ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Lahelanniityn päiväkoti kunnallinen yksityinen Osoite Tasaniityntie 1 Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Vekara Vartti OY- Yrittäjä Samuli Kauhanen/ yksikön vastaava lastentarhanopettaja Piia Tähtinen Puhelin Sähköposti lahelanniitynpk@gmail.com Esiopetuksen päivittäinen työaika Vastuuopettajan nimi ja sähköpostiosoite Piia Tähtinen lahelanniitynpk@gmail.com Henkilökunta (tehtävät, lto, lh, avustaja ja henkilömäärä) 3 lto ja 2lh KUINKA MONTA ESIOPETUSRYHMÄÄ ON ESIOPETUSTA ANNETTAESSA MUODOSTUNUT SEURAAVAN RYHMÄLUOKITUKSEN MUKAAN? Ryhmän koko yli 26 Suurin ryhmäkoko, perustelut Erillinen esiopetusryhmä koulussa

2 Yhdistettynä alkuopetuksen kanssa Päiväkodin esiopetusryhmä koulussa Erillinen esiopetusryhmä päiväkodissa Yhdistettynä alle 6-vuotiaiden päivähoitolasten kanssa 1 Miten toiminta käytännössä toteutetaan, jos esiopetusta annetaan ryhmässä, jossa on esiopetusikäisiä ja heitä nuorempia lapsia. Esiopetusikäisiä 7 lasta ja toimivat omana pienryhmänään. Toiminta eriytetysti aikana ja toiminnasta vastaa lto Piia Tähtinen ESIOPPILAIDEN LUKUMÄÄRÄ JA OPETUSKIELI Tytöt 3 Suomenkielisessä opetuksessa 7 Pojat 4 Ruotsinkielisessä opetuksessa 0 Yhteensä 7 Muu kieli, mikä - Tehostetun tuen lapset 1 Erityinen tuki, pidennetty oppivelvollisuus 1 Lisätietoja Pidennetty oppivelvollisuus 1 lapsi MITEN KULJETUS ON JÄRJESTETTY Kuljetus esiopetukseen (lukumäärä) Kuljetus esiopetuksesta päivähoitoon Mahdolliset perustelut

3 (lukumäärä) Kunta on järjestänyt erikseen maksuttoman kuljetuksen Kunta on järjestänyt maksuttoman kuljetuksen koulukuljetuksen yhteydessä Vanhemmat hoitavat kuljetukset ESIOPETUSYKSIKÖN TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Tukea lasten sosiaalisia taitoja; edistää lasten tunne ja vuorovaikutustaitoja. Itsetunnon vahvistaminen; omana itsenä olemisen taidot, minäkuvan vahvistaminen. -ryhmän jäsenenä toimiminen -kyky joustaa omista toiveista ja toimia osana ryhmää -kyky havaita ja hyväksyä erilaisuutta Lasten henkilökohtaisten ja vanhempien kanssa yhteistyössä laadittujen tavoitteiden mukaisesti laadittu henkilökohtaisen oppimispolun rakentaminen. -aikuiset tuntevat lasten henkilökohtaiset tavoitteet -niitä tuetaan yhdessä vanhempien kanssa -harjaannutetaan arjessa, yksilöohjauksella ja pienryhmissä -Arvioidaan säännöllisesti lasten omia ja aikuisten asettamia tavoitteita Haastattelut syksy/kevät, havainnointi ja erilaiset lapsen arvioinnit omasta työskentelystä, yhteiset keskustelut Lasten osallisuudella ja mielikuvituksella, toiminnallisilla menetelmillä sekä leikillä rakennetaan yhdessä oppimisympäristöjä, joissa lapsi kokee oppimisen iloa, yhteisöllisyyttä ja saa uusia kokemuksia. -Oman oppimisen suunnittelu, toteutus ja arviointi -Aikuisten havainnointi ja ohjaus/henkilökohtainen tuki -Monipuolinen menetelmien käyttö ja välineet lasten saatavilla - Keskittymisen ja ohjeiden kuuntelun taidon harjaannuttaminen sekä oman toiminnan ohjailu tilanteen vaatimusten mukaisesti -Riittävästi mahdollisuuksia valita leikin eri muotoja ja tilanteita; mielikuvituksen ja innovatiivisten ideoiden mahdollistaminen

4 Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Tähän kirjataan lukuvuoden teema, joka näkyy lapsille ja huoltajille. Teema avataan muutamalla lauseella. Lukuvuoden teemat: Ilmiöpohjanen oppiminen- erilaisiin lasten ja aikuisten pohtimiin ilmiöihin tutustuminen Eheytetyt pedagogiset oppimiskokonaisuudet ja erilaiset oppijat; erilaiset oppimiskokonaisuudet eheytetään projktiin suunnitelmallisesti ja lasten tavoitteet sekä oppiminen huomioiden. -Suomi 100 -vuotta Suomen luonto ja kulttuuriympäristö -Perinteiset sadut- Projektien tukena ja toiminnan suunnittelun rikastajana käytetään erilaisia perinteisiä satuja. -Erilaiset eläimet- tutkitaan eläimiä saduissa ja luonnossa Elokuu: Huomaa Hyvä. Vahvuus tarinat ja niihin liittyvät harjoitukset. Ympäristö tutuksi; Erilaiset retket ympäristöön: Ilmiöinä ; Vesimyyrä, Koivu, Luonnonmateriaalit, Ompelutyön aloitus Syyskuu: Ompelutyö jatkuu, Luonto ja Luonnonmateriaalit: marjat,kepit, lehdet, Projekti: Maja luonnossa Lokakuu: Projekti jatkuu; Maja sisällä/ ilmiönä pimeä Satu Kolme pientä porsasta; erilaiset materiaalit ja niiden ominaisuudet,ilmiönä tuuli Marraskuu: Isänpäivä, Suomi 100 vuotta, projekti avoin Joulukuu: Aika/kalenteri; aihe/projekti avoin, Erilaiset juhlat ja tapahtumat Tammikuu:Projekti avoin, vuodenajan huomioiminen toiminnan suunnittelussa. Huomaa hyvä/ Hyvää mieltä harjoitukset - harjoitukset ja kotien kanssa tehtävä yhteistyö Helmikuu: Vuorovaikutusleikki, Ystävänpäivä/ kalevalanpäivä, Projekti avoin Maaliskuu: Projekti avoin Huhtikuu: Projekti avoin Toukokuu: Projekti avoin, Äitienpäivä Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Yhteisöllisyys (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: TVT- laitteiden (tablettien) monipuolinen käyttö Kehittämiskohde 3: Huomaa Hyvä- Lasten vahvuuksien ja oppimisen huomioiminen sekä tukeminen yhteistyössä vanhempien kanssa

5 Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Elokuu: Lasten havainnointi ja kartoitukset tehty. Eskareissa kaikki ei entuudestaan tuttuja. Leikitty paljon erilaisia yhteisleikkejä ja tutustuttu toisiin erilaisten tehtävien avulla. Huomaa hyvä- vahvuusvariksen tarinat ja toiminnalliset tehtävät jokaisella viikolla yksi tarina ja erilaisia tehtäviä vahvuuksien bongauksen tukena. Vahvuustarrojen keräilyä omiin taikajuomapullo - tehtäviin. Kielelliset vahvuudet: Lapsilla hyvä kirjaintuntemus; vahvistetaan kirjainten kulkusuuntien oppimista eskarivuoden aikana erilaisilla toiminnallisilla ja kirjallisilla tehtävillä. Tutustuttu yhdessä tabletin Molla ABC ja ekapeliin. Ekapeliin luotu jokaiselle oma toimintaympäristö. Leikkikirjoittamisen tukeminen; erilaisten viestien kirjoitukset. Laulavassa Kynässä sateenvarjon piirtäminen (J- kirjain) Matemaattiset perusvalmiudet kaikilla hyvät:jokaiselle luotu omaan tablettiin käyttäjäprofiilit matikkakunkku- peliin. Ympäristöön tutustuttiin läheisessä Koivikossa; tutustuimme ilmiönä Koivuun ja henkilöön Sean Sibelius (Suomi 100v) (Musiikki/kuvallinen ilmaisu, liikunta, ympäristö) sekä lapsia kiinnostavaan vesimyyrään, jonka tapasimme Koivikossa. Etsittiin tietoa ja tehtiin ajatuskartta. Lisäksi suunnittelimme, toteutimme ja arvioimme omatekemien kaarnaveneiden toimivuutta Koivikon lammessa. Keräsimme lasten aloitteesta pihlajanmarjoja, teimme niistä sosetta ja maalasimme niillä ja syksyn väreillä (värien tutkiminen) taidetta. Myöhemmin keräämme syksyn lehtiä ja sommittelemme niihin lehdistä eläimiä. Syyskuu: Ympäristöön tutustuttiin päivittäin tekemällä puisto- ja metsäretkiä.liikenneturvallisuusviikko pidettiin syyskuussa. Pyöräilty kentällä ja läheisessä Koivikossa. Pyöräilyviikon erilaiset harjoitukset Liikenneturva- verkkosivun tehtäviä yhdessä. Muodot ja kappaleet tulivat tutuiksi myös puistoretkillä;havainnoitiin muotoja taloissa ja liikennemerkeissä ja teimme erilaisia tehtäviä aiheesta. Matematiikassa mittaamista luonnossa ja ryhmätilloissa erilaisilla materiaaleillaja lapsilla sekä kolmiulotteisuus ja suuntakäsitteet tulivat tutuiksi matkalla metsäään ja metsäretkipaikalla, jonne rakennettiin yhdessä iso maja. Syyskuun ensimmäisenä projektina "Maja", joka jatkui siis metsään tehdyn majan pohjalta. Lapset suunnittelivat ensin piirtämällä oman majan ja yhdessä tutkittiin ja keskusteltiin asiasta kuvien pohjalta. Maja rakennettiin yhdessä eskarihuoneeseen ja sinne yhdessä luotiin ja askarreltiin erilainen oppimisympäristö. Majaprojekti jatkuu lokakuussa sadun Kolme pientä porsasta - sadun pohjalta. Kirjaimista vahvistetaan M/A/J -tuntemusta (kentällä, sisällä ja hienomotoriikkaa tukevien harjoitusten ja tehtävien avulla)lapset kuvasivat kirjainharjoituksia tableteilla ja bongaavat/kuvaavat kyseisiä kirjaimia ympäristöstä. Käytetään kuvia kirjainsuunnistuksessa viskareiden kanssa myöhemmin. Elo/Syyskuussa eskarit saivat valita satuhetken kirjan: Matikkasadut kiinnostivat kaikkia ja luimmekin koko sarjan. Sadun jälkeen teimme toiminnallisia harjoituksia sekä tehtäviä satujen matikkaan liittyen ; muodot, mittaaminen, viikonpäivät ym. Eheytin matikkatarinoiden asian myös esim. retkiin ja odotus/päivittäisiin arjen tilanteisiin. Kielen kehityksen osalta eheytin muuhun toimintaan tavutusta. Ryhmään ja ulos tehtiin tavuruudukkoja ja oltiin erilaisia tavujen etsimisyhteisleikkejä. Lisäksi muskarissa perusrytmi. Tavutusta oli myös arjen tilanteissa/siirtymissä. Tavutusta jatketaan lokakuussa. Lokakuu: Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta

6 PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Päiväkotiryhmässä on 19 lasta, joista 7 on esiopetuksessa.opettajana esiopetusajan ryhmän lastentarhanopettaja. Toimimme pienryhmissä. Ryhmän 4 alle 3- vuotiasta omana ryhmänään; vastuukasvattajana ryhmän lastenhoitaja. Toisessa pienryhmässä 8 lasta 4-5- vuotiaat; vastuukasvattajana ryhmän toinen lastenhoitaja. Pienryhmätoiminta tukee lasten yksilöllisiä/ryhmän yhteisten tavoitteiden mukaista toimintaa. Pienryhmässä työskentely ja erilaiset toiminnalliset menetelmät; erilaiset välineet ja niiden kanssa työskenteleminen pienryhmissä tukee lapsen osallisuutta ja auttaa lasta tulemaan kuulluksi ja nähdyksi sekä hyväksytyksi omana itsenään. Varga Nemenyi(toiminnallinen matematiikka) Reggio Emilia (osallisuus/ luovuus ja mielikuvitus/tutkiminen) Montessori- menetelmien soveltaminen (kielen rikas maailma) Seikkailujen eskari-opettajan opas Laulava Kynä (Ilmaisu/piirtäminen) Muskari (1krt viikko) muu musiikkikasvatus säännöllisesti esim. musiikkimaalaus, itsetehdyt soittimet ym Satuhieronta (toisten huomioonottaminen/empatia/rauhoittuminen/monilukutaito) Valo/Nuori Suomi /liikkuminen ja liikunnan mahdollistaminen) Lukuja Liikkuen Tavuja touhuten (liikkuminen/kielen rikas maailma/tutkin ja toimin) Minäkuvan vahvistuminen ja minä oppijana sekä ryhmäytyminen: Huomaa Hyvä- materiaali; sadut, toiminnallisuus ja vanhempien osallisuuden lisääminen Hyvää mieltä -yhdessä materiaali Itsearviointi, kannustus ja rohkaisu, onnistumisten huomioiminen, toisten auttaminen sekä oppiminympäristöstä huolehtiminen Minä ryhmässä; yhteisleikit ja pelit, retket, juhlat ja tapahtumat Sosiaaliset taidot; Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistuminen: Yhteiset keskustelut ja pohdinnat Tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen ääneen/erilaiset tunnekortit ja harjoitukset Sadut ja tarinat; Klassiset sadut toiminnan suunnittelun pohjalla Roolileikit/Pidempikestoiset vaihtuvat leikkiryhmät Kuvallinen ja musiikillinen ilmaisu Yksikön sisäinen yhteistyö: Yksikön sisäinen yhteistyö: Olemme tarvittaessa yhteistyössä päiväkodin muun henkilökunnan kanssa. Viikoittain ryhmillä on tiimipalaverit ja viiden viikon välein on talon henkilökunnan yhteinen iltapalaveri. Tarvittaessa tiimi voi kokoontua palaveriin erikseen sovittuna ajankohtana. Talossa on säännöllisesti yhteisiä tapahtumia. Joustavat ryhmittelyt: Pienryhmissä toimiminen vastuukasvattajan kanssa. Liukuvat ulkoilut ja sisääntulot. Pienryhmät sisällä viikkoohjelman mukaisesti (joustavuus/yhteistyö)porrastettu toiminta ja lasten osallisuus huomioidaan päivittäin muuttuvissa tilanteissa. Oppimisympäristöt: Sisällä oppimisympäristö on toimiva ja lapsilähtöinen. Tiloista ja ympäristöstä pyritään luomaan kaikille turvallinen ja viihtyisä. Oppimisympäristö ja aikuiset mahdollistavat lasten osallisuuden, osallistumisen ja kiinnostuksen mukaisen toiminnan.

7 Leikkivälineillä on oma paikkansa, mutta lapsilla on mahdollisuus yhdistellä ja luoda erilaisia leikkimaailmoja yhdistäen erilaisia materiaaleja ja välineitä erilaisissa ryhmissä. Leikkiryhmiin voi tuoda yhdessä sovittuja leikkivälineitä kotoa. Päiväkodin ryhmätilat; Pikkuhuone (eskarihuone), iso ryhmätila ( sali ) ja takahuone sekä eteistila sekä pikkukeittiö. Eskareiden pikkuhuoneessa ryhmällä mahdollisuus rakentaa projekteja jatkettavaksi, lisäksi se toimii eskareiden satutilana. Takahuoneessa ruokaillaan ja pidetään erilaisia pienryhmiä. Isossa ryhmätilassa mahdollisuus pienryhmätoimintaan ja liikkumiseen erilaisilla välineillä. Hyllyt ovat matalia ja materiaalit lasten saatavilla. Leikkipaikkoja suunnitellaan yhdessä lasten kanssa ja niiden sijainnilla pyritään mahdollistamaan leikkien jatkaminen pitkäkestoisesti (ei tarvitse aina siivota). Lattiatilaa on myös toiminnalliseen työskentelyyn riittävästi. Eskarihuoneen muunneltavuus toiminnan mukaan. Isossa ryhmätilassa; Ruokailee 4-5 -vuotiaiden ja alle 3- vuotiaiden pienryhmät. Lisäksi salissa on mahdollistettu erilainen liikkuminen (esim. tanssiesitykset/temppuradat/renkailla roikkuminen/ liikuntavälineet lasten saatavilla pitkällä matalalla hyllyllä). Leikkipaikkoja suunnitellaan yhdessä lasten kanssa. Pikkuhuoneessa leikkitilaa ja mahdollisuus pienryhmätoimintaan. Pikkuhuoneessa hylly, jossa eskarimateriaaleja ja erilaisia pelejä lasten saatavilla. Eteistilassa on mahdollisuus leikkiä, mutta myös esimerkiksi pelata palloa. Eskarit ulkoilevat liukuvasti välisellä ajalla päivittäin. Rinnepiha mahdollistaa erilaiset leikit kiipeilyvälineineen, kiikkuineen ja talvella esimerkiksi mäenlaskun liukurilla/pulkalla. Leikki/liikuntavälineet ovat lasten saatavilla varastosta- Pihan välittömässä läheisyydessä on urheilukenttä, jota käytämme niin ohjattuun kuin lasten omaehtoiseen liikkumiseen. Talvella luistelemme jäädytetyllä jäällä. Päiväkodin läheisessä koivikossa ajamme pyörillä Cross-radalla ja leikimme erilaisia liikuntaleikkejä sekä hiihdämme talvella säiden salliessa. Kävelymatkan päässä on erilaisia rakennettuja puistoja sekä metsäalueita. Pidempikestoisia metsäretkiä teemme metsään jossa tutkimme luontoa ja rakennamme majoja sekä syömme eväitä välillä toiminta vaihtelee suunnitelmien mukaan. Päivittäin on rauhallinen satuhetki noin 30min ja lisäksi esim. laulavaa kynää, tablettipelejä, maalausta, piirtämistä, lautapelejä, monistetehtäviä, hienomotoriikkaa tukevia tehtäviä ym toimintaa. Tieto- ja viestintätegnologia: Käytettävissä oleviin laitteisiin (7 tablettia ja tietokone) tutustumme aikuisten ohjauksella. Tabletteihin on ladattu ja ladataan tarvittaessa erilaisia opimispelejä. Niitä käytetään tiedon etsimiseen, kirjoitetun kielen tuottamiseen, kuvien ja tarinoiden tallentamiseen. Lisäksi niillä videoidaan ja valokuvataan erilaisia toimia eskareiden arjessa yhdessä katsottavaksi eskareiden kanssa. Päiväkodilla vierailee kirjastoauto. Yhteistyö koulujen kanssa: Pyrimme järjestämään vierailuja lähikouluihin esiopetusvuoden aikana. Työtavat: Yksilöllisesti, parityöskentely, pienryhmä ja koko ryhmä. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon lasten yksilölliset tavoitteet ja kokemukset itsestään oppijana. Lapsia tuetaan toimimaan erilaisissa ryhmissä ja osallisuutta sekä toimijuutta tuetaan jokaisen omien kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan. Lasten kanssa suunnitellaan yhteisten teemojen valintaa kiinnostusten kohteiden ja aikuisten havaintojen pohjalta. Teemojen aihe kesto, työtavat ja menetelmät vaihtelevat pienryhmien omien tavoitteiden mukaisesti. Pidempikestoisten leikkiryhmien tavoitteena on tukea lasten välisiä vuorovaikutus- ja leikkitaitoja sekä antaa mahdollisuuksia rakentaa, tutkia, päätellä ja ratkaista ongelmia. Opettajan tehtävänä on havainnoida lasten välistä vuorovaikutusta, tukea leikkiroolien tasapuolisuutta ja mahdollistaa lasten erilaisia leikki- ideoita ja antaa lapsille

8 mahdollisuuksia kehittää leikkiä eteenpäin. Leikkien havainnointi mahdollistaa myös lasten kiinnostusten kohteiden/esiin nousevien tavoitteiden mukaisen pedagogisen ohjatun työskentelyn suunnittelun. Toiminnalliset työtavat tarjoavat lapsille mahdollisuuden tutustua ohjatusti ja itsenäisesti erilaisiin oppimistapoihin ja saavat mahdollisuuden löytää uusia mahdollisuuksia oppia asioita monella eri tavalla. Lapsia rohkaistaan mielikuvitukseen ja luovaan työskentelyyn. Lasten leikkejä ja ideoita arvostetaan ja niitä toteutetaan arjessa. Oppimisen tukena käytetään erilaisia liikunnallisia, ongelmanratkaisuun, ajatteluun ja muistiin sekä loogiseen päättelykyvyn kehittymiseen soveltuvia pelejä ja leikkejä. Lapsilla on omat eskarikansiot. Kansioon kootaan lapsensa itse tuottamaa materiaalia. Pidämme tärkeänä, että lapsen töitä arvostetaan ja lapsella on mahdollisuus materiaalin tuottamiseen. Kansioon monistetaan sekä lapsen mielenkiinnon mukaisia kynätehtäviä että yhdessä tehtyjä tehtäviä. Kansioon tallennetaan projektien ja leikkien kautta tuotettua dokumentointia. Vanhemmille toimintaa tehdään näkyväksi tulo- ja hakutilanteiden, vanhempainillan ja lisäksi yhteisesti sovitusti sähköpostin avulla. Päiväkoti suunnittelee ottavansa Google Driven käytön toiminnan dokumentoinnin tueksi toimintavuoden aikana. Erilaiset joustavat ja tarkoituksen mukaiset pienryhmät (ryhmän/lasten yksilölliset tavoitteet) - Muskari ryhmä - Leikkiryhmät (kiinnostuksen kohteet/pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen) - Teeman/ilmiön mukaan vaihtuva ryhmä (esim. tutkitaan ja luodaan) - Lasten oppimista tukevat ja yksilöllisiin tavoitteisiin vastaavat pienryhmä/yksilötyöskentely - Yksilö-, parityöskentely - Yhteistyö viskareiden kanssa esim. erilaiset yhteisleikit - Koko ryhmä (19 lasta) esim. syntymäpäivät ja muu erikseen yhdessä suunniteltu toiminta Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Molemminpuolinen avoimuus vanhempien ja henkilökunnan välillä on tärkeää. OPS- keskusteluissa on yhdessä laadittu lapsen yksilölliset tavoitteet sekä menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyössä perheen kanssa. Lapset ovat saaneet osallisuuden ja mahdollisuuden rakentaa omaa oppimisen polkuaan osallistumalla osittain OPSkeskusteluun. Lapsen omat tavoitteet esiopetusvuodelle laaditaan haastattelun ja keskustelun kautta. Vanhempainiltojen lisäksi (syksyllä eskareiden oma ja koko talon vanhempain ilta) yhteistyötä tehdään sähköpostin kautta. Päiväkoti suunnittelee ottavansa käyttöön google driven. Suomi 100- vuotta Joulu- ja kevät juhlat/tapahtumat Isänpäivä/äitienpäivä-aamupala Muut yhteiset tapahtumat Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä.

9 Tähän kuvataan esiopetuksen yksiköiden välinen yhteistyö ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö. Tuusulaan laadittu esi- ja alkuopetuksen välille minimiyhteistyön periaatteet (arviointimateriaalissa). Yhteistyö Vauhti- päiväkodin eskareiden kanssa toimintavuoden aikana Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä. Pyrimme järjestämään kevään 2018 aikana vierailuja lähikoululle. Keväällä tiedonsiirtopalaverit tarvittaessa koulujen kanssa. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. yläkoulu VEO Maisa Riekkinen sovitut havainnointi ja konsultaatiokäynnit ryhmässä. Neuvola-, psykologit, terapeutit Seurakunta Tuusulan kulttuuritoimi Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Esiopetusvuoden aikana tutustutaan teematyöskentelyllä eri maiden tapoihin ja kulttuuriin sekä kieleen. Englannin kieleen tutustumme laulamalla syntymäpäivälaulun myös englanniksi. Lisäksi tabletteihin on ladattu englannin kieleen tutustumista varten lapsille soveltuva sovellutus. Erilaisuuden hyväksymistä ja toisen huomioimista harjoitellaan erilaisilla pedagogisilla menetelmillä, joita on kuvattu edellä. Suomi toisena kielenä opetus - Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot Tuen resurssien riittävyys Tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjaan ja Tuusulan kunnan esiope-

10 tussuunnitelmaan on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelman Tuusulan www. sivuilla. Jokaiselle lapselle tehdään toimintakauden alussa esiopetuksen oppimisen suunnitelma (OPS) yhdessä vanhempien kanssa. Tarvittaessa tehdään tehostettun tuen suunnitelma. VEO Maisa Riekkinen käy säännöllisesti havainnoimassa ryhmää. Tekee laaja-alaiset kartoitukset tarvittaessa ryhmässä.konsultointiapu tarvittaessa. Yhteistyö psykologien, puheterapian, toimintaterapeutin kanssa. Oppilashuoltoryhmät Yhteistyöpalaverit vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Pienryhmätyöskentely Siirtokeskustelut koulujen kanssa Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö - Koko talossa : Varhaiskasvatussuunnitelman voimaan tulo ja toiminnan kehittäminen Vasun vaatimusten mukaisesti - Eskarissa Tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen ja käyttäminen tarkoituksen mukaisesti opetuksessa -Vanhempien osallisuuden mahdollistaminen ja kehittäminen yhdessä vanhempien kannssa Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen HUOLTAJIEN PALAUTE (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne.

11 OPPILASHUOLTO Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu ennalta sovitusti 2krt/lukukausi OHR kuuluu Lahelan/Vaunukankaan/Paijalan esiopetusryhmien henkilöstöä, VEO Maisa Riekkinen, laaja- alaisia erityisopettajia sekä kutsuttuja yhteistyötahoja (neuvola, lastensuojelu ym) Päiväkodilla on käytössä kriisien hallinta kansio Henkilökunta puuttuu lapsen hyvinvoinnista huolta aiheuttaviin tilanteisiin. Vanhempien kanssa tehdään yhteistyötä heti huolen herättyä ottamalla aihe puheeksi. Yhteistyössä vanhempien kanssa määritellään miten toimitaan ja arvioidaan tuen tarvetta. Kiusaamistilanteissa teemme yhteistyötä vanhempien kanssa ja päiväkodissa on käytössä Tuusulan Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Miten oppilashuoltoyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. lyhyt kuvaus esiopetusyksiköstä ja esiopetusyksikön ympäristöstä: psykologi:2 kertaa syksyllä sekä keväällä yhteisöllistä oppilashuoltoa kuraattori: 2 kertaa syksyllä sekä keväällä yhteisöllistä oppilashuoltoa terveydenhoitaja: 2 kertaa syksyllä sekä keväällä yhteisöllistä oppilashuoltoa esiopetuksen näkemys ko. palveluiden riittävyydestä: palvelut ovat riittävät ja tarvittaessa saatavilla. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT: yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu ennalta sovitusti 2krt/lukukausi OHR kuuluu Lahelan/Vaunukankaan/Paijalan esiopetusryhmien henkilöstöä, VEO Maisa Riekkinen, laaja- alaisia erityisopettajia sekä kutsuttuja yhteistyötahoja (neuvola, lastensuojelu ym)

12 yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Keväällä tehty toimintasuunnitelma Jaettu kaikille yksiköille. Muistion laadinta sovitusti ja jaetaan sähköisesti kaikille ryhmän jäsenille. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon:tarvittaessa konsultoimme sekä teemme yhteistyötä puheterapian, toimintaterapian, fysioterapian ja psykologien sekä lähikoulujen, Keudan, seurakunnan, kirjasto- ja kulttuuripalvelujen, liikuntapalvelujen kanssa. yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Mikäli koulun aloittamiseen liittyy joitakin asioita, jotka vaativat enemmän tukea, käydään siirtokeskustelu, johon osallistuu esiopettajan lisäksi vanhemmat ja koulun luokanopettaja. Tarjoamme siirtokeskustelumahdollisuutta kaikille ryhmässä olevien lasten tuleville kouluille YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä: Vanhempien kanssa käydään maaliskuun alussa arviointikeskustelut sekä lähetämme tiedonsiirtolomakkeet kouluille. Tarvittaessa yleisopetuksen- sekä tehostetun tuen lapsista pyritään järjestämään tiedonsiirtopalaverit. Yhteistyö Vaunukankaan-, Mikkolan- tai/ja Ruotsinkylän koulujen kanssa eskarilaisten koulumaailmaan tutustumisessa. Tiedotamme keväällä vanhemmille sekä osallistumme ekaluokkalaisten vanhemmille tarkoitettuun vanhempainiltaan. oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys esiopetuksessa kuka vastaa, missä säilytetään: Lto-esiopettaja laatii ohr-kertomukset, joita säilytetään päiväkodin lukollisessa kaapissa "Yksilökohtainen Ohr"-kansiossa. lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa: Päiväkodissa on kriisikansio, jossa kirjattu toimintaohjeet sekä sovitaan tapauskohtaisesti sekä perehdyttämisestä lapsen sairauteen että ruokailun järjestämisestä sekä lääkehoidosta lapsen vanhempien, päivähoito henkilöstön sekä esiopettajien kanssa. Päivitetään tarvittaessa. yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä: Yhteistyötä tehdään vanhempien ja perheen kanssa erikseen sovittujen yhteistyötahojen kanssa yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa: Yhteistyötä tehdään vanhempien ja perheen kanssa erikseen sovittujen yhteistyötahojen kanssa OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Tiedoksi vanhempainillassa. Yhteistyössä vanhempien kanssa. Jatkuva arviointi kunnan ohjeistuksen mukaisesti. Oppimiseen liittyvästä ja muusta huolesta keskustellaan vanhempien kanssa. Mikäli tarvitaan laajempaa näkemystä/muita asiantuntijan palveluita, asia viedään alueellisen pedagogisen tuen ryhmän käsittelyyn. yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Vanhempainillassa ja Lapsen OPS-keskustelussa

13 Tarvittaessa erikseen sovitussa keskustelussa tapauskohtaisesti vanhempien kanssa OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen ja esiopetuskohtaisen suunnitelman laatiminen: Esiopetuksesta vastaavat lukevat kunnan oppilashuoltosuunnitelman sekä laativat työ- ja arviointisuunnitelman yhteydessä yksikön oman oppilashuoltosuunnitelman. Uudet työntekijät perehdytetään oppilashuoltosuunnitelmaan. Tarvittaessa konsultoidaan keltoa. ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä) TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Piia Tähtinen pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin/pk johtajan kanssa Tiimipalaverissa