ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Vaunukankaan päiväkoti kunnallinen yksityinen Osoite Vaunukankaantie 1, Tuusula Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Vs. Johanna Nevala Puhelin Sähköposti johanna.nevala@tuusula.fi Esiopetuksen päivittäinen työaika Vastuuopettajan nimi ja sähköpostiosoite kaisa.suomalainen@tuusula.fi, paula.hiltunen@tuusula.fi, sinikka.kemppinen@tuusula.fi Henkilökunta (tehtävät, lto, lh, avustaja ja henkilömäärä) Mintut: 2 Lto, 1 lh, 1 ryhmäavustaja Meiramit:1 lto, 1 lh KUINKA MONTA ESIOPETUSRYHMÄÄ ON ESIOPETUSTA ANNETTAESSA MUODOSTUNUT SEURAAVAN RYHMÄLUOKITUKSEN MUKAAN? Ryhmän koko yli 26 Suurin ryhmäkoko, perustelut

2 Erillinen esiopetusryhmä koulussa Yhdistettynä alkuopetuksen kanssa Päiväkodin esiopetusryhmä koulussa Erillinen esiopetusryhmä päiväkodissa 1 Yhdistettynä alle 6-vuotiaiden päivähoitolasten kanssa 1 Miten toiminta käytännössä toteutetaan, jos esiopetusta annetaan ryhmässä, jossa on esiopetusikäisiä ja heitä nuorempia lapsia. Meirameiden ryhmä: 8 esiopetusikäistä lasta muodostavat oman pienryhmän, jonka vastuukasvattajana on ryhmän Lto. Aamupäivän toiminta tapahtuu eriytetysti 5-vuotiaiden pienryhmästä klo Klo syömme lounaan ja pidämme satu/lepohetken yhdessä 5-vuotiaiden kanssa. ESIOPPILAIDEN LUKUMÄÄRÄ JA OPETUSKIELI Tytöt 16 Suomenkielisessä opetuksessa 29 Pojat 13 Ruotsinkielisessä opetuksessa Yhteensä 29 Muu kieli, mikä Tehostetun tuen lapset 7 Erityinen tuki, pidennetty oppivelvollisuus Lisätietoja MITEN KULJETUS ON JÄRJESTETTY

3 Kuljetus esiopetukseen (lukumäärä) Kuljetus esiopetuksesta päivähoitoon (lukumäärä) Mahdolliset perustelut Kunta on järjestänyt erikseen maksuttoman kuljetuksen Kunta on järjestänyt maksuttoman kuljetuksen koulukuljetuksen yhteydessä Vanhemmat hoitavat kuljetukset 29 ESIOPETUSYKSIKÖN TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Kaikille yhteinen esiopetus: - Jokaiselle lapselle suunnitellaan sopivia oppimisen haasteita -> kirjataan Lapsen Esiopetuksen Oppimissuunnitelmaan -> monipuolisia tapoja tutkia ja tehdä asioita (lapset mukaan suunnitteluun!) - Turvataan kasvun ja oppimisen tuki -> yhteistyö eri tahojen kanssa: ELA, neuvola, terapeutit jne. -> säännöllinen ja jatkuva havainnointi -> arvioidaan säännöllisesti lapsen kasvua ja oppimista (päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa, yhteistyöpalaverit tarpeen mukaan, tiimipalavereissa lasten asioiden läpikäyminen) - Lapsille kokemus, että heistä ollaan kiinnostuneita, heitä arvostetaan ja mielipiteillä ja toiminnalla on merkitystä -> aito läsnäolo: kuunteleminen, ajatusten ja ideoiden arvostaminen osoitetaan sanallisesti -> pienryhmätoiminnassa mahdollistuu jokaisen lapsen yksilöllinen huomioiminen -> toimintatapana ns. lasten vertaisoppimisen tietoinen hyödyntäminen -> lastenkokoukset toimintatapana - avoin vuorovaikutus kasvatuskumppanuuden perustana - lapsia rohkaistaan vuorovaikutukseen, ohjataan ottamaan muut huomioon sekä kunnioittamaan toisten yksilöllisyyttä Oppimisen ja oivalluksen ilo

4 - lapsia kannustetaan kokeilemaan, yrittämään, erehtymään, havaitsemaan positiivisia puolia asioista -> tiedostetaan aikuisen positiivisen palautteen merkitys - opetellaan iloitsemaan onnistumisista yhdessä -> ME- henki! (ryhmäytyminen) - järjestetään leikille riittävästi aikaa -projektityöskentely toimintatapana Lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana - ohjataan lapsia ottamaan asioista yhteisesti vastuuta : apulaisena toimiminen ( ryhmän siisteydestä huolehtiminen), projektityöskentelyssä sitoutuminen yhteisesti päätettyyn aiheeseen ja työskentelyn tavoitteisiin - pienryhmätoiminta: kaikille lapsille mahdollistuu tuoda esille mielipiteitä, ideoita, aloitteita jne. - lapsille kokemuksia päätöksenteosta ("Lastenkokoukset") - lapsia ohjataan arvioimaan toimintaa sekä sanallisesti että kirjallisesti (Itsearviointi) Hyvinvointi ja turvallinen arki - avoin vuorovaikutus (lapsi-lapsi, lapsi-aikuinen, aikuinen-aikuinen) -> aikuiset toimivat malleina! - ohjataan lapsia pitämään huolta toisistamme ("Välittämisen kulttuuri") -> lapselle positiivinen palaute tärkeää! - opetellaan tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja säätelyä: apuna erilaiset materiaalit, päivittäiset vuorovaikutustilanteet - ohjataan lapsia ristiriitatilanteiden selvittelyssä (Miniverso) - ohjataan lapsia terveisiin elämäntapoihin: ruokailu, hygienia, liikunta jne. - turvallinen arki -> yhdessä pohditut ja päätetyt "Hyvän olon säännöt" Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Tähän kirjataan lukuvuoden teema, joka näkyy lapsille ja huoltajille. Teema avataan muutamalla lauseella. Lukuvuoden teemat: projektityöskentely toimintatapana - lasten osallisuuden lisääminen projektityöskentely- toimintatavalla: tutkittava aihe/kiinnostuksen kohde on lasten valitsema, projekti etenee "lasten tahdissa" -monipuoliset työtavat ja oppimiskokonaisuudet tulevat osaksi lasten elämää: valittua aihetta tutkitaan erilaisin tavoin, leikin ja toiminnallisuuden kautta Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet:

5 Kehittämiskohde 1: Yhteisöllisyys (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) - Pienryhmät yhdessä; yhteisretket, liikuntahetket, musisointihetket, Lastenkokoukset - Lapsiryhmien kesken; juhlat (Minttujen ja Meirameiden yhteinen Puurojuhla ja Kevätjuhla, joihin valmistaudutaan yhteisharjoitteluilla), Leikkivierailut naapuriryhmässä - Koko päiväkodissa; ohjatut pihaleikit, koko talon lauluhetket, pihaseikkailu- tapahtuma, projektivierailut (kutsutaan joku pienryhmä vierailulle) - Ohjataan lapsia huolehtimaan toisistamme, yhteisestä ympäristöstämme (sisällä ja ulkona) sekä siinä olevista tavaroista ja välineistä Kehittämiskohde 2: Kestävä kehitys: kaikessa toimissa huomioidaan -vastuullinen suhtautuminen luontoon ja ympäristöön -arjen valinnat -kohtuullisen kuluttamisen merkitys, kierrätys/lajittelu -edistetään välineiden ja tilojen yhteistä ja vastuullista käyttöä -kohtuullisuus, korjaaminen, säästäväisyys, uusiokäyttö -kulutustavat, mainonnan vaikutus -energia:veden ja sähkön kulutus -roskaamaton retkeily -ruokahävikki -sosiaalinen näkökulma: kts. vasu luku11 Kehittämiskohde 3: Monilukutaito - Sisältää perinteisen lukutaidon, numeerisen lukutaidon, kuvalukutaidon ja medialukutaidon. - Opetellaan tulkitsemaan erilaisia viestejä ja myös tuottamaan niitä. Viestit voivat olla kirjoitettuja, puhuttuja tai digitaalisia. - Luodaan perustaa muulle oppimiselle. - Kannustetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan erilaisia viestejä: lisäämme lasten osallisuutta - Satujen lukeminen, erilaisten kuvien tarkastelu, oman arjen kuvaaminen/videot, kuvaesitysten tekeminen, valokuvien yksinkertainen muokkaaminen. - Kriittistä ja pohdiskelevaa kuvien katselua keskustellen (esim. mainokset) -> Mikä on totta ja mikä ei. Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta PEDAGOGISET RATKAISUT

6 Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Vaunukankaan esiopetuksessa työskennellään syyslukukausi tiiviisti omahoitajan pienryhmissä.tällä toimintatavalla tuetaan ryhmäytymistä, turvallisuuden tunnetta, arjen rauhallista haltuunottoa ja lasten taitojen havainnoimista. Lapsilla ei ole omia eskarikirjoja. Valmis kirjamateriaali sitoo mielestämme liikaa oppimistilanteita vain kynäpaperi- työskentelyyn. Lisäksi materiaalin valmiit aiheet ja teemat eivät ole mielestämme helposti liitettävissä lasten osallisuutta lisäävään työskentelytapaan, projektityöskentelyyn. Haluamme antaa lapsille mahdollisuuden tutkia, toimia ja tehdä asioita omaan tahtiin, ilman aikataulutettua materiaalia. Lapset saavat eskarikansion, johon kootaan pääsääntöisesti lapsen itsensä tuottamaa materiaalia. Haluamme nähdä lapsen oppimisen toiminnallisuuden ja konkreettisen tekemisen/välineiden käytön sekä leikin näkökulmasta. Lapsille mahdollistuu näin omien oppimistilanteiden dokumentointi, esim. piirtäen, valokuvaten, kirjainmuotoja/kirjoittamista harjoitellen, maalaten jne. projektin aiheeseen liittyen. Työskentelemme projektilähtöisesti. Näemme projektityöskentelyn toimintatapana, jossa voimme mahdollistaa yhä enemmän lapsen osallisuutta päiväkodin arjessa. 1. Projektin aiheen valinta Elo- ja syyskuu on käytetty lasten leikkien havainnointiin. Havainnoimme lasten keskusteluista nousevia asioita ja kiinnostuksen kohteita. Aikuinen liittyy lasten keskusteluun esim. kyselemällä asiasta jotakin. Pyrkimyksenämme on siten ollut kartoittaa sitä, millaiset asiat heitä kiinnostavat ja mikä on mahdollisesti tulevan projektin aihe. Kiinnitämme huomiota oppimisympäristön järjestämisessä siihen, että lasten saatavilla on heitä kiinnostavia leikkejä ja esim. lasten tietokirjallisuutta. Osallistamme aiheen valintaan liittyen myös vanhempia, jotka voivat yhdessä lapsensa kanssa koto-na pohtia kiinnostavaa projekti aihetta.pienryhmissä äänestetään suosituin aihe,eli valitaan aihe. 2. Lasten lähtötason kartoittaminen Teemme pienryhmittäin lasten kanssa käsitekartan kirjaamalla siihen niitä asioita, joita he tietävät valitusta aiheesta. Laitamme käsitekartat esille yhteisiin tiloihimme ja tarkastelemme niitä yhdessä. Osallistamme jo projektin alkuvaihees-sa myös vanhempia siten, että pyydämme heitä keskustelemaan valitusta aiheesta yhdessä lapsen kanssa sekä kirjaa-maan lapsen ajatuksia ylös. 3. Valittuun aiheeseen tutustuminen eri keinoin/ aiheen esittely Pyrimme tuomaan projektin aihetta lapsen lähelle eri aisteja käyttäen. Toimintatapojamme voivat olla videoiden ja kuvien katselu, kirjojen tarkastelu/lukeminen, erilaisten äänien ja materiaalien kuuntelu ja tunnustelu. Tavoitteemme on tuoda aihe mahdollisimman lähelle lasten arkea, jolloin sen konkretisointi on helpompaa. Annamme tilaa lasten ajatuksille järjestäen aikaa ja kiireettömiä hetkiä pohdinnoille (esim. pienryhmien kokoontumisissa, Lasten kokouksissa) ja kysymyksille, etsien niihin yhdessä lasten kanssa vastauksia. Huomioimme jokaisen lapsen ajatukset ja mielipiteet vies-tittäen samalla lapselle: Sinun mielipiteesi on tärkeä. 4. Tavoitteiden asettaminen Asetamme lasten kanssa yhdessä koko ryhmää koskevia tavoitteita ja kirjaamme ne ylös. Myös jokaisen lapsen yksilölliset tavoitteet, jotka on kirjattu lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan, huomioimme projektin suunnittelus-sa. 5. Projektin toteutus

7 Riippuen aiheesta, teemme yhden isomman tai useita pienempiä tuotoksia (esim. kirjallinen, rakennelma, esitys). Emme kuitenkaan pidä valmista tuotosta tärkeimpänä koko tässä prosessissa. Tärkeintä on yhteinen matka, jonka aikana olemme kokeneet, tehneet ja oppineet erilaisia asioita. 6. Projektin päättäminen Aikuiset arvioivat omaa sekä lasten toimintaa. Arvioimme projektia yhdessä ryhmänä lasten kanssa (mm. Mikä oli kivaa/tyhmää?, Mitä opin?, Mikä oli vaikeata/helppoa?, Mitä olisi voitu tehdä toisella tavalla?). Jokaiselle lapselle annetaan mahdollisuus tuoda oma arvionsa keskusteluun. Projektin päätösvaiheessa mietitään yhdessä, kuinka teemme lasten oppiman näkyväksi (esim. näyttely, juhla, esitys). Pohdimme myös, keiden kanssa lapset haluavat jakaa oppimansa (esim. vanhemmat, jokin koululuokka, muu päiväkodin väki). Projektityöskentelyn avulla haluamme edesauttaa lapsella seuraavien taitojen kehittymistä: - yhteistyötaidot - rohkeutta ilmaista omia ajatuksia ja toiveita - kyky kuunnella toisen ajatuksia - toisten mielipiteiden ja tunteiden huomioimista - taitoa tehdä kompromisseja - ristiriitojen ratkaisutaitoa - toisten auttamista - kehittää lapsen tietoisuutta omasta oppimisesta - tiedon hakemisen taitojen harjoittelu - työskentely yhdessä valitun päämäärän suuntaisesti Yksikön sisäinen yhteistyö: Esiopetusryhmät toimivat fyysisesti lähekkäin ja teemme yhteistyötä mm. sopimalla älytaulun käytöstä, viettämällä yhteisiä lauluhetkiä. Esiopetusryhmät suunnittelevat ja toteuttavat vuosittain yhteiset puuro- ja kevätjuhlat. Esiopetusryhmien Ltot kokoontuvat säännöllisesti (1h/kk) arvioimaan ja suunnittelemaan yhteisiä käytänteitä. Päiväkodin muiden ryhmien kanssa tavataan esim. yhteisillä lauluhetkillä, muissa yhteisissä esityksissä sekä koko päiväkotia koskevissa tapahtumissa. Joustavat ryhmittelyt: Kevätlukukaudella siirrytään toimimaan enemmän kokoryhmänä; mm. koko ryhmän yhteisillä aamupiireillä. Näin harjoitellaan tulevan koululaisen taitoja, isossa ryhmässä toimimista. Kummassakin esiopetusryhmässä toimii esiopetusvuoden aikana kaksi tuen kerhoa; Tunnekerho ja Kiti-kerho (kielelliset valmiudet). Tuen kerhoihin lapset on koottu yli pienryhmärajojen ja tarvittavan tuentarpeen mukaisesti. Osa tukea tarvitsevista lapsista osallistuu Vaunukankaan koulun laaja-alaisen erityisopettajan, Kimmo Vesterbackan, pienryhmäopetukseen kerran viikossa. Oppimisympäristöt: Esiopetusryhmien omia tiloja muokataan vuoden mittaan tarpeen mukaan, mm. Lasten kokouksissa keskustellaan ja päätetään yhdessä lasten kanssa, ryhmien leikkipisteistä ja niiden sijoittelusta. Eskariryhmät sopivat joustavasti yhteisten tilojen, kuten eskarisalin/älytaulun käytöstä. Projektityöskentelyssä ympäristö elää projektien tahtiin; käsitekartat ja projekteihin liittyvät työt ovat osana oppimisympäristöä. Tieto- ja viestintäteknologia: lasten saatavilla/käytössä on Ipadeja ja kummankin ryhmän yhteisessä käytössä oleva älytaulu ja 1 läppäri. Kumpikin eskariryhmä hyödyntää ulkoiluun ja liikuntaan/oppimiseen koulun välituntipihaa, lähialueen metsiä ja leikki-puistoja. Oman pk:n pihalla vuorotellaan viikottain ns. sivupihan ja isonpihan käyttöä. Työtavat: Projektityöskentely - Lasten kokoukset - Harjoitellaan toimimista yksilöllisesti, pareittain, pienissä ryhmissä ja koko ryhmänä.

8 Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Touko- ja kesäkuussa 2017 siirtokeskustelut vanhempien kanssa. Käyty niiden perheiden kanssa, joiden lapsella omahoitaja vaihtunut esiopetusryhmään siirtyessä. Aloituskeskustelu käyty uusien Vaunukankaan pk:ssa aloittavien esioppilaiden vanhempien kanssa. - Päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa - Tiedote koteihin kerran kuukaudessa (sähköisesti Daisyn kautta) - Syys- ja lokakuussa lasten esiopetussuunnitelma- tavoitekeskustelut (LEOPS) vanhempien kanssa - Tarvittaessa väliarviointikeskusteluja toimintakauden aikana - Kouluun siirtokeskustelut huhtikuun alkuun 2018 mennessä - Vanhempainillat: 06/2017, 08/2017 ja 01/2018 Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä. Tähän kuvataan esiopetuksen yksiköiden välinen yhteistyö ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö. Tuusulaan laadittu esi- ja alkuopetuksen välille minimiyhteistyön periaatteet (arviointimateriaalissa). Yhteistyö esi- ja alkuopetuksen välillä - syyskuussa 2017 pidetty 1. yhteistyöpalaveri, jossa ollut läsnä Vaunukankaan koulun 1. luokkien opettajat sekä Vaunukankaan ja Lahelantertun esiopetusryhmien LTO:t. Palaverissa keskusteltu mahdollisista yhteistyömuodoista. Sovittiin, että kukin luokanopettaja-eskariopettaja- työpari sopii syksylle tapaamisajankohtaa ja suunnittelee yhdessä toimintahetken sisällön. Vanhempainillat - Elokuussa järjestettävään vanhempainiltaan osallistuu esiopetusryhmien henkilöstön lisäksi myös koulun laajaalainen erityisopettaja, VEO sekä varhaiskasvatusyksikön johtaja. - Tammikuussa järjestettävässä vanhempainillassa on edellisten lisäksi koulun rehtori ja mahdollisesti myös koululaisten iltapäivähoidon koordinaattori. Alkuopettajan vierailu päiväkodissa Huhti-/toukokuussa alkuopetuksen opettaja tulee esiopetusryhmään tutustumaan lapsiin ja vastamaan lasten kysymyksiin sekä kertomaan koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Siirtokeskustelut Mikäli lapsen koulun aloittamiseen liittyen on joitakin asioita, jotka vaativat tavallista enemmän tukea, käydään siirtokeskustelu, johon osallistuu esiopettajan lisäksi lapsen vanhemmat sekä koulun luokanopettaja. Siirtokeskustelussa suunnitellaan, miten luodaan lapselle niin hyvät edellytykset koulun aloittamiseen kuin mahdollista. Olemme tarjonneet mahdollisuutta siirtokeskusteluun, vaikka lapsen tuleva koulu olisi jokin muu kuin Vaunukankaan koulu. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. yläkoulu Muita yhteistyötahoja:

9 - Tuusulan kunnan kirjasto: käytämme säännöllisesti (joka 2. vko) kirjastoauton palveluita koko päiväkodin osalta. - Tuusulan SRK: Pyhäkouluun osallistuminen n. 2-3krt/toimintakausi Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Vuorovaikutustaidot ja kielen käyttötaidot - Jokaiselle lapselle pitää syntyä kokemus kuulluksi tulemiseen arjen pienissäkin tilanteissa. Myös pienryhmissä toimiminen on yksi tätä tukeva toimintatapa. - Kielenkäyttö- ja vuorovaikutustilanteet arjen eri tilanteissa: kuinka ilmaisen asiani aikuiselle/kaverille? -> Aikuisen kannustava ja johdonmukainen palaute! - harjoitellaan kertomista, selittämistä ja puheen vuorottelua Ymmärtämisen taidot - Aikuiset mallintavat kielellisesti arjen eri tilanteissa. - Keskustellaan, kuvaillaan asioita - tarinoiden kuunteleminen: erilaisten ilmaisujen merkitys, sanojen merkityksen ymmärtäminen, tarinan juonen muistiinpalauttaminen, tarinan opetuksellinen näkökulma Puheen tuottaminen - itsensä ilmaiseminen: aikuisen kanssa kahden kesken, ryhmätilanteessa Kielellinen muisti ja sanavarasto - loruttelu, riimittely, laululeikit, kielellä (sanoilla) leikittely ovat säännöllistä arkeamme - tarinoiden kuuntelu ja kerronta (sadutus) - monipuolinen kirjallisuuden käyttö Kielitietoisuus - lukemaan oppimiseen liittyvien valmiuksien kehittäminen: kirjaimiin tutustumista leikkiin ja projektityöskentelyyn limitettynä, alkuäänteen kuunteleminen, riimittely, sanoilla leikittely, ylä-ja alakäsitteiden vahvistaminen jne. Kieli ja monikulttuurisuus - erilaiset kielelliset ympäristöt (Mintuissa Italian ja Venäjän kieli). Kuunnellaan S2- lasten toista äidinkieltä ja tutkitaan kirjoitettua kieltä, antaen lapselle kokemuksen, että heidän kotona puhumansa kieli on tärkeä ja arvokas. - nimeäminen, käsitepelit, arjen toimintojen sanoittaminen - kuvakirjojen lukeminen, kuvien käyttö arjessa - yhteistyö perheiden kanssa: tutustutaan lapsen kulttuuriperintöön

10 - Teemme tutuksi lapsille myös Suomen vähemmistöjä ja kulttuureita (ruotsinkieli, Romaanit, saamelaisuus). kulttuureista keskustelemme sitä mukaa, kun ne herättävät kiinnostusta tai ihmetystä. - Minttujen ryhmässä on kaksi kaksikielistä lasta (italia-suomi, venäjä-suomi). Heidän kaksikielisyyttään tuetaan mm. tutustumalla heidän toiseen kieleen ja kulttuuriin (esim. opetellaan tervehdyksiä, helppoa arjen sanastoa). - Suomi 100- juhlavuoden huomioidaan kaikessa toiminnassa. Asioita tarkastellaan suomalaisuuden ja Suomen näkökulmasta mm. seuraavasti: - vietämme päiväkodissa Suomi 100- juhlaa joulukuussa. Juhlaa valmistellaan läpi syksyn keräämällä erilaista materiaalia - tutustutaan suomalaiseen musiikkiin ja musiikintekijöihin (mm. Sibelius) - tutustutaan suomalaiseen luontoon tehden retkiä - toteutetaan kädentöitä suomalaisuuden "tunnusmerkeistä" - tutustutaan suomalaiseen kirjallisuuteen Suomi toisena kielenä opetus Minttujen ryhmästä yksi lapsi osallistuu Vaunukankaan koulussa järjestettävään S2- opetukseen 1xvko. Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot Tuen resurssien riittävyys Tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjaan ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmaan on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelman Tuusulan www. sivuilla. Yleisen tuen muodot: - Esiopetus- toimintakauden alkaessa alkukartoitukset lapsen osaamisen kartoittamisena (kartoituksia toteutetaan sekä ryhmässä LTO:jien toimesta sekä ELA:n toteuttamina) - Jokaiselle lapselle tehdään Esiopetuksen Oppimissuunnitelma toimintakauden alkuvaiheessa, johon kirjataan lapsen vahvuudet, tuettavat osa-alueet ja tavoitteet esiopetusvuodelle = yhteistyöpalaveri lapsen vanhempien kanssa - Toimimme pienryhmissä pääsääntöisesti aamupäivisin n. 3 h ajan. - VEO (Maisa Riekkinen) käy seuraamassa lapsiryhmän toimintaa n. 4 krt toimintakauden aikana. Kyseisenä päivänä tiimin työntekijät osallistuvat hänen konsultatiopalaveriinsa (1h). - Koulun laaja-alainen eritysopettaja (Kimmo Vesterbacka) antaa pienryhmäopetusta niille lapsille, joiden taitojen todettu (lapset valittu ryhmään alkukartoitusten perusteella) tarvitsevan lisätukea. Pienryhmäopetus toteutuu 1 x 45 min/vko. Ryhmän opetuksen painopiste on kielellisen tietoisuuden taitojen ja hahmottamiseen liittyvien taitojen vahvistamisessa. - Kuvamateriaalin käyttö sekä asioiden havainnollistaminen piirroskuvina vuorovaikutuksen tukena ja toiminann ohjaamisessa. - Lasten ennakointi sanallisesti/sovituin merkein siirtymätilanteissa. - Toistuva päivästruktuuri: aamupiirillä yhteisesti sovittujen asioiden läpikäyminen, tulevien asioiden/tapahtumien ennakoiminen, pysyviä ja yhteisesti sovittuja toimintatapoja eri tilanteissa

11 - Lapsen osallisuutta tukevat toimintamallit arjessa - Jatkuvan havainnoinnin periaate - "Tukikerhojen" järjestäminen: Tunnekerho ja Kiti- kerho: Mintuilla aloitetaan tunne- ja kitikerho vko 43. Meirameilla tehostetumpi kiti- ja tunne sisältö koko eskaripienryhmän toimintahetkille 1 xvko, vuoroviikoin. Tehostetun tuen muodot: - Esiopetusryhmässä (Mintut) toimii kolmen kasvattajan lisäksi ryhmäavustaja. Tehostetun tuen tarpeen lapset on sijoitettu yhteen pienryhmään, jolloin ryhmäavustajan resurssi voidaan keskittää näille lapsille. - Säännöllinen yhteydenpito psykologien, puheterapian, toimintaterapian kanssa - OHR- palaverit - Tiivis yhteistyö lapsen huoltajien kanssa (huoltajille kerrotaan erilaisista tuen mahdollisuuksista ja keskeisistä toimita-periaatteista, riittävän tiedon antaminen huoltajille, huoltajan kannustaminen ja tukeminen lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa) Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö *pedadagoginen dokumentointi ja haastavat kasvatustilanteet koulutuksiin osallistuminen. * Päiväkodissamme järjestetään säännöllisesti Lto-palavereja pedagogiseen kehittämiseen Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen HUOLTAJIEN PALAUTE (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne.

12 OPPILASHUOLTO Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Esiopetuksessa käytössämme on kunnan kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Periaatteenamme on pyrkimys toimia niin, ettei kiusaamistilanteita synny. Käytämme paljon aikaa syksyllä lasten ryhmäyttämiseen ja ryhmäytymiseen eri keinoin. Tällä pyrimme luomaan me- henkeä ja ennaltaehkäisemään kiusaamiseen ja kaikenlaiseen syrjimiseen liittyviä ilmiöitä. Konfliktitilanteissa käytämme MiniVerso-vertaissovittelua ja lapsia ohjataan sen itsenäiseen käyttöön. Kaikki tilanteet käydään läpi myös lapsen vanhemman/vanhempien kanssa. Päiväkodissamme on kriisikansio, josta löytyy toimintaohjeet kriisi-, uhka- ja vaaratilanteisiin. Lapsen suojaaminen väkivallalta ja kiusaamiselta löytyy päiväkodin kriisikansiosta kohdasta henkisen ensiavun kriisisuunnitelma. Miten oppilashuoltoyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. lyhyt kuvaus esiopetusyksiköstä ja esiopetusyksikön ympäristöstä: Noudatamme opiskelijahuoltolakia (voimaan ) ja sen mukana tulleita uusia käytänteitä. Opiskelijahuolto jakaantuu kahteen osaan: yhteisölliseen oppilashuoltoon ja yksilölliseen oppilashuoltoon. Oppilashuoltoryhmä (OHR) kokoontuu päiväkodissamme säännöllisesti. Yhteisöllinen OHR kokoontuu 4 kertaa vuodessa, siellä käsitellään yleisiä asioita lapsiryhmän hyvinvointiin liittyen. Kokoonpanoon kuuluvat : Päiväkodinjohtaja Johanna Nevala, laaja-alainen erityisopettaja Kimmo Vesterbacka, VEO Maisa Riekkinen, psykologi Madeline-Elena Juva, kuraattori Miia Hautaniemi-Bustamante, neuvolan terveydenhoitaja Krista Rastas sekä esiopettajat Sinikka Kemppinen, Kaisa Suomalainen ja Paula Hiltunen. Tähän OHR- kokoonpanoon osallistuu myös kolme muuta yksikköä (Lahelanniitty, Vauhti ja Paijala). Yksilöllinen OHR on tapauskohtainen. Ennen kokoontumista täytetään yhdessä vanhempien kanssa oppilashuoltotyö- suostumus. Vastuuhenkilöksi nimetään aina se henkilö, jolla huoli herää. Pedagogisen tuen ryhmä käsittelee lapsen oppimiseen liittyviä asioita. Ryhmässä käsitellään huolta kokonaisvaltaisesti ja tehdään tarvittaessa siirto tehostettuun tukeen. Tehostettuun tukeen siirtäminen vaatii lto:n laatiman pedagogisen arvion. Pedagogiseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat: pk:n johtaja, esiopettaja, laajaalainen erityisopettaja sekä tarvittaessa muita oppilashuollon asiantuntijoita. psykologi:madeline-elena Juva kuraattori: Miia Hautaniemi-Bustamante terveydenhoitaja: Krista Rastas

13 esiopetuksen näkemys ko. palveluiden riittävyydestä: Tämänhetkiset palvelut nähdään riittävänä. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT: yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Johanna Nevala (Varhaiskasvatusyksikön johtaja),kimmo Vesterbacka (ELA), Maisa Riekkinen (VEO), Madeline-Elena Juva (psykologi), esiopetusyksiköiden esiopettajat (Vaunukangas, Lahelanterttu, Paijala, Lahelanniitty, Vauhti) yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Puheenjohtajana ja sihteerinä toimivat esiopettajat vuorotellen eri yksiköistä. Palaverista täytetään yhteisöllisen oppilashuoltokertomuksen lomake, jonka sihteerinä toiminut lähettää kaikille osallistujille. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon:kevään 2017 viimeisessä kokoontumisessa pohdittiin yhdessä palaverien sisältöä ja rakennetta. Sovittiin, mitkä yhteistyötahot kutsutaan (VEO hoitaa) kokoontumisiin. Aikataulutettiin ajankohdat valmiiksi. Kutsuttavat yhteistyötahot: Digitiimin edustaja, puheterapeutti, yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Noudatamme yksikkökohtaista siirtymävaiheen yhteistyösuunnitelmaa: - Huhtikuu: Tiedonsiirtopalaveri, jossa siirretään lapsen opetuksen, oppimisen tuen ja oppilashuollon järjestämisen kannalta olennainen tieto. Palaveriin osallistuu Vaunukankaan koulun rehtori, Janne Mellin, tulevat 1. luokkien opettajat sekä tietoa siirtävä esiopettaja. Muihin kouluihin sijoittuvien lasten osalta lähetetään kouluille tiedonsiirtolomake. Siirtokeskusteluita järjestetään tarvittaessa vain yksittäisten lasten kohdalla. - Toukokuu: Vaunukankaan koulun luokanopettaja (tuleva 1. luokan opettaja) vierailee esiopetusryhmässä ja kertoo lapsille kouluun liittyvistä käytänteistä. Lapsilla on tällöin mahdollisuus kysellä kaikkea kouluun ja koululaisuuteen liittyvää. - Tehostetussa tuessa olevien lasten kohdalla järjestetään aina ns. erillinen tiedonsiirtopalaveri, jossa on läsnä esiopettaja, tuleva luokanopettaja sekä lapsen huoltaja/-t. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä: Yksilöllinen oppilashuoltoryhmä toteutuu aina tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Vastuu käynnistämisestä, huoltajilta saadusta kirjallisesta suostumuksesta sekä asiantuntijaryhmän kokoamisesta on sillä henkilöllä, joka tuen tarpeen huomaa. Huoltajien osallisuutta tuetaan vahvasti. oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys esiopetuksessa kuka vastaa, missä säilytetään: Oppilashuoltokertomuksen laatii esiopettaja. Se säilytetään varhaiskasvatusyksikön johtajan arkistoissa. lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa: Minttujen esiopetuseryhmässä on yksi diabetestä ja keliakiaa sairastava lapsi. Huoltajien kanssa on sovittu toimintatavat. Erityisruokavaliot toimittaa kunnan ruokapalvelut.

14 yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä: Esiopettaja tekee pedagogisen arvion tehostetun tuen tarpeesta. Mikäli tehostettu tuki ei riitä, laaditaan pedagoginen selvitys. Asia käsitellään yksilöllisessä OHR:ssä, tarvittavalla kokoonpanolla. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa: Ulkopuolisia tahoja pyydetään mukaan tarvittaessa. Lapsen saamasta tuesta eri tahot kirjoittavat toimintakertomuksen tai yhteenvedon, joka lähetetään vanhempien suostumuksella/vanhempien kautta esiopetukseen. Esiopetus välittää alkuperäiset paperit eteenpäin VEO:lle. OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja hänen huoltajaan/huoltajiin sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Yhteistyössä otetaan huomioon lapsen ikä ja edellytykset. Lapsen hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja aina yhdessä huoltajan kanssa. Lapsen ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Huoltajan kanssa käydään keskusteluja huolen aiheista ja heitä kuunnellaan asiassa, myös lasta kuullaan eli keskustellaan asioista lapsen kanssa hänen ymmärryksensä tasoisesti. Keskusteluissa asetetaan yhdessä tavoitteita ja niitä seurataan sekä arvioinnista pidetään erilliset keskustelut. Vanhemmilta pyydetään kirjallinen lupa oppilashuoltoryhmään osallistujista ja he saavat halutessaan osallistua niihin. yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Esiopetuksen tehtävä on informoida vanhempia OHR tarpeesta ja kokoontumisesta. Heiltä pyydetään suostumus lapsen asioiden käsittelyyn ja kysytään mahdollisuutta osallistua itse. Veo tai esiopettaja kutsuu yhteistyötahot koolle. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen ja esiopetuskohtaisen suunnitelman laatiminen: Käytössämme on kunnan yhteiseen käyttöön laaditut lomakkeet ja ohjeet, jotka löytyvät Kaiku- intranetistä, Oppilashuoltoryhmän sivuilta. Kasvattajat tutustuvat suunnitelmiin ja esiopetuskohtainen suunnitelma laaditaan yhteistyössä esiopettajien kesken. ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä)

15 TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Kaisa Suomalainen, Paula Hiltunen, Sinikka Kemppinen pvm Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin/pk johtajan kanssa