämeren maiden kansainvälisessä yhteistyössä kerätyn poikkeama-, läheltä piti- ja onnettomuusaineiston käytettävyyttä merenkulun riskimallinnuksessa. Lisäksi muilta toimialoilta tiedetään, että yritysten yleisen riskienhallinnan, muun turvallisuustoiminnan sekä työturvallisuuden välillä on yhtäläisyyksiä, jotka tukevat toisiaan. Merenkulun alalla tämä tekee mahdolliseksi yhdistää meriturvallisuus- ja merionnettomuusmittareita työturvallisuustilastoihin ja käyttää tätä elinkeinon kilpailukyvyn parantamiseen. Teoreettisena lähtökohtana on tarkasteltu turvallisuusjohtamisen ja yhteiskuntavastuun vaikutuksia varustamoiden kilpailukykyyn. 2. Projektin tulokset vuonna 2013 Vuoden 2013 aikana on saatettu loppuun hankkeen tutkimus- ja kehitystyö sekä osallistuttu erilaisiin verkostoitumistapahtumiin, joista merkittävin oli European Maritime Day -tapahtuma Maltalla. Tämä oli merkittävä saavutus, sillä tehdyn hakemuksen pohjalta hanke (yhdessä MIMIC-hankkeen kanssa) oli yksi 30:stä valitusta, jotka pääsivät osallistumaan tilaisuuteen. Vuoden päätapahtuma oli kuitenkin kansainvälinen, kaksipäiväinen IMISS2013 seminaari, joka järjestettiin Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Seminaariin osallistui yli 90 osanottajaa, jotka edustivat laajasti merenkulkualan osaajia ympärimaailman. Hankkeen toteuttamisessa tärkeimpinä kansallisina yhteistyökumppaneina ovat matkustaja- ja rahtivarustamot, Liikenteen turvallisuusvirasto, Suomen Varustamot ry sekä kansainvälisesti mm. turvallisuusviranomaiset. Hankkeen kaikki tutkimusraportit on koottu hankkeen verkkosivuille osoitteeseen 3. Projektin työllisyysvaikutukset /muut vaikutukset vuonna 2013 CAFE-hanke tuottaa Merikotka-tutkimuskeskukselle 218 htkk ( ), joka on 79 % koko hankkeen työllisyysvaikutuksista. 4. Lisätiedot Projektipäällikkö Anna Kiiski, puh

125 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 Projektin nimi: WINOIL Winter navigation risks and oil contingency plan Toteutusaika: Projektin hallinnoija: Merikotka-tutkimuskeskus (Merikotka ry) Partnerit: Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE, Central Marine Research & Design Institute CNIIMF, Agency of ecological consulting and nature protection design Ecoproject, Saint-Petesburg state marine technical university SMTU Rahoitusohjelma: Kaakkois-Suomi-Venäjä ENPI CBC ohjelma Kustannusarvio: Kotkan rahoitusosuus vuonna 2013: Kuvaus projektin etenemisestä vuonna Suomalais-venäläisen WINOIL hankkeen tavoitteena on pyrkiä vähentämään mahdollisten öljyonnettomuuksien haittavaikutuksia, parantamalla merenkulun turvallisuutta erityisesti jääoloissa sekä kehittämällä Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä öljyntorjunnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen aikana tehdään Suomenlahden alueelle suunnattu talvimerenkulun riskiarviointi, mallinnetaan yksityiskohtaisesti alusten käyttäytymistä jääoloissa ja esitetään suosituksia talvimerenkulun riskien pienentämiseksi. Hankkeessa annetaan suosituksia Suomen ja Venäjän öljyntorjuntasopimuksen päivittämistä varten ja kootaan tietoa öljylle herkkien luontoarvojen sijainnista erityisesti talviaikaan. 2. Projektin tulokset vuonna 2013 Suomenlahden itäosan alueellinen öljyntorjunta suunnitelma on analysoitu ja siihen liittyvät talvimerenkulun riskit ja erityispiirteet. Hankkeessa on aloitettu öljyntorjunnan varautumissuunnitelman teko, jonka tarkoitus on valmistua alkuvuonna Luontoarvojen herkkyys karttojen teko on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2013 aikana on pidetty yhteistyössä suomalais- venäläis workshoppeja, joissa partnerit ovat vieneet hanketta yhteistyössä eteenpäin. Hankkeesta on tehty englanninkielinen esite ja roll up ja muutamia artikkeleita on julkaistu. 3. Projektin työllisyysvaikutukset/muut vaikutukset Merikotka-tutkimuskeskuksen osuus koko hankkeen budjetista on n.15 %. Hanke työllistää Merikotkassa taloussuunnittelijan. 4. Lisätiedot Taloussuunnittelija Tarja Javanainen, gsm , 19

126 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (Kyamk) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu profiloituu sosiaalisesti, ekologisesti ja teknologisesti kestävän ja turvallisen kehityksen asiantuntijana, innovaatioprosessien ja erityisesti palveluinnovaatioiden edistäjänä sekä Venäjäosaamisen kehittäjänä. TKI -toimintaa toteutetaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun osaamiskeskittymissä, joiden toimijat palvelevat monialaisesti koko Kymenlaakson elinkeinoelämää kooten elinkeinoelämän edustajat, KyAMK:n TKI -henkilöstön, opettajat ja opiskelijat yhteisiin tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin. Toimintatapa palvelee opiskelijoiden kasvua ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä opetus- ja TKI -henkilöstön tietämyksen pysymistä ajantasaisena. Lisäksi Kymenlaakson ammattikorkeakoululla on logistiikan kehitysohjelma NELI North European Logistics Institute. Ohjelma toimii logistiikan ja siihen liittyvän teknologian ja liiketoiminnan kehittämisen yhteistyöfoorumina Kymenlaaksossa. NELI tukee ja täydentää alueen muita logistiikan TKI -toimijoita hakemalla konkreettisia tutkimus- ja kehitystuloksia elinkeinoelämää ja koulutusta varten. Ammattikorkeakoulun painoaloja ovat - ympäristöystävällinen energiatuotanto ja sen hyödyntäminen - kilpailukykyinen logistiikka ja merenkulku sekä niiden turvallisuus - käyttäjälähtöiset hyvinvointi- ja suunnittelupalvelut. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Mikkelin ammattikorkeakoulu muodostavat strategisen korkeakoulukokonaisuuden, jolla on yhteinen omistaja. Yhteinen painopiste sopimuskaudella oli Venäjäyhteistyö. Kotkan kaupungin panostus Kymenlaakson ammattikorkeakoulun t &k hankkeisiin oli vuonna

127 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 KYAMK TKI-toimintaa toteutetaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun painoaloilla, joiden toimijat palvelevat monialaisesti koko Kymenlaakson elinkeinoelämää kooten elinkeinoelämän edustajat, korkeakoulun TKI-henkilöstön, opettajat ja opiskelijat yhteisiin tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin. Toimintatapa palvelee opiskelijoiden kasvua ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä opetus- ja TKI-henkilöstön tietämyksen pysymistä ajantasaisena. Lisäksi Kymenlaakson ammattikorkeakoululla on logistiikan kehitysohjelma NELI North European Logistics Institute, joka sijoittuu logistiikan ja merenkulun painoalan yhteyteen toimien logistiikan ja siihen liittyvän teknologian ja liiketoiminnan kehittämisen yhteistyöfoorumina Kymenlaaksossa. NELI tukee ja täydentää alueen muita logistiikan TKI -toimijoita hakemalla konkreettisia tutkimus- ja kehitystuloksia elinkeinoelämää ja koulutusta varten. Kansainvälisyys, ja erikseen mainittuna Venäjälle suuntautuva toiminta ja -osaaminen, on yhä tärkeämmässä asemassa nivoutuen kaikkeen toimintaan. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa saavutettiin vuonna 2013 ohjelmakauden paras tulos. Vuoden 2013 lukuja: TKI-toiminnan volyymi 4,7 milj. e, josta ulkopuolisen rahoituksen osuus 3,9 milj. e / 83 % projektisalkun koko: 68 projektia / 12,4 milj. e uusia hankkeita käynnistyi 25 Kotkan kaupunki on myöntänyt rahoitusta Kymenlaakson ammattikorkeakoulun TKItoimintaan vuodelle 2013 yht e (sisältää Kotka, Kunda, Kronstadt Trik - hankkeen rahoituksen, e). Lisäksi alla raportoitavien NELI-projektien rahoituksiin on myönnetty rahoitusta euroa. Raportti sisältää seuraavien painoalojen sekä NELI:n + NELI:n projektiraportit, yhteensä 9 kpl / Kotkan rahoitus: Ympäristöystävällinen energiatuotanto ja sen hyödyntäminen / e Kilpailukykyinen logistiikka ja merenkulku sekä niiden turvallisuus / e e TriK-hankkeelle = e Informaatioteknologia / e Hyvinvointi- ja liiketoimintapalvelut / e Puurakentaminen, puutuoteala / e Kaikkia painoaloja hyödyttävä toiminta / e YHTEENSÄ e NELI / e sekä projektit / e o SULOIN Sustainable logistics solutions through international networking / e o Kotka, Kunda, Kronstadt TriK / e (huomioitu kaupungin TKIrahoituksessa) YHTEENSÄ e PAINOALAKOHTAISET RAPORTIT, 6 kpl Painoala Painoalapäällikkö Ympäristöystävällinen energiantuotanto ja sen hyödyntäminen Juhani Talvela 21

128 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 Kulut / Rah: Kotka/Kouvola e / e/ e 5. Lyhyt kuvaus vuoden 2013 toiminnasta Uusi TKI organisaatio on rakennettu vuoden 2013 aikana. Organisaatio asettui lopulliseen muotoonsa toukokuussa Tavoitteiden määrittäminen ja asettaminen on jatkunut 2013 syksyn ajan. Syyskauden tehtävät ja niiden painoarvo työajasta ovat muodostuneet seuraavista osa-alueista: - Laboratoriopalveluiden akkreidoinnin uusiminen 40 % - Hankevalmistelujen edistäminen ja koordinointi 40 % - Hanketyöhön osallistuminen 15 % - Esimies- ja hallintotehtävien hoitaminen 5 % Painoalalle on valittu seuraavat kuusi fokusaluetta: - Smart Buildings and Cities - Intelligent Traffic and Transportation Systems and Solutions - Renewable Energy Solutions - Industry Infrastrucutres - Waste Management, reduction and recycling - Ideas, Innovations and Entrepreneurship Uusia TKI hankeavauksia haetaan pääasiallisesti näiltä alueilta yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa. 6. Vuodelle asetetut tavoitteet ja tulokset / suoritteet saadut ulkopuoliset rahoitukset - Kymenlaakso Goes Global. ELY-Keskus, Mannersuomen ESR ohjelma - Midnight Sun Finland 2, Merenkulun säätiö myöntänyt Spirit, yrittäjyyslähettiläitä Kymenlaaksoon, Prowind, Nuoret Kasvuyrittäjät (ELY keskus) - Energiatulevaisuus (ETU) (ELY keskus) - LEKK Laivojen energiakatselmointi (yksityisrahoituksen lisäys) koulutukseen ja kehittämiseen osallistuneet henkilöt Syyskaudella 93, vuoden aikana yhteensä = 229 kpl kehittämiseen osallistuneet yritykset : Syyskaudella 12, vuoden aikana yhteensä = 60 kpl tiivis kuvaus syntyneestä uudesta tiedosta, soveltavasta ja/tai työelämää palvelevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä Uutta tietoa, osaamista ja ymmärrystä on kerrytetty aiheista Smart Cities ja Buildings, Intelligent Traffic and Transportation Systems and Services. Tulevaisuudentutkimukseen ja ennakointiin liittyvää osaamista on syvennetty ja hyödynnetty maakunnan ja sen yritysten tulevaisuusvalmiuksien kehittämiseksi. ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön rakentuneet verkostot ja niiden hyödynnettävyys - Uusia verkostoja ja kontakteja EU alueella (etenkin Portugalissa), Venäjällä, ja Kiinassa - VTT ja muita tutkimuslaitoksia joilla energia-alaan liittyvää toimintaa - Teknologiateollisuuden yritysyhteyksiä, Tulevaisuudentutkimuksen verkostoja, Älyliikenteen verkostot ITS Finland ry. 22

129 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 mahdolliset uudet työpaikat (myös välilliset): 6 uutta hlöä, 15 miestyökuukautta tällä kaudella, 1 uusi hlö, 1 miestyökuukausi, sekä edelliseltä kaudelta jatkuvat työsuhteet 6 kpl, 24 miestyökuukautta 7. Lisätiedot: Juhani Talvela, Painoala niiden turvallisuus Painoalapäällikkö Kulut / Rah: Kilpailukykyinen logistiikka ja merenkulku ja Juha Rissanen ja tutkimuspäällikkö Mirva Salokorpi Kotka/Kouvola e / e ( e Kotka- Kunda-Kronstad,Trik) / e 1. Lyhyt kuvaus vuoden 2013 toiminnasta Vuoden päätehtäviä ovat olleet hankevalmistelut, merenkulun maksullisen kurssitoiminnan organisoiminen sekä avoimen amk:n toiminnan kasvattaminen. Muina tehtävinä olen osallistunut Suomenlahden merikokouksen valmistelevan kokouksen työryhmään ja sen laajennettuun ohjausryhmään, Rescop-hankkeen ohjausryhmään sekä Merikotkan hallitukseen sekä Mussalon toimintojen alasajoon. Vuoden lopussa käynnissä olevat hankkeet: Rescop (Development of rescue operations in the Gulf of Finland), Café (Competitive Advantage by Safety), MIMIC (minimizing risks of maritime oil transport by holistic safety strategies), YTY (Yhteistyöstä yhdessä tekemiseen), UUSI OVI uutta työtä osaamisen viennistä, EFP (Ecologically Frendly Port), TalviSökö (Alusöljyvahingon rantapuhdistus talviolosuhteissa). Sisässä olevat rahoitushaut: FedSS (Federated Security Shield), Kyberturvallisuus, Audit! (Improving MaritimeSafety Audit through developing ISM auditing practice), IRIS (Improving risk assessment of invasive alien spacies and cost-efficiency analysis of ballast water treatment methods). Valmistelussa: Miehittämättömät lentolaitteet valvonta- ja kuvaustehtävissä, Vesistömatkailu Itäisellä Suomenlahdella, Energy Port HaminaKotkan sataman alueen yrityspuiston innovatiiviset energiaratkaisut, Vakavat väkivaltarikokset matkustajalaivoilla, RESCOP II vapaaehtoinen meripelastoiminta Venäjällä, BRM komentosiltayhteistyön kehittäminen luotsaustilanteissa, MEASE - rikkipesurihanke. 2. Vuodelle 2013 asetetut tavoitteet ja kauden tulokset / suoritteet YTY-hankkeen puitteissa on valmistettu kaksi 5 op:n opintojaksoa, jotka ovat tarjolla VirtuaaAMK:n portaalissa. On käynnistetty koulutusvientiin tähtäävä merenkulun ympäristöturvallisuuden koulutuskokonaisuus. Merenkulussa tarjottiin toteutettavaksi 38 kurssia, joista 10 jouduttiin perumaan osanottajien vähyyden vuoksi. Taloudellista tulosta rasittaa jossain määrin Kristina Cruises yhtiön joutuminen velkasaneeraukseen.- Merenkulun kurssitoiminnan kehittämistä rajoittaa oman henkilöstön vähyys. Avoimen amk:n pistemäärä nousi 3541 op:een (n. 151 %). Avoimen amk:n kurssi-ilmoittautumiseen otettiin käyttöön uusi tietojärjestelmä Lyyti. Avoimeen amk:n asioiden hoitamiseen perustettiin painoalapäällikön vetämä avoimen amk:n tiimi, johon kuuluvat koulutussuunnittelijat ja kurssisihteerit. Painoalalla tuotettiin n. 15 julkaisua. 23

130 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty Lisätiedot: Juha Rissanen, Painoala Tutkimuspäällikkö Kulut / Rah: Informaatioteknologia Samuli Karevaara Kotka/Kouvola e / e / e 1. Lyhyt kuvaus vuoden 2013 toiminnasta Yhtenä päätehtävänä on ollut uusien TKI-hankkeiden valmistelu ja rahoitushakemusten tekeminen, joita lähti pelkästään Informaatioteknologian painoalalta lähes 2 miljoonan euron edestä. Pelialan koulutuksen painopiste oli englanninkielisen Game Design -koulutusohjelman huhtikuun kansainvälisten pääsykokeiden valmistelussa, toteutuksessa ja arvioinneissa sekä Game Design -koulutusohjelman ensimmäisen lukuvuoden valmistelussa ja käynnistämisessä. Loppuvuoden päätehtävä oli myönteisen rahoituspäätöksen saaneiden hankkeiden käynnistäminen. Osana hanketoimintaa vahvistetaan myös opiskelijoiden valmiutta toimia yritysprojekteissa sekä ulkopuolisten yritysten että perustamiensa yritysten palveluksessa. uudet työpaikat (myös välilliset) Pelialan yritystoimeksiannot ovat työllistäneet 13 henkilöä TKI-toimintaan osallistuneita henkilöitä raportointikaudella on 30. Pelialan yrityksissä on ollut työharjoittelussa 15 opiskelijaa. Pelialan koulutuksesta on syntynyt raportointikaudella yksi yritys ja siihen kolme uutta työpaikkaa saadut ulkopuoliset rahoitukset - Peli-innovaatiot turvallisuus- ja hyvinvointialan yrittäjyyden kehittämisessä. Manner-Suomen ESR-ohjelma, toimintalinja 1. Kyamk koordinoi, budjetti D-tuotantoteknologiat. EAKR-ohjelma, toimintalinja 1. Kinno koordinoi, Kyamkin osuus Kouvolan Lääkäriasemalta rahoitussitoumus osuudelle Tekeshankkeeseen. - Raportointikauden osuus Suomen huolintaliiton toimeksiannosta KyAMKin pelistudiolle on julkaisut sekä toteutetut luennot 1 tekniikan alan kirja, 2 ammattijulkaisua, 2 vertaisarvioitua posteriesitystä kansainvälisissä konferensseissa sekä 2 studia professionaalia -luentoa. tiivis kuvaus syntyneestä uudesta tiedosta, soveltavasta ja/tai työelämää palvelevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä Pelialan koulutus Kyamkissa tuottaa korkeakouluasteen käyttöön yhdessä Game Cluster -hankkeen kanssa pelisuunnittelun digitaalista oppimateriaalia ja kurssikokonaisuuksia. Uutta teknologiaa ja palveluita virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden toteuttamiseen ja hyödyntämiseen Aurestudio-hankkeen tuotoksina. ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön tutkimusjohtajatyön tuloksena rakentuneet verkostot Pelialan kouluttajien yhteistyöverkosto, Kouvolan seudun pelialan kouluttajien kvverkostoitumismatka Kölniin, Saksaan elokuun lopulla. Pelialan klusteri - Game Cluster -hankkeen myötä. Meduusa Studion toiminnan ympärille ja fyysiseen läheisyyteen on muodostunut kolmen pelialan startup-yrityksen muodostama mentor-verkosto opiskelijoiden käyttöön. 24

131 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 toimet opetuksen kehittämiseksi Kymenlaakson pelialan koulutuksen yhteistyöryhmän suunnittelu-palavereissa on sovittu opetuksen ja TKI-toiminnan yhteistyön syventämisestä sekä toiminnan integroimisesta yrityksiin. Valmistuvia opiskelijoita sparrataan perustamaan alueelle yrityksiä, joihin opiskelijat voivat mennä suorittamaan työharjoittelua. Toiminnan ansiosta alueelle on perustettu 4 yritystä. opiskelijoiden osallistuminen ja rooli TKI-hankkeissa Meduusa Game Design -studion Logistiikkapeli-toimeksiantoa on ollut toteuttamassa 7 opiskelijatyöharjoittelijaa sekä useita digimedia-alan opiskelijoita. Opiskelijat ovat kaikissa TKI-hankkeissa mukana, joissa he toteuttavat ja tutustuvat pelituotannon kaikkiin vaiheisiin. Työllistymisen kannalta tärkeintä on saada kokonaisia, valmistuneita tuotantoja. Ensimmäinen Meduusa-pelistudion alueellisin voimin toteuttama peli, LogistiikkaSeikkailu, valmistui helmi-maaliskuussa Lisätiedot: Tutkimuspäällikkö Samuli Karevaara, puh Painoala Hyvinvointi- ja liiketoimintapalvelut Painoalapäällikkö Valdemar Kallunki ja tutkimuspäällikkö Juhani Pekkola, 65 % osa-aikaeläke alk Kulut / Rah: Kotka/Kouvola e / e / e 1. Lyhyt kuvaus vuoden toiminnasta Peli-innovaatiot ja Restoratiiviset ympäristöt ovat ensimmäisiä painoalan poikkialaisia hankkeita. Miesten terveyden edistämisen hanke (päätös vuoden lopulla) mahdollistaa tutkimuksellisen kehittämisen ja muotoilun hyödyntämisen. Alkuvuoden aikana Tekesin rahoittama Voi hyvin nuori -hanke sai Kärjet palkinnon (parhaat käytänteet ammattikorkeakouluissa). Merenkulun liiketoimintaetiikkaa analysoiva Cafe-hanke on saatettu loppuun ja osallistuttu kansalliseen ja kansainväliseen tieteelliseen keskusteluun. Stay Onboard -hankkeessa on toteutettu laaja kysely suomalaisella merenkulkualalla työssä jatkamiseen liittyvien tekijöiden selvittämiseksi. VMC-hankkeen valmistelua on jatkettu ja rahoitushakemukset on jätetty kahdesta kansainvälisestä projektista. Arjen Turva-hankkeen jatkona on esitetty turvallisuussuunnittelun kansallista arviointimallia. Saadut ulkopuoliset rahoitukset - 3D-tuotantoteknologiat, Manner-Suomen ESR-ohjelma, toimintalinja 3. osatoteuttajana. - Hyvinvointialan yrittäjyyden kehittäminen -työohjeiden digitalisointi, e - Perko Kymenlaakson perinne- ja korjausrakentamisen keskus, EAKR toimintalinja 3, euroa - Yhteistyössä informaatiot kanssa: Peli-innovaatiot turvallisuus- ja hyvinvointialan yrittäjyyden kehittämisessä Yhteistyössä puualan kanssa: Restoratiiviset ympäristöt - Alueellinen eriytyminen ja yhteisölliset menetelmät miesten terveyden edistämisessä, e, THL - RESLAB restauroinnin laboratorion palvelutoiminnan kehittäminen e - PERKO perinne- ja korjausrakentamisen keskus, e - Kirkko ja julkiset palvelut -tutkimushanke, noin e julkaisut (tieteelliset, ammatilliset): 18 kpl 25

132 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 Tunnustuksia/luottamustehtäviä yms. Kärjet 2012 (parhaat käytänteet ammattikorkeakouluissa) -palkinto, Nuorisotutkimusseuran julkaisutoimikunta (jäsen) toteutetut luennot sekä asiantuntijapalvelut, aiheina: Living Lab palvelumuotoilun menetelmänä, nuorten kokemuksia elinympäristöstä ja turvallisuudesta, valtakunnallinen turvallisuussuunnittelu, nuorten aikuisten sosiaalinen osallisuus, kirkko ja julkiset palvelut, Voi hyvin nuori -hankeen johtopäätöksiä, merenkulun työurat ja työn laatu sekä merenkulun liiketoimintaetiikka, Pacific 2013 International Maritime Conference, Sydney Australia Artikkelin Dufva & Pekkola; How passengers estimate the impact of social, ecological and economical responsibility on their decision to buy a cruise -esittely. Osallistuttu kauden aikana neljään kansainväliseen, korkean tason konferenssiin. tiivis kuvaus syntyneestä uudesta tiedosta, soveltavasta ja/tai työelämää palvelevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä Merkittävä määrä artikkeleita tuottavat uutta tietoa ja ennen kaikkea mahdollistavat uskottavien verkostojen kehittämisen muiden toimijoiden kanssa (ml. yliopistot ja muut ammattikorkeakoulut). Liiketoiminnan etiikkaan ja viranomaisyhteistyöhön liittyvä yhteistyö on syventynyt. On tuotettu liiketoiminnassa suoraan sovellettavaa tietoa liikkeenjohdon ja muiden osapuolten käyttöön. Merenkulkualan työoloja analysoidaan ilmeisesti kattavammin kuin milloinkaan Suomessa on tehty ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön rakentuneet verkostot ja niiden hyödynnettävyys Verkostojen kehittäminen käynnistetty seuraavilla sisältöalueilla: yhteistyö aloitettu Asevelvollisuuden tulevaisuus -tutkijaryhmän kanssa (maanpuolustuskorkeakoulu), Kaakkois-Suomen pelifoorumi kokoamaan peliosaamista ja tukemaan myös hyvinvointiosaamisen osallistumista pelillistämiseen sekä kansallisesti uuteen aihekokonaisuuteen kytkeytymien (kirkko ja hyvinvointipalvelujen tuottaminen). Yritysyhteistyö on kaikessa hankevalmistelussa otettu keskeiseksi tavoitteeksi. Tavoitteena on yhteistyön lisäksi yritysrahoitus, mikä on vaikeaa nykyisessä taloustilanteessa. 2. Lisätiedot: Valdemar Kallunki, Painoala Tutkimuspäällikkö Kulut / Rah: Puurakentaminen, puutuoteala Petri Heino ja painoalapäällikkö Juha Rissanen Kotka/Kouvola e / e / e Lyhyt kuvaus vuoden 2013 toiminnasta KyAMKilla oli kolme henkilöä toteuttamassa MAMKin puun modifiointiin liittyvää hanketta. Kyseessä on lähinnä puiden kyllästys ja testaustoiminta. Hanke päättyi vuoden lopussa. Pienessä määrin tehtiin painekyllästykseen liittyen testaustoimintaa ulkopuolisille yrityksille. Mussalossa aloitti toimintansa Kotkan Viilutuote Oy. KyAMKin Mussalon laboratorio avusti yritystä toiminnan käynnistysvaiheessa. Yritys työllistää viisi henkilöä. Vuosi on ollut erittäin aktiivista toimintaa Wood Academy -hankkeessa sekä Holzbauforum -projektissa. Aktiviteetteja on hyödynnetty Kouvolan ja Kyamkin imagon nostamiseen aktiivisena puurakentamisen kehittämisen seutukuntana. Wood Academyn jatkamiseksi on käynnistetty mm. Restoratiiviset ympäristöt 26

133 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 hanke. Aalto-Kyamk-KSAO yhteistyön pohjaksi on tehty työtä Kinno Oy:n vetämänä. Puun käytön opetuksessa on merkittäviä edistysaskeleita otettu: puumuotoilija ja puurakennesuunnittelijakoulutukset. Kansainvälistä verkostoa puurakentamisen koulutuksen ja hyvinvointia edistävän suunnittelun osalta on tehty aktiivisesti. saadut ulkopuoliset rahoitukset Restoratiivinen ympäristö hyvinvointia ja liiketoimintaa puusta, rahoitus hakemuksen mukaan ELY 220 teur, Kouvola 27 teur, yksityinen rahoitus 17 teur (alustavat sitoumukset n. 15 t eur). Koulutustapahtumiin osallistujat Holzbauforumiin osallistui 280 ihmistä (1-2 pv.), ja näytteilleasettaja- ja sponsoriyrityksiä 24 kpl Puurakentamisen ja puutuotealan täydennyskoulutuksen kehittäminen Puurakentamiseen suuntautuva rakennusinsinöörikoulutus aloitetaan 1/2014 (2vuotinen muuntokoulutus). julkaisut (tieteelliset, ammatilliset) KyAMK:n sidosryhmäjulkaisu: Artikkeli puutuotteiden mahdollisuuksista. Kyamk TKI-erityisjulkaisu: Miksi puusta. kuvaus syntyneestä uudesta tiedosta, soveltavasta ja/tai työelämää palvelevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä sekä ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön rakentuneet verkostot ja niiden hyödynnettävyys Holzbauforum -projektissa profiloituminen ja verkostoituminen. Nordic Wooden Cities -verkostoon liittyminen, Rosenheimin amk yhteistyö. Aalto-Kyamk-KSAO yhteistyön suunnittelu. toimet opetuksen kehittämiseksi, ml. opetuksen ja TKI-toiminnan integrointi Roadmap-työ KSAO, KyAMK ja Aalto koulutuskokonaisuuden luomiseksi. opiskelijoiden osallistuminen ja rooli TKI-hankkeissa Holzbauforumin toteuttamisessa on/ollut mukana n. 15 opiskelijaa. Restoratiivinen hankkeen merkittävä osa opinnäytetyöt (3-4 kpl vuodelle 2014). 2. Lisätiedot: Petri Heino, Painoala Osallistujat: Kulut / Rah: Kaikkia painoaloja hyödyttävä toiminta TKI-johtaja Markku Huhtinen, TKI-asiantuntija Kari Kokkonen, koulutusjohtaja Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala Kotka / Kouvola e / e / e (BRIDGE- MOCT -hankeen rahoitus v. 2014) 1. Lyhyt kuvaus 2013 toiminnasta TKI-toiminnan kansainvälistäminen Koska Brysselistä haettavan TKI-rahoituksen merkitys tulee kasvamaan suhteessa alueellisesti jaettavaan TKI-rahoitukseen, on Kyamkissa panostettu TKI-toiminnan kansainvälistämiseen: Kyamkista osallistui 5 henkilöä (koko kymenlaaksolaisseurueen ollessa 16 hlöä) KyGLo-hankkeen järjestämään matkaan OPEN DAYS -tapahtumaan Brysselissä Päivien aikana saatiin yleiskuva alkavasta ohjelmakaudesta ja luotiin kontakteja ja tutustuttiin hankevalmistelun kannalta oleellisiin organisaatioihin sekä käytiin neuvotteluita hankeideoistamme liittyen neuvotteluja mm smart specialization ja smart city - ohjelmiin. Osallistuttu myös Horizon2020 Energy infoday -tapahtumaan, 27

134 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 jossa sai hyvän kuvan tulevista vuosien hauista, joita aukeaa seuraavilla alueilla: Competitive Low Carbon Energy Production (LCE), Energy Efficiency and market uptake of energy innovations (EE), Smart Cities and communities (SCC) Hankevalmistelut ja muu toiminta BRIDGE-MOCT -esiselvityshankkeen valmistelu: rahoitus maakuntaliitolta. Hankkeessa valmistellaan laajempi kv-hanketoimintaan ja koulutusvientiin liittyvä hanke, jossa otetaan haltuun BIC Kymissä tehdyt osaamisinvestoinnit ja jatketaan EU:n keskitettyjen/suorien rahoitusten hankkimiseen liittyvää toimintaa Brysselissä ja liitetään toimintaan samalla periaatteella Venäjä-toimintoja Pietarissa. Tavoitteena on tukea Kyamkin painoaloja siten, että saadaan kansainväisiä TKI-hankkeita ja koulutusvientiprojekteja sekä kehitetään kv-hankkeiden kirjoittamisosaamista. Osallistuminen KyGLO-hankkeen toimintoihin ja suunnitteluun. Hanke on yhteiskymenlaaksolainen ja keskittyy kv-hanketoiminnan kehittämiseen eri toimijoiden kesken. Virtual Maternity Clinic ja Non-Invasive Glucocemeter - hankkeiden valmistelun tukeminen Venäjä-yhteyksien osalta. Koulutusvientihankkeiden valmistelu rakentamiseen ja energia-alaan liittyen Venäjällä (Pietarissa) yhdessä MAMK:n kanssa. Kohteena suomalaiset Venäjällä toimivat rakennusalan yritykset sekä energia-alan Afrikkaan suuntautuva koulutuskonsortio.esco at homes -hankkeen valmistelu: IEE ( Intelligent Energy Europe)- hakuun (deadline 5/2013) valmisteltiin ESCO AT HOMES -hakemus, LP:na Autonomus University of Barcelona (UAB). KyAMKin vastuulla oli energiaauditointien toteutus. Koko budjetti oli 1,5 M, josta Kyamk:n osuus e. Marraskuussa saatiin kielteinen päätös jätettyyn anomukseen, evaluaattoreiden arvio oli 35/50 pistettä. Parhaimpina puolina oli relevanssi ja EU-added value ja huonona puolena toteutuksen organisointi. Hakuprosessin läpivienti oli opettava kokemus, josta on apua uusia hankkeita suunniteltaessa. FeDSS -hankkeen valmistelu: KV-hanke, jossa mukana ovat Kyamkin (ohjelmiston vaatimukset, testaukset, projektin johto) lisäksi Propentus Kouvolasta (tiedon salaus) ja Lingsoft Turusta (puheentunnistus). Hankkeen tavoitteena on kehittää ja tuoda markkinoille innovatiivinen eri lähteistä informaatiota prosessoiva ja analysoiva tablettisovellutus, jota viranomaiset voivat käyttää merenkulun kriisitilanteissa. Rahoitushakemus jätettiin TEKESIIN syyskuussa 2013, lopullista päätöstä ei ole vielä saatu. Torrefiointi -hankkeen valmistelu: Kyamkissa on Biotuli-hankkeessa rakennettu pienen mittakaavan (25kg/h puuhiiltä tuottava) torrefiointilaitos. Brysselissä ERRINin energy brokeragessa Huhtinen esitteli uuden hankeidean torrefiointiprosessin energiatalouden kehittämisestä. Esitys herätti mielenkiintoa ja luotujen kontaktien kanssa lähdetään valmistelemaan hankeanomusta Competitive Low Carbon Energy Production (LCE) hakuun, deadline huhtikuu/2014. Kaakkois- Suomen pelifoorumi: Kyamk:n aloitteesta on koottu yhteen Kaakkois-Suomen pelialalla toimivat oppilaitokset (LUT, Kyamk, KSAO, Ekami) sekä kehitysyhtiöt (Cursor ja Kinno). Foorumi on kokoontunut v kertaa tavoitteenaan alueen pelialan osaamisen ja yhteistyön kehittäminen. Uutena panostusalueena on kyberturvallisuus, ja Kyamkiin on rakenteilla laboratorio ja suunnitelmissa on EUhankkeen valmistelu kaakkois-suomalaisena yhteistyönä. Turismi: Kaakon kasvuohjelmassa on Kyamkin vastuulla ulkomaalaisten opiskelijoiden käyttö seudun markkinoinnissa ja alueen matkailupalveluiden laadun arviointi. Näitä osa-alueita on lähdetty kehittämään työryhmässä (vastuuhlö Huhtinen), jossa on mukana Kinno, Cursor ja Kyamkin liiketalouden opettajat. 28

135 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 julkaisut (tieteelliset, ammatilliset): n. 10 kpl 2. Lisätiedot: Markku Huhtinen, , NELI North European Logististic Institute Kymenlaakson logistiikan kehitysohjelma ja NELI-sateenvarjon alle kuuluvat hankkeet, yht. 3 kpl Projektin nimi /hallinnoija NELI North European Logistics Institute / Kyamk Toteutusaika Hallinnoija Kyamk / NELI:n johtaja Mervi Nurminen Rahoitusohjelma Kymenlaakson liitto / Etelä-Suomen EAKR Kokonaiskustannusarvio / kaupungin osuus v. 2013: n e / e 1. Lyhyt kuvaus vuoden 2013 toiminnasta NELI hankkeen viimeisen vuoden aikana on keskitytty solmimaan kiinteitä suhteita seuraavan ohjelmakauden hankepartnereihin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. NELIn näkyvyyttä ja vaikuttavuutta on parannettu osallistumalla asiantuntija- ja verkostotapahtumiin ja kertomalla NELI-hankkeen tuloksista laajasti. Hankkeen tuloksista on tiedotettu kahdessa News Letterissä sekä alan keskeisiä uutisia on koottu LOGINFO-portaalin uutissivustolle päivittäin. LOGINFO-portaali on saanut käyttäjiltä positiivista palautetta. NELI on toteuttanut alueella neljä suurta verkostohanketta, joilla on pyritty parantamaan PK-yritysten yhteistoimintaa sekä kilpailukykyä ja kannattavuutta. Verkostohankkeisiin on saatu mukaan n. 110 yritystä ja ne ovat johtaneet kolmen yhdistyksen muodostumiseen sekä yhteen jatkohankkeeseen. Verkostohankkeet ovat alueellisia tai ammatillisia ja keskittyvät tietyn asiakasryhmän tarpeista lähtevien yhteistyömuotojen hakemiseen. NELI on toteuttanut myös useita yrityshankkeita. Olemme aktiivisesti osallistuneet uusien hankkeiden valmisteluun esim. RailCorridor-hanke on valmiina avautuvaan BSR-hakuun. Viimeinen vuosikolmannes on kulunut päättyvien hankkeiden loppuraportointiin, tuloksista tiedottamiseen sekä julkaisujen, artikkelien ja loppuseminaarien kirjoittamiseen ja järjestämiseen. Myös NELI-hankkeen jatkuminen osana Kyamkin TKI-toimintaa merenkulun ja kilpailukykyisen logistiikan painoalalla on työllistänyt loppuvuodesta. NELI-hankkeen vaikuttavuudesta teetettiin ulkopuolinen arvio, jonka tuloksista tiedotettiin sidosryhmille uudet työpaikat (myös välilliset): hankkeessa toimii tällä hetkellä 10 koko- tai osa-aikaista projektityöntekijää. haetut ulkopuoliset rahoitukset (tavoitteena hanketoiminnan volyymin kasvattaminen n eurolla) Palveluinnovaatioista uutta liiketoimintaa todettu rahoituskelpoiseksi, ei vielä rahoitettu. Valmistelussa TEKES hankkeita; SAMULI, NOSE II, PLIS ja KURKI, kvhankkeita: RailCorridor, OKM hankkeita: Terminaalityön täydennyskoulutus, DPTM moduulikoulutus logistiikkaan julkaisut (tieteelliset, ammatilliset) SIDOS katsaus logistiikan kehitysohjelman tuloksiin 29

136 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 Julkaisut Koskisessa eri hankkeista (BILIKA, LOGINFO, TRIK, VEPU, NOSE, SIWA) toteutetut Studia Professionaalia ja muut vastaavat luennot Esitys Meri-kokouksessa Pietarissa, esitys Fintrip-tutkijaverkoston kokouksessa tiivis kuvaus syntyneestä uudesta tiedosta, soveltavasta ja/tai työelämää palvelevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä : Uutta teknologiatietoa syntyy useissa hankkeissa (mm. NOSE, SIWA), erilliset raportit ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön rakentuneet verkostot ja niiden hyödynnettävyys Fintrip verkostoyhteistyö mahdollistaa eri yhteistyön kansallisen tason logistiikan tutkijaverkostojen kanssa, FinnHUB yhteistyö avaa logistiikka ja tuotantolaitoksen välisen yhteistyön kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kansainväliset verkostot mahdollistavat osallistumisen kv-hankekonsortioihin. opiskelijoiden osallistuminen ja rooli TKI-hankkeissa: Hankkeiden perustietojen hankkiminen, asiakaskyselyjen toteuttaminen, raporttien käännöstyöt (Emmi Rantavuo, Paavo Viinikainen, Riina Mylläri). NELIssä toteutetuissa hankkeissa useita opinnäyte- ja lopputöitä. (SULOIN, EFP, Trik, NOSE) 2. Lisätiedot: Mervi Nurminen, Projekti SULOIN - Sustainable logistics solutions through international networking Toteutusaika Hallinnoija Kyamk / projektipäälliköt Pia Paukku asti, Kira Lopperi Rahoitusohjelma Päijät-Hämeen liitto / Etelä-Suomen EAKR Kokonaiskustannusarvio / kaupungin osuus v e / e 1. Lyhyt kuvaus kauden toiminnasta Riskianalyysityö on saatu päätökseen. Sataman turvallisuuskäsikirjan (terminaalitoiminnan osalta) tuottaminen, tulosten yhteenveto ja esitysaineiston laatiminen. Terminaalien toimintamalleja on käsitelty yhteisissä tapaamisissa ja keskustelu yhteisten käytänteiden jakamiseksi on käynnistynyt, sekä yritysten välistä yhteistyötä ja klusterimaista toimintatapaa on edistetty yhteisissä suunnittelukokouksissa. Toiminnan jatkumiseksi myös projektin päätyttyä on ollut tärkeätä löytää toimijoita, jotka ovat sitoutuneet projektin tavoitteisiin ja pystyvät omissa organisaatioissaan jatkamaan toimintaa. Erilaiset työryhmät ja linkittyminen jo olemassa oleviin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin on siten ollut keskeistä. Tuloksia hyödynnetään yhteisen koulutussuunnittelun pohjaksi, jota viedään eteenpäin. Toinen keskeinen teema on logistiikkaklusterinkehityksen edistäminen, jota työstetään myös vahvasti eteenpäin. Osahankkeessa jo aiemmin toteutettu kansainvälisten klusterimallien kuvaaminen ja HaminaKotkan satamassa elokuussa 2012 toteutettu kysely sekä sitä seuranneet workshopit ovat luoneet myönteisen pohjan pysyvän klusteritoimintamallin käyttöönotolle, ja toiminta tullaan pilotoimaan vuoden 2014 aikana. LAUREAn yhteistyö jatkuu SULOIN/WP3-osahankkeen yhteistyöyritysten kanssa hankkeen aikana syntyneiden kehittämisideoiden eteenpäinviemiseksi. julkaisut (tieteelliset, ammatilliset) Neli Sidosjulkaisu, Koskinen 30

137 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 toteutetut Studia Professionaalia ja muut vastaavat luennot sekä asiantuntijapalvelut -asiantuntijapalveluna toteutettu 2 kpl klusteritoimintamallin suunnittelu - workshoppia-sataman terminaalityöryhmän tapaamiset -Haminan teollisuuspuiston kehittämistyöryhmä -työskentely tiivis kuvaus syntyneestä uudesta tiedosta, soveltavasta ja/tai työelämää palvelevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä Riskiselvityksen ja osaamiskartoituksen aineistojen valmistuttua HaminaKotka satamayhtiön ja Haminan nestesataman alueella toimivien terminaalitoimijoiden käyttöön on tuotettu ensimmäistä kertaa yhtenäinen turvallisuus- ja toimintaohjeistus turvallisuuskäsikirjan muotoon. Yritykset ovat kiitäneet hankkeessa tehtyä työtä (Tommy Ulmanen) suuresti, mm. sanoin ensimmäinen hanke, josta on koskaan syntynyt konkreettista hyötyä. ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön rakentuneet verkostot ja niiden hyödynnettävyys Hankkeen aikana syntynyt verkosto: nestesataman toimijat, satamaviranomaiset, logistiikkayritykset. Verkostosta on konkreettista hyötyä työelämäkontakteja, esim. luennoitsijoita tai opiskelijoiden työharjoittelupaikkoja hakiessa, uusia hankkeita suunniteltaessa. toimet opetuksen kehittämiseksi, ml. opetuksen ja TKI-toiminnan integrointi uusi opintojakso (terminaalitoiminnot) logistiikkainsinöörin tutkintoon 2. Lisätiedot: Pia Paukku, Projekti Kotka-Kunda-Kronstadt, TriK Toteutusaika Hallinnoija Kyamk / projektipäällikkö Pia Paukku Rahoitusohjelma Kymenlaakson liitto / Etelä-Suomen EAKR Kokonaiskustannusarvio / kaupungin osuus v e / e 1. Lyhyt kuvaus kauden toiminnasta Hankkeen aikana on suunniteltu ja toteutettu matkatoimistokyselyjä ja - haastatteluja, kuluttajakyselyjä ja -haastatteluja, sekä rahtipotentiaalikyselyjä ja yrityshaastatteluja. Tulokset on viety internetpohjaiseen kyselyjärjestelmään, joka toimii myös tietokantana. Tulokset on analysoitu, raportti kirjoitettu ja tulokset esitelty sidosryhmille. Tulokset ovat mm. Kotkan kaupungin, HaminaKotka Sataman sekä varustamojen käytössä ja voivat osittain vaikuttaa uuden laivaliikenteen syntyyn ja Kotkan edistämiseen risteilymatkakohteena. On myös tavattu kansainvälisiä partnereita. julkaisut (tieteelliset, ammatilliset) Neli Sidosjulkaisu, Koskinen toteutetut Studia Professionaalia ja muut vastaavat luennot sekä asiantuntijapalvelut -esitys Kotkan Merikokouksen yhteydessä -esitys Länsi-Virumaan maakuntajohtajan delegaatiolle ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön rakentuneet verkostot ja niiden hyödynnettävyys -maakuntahallintotason Viro-Venäjä kontaktit, erittäin hyödyllisiä esim. uusien aluekehityshankkeiden ja partnereiden hakemisessa mahdolliset uudet työpaikat (myös välilliset) 31

138 77, KH :00 / Pykälän liite: Seurantaraportti Lyhennetty 2013 mikäli uutta laivaliikennettä tulevaisuudessa syntyisi, välillisenä vaikutuksena voisi olla kymmeniä työpaikkoja opiskelijoiden osallistuminen ja rooli TKI-hankkeissa -2 työharjoittelijaa, 1 projektityö, kv-opiskelijaryhmä mukana englanninkielisen kyselyn suunnittelussa 2. Lisätiedot: Pia Paukku,

139 78, KH :00 KH: 478/2014 Varuskuntien lakkautusten vaikutusten minimointi Kotkan-Haminan seudulla; jatkohankkeen rahoitus Kh Valmistelija: yhteyspäällikkö Matti Erävala, puh Kotkan kaupunki on varannut vuoden 2014 talousarvioon palvelusetelikäytännön levittämiseen Kotka-Haminan seudulla -projektin käynnistämiseen Cursor Oy:n avulla. Hankkeessa on tarkoitus vahvistaa alueen toimijoiden yhteistyötä, kehittää yhteisiä toimintamalleja ja edistää tarvittavien toiminnallisten muutosten läpivientiä kunnissa. Cursor Oy esittää, että palvelusetelin kehittämishankkeelle vuodelle 2014 varattu raha siirrettäisiin omarahoitusosuutena Varuskuntien lakkautusten vaikutusten minimointi Kotkan-Haminan seudulla, jatkohankkeelle, joka on juuri saanut valtion rahoitusta Työ- ja elinkeinoministeriöltä. Hanketta hallinnoi Cursor Oy. Cursor Oy:n mukaan palvelusetelin jatkokehittämiseen käyttötarkoituksen muutoksella ei olisi vaikutusta palveluseteliprojektin toteuttamiseen, sillä ko. hanke saa parhaassakin tapauksessa vasta syksyllä rahoituksen ja tuolloin ko. raha voidaan osoittaa seudun kehittämisrahasta. Varuskuntien lakkautusten vaikutusten minimointi Kotkan-Haminan seudulla jatkohankkeen sisältö, Cursor Oy:n esityksen mukaan lyhyesti: Toimenpiteitä vuodelle 2014 mm: Hankkeen koordinointi TEM valtuutuksen mukaan Erilaiset selvitykset ja yhteistyö eri toimijoiden ja verkostojen kanssa Kuusien sataman käytön sujuvuuden varmistaminen Rankin ja Kirkonmaan lobbaus yrityksille ja muille toimijoille Yhteistyö eri viranomaisten kanssa muut toimenpiteet Kotkan saaristotoimikunta on käsitellyt Kuusisen kehittämisasiaa : Kotkan saaristotoimikunta pitää Kuusisen alueen kehittämistä kiireellisenä saariston yhdysliikenteen toimivuuden, turvallisuuden ja tulevien liikenne-, viranomais- ja virkistystoimintojen kannalta sekä matkailua palvelevana työ- ja palvelualueena. Hanke tulee kytkeä (kaupungin omarahoitusosuuden varaaminen) vuoden 2014 talousarvioon kiireellisenä kehittämishankkeena. Kotkan saaristotoimikunta on myös kirjelmöinyt ja tehnyt esityksiä saarten liikenne- ja vesihuollon turvaamisen puolesta, varuskuntien lakkautusten johdosta, eri viranomaistahoille. Cursorin hankkeen avulla on laadittu mm. Kotkan saariston vesihuollon yleissuunnitelma. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää muuttaa T&K -hankkeen käyttötarkoitusta ja siirtää kaupungin palvelusetelin kehittämishankkeelle vuodelle 2014 osoitetun euron suuruisen määrärahan omarahoitusosuudeksi Varuskuntien lakkautusten vaikutusten minimointi Kotkan-Haminan seudulla - nimisen hankkeen jatkohankkeelle, jota hallinnoi Cursor Oy. Toimeenpano: Ote: Terhi Lindholm, Matti Erävala Sirpa Kosonen, Liisa Rytkö Cursor Oy / Mika Perttunen

140 78, KH :00 KH: 478/2014 Oikaisuvaatimusohje

141 79, KH :00 KH: 310/2014 Eroanomus luottamustehtävästä; Marco Niemi Kh Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Marco Niemi pyytää eroa sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenyydestä paikkakunnalta pois muuttamisen vuoksi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoonpano: Jäsen Varajäsen Aila Eerola pj Anne Heikkilä Anja Eerola vpj Mirja Holmberg Kirsi Hakala Emmi Voutilainen Risto Hokkanen Marco Niemi Anna Holmroos Mari Hostikka Kari Kujamäki Kaarlo Sandberg Pirkko Leskinen Raili Helin Irma Nuora Lea Korhonen Juha Pakarinen Tuula Valjus Petri Pekkola Jussi Hanski Marko Puittinen Reijo Murto Timo Vornanen Jani Kansonen Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää - myöntää Marco Niemelle eron sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenyydestä - valita hänen tilalleen uuden varajäsenen sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Toimeenpano: Kv: Ote: Marco Niemi uudeksi varajäseneksi valittu Ilmoitus: sosiaali- ja terveyslautakunta Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus

142 80, KH :00 KH: 483/2014 Kotkan sivupaloaseman tarveselvitys Kypejo / 7 Valmistelija: Palopäällikkö Vesa Parkko puh Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunta ( ) on hyväksynyt pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille Eteläisen Kymenlaakson pelastustoimen palvelutason säilyminen ja sen kehittäminen edellyttää Haminan ja Kotkan pelastustoimen tarkastelua samana alueena. Pelastustoimen ja kansalaisten auttamisen kannalta tehokkaimmat yksiköt tulee sijoittaa riskikeskittymiin niin, että toimintavalmiusohjeen mukainen vaatimus täyttyy. Toimintaa palvelevat tukiyksiköt tulee sijoittaa niin, että ne jatkossa palvelevat tehokkaasti alueen muita yksiköitä ja toimipisteitä. Haminan ja Kotkan kaupunkien alueella tulee jatkossa tukeutua kahteen sateliitti - pelastusasemaan ja yhteen tuki - pelastusasemaan. Tämä edellyttää kolmen (3) uuden pelastusaseman rakentamista ja nykyisten poistamista pelastustoimen käytöstä. Pelastusasemat sijoitetaan kolmeen pisteeseen siten, että ne palvelevat kaikkia kolmea kaupunkikeskusaluetta (Hamina, Karhula ja Kotka) ympäristöineen. Eteläisen toimialueeen paloasemia on vuosia vaivannut sisäilmaongelmat, joista osa henkilöstöstä kärsiin. Uudistuksella kyseinen ongelma saadaan päätökseen. Kotkan kaupunki on talousarviokäsittelyn yhteydessä päättänyt paloasema rakentamisen aloittamisesta vuoden 2014 aikana. Suunnitelman mukaisesti Kotkan sivupaloaseman suunnittelu toteutetaan vuoden 2014 aikana ja rakentaminen toteutetaan vuonna Pelastuslaitos on perustanut paloasemahanketta varten työryhmän, jonka tarkoituksena on tehdä rakennettavan paloaseman tarveselvitys ja olla hankkeessa mukana. Tarveselvitystyöryhmässä on mukana kotkan kaupungin tilapalvelun edustajat. Tarveselvityksen hyväksymisen jälkeen hanke etenee Kotkan kaupunginhallitukseen../. Liitteenä tarveselvitys liitteineen. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Pelastusjohtaja Vesa Parkko Johtokunta hyväksyy tarveselvitystyöryhmän tekemän Kotkan sivupaloaseman tarveselvityksen. Kymenlaakson pelatuslaitoksen johtokunta hyväksyi tarveselvitystyöryhmän tekemän Kotkan sivupaloaseman tarveselvityksen. Kh Valmistelija: Palopäällikkö Vesa Parkko, puh /. Tarveselvitys liitteineen on liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Kotkan sivupaloaseman tarveselvityksen.

143 80, KH :00 KH: 483/2014 Toimeenpano: Ote: Kymenlaakson pelastuslaitos / Vesa Parkko Tilapalvelu Talous- ja rahoitusjohtaja Oikaisuvaatimusohje

144 80, KH :00 / Pykälän liite: Tarveselvitys Kymenlaakson pelastuslaitos Tarveselvitys KOTKAN UUSI SIVUPALOASEMA

145 80, KH :00 / Pykälän liite: Tarveselvitys SISÄLLYS 1. PELASTUSTOIMEN JÄRJESTÄMINEN JA PALVELUTASO NYKYISET TILAT JA TOIMINNOT TARVITTAVAT TILAT JA TOIMINNOT TOIMINNAN MITOITUSPERUSTEET 4 5. KAAVATILANNE JA TONTTIVAIHTOEHDOT INVESTOINTIKUSTANNUKSET 5 7. HANKKEEN AIKATAULU 5 8. TARVESELVITYKSEEN OSALLISTUNEET 5 9. LIITTEET. 5 2

146 80, KH :00 / Pykälän liite: Tarveselvitys 1. PELASTUSTOIMEN JÄRJESTÄMINEN JA PALVELUTASO Eteläisen- Kymenlaakson pelastustoimen palvelutason säilyminen ja sen kehittäminen edellyttää Haminan ja Kotkan pelastustoimen tarkastelua samana alueena. Pelastustoimen ja kansalaisten auttamisen kannalta tehokkaimmat yksiköt tulee sijoittaa riskikeskittymiin niin, että toimintavalmiusohjeen mukainen vaatimus täyttyy. Toimintaa palvelevat tukiyksiköt tulee sijoittaa niin, että ne jatkossa palvelevat tehokkaasti alueen muita yksiköitä ja toimipisteitä. Haminan ja Kotkan kaupunkien alueella tulee jatkossa tukeutua kahteen sateliitti - paloasemaan ja yhteen tuki -paloasemaan. Sateliitti- paloasemasta käytetään myöhemmin nimitystä sivupaloasema. Tämä edellyttää kolmen (3) uuden paloaseman rakentamista ja nykyisten Kotkan ja Haminan paloasemien poistamista pelastustoimen käytöstä. Paloasemat sijoitetaan kolmeen pisteeseen siten, että ne palvelevat kaikkia kolmea kaupunkikeskusaluetta (Hamina, Karhula ja Kotka) ympäristöineen. Kotkan ja Haminan asemat ovat yhden pelastusyksikön, yhden ensihoitoyksikön miehittäviä asemia ja tavoitteena on, että ne sijaitsevat meren rannalla mahdollistaen vene/öljyntorjuntavarikon paloaseman yhteyteen. Näille asemille sijoitetaan lisäksi vesi/vaahtoyksiköt turvaamaan satamien nopeaa ensitoimintaa. Alueen keskelle sijoitetaan tukitoiminnoista vastaava paloasema, joka palvelee pelastustoimen ja ensihoidon ensiyksikköinä alueellaan sekä vastaa koko alueen huolto- ja korjaamotoiminnasta sekä tukiyksiköiden miehittämisestä. Keskeiselle asemalle sijoitetaan myös pelastustoiminnasta vastaava päällystöpäivystäjä. Alueen kokonaispalvelutaso ja saavutettavuus paranee. Hajasijoitus parantaa alueen toimintavalmiusaikoja tuntuvasti, sekä vahvistaa tukiyksiköiden muodossa koko Etelä-Kymenlaakson pelastustointa. Kymenlaakson eteläisen alueen pelastustoimella on tällä hetkellä Kotka Haminan paloasemilla käytössä m² sekä öljyntorjuntavarikot. Muutoksella pyritään supistamaan käytössä olevia paloasematiloja n. 1/3 osa n m². Supistuksella saatu vuosisäästö on n Eteläisen toimialueeen paloasemia on vuosia vaivannut sisäilmaongelmat, joista osa henkilöstöstä kärsii. Uudistuksella kyseinen ongelma saadaan päätökseen. Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunta ( ) ja omistakunnan ovat hyväksyneet pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille Palvelutasopäätökseen liittyy eteläisen toimialueen paloasemaverkoston kehittäminen. 2. NYKYISET TILAT JA TOIMINNOT Pelastustoimen yksiköt Kotkassa on tällä hetkellä sijoitettu yhteen toimipisteeseen Kotkan Jylpylle. Yhtenäinen keskitetty sijoitus on alueen kaupunkikeskusten ja pelastustoimen toimintavalmiuden kannalta huono. Lisäksi Kotkan paloasemaa vuosia vaivanneet sisäilmaongelmat vaikeuttavat toimintojen järjestämistä, aiheuttavat lisäkuluja ja vaarantavat henkilöstön terveyttä. Nykyinen, Jylpyn paloasemarakennus on valmistunut vuonna 1983 ja sitä on korjattu sisäilmaongelman vuoksi useasti. Korjausten yhteydessä on pyritty parantamaan paloaseman toimivuutta, mutta sen alkuperäiset rakenteet ja muoto vaikeuttavat si- 3

147 80, KH :00 / Pykälän liite: Tarveselvitys tä. Pelastustoimen nykyvaatimusten ja toimintojen kannalta nykyinen paloasema on kehityksen esteenä. Korjauksista huolimatta suuri osa henkilöstöstä oireilee ja heitä on jouduttu sijoittelemaan muille paloasemille ja piha-alueella oleviin parakkeihin. 3. TARVITTAVAT TILAT JA TOIMINNOT Kotkan sivupaloaseman tulee sisältää tilat yhden pelastus- ja ensihoitoyksikön kalustolle ja miehistölle huoltotiloineen. Lisäksi paloasemalla tulee olla tarvittavat tilat toiselle raskaalle yksikölle ja pienkalustolle sekä erillinen pesuhalli. Paloaseman toimintojen ja työtehtävien kannalta paloasemalla tulee olla riittävät huoltotilat esim. paineilmalaitehuollolle, sekä tarvittavat toimistotilat. Paloasema ja sen piha-alue tulee rakentaa ja sijoittaa siten, että siitä on mahdollisimman hyvät kulkuyhteydet eri suuntiin. Paloaseman toimintaa, lähtönopeutta ja turvallisuutta tulee tarvittaessa parantaa toimivalla liikenteenohjausjärjestelmällä. Paloaseman ja sen tilojen rakentamisen yhteydessä tulee ottaa huomioon ns. puhdaspaloasema -hanke, jossa pelastustoiminnassa varusteisiin ja kalustoon kertyvien epäpuhtauksien määrä eliminoidaan oikeanlaisilla huoltotiloilla ja välineillä mahdollisimman minimiin. Tämä on mahdollista pesu- ja huoltotilojen oikeanlaisella suunnittelulla ja rakentamisella. Kotkansaarelle rakennettavan sivupaloaseman rakentamisen yhteydessä tulee nopeaa vesipelastusta varten rakentaa venelaituri Merituulentien eteläpuolella olevalle aallonmurtajalle ennen Norssalmen siltaa. 4. TOIMINNAN MITOITUSPERUSTEET Toiminnan mitoitusperusteina käytetään yleisiä rakentamisen mitoitusperusteita, sekä paloasematilojen edellyttämiä kokemus- ja asiantuntemusperusteita. Tarveselvitystä ja suunnittelua varten työryhmä on tutustunut eri paloasemahankkeisiin ja kerännyt niistä tietoa. Tilojen mitoituksessa pyritään huomioimaan ns. puhdas paloasema ajatus ja mallit mahdollisimman hyvin. 5. KAAVATILANNE JA TONTTIVAIHTOEHDOT Pelastustoimen palvelutasopäätöksen ja siihen perustuvan perusteluosan mukaan pelastuslaitoksen tavoitteena on ollut Kotkan sivupaloaseman sijoittuminen meren rannalle mahdollistaen vene/öljyntorjuntavarikon paloaseman yhteyteen. Rakennettavan paloaseman eri paikka vaihtoehtoja sekä rakentamismahdollisuuksia on selvitetty yhdessä Kotkan kaupungin kaupunkisuunnittelun kanssa. Vaihtoehtoina ovat olleet mm. Redutin alapuolinen ranta-alue, ns. Tökkärin alue, Hirssaari sekä VR:n säiliö- ja ratapiha-alue. Nykyinen tonttivaihtoehto ja sen voimassa oleva kaava mahdollistaa paloaseman rakentamisen ilman muutoksia ja tämä puoltaa sen valintaa. Kyseinen tontti ei sijaitse meren rannalla, eikä näin täytä pelastuslaitoksen tavoitetta. Paloaseman läheisyyteen on kuitenkin mahdollisuus rakentaa laituri pelastuslaitoksen venekalustoa varten ja näin mahdollistaa nopea ja toimiva venelähtö, sekä luoda edellytyksiä kyseisen paloaseman koulutus- ja huoltotoimille. 4

148 80, KH :00 / Pykälän liite: Tarveselvitys Käytettävissä oleva tonttivaihtoehto sijaitsee Kotkansaarella Rautatiekadun ja Ratapihankadun välissä ja se sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa mahdollistaen nopeat lähdöt kaikkiin ilmasuuntiin. 6. INVESTOINTIKUSTANNUKSET Kotkan kaupunki on siirtänyt paloasemainvestoinnin perustettavan kiinteistöyhtiön investointeihin. Tavoitehinta-arvio perustuu tilaluetteloon. Tavoitehinta-arvio on Rakennuksen neliöhinta on /m 2. Tavoitehinta-arvio ei sisällä arvonlisäveroa, irtaimistohankintoja, taidehankintaa eikä tonttikustannuksia. Liite 5. Koska hankkeen toteuttajaksi on valittu kunnallinen liikelaitos, ei sen kustannuksiin ole mahdollista saada palosuojelurahaston avustuksia. 7. HANKKEEN AIKATAULU Tarveselvitys valmistuu helmikuussa 2014 ja hankesuunnitelma keväällä Paloaseman suunnittelu käynnistyy keväällä 2014 ja valmistuu saman vuoden aikana. Paloaseman rakentaminen aloitetaan vuonna Tarveselvityksen perusteella esitetään, uusi paloasema olisi käyttöön otettavissa kesällä TARVESELVITYKSEEN OSALLISTUNEET Tarveselvityksen tekemiseen ovat osallistuneet pelastuslaitoksen nimeämän työryhmän edustajat: Jukka Ruuskanen, palopäällikkö (pj) Simo Norema, palomestari Tapio Tihula, asemamestari Tero Helanne, palomies sekä Kotkan kaupungin Tilapalvelun edustajat: Leila Hietala, kaupunginarkkitehti Reijo Jokinen, toimistoinsinööri Esko Kunnas, isännöitsijä 9. LIITTEET liite 1 huonetilaohjelma liite 2 toimintavalmiuskartta liite 3 puhdas paloasema ajatus liite 4 asemakaavaote pohjakartasta liite 5 tavoitehinta-arvio 5

149 80, KH :00 / Pykälän liite: Huonetilaohjelma luonnos KOTKAN SIVUPALOASEMA liite 1 HUONETILAOHJELMA TARVESELVITYKSEEN HUONETILAT ALUSTAVA TILANTARVE A Hallinto lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² sijainti korkeus Toimistohuone tai 3 norm. Koulutustila tai 3 norm. Kuntosali tai 3 norm. WC-M tai 3 norm. WS-N/INVA tai 3 norm. B Miehistötilat lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² sijainti korkeus Miehistöhuone norm. WC-pesutilat norm. Sauna tai 3 norm. Pesuhuone tai 3 norm. Pukuhuone tai 3 norm. Keittiö/ruokailu/oleskelu norm. Siivous norm. C Kalusto- huolto- ja lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² sijainti korkeus varastotilat Autopaikat m Pesuhalli m Laitehuoltotilat norm. Varasto norm. Varusvarasto norm. WC norm. Talopesula norm. Kuivaushuone norm. Sammutusasujen säilytys norm. Siivous norm. D Ensihoito lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² sijainti korkeus Varasto/huolto norm. E Tekniset tilat lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² sijainti korkeus SPK Kompressori Varavoimakone Lämmönjakohuone IV-konehuone Yhteensä 763

150 80, KH :00 / Pykälän liite: Kotka Hamina paloasemahanke toimintavalmiuskartat Kotka Hamina paloasemahanke Toimintavalmiusaikakartat Juha Tiitinen Kymenlaakson pelastuslaitos

151 80, KH :00 / Pykälän liite: Kotka Hamina paloasemahanke toimintavalmiuskartat 6 MIN TOIMINTAVALMIUSRAJAT Kotka Hamina paloasemahanke Paloasemat : Kotka, Kotkan saari Kotka, Ristinkallio Hamina, Syväsatamantie Juha Tiitinen

152 80, KH :00 / Pykälän liite: Kotka Hamina paloasemahanke toimintavalmiuskartat 10 MIN TOIMINTAVALMIUSRAJA Kotka Hamina paloasemahanke Paloasemat : Kotka, Kotkan saari Kotka, Ristinkallio Hamina, Syväsatamantie Juha Tiitinen

153 80, KH :00 / Pykälän liite: Kotka Hamina paloasemahanke toimintavalmiuskartat 6 MIN TOIMINTAVALMIUSRAJA KOTKAN SAAREN PALOASEMALTA Kotka Hamina paloasemahanke Juha Tiitinen

154 80, KH :00 / Pykälän liite: Kotka Hamina paloasemahanke toimintavalmiuskartat 6 MIN TOIMINTAVALMIUSRAJAT JA RISKIALUEET Kotka Hamina paloasemahanke Paloasemat: Kotka, Kotkan saari Kotka, Ristinkallio Hamina, Syväsatamantie Juha Tiitinen

155 80, KH :00 / Pykälän liite: Kotka Hamina paloasemahanke toimintavalmiuskartat 10 MIN TOIMINTAVALMIUSRAJA JA RISKIALUERUUDUT Kotka Hamina paloasemahanke Paloasemat: Kotka, Kotkan saari Kotka, Ristinkallio Hamina, Syväsatamantie Juha Tiitinen

156 80, KH :00 / Pykälän liite: Tarveselvitysliite puhdaspaloasema Kymenlaakson pelastuslaitos Pelastustoimen palvelualue PUHDAS PALOASEMA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA UUDEN PALOASEMAN RAKENNERATKAISUIHIN, JOILLA VOIDAAN VÄHENTÄÄ HENKILÖSTÖN ALTISTUMISTA HAITALLISILLE AINEILLE Pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö altistuu savusukellustehtävissä sekä niiden jälkeen useille erilaisille haitallisille aineille. Altistumista tapahtuu myös muissakin tehtävätyypeissä, esimerkiksi ajoneuvopaloissa. Haitallisia aineita voi päästä kehoon pääasiallisesti kolmea reittiä: ihon kautta, hengittämällä ja suun kautta nielemällä. Pelastushenkilökunta altistuu haitallisille aineille esimerkiksi likaantuneiden suojavarusteiden ja kaluston kautta. Pitkän ajan kuluessa nämä saattavat vaikuttaa terveydentilaan heikentävästi. Vaikkakin näiden terveysvaikutuksista eikä sairastumisista, ole saatu tieteellisiä yksiselitteisiä tuloksia, on syytä pyrkiä minimoimaan altistuminen haitallisille aineille työympäristössä. Altistuksia voidaan vähentää esimerkiksi kehittämällä työmenetelmiä onnettomuuspaikoilla, asenteellisilla muutoksilla sekä paloaseman rakenteellisilla ratkaisuilla. Rakenteelliset ratkaisut: Asemalla on selkeästi erilliset puhtaat ja likaiset tilat. Likaiset tilat käsittävät tilat, joissa käsitellään likaista kalustoa sekä likaisia suojavarusteita. Likaisia tiloja ovat ainakin paineilmalaitehuoltotila, suojavarusteiden pesutila, letkuhuoltotila sekä ajoneuvojen pesuhalli. Likaiset tilat tulee suunnitella rakenteellisesti niin, että niistä ei kulje ilman mukana haitallisia yhdisteitä ja hajuja puhtaisiin tiloihin. Kaluston ja varusteiden käytönjälkeinen huolto sekä puhdistus tulee suunnitella niin, että likaantunut kalusto ja varusteet pystytään puhdistamaan ennen niiden tuontia puhtaisiin tiloihin. Edellä mainitut asiat tulisi huomioida mahdollisimman hyvin paloaseman rakenne- ja tilasuunnittelussa. Pesuhallin varustuksen ja sijoituksen huomioiminen ns. likaisten tilojen yhteyteen helpottaa suunnittelua ja toimintaa. Suomessa rakennetuissa uusissa paloasemissa, ainakin Jyväskylässä on asiaan kiinnitetty huomiota. Samoin on suunnitteluvaiheessa olevassa Hollolan uudessa paloasemassa. Pelastuslaitoksen oman henkilöstön aktiivinen osallistuminen suunnitteluun korostuu entisestään tällaisessa erityisasiassa. Hallinto Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Takojantie 4 Takojantie 4 (05) (05) KOTKA Kotka Sähköposti:

157 80, KH :00 / Pykälän liite: Ratapihankatu

158 80, KH :00 / Pykälän liite: Tavoitehinta-arvio KOTKAN KAUPUNKI TAVOITEHINTA-ARVIO LIITE 5 Tilapalvelu Reijo Jokinen UUSI SIVUPALOASEMA RATAPIHANKADULLE Tavoitehinta-arvio perustuu tilaluetteloon. Rakennuksen neliöhinta on /m 2. Tavoitehinta-arvio täsmentyy suunnitelmien valmistuessa. Rakennuskustannusindeksi 2013:12 106,9 Suunnittelu- ja rakennuttajapalvelut Rakennustekniset työt LVIA työt Sähkötyöt Tavoitehinta-arvio Tavoitehinta-arvio ei sisällä arvonlisäveroa, taidehankintoja, irtaimistohankintoja eikä tonttikustannuksia. KOTKAN KAUPUNKI Tilapalvelu Toimistoinsinööri Reijo Jokinen JAKELU Osmo Pehkonen Ville Suni Leila Hietala Jukka Ruuskanen Simo Norema

159 81, KH :00 TETA: 923/2013 Asemakaava Korkeakosken teollisuusalue, Kotkan Energia Oy, kaava nro 0413 Kala Valmistelija: Kaavoitusinsinööri Marja Nevalainen, puh Aloite Kaupunkisuunnittelu on valmistellut Korkeakosken teollisuusalueen laajennuksen Kotkan Energia Oy:n aloitteesta KE Oy:n omistamille maa-alueille Korkeakosken Hyötyvoimalaitoksen pohjoispuolelle. Kaavahankkeen tavoitteena on mahdollistaa teollisuus- ja varastorakennusten rakentaminen alueelle. Varsinaista hanketta tulevalle teollisuus- ja varastoalueelle ei ole, mutta tavoitteena on luoda synergiahyötyjä tulevan toiminnan ja Hyötyvoimalaitoksen välille. Alueella on valmiina hyvät liikenneyhteydet sekä maakaasu- ja sähköverkot. Yleistä Asemakaavaehdotus on Kymenlaakson maakuntakaavan sekä Kotkan yleiskaavan mukainen. Koska alueelle sijoittuva uusi toiminta ei ole vielä tiedossa, tullaan teolliselle toiminnalle asetettavat reunaehdot määrittelemään todennäköisesti ympäristöluvassa. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 4,42 ha, siitä merkinnällä T = teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue on 3,24 ha, merkinnällä TV = varastorakennusten korttelialue on 0,93 ha sekä rautatiealuetta 0,25 ha. Rakennusten enimmäiskorkeustaso T-korttelialueella on 40.0 m ja TVkorttelialueella 15,0 m. Kuuleminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä lausunnon antoivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson museo, Gasum Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kotkan kuntatekniikka, Kotkan ympäristökeskus, rakennusvalvonta sekä kaupunkimittaus, joista Kymenlaakson pelastuslaitoksella, rakennusvalvonnalla eikä kaupunkimittauksella ollut huomautettavaa. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, selostusta ja kaavamääräyksiä täydennettiin ELY-keskuksen lausuntojen perusteella koskien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, ympäristön laatuja toimivuustavoitteita, luontoarvoja, liikennettä ja sen vaikutuksia sekä ympäristömuutoksia. Kotkan ympäristökeskuksen mukaan asemakaava olisi paremmin arvioitavissa, jos alueelle sijoittuva hanke olisi tiedossa. Kaavakarttaan on lisätty kaapelirasite sekä laajennettu kaasuputkirasitetta Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n ja Gasum Oy:n lausuntojen perusteella. Kotkan kuntatekniikka esitti kaavahankkeesta useita huomioita, jotka eivät kuitenkaan edellyttäneet kaavakartan tai merkintöjen muuttamista. Kymenlaakson museo ei näe teollisuusalueen laajentamiselle kulttuurihistoriaan pohjautuvaa estettä, mutta rakentamiselle tulee asettaa korkeatasoiset arkkitehtoniset tavoitteet, koska T-merkitty alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävää rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Asemakaavamääräyksiä on täydennetty arkkitehtonisten tavoitteiden osalta. Lähialueen maanomistajilta saapui osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä ollessa kolme (kaksi samalta henkilöltä) erillistä kannanottoa sekä Asianajotoimisto Teperi & Co Oy:n laatima yhteinen kannanotto seitsemän kiinteistönomistajan tai asukkaan toimeksiannosta. Kannanotot olivat hankkeesta kielteisiä. Asukkaat moittivat nykyisen hyötyvoimalaitoksen aiheuttamaa mm. meluhaittaa. Kotkan ympäristökeskuksen tai Kotkan Energia Oy:n tietoon ei ole tullut valituksia Hyötyvoimalaitoksen toiminnan melutai muustakaan haitasta. Asianajotoimisto Teperi & Co Jarno Tuhkasen, Seppo ja Tellervo Tuhkasen, Päivi Rouskun, Jouni Rouskun ja Jari Käen

160 81, KH :00 TETA: 923/2013 puolesta uudisti mielipiteensä asemakaavaluonnoksen nähtävillä olon yhteydessä. Mielipiteessä esitetään huoli kaavan suojavyöhykkeen riittävyydestä, pohjaveden pilaantumisesta, ympäristöhäiriöiden lisääntymisestä, kalastusyrittäjien elinkeinosta ja virkistyskalastajien harrastusmahdollisuuksista. Nykyaikaisen teollisuuslaitoksen toimintaa ohjaavassa ympäristöluvassa varmistetaan, ettei laitos aiheuta kohtuutonta haittaa ympäristölleen. Kalastuselinkeinon ja -harrastuksen ei voida katsoa kärsivän maakuntakaavan sekä Kotkan yleiskaavan mukaisen teollisuusalueen laajennuksesta../. Asemakaavan selostus, asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä asukkaiden kannanotot ja Ely-keskuksen lausunto ovat esityslistan liitteinä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy asemakaavaehdotuksen ja esittää sen lausuntonaan kaupunginhallitukselle. Asian käsittely: Kaupunkisuunnittelujohtaja Hannonen teki tekstiin lisäyksen: Kaavoituskustannukset peritään hakijalta. Päätös: Hyväksyttiin. Kaupunkisuunnittelujohtaja Hannosen tekstilisäys otettiin pöytäkirjaan. Kh Valmistelija: Kaavoitusinsinööri Marja Nevalainen, puh /. Asemakaavan selostus, asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Kotkan ympäristökeskuksen lausunnot ovat esityslistan liitteinä. Ehdotus on ollut selostuksineen julkisesti nähtävänä Ehdotuksesta on julkaistu kuulutus Ankkuri-lehdessä sekä kaupungin ilmoitustaululla Ehdotuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Lausunnon asemakaavaehdotuksesta ovat antaneet Kaakkois- Suomen ELY-keskus, Kotkan ympäristökeskus, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kotkan kuntatekniikka ja rakennusvalvonta. Kymenlaakson pelastuslaitoksella, Kotkan kuntatekniikalla eikä rakennusvalvonnalla ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus esittää lausunnossaan, että liikennemuutosten arviointi selostuksessa olisi voinut olla tarkempi ja että Karhula Sunilan Rautatie Oy:n omistamalla radalla liikkuvien junien määrän olisi voinut mainita. Kaupunkisuunnittelun vastine: Koska Kotkan Energia Oy:n kaavoitettavalle alueelle mahdollisesti sijoittuva hanke ei ole vielä tiedossa, ei liikennemuutoksia voitu tarkemmin arvioida. Karhula Sunilan Rautatie Oy:n radalla kulkee päivittäin keskimäärin viisi junaa. Kotkan ympäristökeskus esittää lausunnossaan, että hyvän ennakkosuunnittelun kannalta olisi oleellista, että hankekaavan pohjana olisi tieto hank-

161 81, KH :00 TETA: 923/2013 keen luonteesta ja että olemassa olevan teollisuuskaavan ja asutuksen väliselle alueelle puskuriksi olisi parempi kaavamerkintä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue TY tai varastorakennusten korttelialue TV. Kaupunkisuunnittelun vastine: Vaikka Kotkan Energia Oy:n hanke kaavoitettavalle alueelle ei ole tiedossa, hakee Kotkan Energia Oy synergiahyötyjä Korkeakosken Hyötyvoimalan ja uuden toiminnan välillä. Alue, jossa on jo valmiina hyvät liikenneyhteydet sekä maanteitse, että rautateitse ja jossa on jo kaikki kunnallistekniikan verkostot olemassa, on houkutteleva alue varsinkin tuotannolliselle toiminnalle. Kaava-alueen osoittaminen kokonaisuudessaan varastorakennusten korttelialueeksi TV, ei vastaa kaavahakemuksen tavoitteita. Nykyaikaisen teollisuuslaitoksen toimintaa ohjaavassa ympäristöluvassa varmistetaan ettei toiminta aiheuta kohtuutonta haittaa ympäristölleen. Kaavahanke on vahvistetun taajamamaakuntakaavan sekä oikeusvaikutuksettoman Kotkan yleiskaavan mukainen. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdottamalla tavalla asemakaavan, joka koskee 44. kaupunginosan Korkeakoski, osaa korttelia 7 ja rautatiealuetta sekä 45. kaupunginosan Eskola, korttelia 26 (kaava nro 0413). Toimeenpano: Kv: Ote ja asemakaavakartta selostuksineen: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kuulutus Ote ja asemakaavakartta selostuksineen: Kymenlaakson Liitto Kaupungingeodeetti Asemakaavakartta: Rakennusvalvonta Kuulutusjäljennös: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaupunkisuunnittelu Kv: Kaavojen valitusosoitus Ei oikaisuvaatimusohjetta

162 81, KH :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus KOTKA ASEMAKAAVA 44. KORKEAKOSKI OSA KORTTELIA 7 JA RAUTATIEALUETTA 45. ESKOLA KORTTELI 26 ASEMAKAAVAN SELOSTUS KAAVA NRO 0413 Kuva: Jarkko Puro KAAVA NRO 0413 Kaupunkisuunnittelu vireilletulo kala

163 81, KH :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee noin 2,6 km:n etäisyydellä Kotkan toisesta pääkeskuksesta Karhulasta luoteeseen. Sijaintikartta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavahankkeen tavoitteena on Kotkan Energia Oy:n hakemuksesta kaavoittaa yrityksen omistamille maa-alueille Korkeakoskella teollisuus- ja varastokorttelialuetta. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. asemakaavakartta 2. asemakaavamerkinnät ja määräykset 3. ote ajantasa-asemakaavakartasta 4. osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka sisältää sijaintikartan, otteet maanomistuskartasta, Kymenlaakson maakuntakaavasta (vahvistettu YM) sekä Kotkan yleiskaavasta, joka on kaupunginvaltuuston hyväksymä, mutta oikeusvaikutukseton manneralueella 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke on käynnistetty Kotkan Energia Oy:n hakemuksesta ja sisältyy vuoden 2013 kaavoitusohjelmaan -asemakaavan vireilletulo osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä asemakaavaluonnos nähtävänä kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaava Asemakaavalla laajennetaan luontevasti jo olevaa Korkeakosken teollisuusaluetta pohjoiseen. 3 LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Korkeakosken alue on eräs paikkakunnan vanhimmista teollisuusalueista. Sen arvokkaimman osan muodostavat kosken partaalla olevat teollisuus- ja voimalaitosrakennukset. Vanhimmat säilyneet teollisuusrakennukset ja -rakenteet ovat 1800-luvun lopulta. Nyt laadittavana olevassa asemakaavassa laajennetaan teollisuuskorttelialuetta Kotkan Energia Oy:n Korkeakosken Hyötyvoimalaitokselta pohjoiseen. Varsinaista hanketta tulevalle teollisuus- ja varastoalueelle ei ole, mutta tavoitteena on luoda synergiahyötyjä tulevan toiminnan ja Hyötyvoimalaitoksen välille.

164 81, KH :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus Luonnonympäristö Ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala on arvioinut suunnittelualueen luontoarvot ja on todennut ettei alueella ole sellaisia erityisiä luontokohteita, jotka edellyttäisivät tarkempaa selvitystä. Maisema Alue on tasainen, korkeusasema vaihtelee +5-+7,5 m. Pääosa suunnittelualueesta on puutonta, viljeltyä peltomaisemaa, suurelta osin Hyötyvoimalan tarpeisiin varattua tasattua ja asfaltoitua kenttää Rakennettu ympäristö Väestö/asuminen Kaava-alueella ei asuta. Lähimmät asuin-/ lomarakennukset (5) sijaitsevat m:n etäisyydellä kaava-alueesta. Palvelut Alueella ei ole palveluita. Liikenne Kaava-alueelle tullaan Hurukselantietä, jolta johtaa Kotkan Energia Oy:n rakennuttama ja omistama Hyötytie Hyötyvoimalaitokselle. Joukkoliikenne kulkee noin kilometrin etäisyydellä harvoin vuoroin. Hurukselantie on nykyisin seututie 357 ja on valtion hoidossa (Ely/liikenne). Tekninen huolto Jo rakennetulla teollisuusalueella on teknisen huollon verkostot Maanomistus Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Asemakaavasta laaditaan kaavoitussopimus. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset -Kymenlaakson maakuntakaava (taajama) on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksillä ja Kotkan yleiskaava on hyväksytty (kv) , mutta on oikeusvaikutukseton manneralueen osalla -voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty ja tullut voimaan kaava-alue on kiinteistörekisterissä -pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 mukainen ja tarkistettu

165 81, KH :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 4 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Kaupunkisuunnittelu on käynnistänyt kaavahankkeen Kotkan Energia Oy:n aloitteesta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavahankkeen kaavoitusohjelmaan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset -lähialueen asukkaat ja kiinteistönomistajat -Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ ympäristö ja liikenne -Kymenlaakson liitto -Museovirasto / Kymenlaakson museo -Meri-Kymen luonto ry -Kotkan ympäristöseura ry -Kotka-seura ry -Kymen Vesi Oy -Kotkan Energia Oy -Kymenlaakson Sähköverkko Oy -KYMP Oy -TeliaSonera Oy -Gasum paikallisjakelu Oy -Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset: kaupunkimittaus, kuntatekniikka, puistotoimi, ympäristökeskus, rakennusvalvonta, Kymenlaakson pelastuslaitos Vireilletulo Asemakaavahankkeen vireilletulosta ilmoitettiin osallisille kirjeitse ja lehti-ilmoituksella Ankkurissa. Vireilletulon yhteydessä tiedotettiin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta kaupunkisuunnittelun kaavoituksessa sekä Selostuksen liitteenä oas Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Oas Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antoivat lausunnon Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Gasum Oy, Kymen Vesi Oy sekä Kotkan kuntatekniikka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty Elyn lausunnon perusteella. Gasum Oy esitti kaasujohtorasitetta kaavakarttaan ja kuntatekniikka tiedotti heikosta maaperän kantavuudesta. Kaasuputkirasite on lisätty kaavakarttaan. Lähialueen maanomistajilta saapui kolme (kaksi samalta henkilöltä) erillistä kannanottoa sekä Asianajotoimisto Teperi & Co Oy:n laatima yhteinen kannanotto seitsemän kiinteistönomistajan tai asukkaan puolesta. Kannanotot olivat hankkeesta kielteisiä. Asukkaat moittivat nykyisen hyötyvoimalaitoksen aiheuttamaa meluhaittaa. Kotkan ympäristökeskuksen tai Kotkan Energia Oy:n tietoon ei ole tullut valituksia melu- tai muusta haitasta.

166 81, KH :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 5 Luonnosvaiheen kuuleminen Luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä lausunnon kaavaluonnoksesta antoivat Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kymenlaakson museo, Kotkan kuntatekniikka, Kotkan ympäristökeskus, rakennusvalvonta sekä kaupunkimittaus. Kymenlaakson pelastuslaitoksella, Kotkan ympäristökeskuksella, rakennusvalvonnalla eikä kaupunkimittauksella ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Asemakaavan selostusta ja kaavamääräyksiä täydennettiin Ely-keskuksen lausunnon perusteella koskien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, ympäristön laatu- ja toimivuustavoitteita, luontoarvoja, liikennettä ja sen vaikutuksia sekä ympäristömuutoksia. Kaavakarttaan on lisätty kaapelirasite Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n lausunnon perusteella. Kotkan kuntatekniikka esitti kaavakartasta useita huomioita, jotka eivät kuitenkaan edellyttäneet kaavakartan tai merkintöjen muuttamista. Kymenlaakson museo ei näe teollisuusalueen laajentamiselle kulttuurihistoriaan pohjautuvaa estettä, mutta rakentamiselle tulee asettaa korkeatasoiset arkkitehtoniset tavoitteet. Asianajotoimisto Teperi & Co Jarno Tuhkasen, Seppo ja Tellervo Tuhkasen, Päivi Rouskun, Jouni Rouskun ja Jari Käen puolesta uudistaa mielipiteensä kyseenä olevasta asemakaavaluonnoksesta. Mielipiteessä esitetään huoli kaavan suojavyöhykkeen riittävyydestä, pohjaveden pilaantumisesta, ympäristöhäiriöiden lisääntymisestä, kalastusyrittäjien elinkeinosta ja virkistyskalastajien harrastusmahdollisuuksista. Nykyaikaisen teollisuuslaitoksen toimintaa ohjaavassa ympäristöluvassa varmistetaan ettei laitos aiheuta kohtuutonta haittaa ympäristölleen. Kalastuselinkeino ja -harrastus tuskin kärsivät maakuntakaavan sekä Kotkan yleiskaavan mukaisen teollisuusalueen laajennuksesta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavahankkeessa turvataan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen. Kaavahanke on maakuntakaavan sekä Kotkan yleiskaavan mukainen. Koko suunnittelualue on yleiskaavassa merkitty T=teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Asemakaavamääräyksissä on otettu huomioon suunnittelualueen pääosan kuuluminen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin edellyttäen uudisrakennusten arkkituurille korkeatasoisuutta. Kunnan tavoitteet Kaupungin tavoitteena hankkeessa on, että sen alueella on riittävästi tarjolla erilaiseen yritystoimintaan soveltuvia rakennuspaikkoja. Osallisten tavoitteet Maanomistajan tavoite on kaupungin kanssa tehtävän kaavoitussopimuksen myötä saada rakennusoikeutta omistamilleen alueille, joihin voisi sijoittua jo olevasta toiminnasta synergiahyötyjä: lämpö, sähkö, teollisuushöyry, hyvät liikenneyhteydet, käyttävää yritystoimintaa.

167 81, KH :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Kaavaratkaisun vaihtoehdot rajoittuivat maanomistuksesta johtuen lähinnä kaavan rajaukseen. Muita sijoitusvaihtoehtoja ei ollut. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue liittyy tiiviisti etelässä Korkeakosken teollisuusalueeseen täydentäen sitä Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 4,42 ha. Merkinnällä T 3,24 ha, merkinnällä TV 0,93 ha sekä rautatiealuetta 0,25 ha. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Merkinnällä T olevan korttelialueen tonttitehokkuus e=1,0 ja rakennusten enimmäiskorkeus 40,00 m. Tämän yläpuolelle saa rakentaa vain prosessiin liittyviä teknisiä tiloja ja rakenteita enintään 5 % käytetystä kerrosalasta. Merkinnällä TV olevan korttelin rakennusoikeus on 1500 kem2. Rakennusten enimmäiskorkeus on 15,00 m. 5.4 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu Hankealueen sijainnilla pyritään luomaan synergiaetuja Korkeakosken hyötyvoimalan ja mahdollisen uuden tulevan toiminnan välille. Mm. biopolttoainetuotantolaitosta pidetään Kotkan Energia Oy:n mukaan yhtenä vaihtoehtona. Kaava-alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Alueen kautta johtaa rautatie Sunilan satamaan ja alueelta on hyvä tieyhteys maantiehen. Koska uuden toiminnan sisältöä ei vielä tiedetä, ei alueelle johtavia liikennemääriä voida arvioida. Voidaan kuitenkin todeta, että liittymä Hurukselantiehen on asianmukaisesti suunniteltu ja rakennettu Ely-liikenteen luvalla ja se toimii merkittävälläkin liikennemäärän lisäyksellä. Teollisuusalueelle johtavan ns. kumipyöräliikenteen lisäys saattaa kuitenkin aiheuttaa rautatien tasoristeyksessä turvalaitteiden lisäystarpeen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue liittyy Korkeakosken teollisuusalueeseen, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Uudisrakennusten sopeutumiseen olevaan teollisuusympäristöön sekä toisaalta maaseutumaiseen peltomaisemaan kiinnitetään erityistä huomiota. T-merkitty tehokkaampi ja korkeampi teollisuusrakentaminen on osoitettu maakuntakaavan mukaisesti luode-kaakko-suuntaisesti alueen halki kulkevan rautatien länsipuolelle. Radan itäpuolelle rautatiekuljetuksia varten osoitettu matalampi varastorakennusten korttelialue sopeutuu peltomaiseman reunaan alueella jo olevien kasvihuonerakennusten tuntumaan. Hurukselantien suunnasta katsottuna vanha Korkeakosken teollisuusalue sekä myöhemmin rakennettu Korkeakosken Hyötyvoimalaitos erottuvat maisemasta jo nyt merkittävästi, teollisuusalueen laajenta-

168 81, KH :00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 7 minen ei tuo siihen oleellista muutosta. Maiseman muutos on merkittävämpi aivan lähialueen asuinrakennuksille Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja virkistyskäyttöön Vaikutuksia juuri ei ole, koska alueella ei ole luonnonympäristöä eikä varsinaista virkistyskäyttöä. Kaava-aineiston liitteenä aiemmin olleen vanhentuneen ilmakuvan mukainen ns. ruderaatti - joutomaa-alue on suurelta osin väistynyt Hyötyvoimalaitoksen tarpeisiin laajennetulta asfaltoidulta alueelta. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella jo oleva teollinen toiminta voi aiheuttaa ympäristössä häiriötekijöitä. Koska alueelle sijoittuva uusi toimintamuoto ei ole vielä tiedossa, tullaan toiminnalle asetettavat reunaehdot määrittelemään todennäköisesti ympäristöluvassa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan laatiminen tähtää rakentamiseen kaavan saatua lain voiman. Kotkassa , täydennetty Marja Nevalainen kaavoitusinsinööri Ak0413se

169 1:17 81, KH :00 / Pykälän liite: asemakaavakartta :75 Helil 69 0rp rp 14 2: : :17 2rp : TV :10 ESKOLA 23 1rp 3rp 38: rp 2: rp 81 2: rp rp 7 T e= : LR lr 131 2rp 9:57 4rp 8rp 6rp 10rp 12rp 14rp 16rp 18rp 20rp 22rp 5rp 7rp 9rp 24rp 26rp 28 2: : : : : : rp KORKEAKOSKI 10 18:0 53 LR T e= T T e= rp e= :

170 81, KH :00 / Pykälän liite: merkinnät ja määräykset KOTKA ASEMAKAAVA 44. KAUPUNGINOSA KORKEAKOSKI OSA KORTTELIA 7 JA RAUTATIEALUETTA 45. KAUPUNGINOSA ESKOLA KORTTELI 26 1 : 2000 Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 mukainen ja tarkistettu Juhani Lempinen Paikkatietoinsin ri Asemakaavamerkinn t ja -m r ykset: T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Rakennusten arkkitehtuurin tulee olla korkeatasoista ja rakennusten tulee sopeutua valtakunnallisesti merkitt v n rakennettuun kulttuuriymp rist n. TV Varastorakennusten korttelialue. LR Rautatiealue. 3 metri kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. KO 44 7 Ohjeellinen tontin raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero Rakennusoikeus kerrosalaneli metrein. e=1.00 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan Rakennuksen vesikaton ylimm n kohdan korkeusasema, jonka yl puolelle saa rakentaa vain prosessiin liittyvi teknisi rakenteita tai tiloja enint n 5% k ytetyst kerrosalasta. Rakennusala. Korttelin rajan osa, jonka kohdalta ei saa j rjest ajoneuvoliittym. Istutettava alueen osa. Istutettavia puita. Maanalaista johtoa tai avo-ojaa varten varattu alueen osa. lr Ohjeellinen rautatiealue. Tonteilla on oltava riitt v m r autopaikkoja. Kotkassa Marja Nevalainen Kaavoitusinsin ri Suunn. M. Nevalainen Piirt. H. Teittinen Kaava nro 0413 Kv. hyv.

171 81, KH :00 / Pykälän liite: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto

172 81, KH :00 / Pykälän liite: Kotkan ympäristökeskuksen lausunto

173 82, KH :00 TETA: 217/2014 Lausunto Kymenlaakson Vesi Oy:n ja Liikelaitos Kouvolan Veden Selänpään pohjavedenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Tela / 18 Valmistelija: Kuntatekniikka, suunnittelupäällikkö Matti Paavola, puh /. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on pyytänyt kaupungin lausuntoa Kymenlaakson Vesi Oy:n ja Liikelaitos Kouvolan Veden Selänpään pohjavedenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta, esityslistan liitteenä. Hankkeesta vastaavat Kymenlaakson Vesi Oy ja Liikelaitos Kouvolan Vesi ovat käynnistäneet YVA-hankkeen, jossa selvitetään pohjaveden ottamisen mahdollisuudet Kouvolan Selänpään pohjavesialueelta. Hankkeella pyritään parantamaan Kymenlaakson alueella yli asukkaan talousveden toimituksen varmuutta sekä korvaamaan pintaveden käyttöä. Arvioitavat vaihtoehdot YVA-menettelyssä tarkastellaan kolmea Selänpään pohjavesivaroihin perustuvaa vedenhankinnan vaihtoehtoa. Vaihtoehtojen pääasiallinen ero on otettavissa vesimäärissä. Pohjavedenottamon sijoittumista tarkastellaan Halisenromppujen ja Hunkerinromppujen osalta yhdessä ja erikseen. Lisäksi 0+ -vaihtoehdossa tarkastellaan Selänpään vedenottohankeen toteuttamatta jättämistä ja muita toimenpiteitä, joilla Kymenlaakson vedenhankintaa turvataan. Ve1: Pohjavedenotto m3/d a. Pohjavedenotto Halisenromppujen alueelta b. Pohjavedenotto Hunkerinromppujen alueelta c. Pohjavedenotto sekä Halisenromppujen että Hunkerinromppujen alueelta Ve2: Pohjavedenotto m3/d Vaihtoehdossa tarkastellaan pohjavedenottoa sekä Halisenromppujen että Hunkerinromppujen alueelta. Vedenottomäärien jakautuminen alueiden kesken arvioidaan selostusvaiheessa. Ve3: Pohjavedenotto m3/d ja suojaimeytys Vaihtoehdossa tarkastellaan pohjavedenottoa sekä Halisenromppujen että Hunkerinromppujen alueelta. Lisäksi tässä vaihtoehdossa imeytetään Vuohijärven vettä ottamoalueen vieressä. Ottamoiden lisäksi tarkastellaan neljää vaihtoehtoista pohjaveden siirtolinjavaihtoehtoa: L1: Linjaus Selänpäästä Kuivalan tekopohjavesilaitokselle seuraa osan matkaa Kansikkaantietä ja loppupäässä se kulkee pienen matkaa Tarhajärven pohjassa. Kuivalasta linja jatkuu Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kautta Pilkanmaan pintavesilaitokselle. L2: Linjaus Selänpäästä Kuivalan tekopohjavesilaitokselle noudattelee maanteitä 368. Putkiyhteys alittaa Haukkajäven Puhjonsalmen kohdalla. Kuivalasta linja jatkuu Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kautta Pilkanmaan pintavesilaitokselle. L3: Linjaus Selänpäästä Pilkanmaan pintavesilaitokselle noudattelee alkuosalla rautatien linjausta. Ennen Pilkanmaata putki alittaa Kymijoen. Lin-

174 82, KH :00 TETA: 217/2014 ja jatkuu Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kautta Kuivalan tekopohjavesilaitokselle. L4: Okanniemen putkilinjausta noudatteleva linjaus Pilkanmaan pintavesilaitokselle. Linja jatkuu Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kautta Kuivalan tekopohjavesilaitokselle. Arvioitavat ympäristövaikutukset Hanke vaikuttaa koko Kymenlaakson vedenhankintaan. Tämä huomioidaan vaikutusten arvioinneissa, vaikka hankkeen välittömät vaikutukset kohdistuvatkin Selänpään pohjavesialueelle sekä siirtolinjan lähialueille. Hankkeessa arvioidaan pohjavedenoton vaikutuksia Selänpään alueella sekä rakennettavan siirtolinjan ympäristövaikutuksia. Arvioinnissa tarkastellaan sekä rakentamisen että toiminnan aikaisia vaikutuksia. Keskeisimpiä arvioitavia vaikutuksia ovat: - vaikutukset pohja- ja pintavesiin - vaikutukset luonnonoloihin - vaikutukset maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan ja kulttuuriympäristöön - vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen - vaikutukset maa- ja kallioperään./. Esityslistan liitteenä on hankkeen yleiskartta, ottamoalueen kartta sekä kartta siirtolinjavaihtoehdoista. YVA-ohjelma on saatavissa kokonaisuudessaan osoitteesta Teknisen lautakunnan lausunto Selänpään pohjavedenottohanke on Kotkan kaupungille tärkeä kaupungin vedensaannin turvaamiseksi. Nykyiset vesivarat riittävät normaalitilanteessa, mutta häiriö- ja poikkeustilanteissa vedenjakelu voi heiketä merkittävästi, koska Kuivalan tekopohjavesilaitoksen vettä ei voida korvata muilla vesilähteillä. Kotkan kaupungin alueella ei ole korvaavia vesilähteitä. Suomen Ympäristökeskuksen varmuusluokituksessa Kotka on luokassa II. Luokitus perustuu tilanteeseen, jossa pääasiallinen vedenotto ei ole käytettävissä. Luokassa II talousvettä on käytettävissä l/as/d. Selänpään hankkeen toteutuessa luokkaa voidaan nostaa I:teen, jossa talousvettä on käytettävissä > 120 l/as/d. Maininta luokituksesta ja sen muutoksista tulee lisätä YVA-selostukseen. Ohjelman kohdassa Pohjaveden laatu todetaan aikaisemmissa tutkimuksissa saadun nykyisten ohjearvojen ylittäviä fluoridipitoisuuksia. Hankkeessa tulee selvittää ja arvioida vedenoton vaikutukset fluoridipitoisuuksiin sekä toimenpiteet, jos pitoisuuden alentamiseen on tarvetta. Ohjelman kohdassa Muut vedenottajat Selänpään pohjavesialueella todetaan Liikelaitos Kouvolan Vedellä olevan voimassa oleva vedenottolupa enintään 600 m3/d. Lisäksi Liikelaitos hakee parhaillaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa vedenoton nostamiseen m3/d. Liikelaitos Kouvolan Vesi on siis mukana yhteisessä pohjavesihankkeessa Kymenlaakson Vesi Oy:n kanssa sekä samanaikaisesti sillä on oma erillinen hanke samalla pohjavesialueella. Näiden hankkeiden yhdistäminen ei liene mahdollista. mahdollista. YVA-ohjelmassa ei ole eritelty kunkin toimijan osuutta tuotettavasta vedestä. Tämä tulee lisätä YVA-selostukseen alustavana arviona.

175 82, KH :00 TETA: 217/2014 Ohjelman kohdassa Rekisteröidyt mahdolliset pilaantuneet maaperän alueet pohjavedenottamon läheisyydessä on tiedossa yksi mahdollisesti pilaantunut alue. Ohjelman mukaan kohteet käydään läpi, jos niistä on tietoja saatavilla. Siis tarkoituksena ei ole tarkemmin selvittää pilaantuneisuutta. On syytä tarkemmin selvittää tiedossa olevan alueen pilaantuneisuus, vaikka näytteiden otolla. Myös havaintoputkesta 103B havaittu vähäinen öljyhiilivetyjakeen C21-C30 pitoisuus 29 yg/l puoltaa tarkemman pilaantuneisuusselvityksen tekemistä. Ohjelman kohdassa 6.9 Liikenne ei lainkaan mainita rautatietä, joka on kuitenkin hankkeen vieressä. Ratahallintokeskus (nyk. Liikennevirasto) on 2008 laatinut raportin Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinnan kehittäminen. Raportissa Selänpään pohjavesialue on mainittu, mutta todettu sen kuuluvan rautatieliikenteen riskien osalta vähäisten riskien luokkaan. Alue on saanut 90 riskipistettä, kun vähäisen riskiluokan raja on 100 pistettä. Ohjelmassa rautatieliikenne tulee vähintäänkin todeta lievästi riskiä aiheuttavaksi. Kaupunkisuunnittelun lausunto Kaupunkisuunnittelu on todennut, ettei sillä ole edelliseen lausuntoon lisättävää. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Kuntatekniikan johtaja Hannele Tolonen Lautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle edellisen lausunnon sisällytettäväksi Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle annettavaa kaupungin lausuntoon. Hyväksyttiin. Ympla / 44 Valmistelijat: Ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala, puh Ympäristöterveyspäällikkö Taito Palo, puh Kymenlaakson Vesi Oy ja liikelaitos Kouvolan Vesi selvittävät mahdollisuudet pohjaveden ottamiseen Kouvolassa Selänpään pohjavesialueelta. Tarkoituksena on parantaa Kymenlaakson alueella yli asukkaan talousveden toimituksen varmuutta ja korvata pintaveden käyttöä. Hankkeen vaikutukset tarkastellaan YVA-lain mukaisessa menettelyssä. Kymenlaakson Vesi Oy ja liikelaitos Kouvolan Vesi ovat toimittaneet Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointiohjelman. ELY-keskus on pyytänyt ohjelmasta Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan lausuntoja. ELY-keskus on pyytänyt hankkimaan myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen, maankäytöstä, teknisestä toimesta sekä pelastustoimesta vastaavien lautakuntien lausunnot. Kotkan kuntatekniikka on valmistellut teknisen lautakunnan käsittelyyn lausunnon, johon on liitetty kaupunkisuunnittelun kannanotto. Lausunnon valmisteluvaiheessa valmistelija on ollut yhteydessä myös ympäristökeskukseen. Ympäristökeskuksella ei ole Kotkan osalta ympäristönsuojelun eikä ympäristöterveysvalvonnan osalta lisättävää kuntatekniikan esitykseen. Pyhtään osalta voidaan todeta, että vedentoimitus Pyhtäällä voidaan varmistaa häiriötilanteessa kunnan alueella olevilla varavedenottamoilla. Va-

176 82, KH :00 TETA: 217/2014 ravedenottamoiden (Korkeaharjun ja Heinlahden varavedenottamot) käyttö on mahdollista kuitenkin vain väliaikaisesti, koska talousvedessä on laatuvaatimukset ylittävä määrä fluoridia ja laatusuositukset ylittävä määrä alumiinia. Vedenkäsittelyssä ei ole myöskään varauduttu alkaloinnin järjestämiseen jatkuvaa vedenottoa ajatellen. Lisäksi talousveden riittävyys muodostunee ongelmaksi, mikäli varavedenottamoita käytetään pitkään kunnan ainoina vesilähteinä. Kotkan kuntatekniikan lausunnossa esitetty YVAohjelmassa huomioitavista seikoista pätee myös Pyhtään osalta../. Liite 1. Kuntatekniikan valmistelema lausunto karttaliitteineen. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan Kotkan kaupunginhallitukselle ja Pyhtään kunnanhallitukselle edellä esitetyn. Hyväksyttiin. Kh /. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö on esityslistan liitteenä../. Hankkeen yleiskartta, ottamoalueen kartta sekä kartta siirtolinjavaihtoehdoista ovat esityslistan liitteinä. YVA-ohjelma on saatavissa kokonaisuudessaan osoitteesta Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää antaa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan lausunnoista ilmenevän mukaisen lausunnon Kymenlaakson Vesi Oy:n ja Liikelaitos Kouvolan Veden Selänpään pohjavedenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Toimeenpano: Ote: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ei oikaisuvaatimusohjetta

177 82, KH :00 / Pykälän liite: Lausuntopyyntö

178 82, KH :00 / Pykälän liite: Yleiskartta

179 82, KH :00 / Pykälän liite: Ottamot

180 82, KH :00 / Pykälän liite: SiirtolinjaVaihtoehdot

181 83, KH :00 KH: 1359/2013 Europarlamenttivaalit 2014; vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen Kh Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh Kunnanhallituksen on vaalilain 15 :n mukaan hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava 1. kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme 2. laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Jäsenet ja varajäsenet on valittava vaalikelpoisista kunnan asukkaista siten, että Kymen vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneet puoluerekisteriin merkityt puolueet mahdollisuuksien mukaan tulevat edustetuiksi kussakin vaalilautakunnassa ja vaalitoimikunnassa. Harkittaessa edellisten eduskuntavaalien edustavuutta vaalilautakunnissa ja -toimikunnissa tarkastellaan jäseniä ja varajäseniä erikseen. Näin tehdään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %. Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Ehdotusten tekijöiden on varmistettava, että ao. henkilöt ovat todella käytettävissä ko. tehtävään. Europarlamenttivaalit järjestetään Vaalien ennakkoäänestys järjestetään Vaalilautakunnat, äänestysalueet ja -paikat selviävät liitteestä. Jäsenehdotuksia tekevien tulisi varmistua siitä, että ao. henkilöllä on mahdollisuus päästä ao. äänestyspaikalle myös ilman julkisen kulkuneuvon käyttöä. Edelleen asetetaan entiseen tapaan viisi vaalitoimikuntaa../. Valtuustoryhmien ehdotukset vaalilautakuntien ja -toimikuntien kokoonpanoksi jaetaan erillisenä liitteenä kokoukseen osallistuville ja valtuustoryhmien puheenjohtajille. Äänestyspaikat ilmenevät lautakuntaluettelosta../. Äänestyspaikkaluettelo on liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää vuoden 2014 europarlamenttivaaleja varten - asettaa vaalilautakunnat 25 äänestysalueelle ja valita kuhunkin vaalilautakuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellisen määrän varajäseniä (vähintään kolme) - asettaa laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten viisi vaalitoimikuntaa sekä valita kuhunkin vaalitoimikuntaan puheenjohtajan, va-

182 83, KH :00 KH: 1359/2013 rapuheenjohtajan ja yhden muun jäsenen sekä tarpeellisen määrän varajäseniä (vähintään kolme) - asettaa vaalilautakuntien varajäsenet sekä vaalitoimikuntien varajäsenet laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Toimeenpano: Ote ja luettelo jäsenistä: keskusvaalilautakunta Ilmoitus: jäseniksi ja varajäseniksi nimetyt valtuustoryhmien puheenjohtajat Oikaisuvaatimusohje

183 83, KH :00 / Pykälän liite: Äänestysaluejako alkaen_korjattu KOTKAN KAUPUNGIN ÄÄNESTYSALUEJAKO ALKAEN Äänestysalueen nimi Äänestyspaikan käyntiosoite 001 Kaupungintalon äänestysalue Kaupungintalo Kustaankatu 2, Kotkansaari 002 Toivo Pekkasen koulun Toivo Pekkasen koulu äänestysalue Ruotsinsalmenkatu 13, Kotkansaari 003 Kirjastotalon äänestysalue Kirjastotalo Kirkkokatu 24, Kotkansaari 004 Keskuskoulun äänestysalue Keskuskoulu Keskuskatu 28, Kotkansaari 005 Katariinan äänestysalue Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Kymenlaaksonkatu 29, Kotkansaari 006 Tiutisen äänestysalue Tiutisen koulu Alakoulukuja, Tiutisensaari 007 Hovinsaaren äänestysalue Hovinsaaren koulu Ruununmaankatu 2, Hovinsaari 008 Metsolan ja Korelan äänestysalue Langinkosken koulu Allintie 20, Metsola 009 Lankilan äänestysalue Aittakorven koulu Vesantie 3, Aittakorpi 010 Ruonalan äänestysalue Ruonalan koulu Karhuvuorentie 1, Ruonala 011 Mussalon äänestysalue Mussalon koulu Rajakalliontie 10, Mussalo 012 Karhuvuoren äänestysalue Kiinteistö Welho Ututie 2, Karhuvuori 013 Aittakorven äänestysalue Aittakorven seurakuntatalo Luhtipolku 3, Aittakorpi 014 Karhulan äänestysalue Karhulan koulu Vesivallintie 16, Karhula 015 Eskolan ja Helilän äänestysalue Helilän koulu Suntionkatu 27, Helilä 016 Sunilan ja Suulisniemen Hakalan koulu äänestysalue Poikkikatu 7, Sunila 017 Hovilan äänestysalue Kyminkartanon koulu Temppelikatu 18, Kalliokoski 018 Kalliokosken ja Kierikkalan Kyminkartanon koulu äänestysalue Temppelikatu 18, Kalliokoski 019 Koivulan äänestysalue Koivulan koulu Koivulantie 5, Koivula

184 83, KH :00 / Pykälän liite: Äänestysaluejako alkaen_korjattu 020 Korkeakosken ja Laajakosken Korkeakosken koulu äänestysalue Veikkolantie 9, Korkeakoski 021 Ristinkallion äänestysalue Otsolan koulu Hiidenkirnuntie 2, Otsola 022 Otsolan äänestysalue Otsolan koulu Hiidenkirnuntie 2, Otsola 023 Tavastilan äänestysalue Tavastilan koulu Tavastilantie 227, Tavastila 024 Länsi-Kymin äänestysalue Pihkoon koulu Aartapolku 41, Pihkoo 025 Hurukselan äänestysalue Seuratalo Soihtula Hurukselantie 1953, Huruksela

185 84, KH :00 KH: 479/2014 Kansallinen veteraanipäivä Kh Valmistelijat: Tiedotuspäällikkö Kari Makkonen, puh Ohjelmapäällikkö Tiina Salonen, puh Suomen kuntaliiton yleiskirje 5/80/2014: Kansallista veteraanipäivää vietetään sunnuntaina Nyt valtakunnallisesti 28. kertaa vietettävän veteraanipäivän tunnuksena on Kiitollisina kohti tulevaisuutta Tacksamma emot framtiden. Maamme kuntien ja kuntayhtymien toivotaan osallistuvan päivän viettoon järjestämällä runsaasti erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Kansallisen veteraanipäivän päätoimikunta ja Suomen Kuntaliitto toivovat kuntien ja kuntayhtymien ottavan huomioon päivän järjestelyissä veteraanien itsensä lisäksi teeman mukaisesti erityisesti nuoret ikäluokat. Samoin toivotaan toimittavan laajassa yhteistyössä seurakuntien, puolustusvoimien, kansalais- ja maanpuolustusjärjestöjen, nuorisojärjestöjen sekä muiden paikallisten yhteisöjen kanssa. Valtakunnallinen päätapahtuma on tänä vuonna Mikkelissä. Kansallisen veteraanipäivän juhlan ohjelmaan Kotkassa kuuluu sinibarettien suorittama lipunnosto kaupungintalon edustalla kello 8 ja pääjuhla, jonka ohjelma on seuraava: KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN JUHLA KOTKAN SEURAKUNTAKESKUKSESSA SUNNUNTAINA klo 15. Musiikkia Seppelepartioiden lähettäminen Kotkan seurakunnan pastori Jukka Hänninen Narvan marssi Kotkan kaupungin tervehdys Nuoren puheenvuoro, Erika Heinonen, Karhulan yläkoulun oppilas Musiikkia Juhlapuhe, Ruotsin kunniakonsuli, Steveco Oy:n hallituksen puheenjohtaja Asser Ahleskog Musiikkia Maamme Ennen juhlaa on kahvitarjoilu alkaen kello 14 seurakuntakeskuksen kahvilassa. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää nimetä kaupungin tervehdyksen esittäjän kansallisen veteraanipäivän juhlaan Kotkan seurakuntakeskuksessa kello 15.

186 84, KH :00 KH: 479/2014 Toimeenpano: Ote: tervehdyksen esittäjä Oikaisuvaatimusohje

187 85, KH :00 KH: 480/2015 Pohjoismaiset Merikadettipäivät Kotkassa Kh Valmistelijat: kehitysjohtaja Terhi Lindholm, puh kaupunginjohtajan sihteeri Nina Rauhala, puh Pohjoismaiset Merikadettipäivät (Nordic Cadet Meeting 2014, NOCA) on päätetty järjestää Kotkassa Järjestelyistä vastaa Merisotakoulu ja tapahtumaan osallistuu kadetteja ja merivoimien henkilökuntaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Osallistujien yhteisvahvuus on henkeä. Tapahtumaan sisältyy mm. avajais- ja päättäjäisparaati, akateeminen seminaari ja urheilukilpailuja, joita yleisölläkin on mahdollisuus seurata. Yleisö pääsee myös tutustumaan vieraileviin aluksiin. Merisotakoulu on pyytänyt Kotkan kaupunkia tukemaan tapahtuman järjestelyjä myöntämällä seuraavat tilat ja / tai alueet veloituksetta Merisotakoulun käyttöön: Urheilupaikat 1. Lentopallo, to 7.8. klo 9-18 kaksi kenttää Karhulan palloiluhallissa 2. Uinti, pe 8.8. klo sisäaltaan kaikki radat Katariinan Uimalassa 3. Köydenveto ja maastojuoksu pe 8.8. klo Puistolan urheilukenttä - Katariinan Meripuiston alue. Köydenveto on tarkoitus järjestää urheilukentällä (klo 13-14) ja maastojuoksu siten, että lähtö ja maali sijaitsevat urheilukentällä reitin kiertäessä Katariinan Meripuistossa. Kevyen liikenteen ohjaamisen kisan aikana huolehtii sotilaspoliisi. 4. NCC (Naval Combat Course) la 9.8. klo Sapokan alueella. Tapahtuman järjestelyistä on karttaliite. Kilpailuun liittyen on tarve osittain rajoittaa ulkopuolisten liikkumista alueella kuten maastojuoksussa, sekä ohjata liikennettä Tammikadulla, jotta kilpailijat pääsevät turvallisesti tien yli suorittamaan AT-areenan takana olevalle hiekkakentälle suunniteltuja rasteja. Turvallisuudesta vastaa Sotilaspoliisi. 5. Jalkapallo la 9.8. klo Arto Tolsa Areenalla. Pelit toteutetaan kahdella pienellä kentällä samanaikaisesti. Merisotakoulu pyytää Kotkan kaupunkia lisäksi asettamaan tervehdyspuheen esittäjän sekä vastaanoton isännät seuraaviin tilaisuuksiin: 1. Avajaisparaati to Kantasatamassa. Ohjelmassa ovat lipunnosto, Merisotakoulun johtajan ja Kotkan kaupunginjohtajan lyhyet puheet. 2. Päättäjäisparaati su klo Ohjelmassa ovat lipunlasku, Merisotakoulun johtajan puhe, kaupunginjohtajan puhe ja Ruotsin Merisotakoulun johtajan puhe (Ruotsi isännöi vuoden 2015 kisoja) sekä NOCA lipun luovutus Ruotsin Merisotakoulun johtajalle. Paraatialueiden turvallisuudesta sekä väliaikaisesta liikenteen sulkemisesta vastaa sotilaspoliisi. 3. Kotkan kaupungin vastaanotto kutsuvieraille noin henkeä to 7.8. klo Merikeskus Vellamon opetustilassa. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää - myöntää esitetyt alueet ja tilat veloituksetta Merisotakoulun käyttöön

188 85, KH :00 KH: 480/ nimetä kaupunginjohtajan puheen esittäjäksi avajaistilaisuudessa sekä päätöstilaisuudessa järjestää vastaanoton hengelle Merikeskus Vellamossa klo ja nimetä tilaisuuden isännät. Toimeenpano: Ote: Merisotakoulu kaupunginjohtaja vastaanoton isänniksi nimetyt kehitysjohtaja kaupunginjohtajan sihteeri liikuntatoimi tilapalvelu Oikaisuvaatimusohje

189 86, KH :00 KH: 376/2014 Työsuojelun toimintaohjelma YTNK Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh Työsuojelu on laatinut työsuojelun toimintaohjelman vuosille Ohjelmassa linjataan työsuojeluvastuut ja todetaan työsuojelun organisaatio sekä määritellään toimikauden tavoitteet, niiden seurantakohteet ja mittarit../. Työsuojelun toimintaohjelma on liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Käsittely: Päätös: Henkilöstöjohtaja Uusitalo Yhteistoimintaneuvottelukunta päättää merkitä asian käsitellyksi ja lähettää sen henkilöstöjaoston kautta kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Puheenvuoron asiassa käytti Pulkkinen. Merkittiin tiedoksi ja päätettiin lähettää henkilöstöjaoston kautta kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Heja / 16 Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh Esittelijä: Ehdotus: Käsittely: Päätös: Henkilöstöjohtaja Uusitalo Henkilöstöjaosto päättää merkitä asian tiedoksi ja lähettää sen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Puheenvuoron asiassa käyttivät Merivirta ja Hirvonen. Merkittiin tiedoksi ja päätettiin lähettää kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Kh Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, puh /. Työsuojelun toimintaohjelma on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä työsuojelun toimintaohjelman Toimeenpano: Ote: henkilöstöpalvelut tiedotuspäällikkö / intranet Oikaisuvaatimusohje

190 86, KH :00 / Pykälän liite: Työsuojelun toimintaohjelma (9) TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Työsuojelulla tarkoitetaan yhteistoimintaa, jonka tuloksena työtä ja työympäristöä seurataan ja kehitetään jatkuvasti. Työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteena on tukea henkilöstön työkykyisyyttä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja poistaa työoloista tai työn tekemisestä johtuvia haittoja. Motivoitunut henkilöstö kantaa vastuun työstään ja työympäristönsä kehittämisestä. Toimivan ja turvallisen työn ja työympäristön merkitys työn tuottavuudelle on ratkaiseva. Työturvallisuuslain 9 :ssä säädetään: Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Työturvallisuuslaissa on edellytetty työpaikkojen kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa otettavaksi huomioon toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet työkyvyn ylläpitämiseksi. Työkykyä ylläpitävä toiminta koostuu kolmesta osatekijästä: työturvallisuuden, työyhteisön toimivuuden, työn ja työajan järjestelystä sekä esimiestyöstä työn henkisen ja fyysisen kuormittavuuden vähentämisestä ja työympäristön parantamisesta työntekijöiden omasta toiminnasta Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet työkykyä ylläpitävän toiminnan sisällyttämisestä työsuojelusopimuksiin ja hyväksyneet suosituksen työkykyä ylläpitävästä toiminnasta työpaikalla. Työsuojelun yhteistoimintavelvoite ja työsuojeluvastuut Työsuojelu on käytännössä työpaikoilla tapahtuvaa henkilöstön ja linjajohdon välistä työsuojelun yhteistoimintaa. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia siitä, että työntekijät saavat tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työoloihin vaikuttavista asioista sekä niitä koskevista selvityksistä ja suunnitelmista. Työntekijöiden on osaltaan toimittava yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa työsuojelun edistämiseksi. Yhteistoimintavelvoite perustuu työturvallisuuslakiin (299/2002). Tavoitteena on, että yhteistoiminta ja tiedottaminen työsuojeluasioissa toteutuvat myös pienillä työpaikoilla. Työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja yhteistoiminnassa käsiteltävistä asioista säädetään laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) sekä kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksessa (KT:n yleiskirje 25/2002).

191 86, KH :00 / Pykälän liite: Työsuojelun toimintaohjelma (9) Työsuojeluyhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat: työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat muutokset työpaikan vaarojen ja haittojen selvittämisen periaatteet ja toteuttamistapa vaarojen arvioinnissa ja työterveyshuollon selvityksissä esille tulleet turvallisuus- ja terveysasiat turvallisuutta, terveyttä sekä työkykyä ylläpitävään toiminta työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat seikat työntekijöille annettava opetus, ohjaus ja perehdyttäminen työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat seurantatiedot työsuojelun toimintaohjelma työterveyshuollon järjestäminen ja toimintasuunnitelma Yksittäisen työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat asiat käsitellään asianomaisen esimiehen ja työntekijän kesken työpaikkatasolla. Laajasti ja yleisesti työpaikkoja koskevat yhteistoiminta-asiat käsitellään yhteistoimintaneuvottelukunnassa (YTNK), joka toimii myös työsuojelutoimikuntana. Työsuojeluvastuut Työpaikkojen organisaation ylin johto on viimekädessä vastuussa työsuojelusta. Käytännössä työsuojelun hoitaminen on hajautettu eri tasoille organisaatiota. Ylimmän johdon lisäksi vastuu jakautuu linjaorganisaatiolle, yleensä keskijohdolle ja työnjohdolle, sekä yksittäisille työntekijöille. Hyvässä turvallisuusjohtamisessa näkyy ylimmän johdon sitoutuminen turvallisuusasioihin. Työsuojeluorganisaatio, ensisijaisesti työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut, tukevat asiantuntemuksellaan linjaorganisaatiota työsuojelun toteuttamisessa, mutta eivät vastaa tai päätä siitä työpaikoilla. Työsuojeluorganisaatiolla ei ole päätösvaltaa eikä vastuuta työpaikkojen työsuojelun järjestämisessä, vain neuvoa antava rooli. Työnantaja Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan tulee tarkkailla työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta sekä selvittää vaarat ja arvioida niiden vaikutukset. Fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden ja terveyden ohella myös työyhteisön sosiaalista toimivuutta tulee tarkkailla, jotta työn vaarat ja työilmapiiriongelmat havaitaan riittävän ajoissa. Työnantajan on laadittava työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämistä ja työkyvyn ylläpitämistä varten ohjelma, ns. työsuojelun toimintaohjelma. Työnantajan sijainen Oikeudellisesti työsuojelun toimintavelvoitteet kuuluvat työnantajalle ja tämän sijaiselle. Työnantajan sijaisiksi luetaan henkilöt, jotka ovat esimiesasemassa työpaikalla. Tavallisimpia työnantajan sijaisia ovat työnjohtajat, rehtorit, päälliköt ja muut johtajat. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että sijaisilla on riittävä pätevyys ja edellytykset tehtävien hoitamiseen. Työpaikan työturvallisuuden vähimmäistason sekä eri osapuolten velvollisuudet määrittelee työturvallisuuslaki.

192 86, KH :00 / Pykälän liite: Työsuojelun toimintaohjelma (9) Vastuu- ja palvelualuejohdon työsuojelutehtävät Vastuu- ja palvelualueiden johto päättää teknisistä ratkaisuista, koneiden ja laitteiden hankinnoista sekä korjauksista sekä huolehtii, että hankitaan ainoastaan turvallisuusmääräykset täyttäviä koneita ja muita työvälineitä. Keskijohdon tulee huolehtia riskien arviointiin perustuvista työsuojeluohjeista sekä henkilönsuojainten tarpeen arvioinnista. He myös huolehtivat siitä, että suojaimien saatavuudesta ja niiden käyttöön perehdyttämisestä. Lähiesimiesten työsuojelutehtävät Työnjohtajan tai muun esimiehen on huolehdittava alaistensa opastamisesta työhön. Tähän kuuluvat turvalliset työtavat sekä tiedot työympäristön vaaroista. Esimiesten on huolehdittava työn ja työympäristön valvonnasta. Heidän on tarkkailtava työn oikeaa suorittamista ja työssä tarvittavien henkilönsuojainten käyttöä sekä annettava opastusta turvallisuusasioista. Työympäristön jatkuvassa seurannassa on tarkkailtava koneiden turvallisuutta ja kuntoa sekä suojauksia. Lisäksi on valvottava rakenteiden kuntoa, kulkuteiden turvallisuutta sekä yleistä järjestystä ja siisteyttä. Kaikkien toimialueiden esimiesten tulee myös seurata työntekijöidensä henkistä ja fyysistä kuormitusta. Lähiesimiesten on tarvittaessa reagoitava haitallisen kuormituksen kasvaessa. Työntekijä Työntekijöiden on saamansa opetuksen ja ohjauksen, ammattitaitonsa sekä työkokemuksensa perusteella huolehdittava työssään omasta turvallisuudestaan sekä myös muiden turvallisuudesta. Jokaisen on noudatettava työpaikan turvallisuusohjeita sekä ilmoitettava työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen ja työsuojeluorganisaatiolle. Ilmoitus on tehtävä myös siinä tapauksessa, että on jo poistanut havaitsemansa vaaran. Samalla pitää varoittaa muita vaarasta ja tehdä tarvittavat suojelutoimet. Jokaisen on tunnettava omaa työtään koskevat määräykset ja ohjeet sekä työympäristönsä vaarat sekä tiedettävä, miten niiltä suojaudutaan. Jokaisen velvollisuutena on käyttää teknisiin laitteisiin kuuluvia turvajärjestelmiä sekä henkilönsuojaimia. Henkilönsuojainten huolto kuuluu jokaisen työsuojeluvelvollisuuksiin. Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden hengelle tai terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle ja työsuojeluorganisaatiolle niin pian kuin mahdollista. Saman työpaikan eri toimijat Yhteisellä työpaikalla kukin työnantaja vastaa ensisijaisesti omien työntekijöidensä turvallisuudesta. Työn johto ja valvonta sekä siihen liittyvät työnantajan velvollisuudet kuuluvat kunkin työntekijän omalle työnantajalle. Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan vastuulla on, että hänen työpaikallaan työtä teettävä ulkopuolinen työnantaja ja sen työntekijät ovat saaneet tarpeelliset tiedot työhön kohdistuvista työpaikan vaara- ja haittatekijöistä. Ulkopuolisen työnantajan tulee saada tiedot työpaikan palontorjunnasta, ensiavusta ja evakuoinnista sekä näiden tehtävien vastuuhenkilöistä. Myös ulkopuolisten työntekijöiden on tiedotettava oman toimintansa vaaratekijöistä. Riittävä tiedonsaanti tulee varmistaa työnantajien keskinäisellä yhteistoiminnalla.

193 86, KH :00 / Pykälän liite: Työsuojelun toimintaohjelma (9) Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio Työsuojelutoimikunnan perustamisesta ja kokoonpanosta on säädetty työsuojelun valvonnasta annetun asetuksen (954/1973) 26 ja 27 :ssä. Asetuksen mukaan kunnassa voidaan sopia myös muulla tavalla järjestetystä yhteistoiminnasta ja yhteistyöelimen kokoonpanosta. Kotkan kaupungissa työsuojelun valvonnasta annetun asetuksen tarkoittamana työsuojelutoimikuntana toimii yhteistoimintaneuvottelukunta. Se kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa käsittelemään työsuojelutoimikunnan tehtäväksi määrättyjä asioita, jotka työsuojelutyöryhmä valmistelee toimikunnan päätettäväksi. Työsuojelutoimikunnan toiminnasta ja tehtävistä säädetään valvonta-asetuksen :ssä sekä kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksessa. Se tekemien linjausten ja päätösten pohjalta työsuojelujaokset järjestävät alueensa työpaikkojen työsuojelun yhteistoiminnan. Työsuojelujaokset (hyvinvointi- ja konsernipalveluiden jaos) käsittelevät ja päättävät työsuojelutoimikunnan ohjeistamissa puitteissa vastuualueiden työpaikkojen työsuojelusuunnitelmien laatimisesta. Jaokset päättävät työsuojelutoimenpiteiden käynnistämisestä käsittelevät vastuualueiden johtoryhmien esille tuomat työsuojeluasiat. Palvelualueiden johtoryhmät käsittelevät työpaikkojen henkilöstön ja esimiesten sekä työsuojelujaoksen esiin tuomat työsuojeluasiat. Työsuojeluasioita käsiteltäessä kokoukseen kutsutaan työsuojeluvaltuutettu. Tarvittaessa asian ratkaiseminen voidaan siirtää työsuojelujaokselle. Kaupungin nimeämän työsuojelupäällikön tehtävät määrittelee työsuojelun valvonnasta annetun asetuksen (954/1973) 17 ja Kunnallisen työsuojelu- ja työympäristösopimuksen 5. Työsuojelupäällikkö vastaa myös työsuojeluorganisaation (päällikön ja valtuutettujen) toiminnan järjestämisestä. Työsuojeluvaltuutetut jotka edustavat sekä työntekijä- että toimihenkilöasemassa olevaa henkilöstöä. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määrittelee työsuojelun valvonnasta annetun asetuksen 23 ja Kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksen 8. Työsuojeluvaltuutetut osallistuvat henkilöstön edustajina yhteistoimintaelimien kokouksiin ja työsuojelun yhteistoimijoina toimielinten kokouksiin niiden käsitellessä työsuojeluasioita. Kotkan kaupungissa on kolme työsuojeluvaltuutettua. Työpaikoilla voi myös olla työntekijöiden valitsema työsuojeluasiamies, joka toimii käytännön työtehtävien ohessa esimiehen yhteistyökumppaneina työsuojeluasioissa, ns. työsuojeluparina. Asiamiehet osallistuvat tarvittaessa työpaikan työsuojelutarkastukseen ja tarkkailevat työsuojelumääräysten noudattamista. Työterveyshuolto toimii kiinteässä yhteistyössä työsuojeluorganisaation ja työyhteisöjen sekä johdon kanssa. Tavoitteena on kokonaisvaltainen, kaupungin muuhun toimintaan kiinteästi liittyvä terveyden edistäminen ja terveysriskien torjunta. Työterveyshuollon sisällöstä ja tavoitteista sovitaan työterveyden toimintasuunnitelmassa, jonka on aina saatavilla Helmerissä. Työterveyshuollon sisällöstä ja tavoitteista sovitaan työterveyden toimintasuunnitelmassa. Työterveyden toimintasuunnitelma päivitetään ajantasaiseksi vuosittain. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana työpaikkojen terveysriskien arvioinnissa.

194 86, KH :00 / Pykälän liite: Työsuojelun toimintaohjelma (9) TYÖPAIKKATASO Hyvinvointipalvelut - Lasten ja nuorten palvelut - Sosiaalihuollon vastuualue - Terveydenhuollon vastuualue - Vanhustenhuollon vastuualue TYÖPAIKKOJEN HENKILÖSTÖ, TYÖSUOJELUASIAMIEHET, LÄ- HIESIMIEHET TYÖPAIKKATASO Konsernipalvelut - Hallinnon vastuualue - Talouden vastuualue - Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue - Kaupunkisuunnittelun vastuualue - Kuntatekniikan vastuualue - Tilapalveluiden vastuualue - Liikelaitokset TYÖPAIKKOJEN HENKILÖSTÖ, TYÖSUOJELUASIAMIEHET, LÄ- HIESIMIEHET Vastuualueiden johtoryhmät työsuojeluasioissa Työnantajan ja työntekijöiden edustajat sekä työsuojeluvaltuutetut - Vastuualueiden johtoryhmät työsuojeluasioissa Työnantajan ja työntekijöiden edustajat sekä työsuojeluvaltuutetut Hyvinvointipalveluiden tehtäväalueen työsuojelujaos / YTtoimikunta - työsuojeluvaltuutetut - henkilöstöjäsenet - työnantajan edustajat - käsittelee tehtäväalueen työsuojeluasiat Konsernipalveluiden tehtäväalueen työsuojelujaos / YTtoimikunta - työsuojeluvaltuutettu - henkilöstöjäsenet - työnantajan edustajat - käsittelee tehtäväalueen työsuojeluasiat Työsuojeluorganisaatio työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut - valmistelee, esittelee, seuraa päätösten toimeenpanoa, kokoontuu säännöllisesti Sisäilmaryhmä työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, työterveyslääkäri, isännöitsijät, terveystarkastaja - koordinoi ja arvioi työpaikkojen sisäilmaongelmakohteiden tilannetta. Työilmapiiriryhmä työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, työterveyshoitajat, työpsykologi, työhyvinvoinnin asiantuntija, pääluottamusmies - koordinoi työpaikkojen työilmapiiritilannetta Tyhy- ryhmä työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, työterveyden yhdyshenkilö, henkilöstöjohtaja, henkilöstösuunnittelija, henkilöstön edustaja, esimiesjäsen, työhyvinvointiasiantuntija, pääluottamusmies - työhyvinvointiin liittyvien asioiden valmistelu ja seuranta. TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA / YTNK - työnantajajäsenet: kaupunginjohtaja, kansliapäällikkö, palvelujohtaja, henkilöstöjohtaja, työsuojelupäällikkö. - henkilöstöjäsenet: työsuojeluvaltuutetut, pääluottamusmiehet - asiantuntijajäsen: TTH:n ylilääkäri tai toimitusjohtaja - käsittelee keskeiset työsuojeluasiat Kaavio 1. Kotkan kaupungin työsuojelun yhteistoimintaan osallistuvat tahot.

195 86, KH :00 / Pykälän liite: Työsuojelun toimintaohjelma (9) Kotkan kaupungin turvallisuusohjeet Kotkan kaupungin työsuojelun turvallisuusohjeet löytyvät henkilöstöportaali Helmeristä. Turvallisen ja terveellisen työympäristön sekä työjärjestelyjen toteuttamiseksi ja vastuukysymysten selvittämiseksi, on kaikkien saatavilla laki- ja asetuskokoelmia sekä työnantajan ja asiantuntijoiden ohjeita Kotkan kaupungin Helmeri-portaalista. Ohjeistoa pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Ohjeisto tulee esimiesten ottaa huomioon erityisesti työntekijän työhön perehdyttämisen ja opastuksen yhteydessä ja huolehtia siitä, että kaikilla työpaikan henkilökunnan jäsenillä on tilaisuus tutustua työtä, työn tekemistä, työpaikkaa ja henkilöstöpolitiikkaa koskeviin ohjeisiin ja määräyksiin. Nolla tapaturmaa -tavoite on nykyaikaista turvallisuusjohtamista. Lähtökohtana on, että kaikki tapaturmat torjutaan ennakolta. Nolla tapaturmaa -tavoitteen edellytyksenä on johdon ja henkilöstön sitoutuminen, vaaratilanteista oppiminen, päivittäinen turvallisuustyö sekä seuranta. Kun tavoitellaan tapaturmattomuutta, kaikki tapaturmat selvitetään avoimesti ja niistä opitaan. Jatkuva turvallisuustyö edellyttää koulutusta, tiedotusta, riskinarviointia, auditointeja ja järjestyksen parantamista. Työpaikalla tapahtuneista läheltä piti -tapaturmista ja väkivaltatilanteista raportoidaan Haipron tai 4Ks-raportointiohjelman kautta esimiehille ja työsuojelulle. Kotkan kaupunki järjestää työhyvinvointia ja työkykyä kehittävää toimintaa henkilöstölleen. Työhyvinvointia kehittäviä toimenpiteitä ja käytäntöjä on käytössä laajalla rintamalla. Työhyvinvointisuunnitelma määrittelee konkreettisesti toimenpiteet, joiden avulla henkilöstöstrategiassa päämääriksi nostetut kohdat toteutuvat. Työkykyä ylläpitävää toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa noudatetaan Kotkan kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston hyväksymän Kotkan työhyvinvointisuunnitelman ja henkilöstöstrategian periaatteita sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Työsuojelun toimintaohjelman tavoitteet 1. Työtapaturmien vähentäminen Tavoitteena vähentää työtapaturmia jatkuvasti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työmatkoilla tapahtuviin tapaturmiin sekä kaatumistapaturmiin työtehtävissä. 2. Sairauspoissaolojen vähentäminen. Tavoitteena vähentää sairauspoissaoloja kuntien keskimääräiselle tasolle. Keinoina ovat varhaisen tuen käyttäminen ja henkilöstön työkyvyn kehittäminen. 3. Työpaikkojen riskienkartoitukset ja -arvioinnit ajan tasalle. Työpaikkojen turvallisuus- ja terveysriskit tulee tunnistaa. Apuna käytetään 4Ks riskipiste atk-ohjelmaa tai aikaisempaa sosiaali- ja terveysministeriön lomakkeita. Riskien perusteella laaditaan suunnitelmat riskien poistamiseksi tai riskien pienentämiseksi 4. Sisäilmaongelmien hallinta. Kaupungilla on oma toimintamalli sisäilmaongelmien selvittämisessä. Tarvittaviin selvitys- ja korjaustoimiin ryhdytään välittömästi. Sisäilma-asioissa tavoitteena on luottamuksen ilmapiiriin luominen. Sitä luovat prosessin hyvä hoito ja hallinta, avoin viestintä sekä näkyvä sitoutuminen ongelmien hoitamiseen.

196 86, KH :00 / Pykälän liite: Työsuojelun toimintaohjelma (9) 5. Työpaikkojen työilmapiirin parantaminen. Työpaikoilla, joilla tunnistetaan työilmapiirissä olevan häiriötä, käynnistetään toimenpiteet ilmapiirin parantamiseksi. Työilmapiiriin vaikuttavat asiat nostetaan avoimesti pöydälle. 6. Häirinnän- ja epäasiallisen kohtelun poistaminen. Mikäli työpaikalla tulee esimiehen tietoon häirintää tai epäasiallista kohtelua, siihen puututaan välittömästi. 7. Väkivallan uhan hallinta. Työpaikalla varaudutaan mahdolliseen asiakasväkivallan uhkaan. Riskien arviointien perusteella väkivallalle alttiilla työpaikoilla on olemassa kirjalliset turvallisuusohjeet. Väkivaltatilanteista tehdään raportit. Jatketaan turvallisuuskoulutuksia henkilöstölle. 8. Avin kuntahankkeen jatkuminen 2015 asti Aluehallintoviraston valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke käynnistyi Valvonnan keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen ja työturvallisuuden hallinnan parantaminen. 9. Työhyvinvoinnin parantaminen Työsuojeluorganisaatio jatkaa työtään työhyvinvoinnin edistämiseksi tiiviissä yhteistyössä työpaikkojen sekä henkilöstöpalveluiden ja työterveyshuollon toimijoiden kanssa. Työsuojeluasioiden seurantakohteet ja mittarit Työpaikkojen työturvallisuutta ja terveellisyyttä sekä olosuhteiden kehittämistä seurataan tarkkailemalla mm. seuraavia lukuja ja tietoja: - työpaikkojen vaarojen kartoitusten ja riskien arvioinnit, niiden päivittäminen ja hyödyntäminen - työpaikkakohtaisten vuosittaisten työsuojelun toimintasuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen - sairauspoissaolotilastot eri vastuualueilta ja työpaikoilta - työ- ja työmatkatyötapaturmien ja ammattitautien esiintyminen ja laatu - vaara- ja uhkatilanteiden sekä lähetä piti tapausten esiintyminen ja laatu - henkilöstön työkykyisyyden arviointi ja kehittyminen - työhyvinvointitutkimusten tulokset ja esimiesanalyysien tulokset - työsuojeluorganisaation kyselytutkimukset työpaikan olosuhteiden kartoittamiseksi - työsuojeluviranomaisen ja oman organisaation tekemien työsuojelutarkastusten raportit - työterveyshuollon työpaikkaselvitysmuistiot - päihdeasioiden käsittely tapausten määrä ja laatu työpaikoilla - tehdyt rakennustekniset kuntokartoitukset ja selvitykset, kosteus-, melu- ja mikrobiologiset mittaukset - työpaikkojen henkilön haastattelut - tehtävä- ja vastuualueiden johtoryhmien yhteistyöpalaverit - työpaikkakohtaiset palaverit Henkilöstöraportoinnin tunnuslukuja seurataan työsuojelun yhteistoimintaelimissä, henkilöstökertomuksessa sekä työsuojelun erikseen niitä tarvitessa.

197 86, KH :00 / Pykälän liite: Työsuojelun toimintaohjelma (9) Työsuojeluasioiden huomioonottaminen toiminnassa Työsuojelun toimintaohjelma on laadittu koskemaan koko kaupunkia työnantajana. Toimintaohjelmassa määritellään periaatteet työsuojelutoiminnan toteuttamiseksi ja kehittämiseksi sekä asetetaan päätavoitteet. Työsuojelun toimintaohjelman tarkoituksena on tehostaa ennakoivaa työsuojelua ja parantaa työoloja. Toimintaohjelma on laadittu toteutettavaksi kaikilla Kotkan kaupungin työpaikoilla siten, että työpaikat laativat esimiehen aloitteesta työpaikkakohtaisen työsuojelun toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmissa otetaan huomioon tämän toimintaohjelman periaatelinjaukset. Henkilöstön sitoutumiseen vaikuttaa suunnitelman laadintaan osallistuminen. Toimintasuunnitelmapohja löytyy Helmeristä. Työolojen kehittämistarpeet arvioidaan työpaikoilla käyttämällä vaarojen kartoitus- ja riskien arviointimenetelmiä. Apuna käytetään 4Ks Riskipiste-ohjelmaa tai STM:n lomakkeistoa. Arvioinnin tuloksista johdetaan ja päätellään työpaikkakohtaiset kehittämiskohteet, jotka muokataan tavoitteiksi ja tehtäviksi. Nämä käsitellään yhdessä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa ja tehdään tavoitteiden mukaiset toimenpiteet riskien minimoimiseksi. Työsuojelutoiminnan tulee olla osa työpaikan jokapäiväistä toimintaa. Se edellyttää johdolta ja henkilöstöltä ohjelman toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja niihin sitoutumista. Työsuojelujohtamisella tarkoitetaan sellaisten johtamiskäytäntöjen kokonaisuutta, jotka pyrkivät työsuojelun tavoitteiden saavuttamiseen. Työpaikalla esimies ja työsuojeluasiamies seuraavat yhdessä muun henkilöstön kanssa työpaikan työolosuhteita ja niiden kehittymistä, pohtivat yhdessä toimenpiteitä työturvallisuutta ja terveellisyyttä heikentävien seikkojen poistamiseksi. Työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto antavat asiantuntija-apua. Työsuojelutoimenpiteiden käytännön toteuttamisesta ja käynnistämisestä vastaavat työpaikan esimies ja vastuu- ja palvelualueiden johto. Työpaikkojen ja -tilojen saneerauksen ja uudisrakentamisen yhteydessä suunnittelusta vastaavat henkilöt, työpaikan esimiehet ja isännöitsijät toimivat yhteistyössä työpaikan henkilöstön, työsuojeluorganisaation ja työterveyden asiantuntijoiden kanssa. Työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon asiantuntemusta hyödynnetään työtilojen, kalustuksen ja työvälineiden suunnittelussa turvallisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Työpaikkojen olosuhteisiin ja työn tekemiseen vaikuttavat muutostilanteet tulee ennakoida niin, että henkilöstölle voidaan riittävän ajoissa tiedottaa muutoksista asianmukaisesti. Muutostilanteissa työpaikalla oikea-aikainen tiedottaminen ja avoin keskustelu työpaikkakokouksissa ovat ensiarvoisen tärkeitä. Esimiesten velvollisuus on varmistaa muutostilanteista tiedottaminen. Työpaikoilla on yhdessä laaditut tai työpaikan olosuhteisiin sovelletut menettelytapaohjeet työpaikka-, asiakas- ja henkisen väkivallan torjumiseksi työpaikalla sekä turvallisuus-, kriisi- ja hätätilanneohjeistus työntekijöiden turvaamiseksi. Työpaikalla kirjataan työsuojelun toimintasuunnitelmaan menettelytavat ja vastuuhenkilöt. Lisäksi tulee laatia suunnitelma työkykyisyyttä ylläpitävän toiminnan järjestämiseksi ja menettelytavat työpaikkaa koskevissa mahdollisissa muutostilanteissa. Työpaikoilla työhön opastaminen ja perehdyttäminen ovat ensisijaisia toimia työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnassa. Esimiesten vastuulla on perehdyttämisen suunnitelmallinen järjestäminen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä poikkeus- ja muutostilanteissa henkilökunnan opastamiseen työturvallisuusasioihin sekä työvälineiden oike-

198 86, KH :00 / Pykälän liite: Työsuojelun toimintaohjelma (9) aan ja turvalliseen käyttöön. Kotkan kaupungin perehdytysohjeistukset ohjaavat uusien henkilöiden työhön opastamista, jossa työturvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Työsuojelun yhteistoimijoiden, työterveyshuollon työpaikkakäynti- ja työpaikkaselvitysten pöytäkirjat ja raportit toimitetaan työpaikan lisäksi työsuojeluun ja tarvittaessa tilapalvelulle. Niiden suosittelemat toimenpiteet käynnistetään toimijoiden yhteistyönä. Viestintä ja tiedottaminen Työpaikkojen työsuojelu-, työterveyshuolto- ja työhyvinvointiasioista tiedottamisen järjestämisestä vastaa työpaikan esimies, yhteisillä työpaikoilla tiedottamisvastuussa on pääasiallista toimintaa työpaikalla harjoittavan toiminnan esimies. Työpaikalla tulee olla ennalta laadittu suunnitelma siitä, millä tavalla näistä asioista tiedotetaan työpaikan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteisen työpaikan muulle henkilöstölle sekä miten työpaikkakokoukset on organisoitu. Erityisesti sisäilma-asioiden tiedottamiseen tulee kiinnittää huomiota. Tiedottamissuunnitelma tulee sisällyttää työpaikan työsuojelun toimintasuunnitelmaan. Työsuojelua, työkykytoimintaa ja työterveyshuollon palveluita ja yhteystietoja koskevat tiedotteet ja ohjeet ovat henkilöstön ja esimiesten nähtävillä ajantasaisina Helmerissä. Työpaikoille tiedotetaan lisäksi erikseen työpaikkojen ilmoitustauluille asetettavilla tiedotteilla sekä esimiesten ja työsuojeluasiamiesten välityksellä. Työsuojelutoimikunta, työsuojelujaokset ja työsuojelun yhteistoimijat sekä työterveyshuolto tiedottavat päätöksistä ja ohjeista Helmerin sekä esimiehille ja työsuojeluasiamiehille lähetettävien tiedotteiden avulla. Koulutus ja valmennus Työsuojelutoimikunta laatii toimintasuunnitelman yhteydessä suunnitelman työpaikkojen henkilöstölle ja esimiehille tarkoitetuista kaupungin työsuojelukoulutuksesta. Työsuojelun koulutukset huomioidaan myös henkilöstöpalveluiden koulutussuunnitelmassa. Työsuojeluorganisaation omassa kouluttautumisessaan hankkimaa asiantuntemusta ja tietoa hyödynnetään käyttämällä koulutettuja toimijoita kaupungin sisäisinä kouluttajina ja asiantuntijoina. Toimintaohjelman seuranta ja ylläpito Toimintaohjelmassa esitetyn työsuojelutoiminnan ja sen periaatteiden toteutumista työpaikkojen työsuojelutoiminnassa seurataan työsuojelujaoksessa ja työsuojelutoimikunnassa. Työsuojelutoimikunta huomioi seuraavan toimintasuunnitelmaa laatiessaan menneen kauden toiminnan tuloksellisuuden ja tekee tarvittavat muutokset tulevan vuoden vuosisuunnitelmien ohjeistuksiin sekä tarvittaessa työsuojelun toimintaohjelmaan. Tämä toimintasuunnitelma on tehty vuosille Toimintasuunnitelmaan voidaan tehdä teknisluontoisia lisäyksiä ja sen painotuksia voidaan vaihtaa vuosittain, jos työsuojelun toimintaympäristö sitä vaatii. Seuraavan toimintasuunnitelman kausi on

Henkilöstökertomus 2013

Henkilöstökertomus 2013 Henkilöstökertomus 2013 Sisällysluettelo Selviytyjiä 2 Merkittävää kehitystä - yhdessä 3 Tavoitteet ja toiminta 2013 4 Henkilöstön tunnuslukuja 5 Henkilöstömäärän muutokset 6 Henkilöstörakenne 8 Työpanos

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja -1, TELA 18.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Hynninen Raimo puheenjohtaja Päätöksentekijät Qvarnström Rauno Eero Piispasen varajäsen Ahvenainen Petra jäsen Hanhela Seppo Hentunen Kari Kekkonen Olli Liljasto

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikkonen Mika tilintark. 15.00-16.00. ja päätösvaltaiseksi.

MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikkonen Mika tilintark. 15.00-16.00. ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA 1/2015 Tarkastuslautakunta KOKOUSAIKA 31.03.2015 klo 15.00 17.10 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto SAAPUVILLA OLLEET Kivisaari Markku puh.johtaja JÄSENET Marttinen Timo jäsen Väisänen Raija jäsen MUUT

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (8) Tarkastuslautakunta 23.10.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (8) Tarkastuslautakunta 23.10.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (8) Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-16:15 Paikka Kaupungintalon kabinetti, 2. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna Olkkonen, puheenjohtaja Marja

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Perjantai 24.5.2013 klo 10.00 12.15 Kaupunginhallituksen kokoushuone, Harjukatu 23, 2. kerros OSALLISTUJAT Kalevi

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 Sivu 38 (45) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 Sivu 38 (45) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 Sivu 38 (45) Valtuusto KOKOUSAIKA Tiistai 16.6.2015 kello 18.00 20.00 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET valtuutettua LIITE A

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-15:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-17:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014 Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 3/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30 Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Jäsen

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Ritva-Liisa Ahoniemi, Paula Muotka, Rainer Määttä, Pentti Reponiemi

Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Ritva-Liisa Ahoniemi, Paula Muotka, Rainer Määttä, Pentti Reponiemi Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Tarkastuslautakunnan kokous Aika ke 19.6.2013 klo 16-16.30 Paikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Matti Varis Katja Muotka Jari

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone

Kaupunginhallituksen kokoushuone KOKOUSKUTSU Nro 12/2015 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA klo 12:00 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat... 1 172 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 2 173 Pöytäkirjan tarkastajat...

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 11 / 2009 201 Kokousaika 30.03.2009 klo 17.00 19.20 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Tarkastuslautakunta 2013-2016. AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55. Kunnanviraston kokoushuone

MYRSKYLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Tarkastuslautakunta 2013-2016. AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55. Kunnanviraston kokoushuone AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55 Paikka Osallistujat: Kunnanviraston kokoushuone Sirkku Uljas, puheenjohtaja vpj. Mäenpää Jonna (poissa), tilalla varajäsen Jari Rantanen Yngve Bergman, jäsen Markku Fabritius,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015 TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2012

Henkilöstökertomus 2012 Henkilöstökertomus Sisällysluettelo Ensimmäinen vuosi 2 Vuosikymmenen edestä muutoksia 3 Tavoitteet ja toiminta vuonna 4 Henkilöstön tunnuslukuja 5 Henkilöstömäärän muutokset 6 Henkilöstörakenne 8 Työpanos

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Helena Pihlajasaari ja Pirjo Leinonen

Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Helena Pihlajasaari ja Pirjo Leinonen LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Kunnanhallitus Aika 30.03.2015 klo 14:10-15:22 Paikka Hotelli Vuolake, Suolahdentie 84, Laukaa Lisätietoja Osallistujat Saapuvilla olleet et Anttonen Juhani Heikkinen

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone

Kaupunginhallituksen kokoushuone KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 5/2016 Kaupunginhallitus KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA 21.03.2016 klo 16:30 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat... 1 73 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja

OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja -1, KH 10.3.2014 17:00 OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KOKOUSAIKA 30.06.2015 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 19 20 21 1,2 22 3 23 4 24

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Kokoustiedot Aika tiistai klo 12:00-13:25 Paikka Saunakabinetti, Kaupungintalo 3. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Tapio Lankia, puheenjohtaja Raimo

Lisätiedot

Sorvari Vuokko jäsen 9:53-13:05. Mäntyharju Kari sihteeri

Sorvari Vuokko jäsen 9:53-13:05. Mäntyharju Kari sihteeri PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Tarkastuslautakunta 30.04.2015 AIKA 30.04.2015 klo 09:42-13:05 PAIKKA Halstarin kabinett OSALLISTUJAT LÄSNÄ Packalen Paul pj Parnetti Alfonso jäsen Peippo Jukka varapj Sorvari Vuokko

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KY. Tarkastuslautakunta 27.5.2014

TERVEYDENHUOLLON KY. Tarkastuslautakunta 27.5.2014 1 Kokousaika Ti 27.5.2014 klo 14.00 15:45 Paikka Muonion terveyskeskus, ruokasali Jäsenet: Läsnä Keimiöniemi Anne-Mari Malila Kari Kurkela Outi, vj. Poissa Eira Birgitta Pettissalo Petri Muut saapuvilla

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2012 Tarkastuslautakunta 2009 2012

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2012 Tarkastuslautakunta 2009 2012 NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2012 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Tiistai 22.5.2012 klo 13.00 15.29 Kaupunginhallituksen kokoushuone, Harjukatu 23, 2. kerros OSALLISTUJAT Kalevi

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Reino Ojala Sirpa Köppä

Reino Ojala Sirpa Köppä Aika: 18.4.2007 klo 9:07 9:44 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Finlaysonin alue, Media 54 rakennus 2 krs. Satakunnankatu 18 A Päätöksentekijät: Ojala Reino puheenjohtaja Kivistö Anneli 4 8

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2013 1 Kirkkoneuvosto 24.04.2013

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2013 1 Kirkkoneuvosto 24.04.2013 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2013 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 18.00 18.55 Paikka: Seurakuntatalo Läsnäolo: Jäsenet: Läsnä Poissa Hämäläinen Sari Kantola Pentti Karjalainen Esa Markkanen

Lisätiedot

Nivalan kaupunki. Kaupunginhallitus. Esityslista 8/2011

Nivalan kaupunki. Kaupunginhallitus. Esityslista 8/2011 -3, KH 18.4.2011 14:00 Nivalan kaupunki Kaupunginhallitus 18.4.2011 Esityslista 8/2011 -2, KH 18.4.2011 14:00 Kokousaika Maanantai 18.4.2011 klo 14.00 Kokouspaikka Kaupungintalo, hallituksen huone KOKOUKSEN

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (7) Tarkastuslautakunta. Paikka Kuopion Energia Oy:n johtokunnan huone, Snellmaninkatu 25

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (7) Tarkastuslautakunta. Paikka Kuopion Energia Oy:n johtokunnan huone, Snellmaninkatu 25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (7) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-16:55 Paikka Kuopion Energia Oy:n johtokunnan huone, Snellmaninkatu 25 Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Muut

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 26.4.2010 klo 9.00 14.15 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja Tuomi Vilho varapuheenjohtaja Nummela Ritva varajäsen Laukkanen

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1. Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone. Pykälä Asia Sivu. Arviointikertomuksen käsittely

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1. Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone. Pykälä Asia Sivu. Arviointikertomuksen käsittely Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 Aika 23.4.2015 klo 15:00 17:36 Paikka Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 14 15 16 17 Tilinpäätös 2014 Arviointikertomuksen

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 17.6.2014 27

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 17.6.2014 27 Valtuusto 17.6.2014 27 1. VUODEN 2013 ARVIOINTIKERTOMUS Tark.ltk. 13.5.2014 16 Liite 1 Laadittiin vuoden 2013 arviointikertomus. Puheenjohtajan ehdotus: Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

LAUKAAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4.6.2015 N:o 3/2015 KIRKKOVALTUUSTO ESITYSLISTA 27.5.2015 Sivu 31

LAUKAAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4.6.2015 N:o 3/2015 KIRKKOVALTUUSTO ESITYSLISTA 27.5.2015 Sivu 31 KIRKKOVALTUUSTO ESITYSLISTA 27.5.2015 Sivu 31 Kokousaika Torstai 4.6.2015 kello 17.00 Kokouspaikka Päätöksen tekijät Vihtavuoren kappeli Hassel Lari Heikkilä Jaakko, poistui kello 17.45 Hintikka Raimo

Lisätiedot

Suonenjoen seurakunta PÖYTÄKIRJA 4/ 2016 Kirkkoneuvosto 41-51

Suonenjoen seurakunta PÖYTÄKIRJA 4/ 2016 Kirkkoneuvosto 41-51 Suonenjoen seurakunta PÖYTÄKIRJA 4/ 2016 Kirkkoneuvosto 41-51 Aika tiistaina 27.4.2016 kello 16.00 17.00 Paikka Seurakuntakoti Läsnä Haapanen Ismo puheenjohtaja Eeva Arja jäsen Husso Leena jäsen Kytölä

Lisätiedot

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Raportin sivumäärä 6 2015 KPMG Oy Ab, 8 Finnish Iimited Iiability company and 8 member firm of the KPMG network of independent member firma affiliated

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7

Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7 Kokoustiedot Aika 07.05.2012 maanantai klo 17:30 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 02770 Espoo, 1. kerros Lisätietoja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016

Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016 Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016 6 Tilinpäätös sekä tili- ja vastuuvapaus vuodelta 2015 KH 31.03.2016 72 Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 32

TYRNÄVÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 32 TYRNÄVÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 32 Tarkastuslautakunta 2013-2016 28.09.2015 AIKA 28.09.2015 18:00-19:35 PAIKKA Lautakuntien huone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 22 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 34 23 TILINTARKASTAJAN

Lisätiedot

Kotkan - Haminan seudun seutuvaltuusto 1. Cursor, Eagle-talo, Kyminlinnantie 6, Kotka, 1. krs. auditorio

Kotkan - Haminan seudun seutuvaltuusto 1. Cursor, Eagle-talo, Kyminlinnantie 6, Kotka, 1. krs. auditorio PÖYTÄKIRJA Nro 2/2015 Kotkan - Haminan seudun seutuvaltuusto 1 KOKOUSAIKA Tiistai 26.5.2015 klo 14.30 16.15 KOKOUSPAIKKA Cursor, Eagle-talo, Kyminlinnantie 6, Kotka, 1. krs. auditorio KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Lisätiedot

ASIKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KN11/3-1 KIRKKONEUVOSTO ESITYSLISTA 23.03.2011. Seurakuntakeskus, Vääksy. Kokoushuone.

ASIKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KN11/3-1 KIRKKONEUVOSTO ESITYSLISTA 23.03.2011. Seurakuntakeskus, Vääksy. Kokoushuone. ASIKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KN11/3-1 Kokousaika 23.03.2011 klo 16.30 18.00. Kokouspaikka Seurakuntakeskus, Vääksy. Kokoushuone. Läsnä Heinola Heikki, kirkkoherra, puheenjohtaja Lahtinen Laura, varajäsen

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Kari Aalto, talouspäällikkö Sirkku Hohenthal, kyvan II vpj Eino Järvinen, kyva:n I vpj Harri Kaunisto, kyva:n pj Tuula Koivula, sihteeri

Kari Aalto, talouspäällikkö Sirkku Hohenthal, kyvan II vpj Eino Järvinen, kyva:n I vpj Harri Kaunisto, kyva:n pj Tuula Koivula, sihteeri LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No HALLITUS 3 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika 4.3.2008 klo 16.30-18.15 Paikka Forssan ammatti-instituutti, kokoushuone Taisto Heinämäki Maija-Leena

Lisätiedot

Tilikauden alijäämä oli - 1,38 milj. euroa (TA -1,35 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä

Tilikauden alijäämä oli - 1,38 milj. euroa (TA -1,35 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä Kunnanhallitus 92 31.03.2016 Vuoden 2015 tilinpäätös kunnanhallitukselle 2/02.02.01/2016 Kunnanhallitus 31.03.2016 92 Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 35. Raatihuone, kaupunginhallituksen kokoushuone. MUUT Samola Riitta JHTT, BDO Audiator Oy, sihteeri

LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 35. Raatihuone, kaupunginhallituksen kokoushuone. MUUT Samola Riitta JHTT, BDO Audiator Oy, sihteeri LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 35 Tarkastuslautakunta AIKA 12.05.2015 klo 17:30-21:07 PAIKKA Raatihuone, kaupunginhallituksen kokoushuone LÄSNÄ Lohenoja Pertti puheenjohtaja Hagfors Kari varapuheenjohtaja

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 21.6.2010 kello 18.00 18.35 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS. Tarkastuslautakunnan kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä.

1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS. Tarkastuslautakunnan kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. UTSJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA TARKASTUSLAUTAKUNTA 1/15.5.20089 1 Kokousaika 15.5.2009 klo 9-14 Kokouspaikka Läsnä Kunnanvirasto, Utsjoki Pertti Kujala, pj Säde Guttorm, vpj Raimo-Esa Guttorm, j Seppo

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 3/ 2013 13.3.2013. Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 3/ 2013 13.3.2013. Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 Aika Keskiviikko 13.3.2013 klo 18.30 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen Raimo Honkanen

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2012 1 ( 7 ) KIRKKOVALTUUSTO 10.4.2013

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2012 1 ( 7 ) KIRKKOVALTUUSTO 10.4.2013 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2012 1 ( 7 ) KIRKKOVALTUUSTO 10.4.2013 Aika Keskiviikko 10.4.2013 klo 19.00 20.07 Paikka Olavin toimintakeskus, seurakuntasali Nuotta Läsnä Lauri Kirves puheenjohtaja Jarmo

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 19.04.2016. SAAPUVILLA OLLEET Kivisaari Markku puh.johtaja JÄSENET Marttinen Timo varapuh.

HIRVENSALMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 19.04.2016. SAAPUVILLA OLLEET Kivisaari Markku puh.johtaja JÄSENET Marttinen Timo varapuh. PÖYTÄKIRJA 3/2016 Tarkastuslautakunta KOKOUSAIKA 19.04.2016 klo 15.00 17.40 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto SAAPUVILLA OLLEET Kivisaari Markku puh.johtaja JÄSENET Marttinen Timo varapuh.johtaja Jyrälä Arja

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo. Kaupunginhallitus 182 01.06.2015 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015 597/11.110/2015 KH 01.06.2015 182 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133,

Lisätiedot

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 3.3.2011 1

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 3.3.2011 1 KOKOUSKUTSU 3 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 3.3.2011 1 KOKOUSAIKA Tiistai 8.3.2011 klo 17.30 KOKOUSPAIKKA Satakunnan ammattiopisto Kankaanpää, Kuninkaanlähteenkatu

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 19.02.2010 klo 9.00 15.00 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II ja Launosten päiväkoti LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja Tuomi Vilho varapuheenjohtaja Nummela

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2011 1 Finlands Kommunförbund rf. Aika: 20.4.2011 klo 9.30 13.32, kokous keskeytettynä klo 13.25 13.

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2011 1 Finlands Kommunförbund rf. Aika: 20.4.2011 klo 9.30 13.32, kokous keskeytettynä klo 13.25 13. Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2011 1 Kokoustiedot Aika: 20.4.2011 klo 9.30 13.32, kokous keskeytettynä klo 13.25 13.29 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto

Lisätiedot

Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille

Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille Kunnanvaltuusto 65 25.06.2013 Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille KVALT 65 Khsal 31 Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 1

LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Tarkastuslautakunta 07.05.2015 AIKA 07.05.2015 klo 15:35-20:50 PAIKKA Sosiaali- ja terveystoimen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 28 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 13.4.2012 klo 9.00-14.20 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja, pöytäkirjanpitäjä 30 34 Tuomi Vilho varapuheenjohtaja,

Lisätiedot

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunnan kokous Aika keskiviikko klo 9.00 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2014 Sivu 26 (36) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 6 varavaltuutettua

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2014 Sivu 26 (36) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 6 varavaltuutettua KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2014 Sivu 26 (36) Valtuusto KOKOUSAIKA Tiistai 17.6.2014 kello 18.00 18.50 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET 15 valtuutettua LIITE

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Rakennus- ja. 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015 Kaupunginvaltuusto 67 07.09.2015

Rakennus- ja. 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015 Kaupunginvaltuusto 67 07.09.2015 Rakennus- ja 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015 Kaupunginvaltuusto 67 07.09.2015 Rakennustarkastajan viran (700 039) perustaminen 1238/01.01.00.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 Tarkastuslautakunta 2013 2016 PÖYTÄKIRJA 3/2014 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 25.4.2014 klo 9.00 13.05 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Myllykoski Satu puheenjohtaja Naakka

Lisätiedot

PELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 19.02.2014 1/2014. Lakkapää Tarja Pakisjärvi Maija-Liisa jäsen. Raappana Tauno jäsen

PELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 19.02.2014 1/2014. Lakkapää Tarja Pakisjärvi Maija-Liisa jäsen. Raappana Tauno jäsen LISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 19.02.2014 1/2014 PÖYTÄKIRJA Sivu Pvm 19.02.2014 1 Aika Keskiviikkona 19.02.2014 klo 16.00 17.30 Jäsenet Pelkonen Mikko puheenjohtaja Kitkiöjoki Erkki kn varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokouskäytännöistä 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokousmenettelyt Tavoitteena yhdenmukaiset menettelyt toimielimissä Käsitellään toimielimen ensimmäisessä kokouksessa Päätetään

Lisätiedot

Suonenjoen seurakunta PÖYTÄKIRJA 5/ 2016 Kirkkoneuvosto 52-63. Läsnä Haapanen Ismo puheenjohtaja, sihteeri 52-56

Suonenjoen seurakunta PÖYTÄKIRJA 5/ 2016 Kirkkoneuvosto 52-63. Läsnä Haapanen Ismo puheenjohtaja, sihteeri 52-56 Suonenjoen seurakunta PÖYTÄKIRJA 5/ 2016 Kirkkoneuvosto 52-63 Aika tiistaina 24.5.2016 kello 16.30 17.30 Paikka Seurakuntakoti Läsnä Haapanen Ismo puheenjohtaja, sihteeri 52-56 Husso Leena jäsen Kytölä

Lisätiedot

LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA 2013-2016 PÖYTÄKIRJA 4/2013 1 Aika: 13.11.2013 klo 16:30-20:00 Paikka: Villa Breda, takkahuone LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 27 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 28 Pöytäkirjan

Lisätiedot

Kokousaika 21.3.2012 klo 17.00 19.22. Riihikosken terveysasema, taloustoimisto. Osallistujat

Kokousaika 21.3.2012 klo 17.00 19.22. Riihikosken terveysasema, taloustoimisto. Osallistujat Yhtymähallitus 21.03.2012 24 Kokousaika 21.3.2012 klo 17.00 19.22 Kokouspaikka Riihikosken terveysasema, taloustoimisto Osallistujat Päätöksentekijät Muut osallistujat Aalto Jukka-Pekka Vähä-Rahka Jouko

Lisätiedot

Pentti Malinen, Oulun HTM&JHTT Tarkastus Oy Jarmo Heikkinen, Oulun HTM&JHTT Tarkastus Oy

Pentti Malinen, Oulun HTM&JHTT Tarkastus Oy Jarmo Heikkinen, Oulun HTM&JHTT Tarkastus Oy Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA 3/2013 25 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA Torstai 13.6.2013 klo 12.15 15.11 Kunnantalo, valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET Eero Kukkonen Matti Matikainen Petteri Soininen Kaarina Kekäläinen

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN ESITYSLISTA 02/2016

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN ESITYSLISTA 02/2016 AIKA Tiistai 31.5.2016 kello 15.00 PAIKKA Microkadun kampus, B-osan 1. kerroksen luokkatila B1012 käyntiosoite: Technopolis, Microkatu 1, 70210 Kuopio KÄSITELTÄVÄT ASIAT Pykälä Liite/Viite * Asia 1 KOKOUKSEN

Lisätiedot

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012 salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009 Ulkoinen tarkastus Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala 1 Kuntaorganisaation valvontajärjestelmä OMAEHTOINEN VALVONTA ULKOINEN VALVONTA valtuuston alainen Tavoitteiden arviointi JHTT tilintarkastus

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot