HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

Transkriptio

1 2013 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu)

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖRESURSSIT, HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TULOSALUEITTAIN JA TULOSYKSIKÖITTÄIN Henkilöstön määrä tulosalueittain ja tulosyksiköittäin Henkilöstö tulosalueittain HENKILÖSTÖN IKÄ ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN 10 3 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE JA OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUS SEKÄ HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUS HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 14 4 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 15 5 HENKILÖSTÖN POISSAOLOT 16 6 TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN TYÖYHTEISÖKYSELY TOB TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖKYKY JA VIRKISTYSTOIMINTA YHTEISTOIMINTA 19 7 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 20 Liite 1. Yhteenvetotaulukko

3 1 JOHDANTO Itä-Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategia ohjaa henkilöstöjohtamista ja henkilöstötyötä yhdessä asetettujen tavoitteiden suuntaan. Henkilöstöraportti palvelee osaltaan strategista seurantaa ja päätöksentekoa. Henkilöstöstrategian painopistealueet ovat osaaminen, johtaminen, hyvinvointi ja vaikuttavuus. Henkilöstöraporttiin 2013 on koottu henkilöstötunnuslukuja taulukoina ja kuvauksia keskeisistä asioista. Henkilöstöraportti kuvaa tapahtunutta kehitystä. Henkilöstöraportti sisältää myös varautumisen tulevaan ja auttaa päätösten vaikutuksen ennakoinnissa ja toteutumisen seurannassa. Tiedot on tarkoitettu strategisen ja operatiivisen johtamisen apuvälineiksi. Tämä julkaisu on kuudes erillinen henkilöstöraportti. Henkilöstöjohtamisen käytäntöjä on vakiinnutettu ja kehitetty edelleen. Rekrytoinneissa on siirrytty sähköiseen kuntarekry.fi järjestelmään. Palkkalaskelmat toimitetaan sähköisesti. Matkalaskujen tekemisessä on siirrytty sähköiseen M2 järjestelmään. Opetushenkilöstöstä 16 opettajaa osallistui työelämäjaksolle. Tämän mahdollisti erityisesti talousarvioon viety TE -jakson toteutumisen varaus. Vuonna 2013 ei toteutettu työssäolobarometrikyselyä. Työbarometrikysely kysely toteutetaan kaksi kolmesta menetelmällä, seuraava kysely toteutetaan syksyllä Henkilöstöhallinnon ohjeiden ja varhaisen tuen toimintamallin tavoitteena on ollut henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen. Sairauspoissaolojen määrä on vakiintunut alle 10 työpäivän tasolle ollen 8,0 työpäivää / henkilö. Henkilöstötarpeiden ja osaamisen ennakoinnin merkitys on tulevina vuosina yhä tärkeämpää pienenevien ikäluokkien johdosta sekä aikuiskoulutuksen kysynnän muutoksen vaihdellessa voimakkaasti. Henkilöstölle asetettavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet muuttuvat tulevassa toimintaympäristössä. SAMIedussa toteutettiin 34 ulkoista viran ja toimen täyttöä. Tehtäviin saapui 178 hakemusta. Kaikki avoimet virat ja toimet saatiin täytettyä. SAMIlaisten keski-ikä nousi edelleen 0,1 vuotta ollen 48,8 vuotta. Tämä johtui pääosin eläkkeelle siirtymisestä ja vähäisestä uuden henkilöstön rekrytoinnista. Jokaisen SAMIlaisen panos on tärkeä SAMIedun tulevaisuutta rakennettaessa. Jokaisen henkilöstöön kuuluvalle tulee antaa mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan määrätietoisesti koko uran ajan. Koulutuskuntayhtymän henkilöstöhallinto esittää kiitokset koko henkilöstölle vuodesta Savonlinna Harri Åkerfelt henkilöstöpäällikkö 3

4 2 HENKILÖSTÖRESURSSIT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Vuoden lopussa ( ) kuntayhtymään palvelussuhteessa oli kaikkiaan 294 (305) henkilöä, joista vakinaisia 271 (279), määräaikaisia 23 (26). Henkilöstön määrä vuoden viimeisenä päivänä on yhden päivän mukainen poikkileikkaus. Henkilöstön määrä vaihteli vuoden aikana siten, että se oli alimmillaan 292 henkilöä (marraskuu) ja ylimmillään 309 henkilöä (maaliskuu). Henkilöstön kuukausikeskiarvo oli 301. Henkilötyövuosia toteutui 285,5 (-6,5). Vuoden 2013 henkilöstösuunnitelman ja talousarvion henkilöstömääräksi oli arvioitu 302. Vuoden viimeisen päivän kokonaishenkilöstömäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna yhdellätoista. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni kahdeksalla sekä määräaikaisten määrä väheni kolmella. Toteutuma on linjassa edelleen vähenevän opiskelijamäärän kanssa. Oppilaitoksen henkilökunnasta 58,8 % on naisia ja miehiä 41,2 %. Henkilöstömäärän kehitys vuosina esitetään kahdessa seuraavassa taulukossa. Taulukko 1: Henkilöstö palvelussuhteen mukaan, miehet ja naiset, kokoaikaiset ja osa-aikaiset Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Naiset Miehet Kokoaikaiset Osaaikaiset Henkilöä yhteensä Henkilötyövuotta , ,5 4

5 Taulukko 2: Henkilöstö palvelussuhteen mukaan, miehet ja naiset, kokoaikaiset ja osa-aikaiset Henkilöstön määrä ja kehitys / Määrä Vakinaiset Määräaikaiset Henkilöä yhteensä Naiset Miehet Kokoaikaiset Osaaikaiset 5

6 2.2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TULOSALUEITTAIN JA TULOSYKSIKÖITTÄIN Henkilöstön määrä tulosalueittain ja tulosyksiköittäin Yhtymäpalvelujen henkilöstön vähenemä oli 5 henkilöä (6,84 %) edellisestä vuodesta, vastaavasti koulutuspalveluiden henkilöstömäärän vähenemä oli 6 henkilöä (2,59 %). Muutokseen vaikutti tammikuussa 2013 talousarviota pienempi opiskelijamäärä ja siitä johdettu maltillinen henkilöstön rekrytointi. Taulukko 3: Henkilöstömäärän muutos aloittain Henkilöstömäärän muutos aloittain muutos Yhtymäpalvelut Hallintopalvelut Kiinteistöpalvelut Opiskelijaruokailu Taloushallinto Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Kehittämis- ja viestintäpalvelut Koulutuspalvelut Paku-toimiala Sote-toimiala Tellu-toimiala Aspa Aito YHTEENSÄ

7 2.2.2 Henkilöstö tulosalueittain Kuntayhtymän henkilöstö jakaantuu tulosalueittain yhtymäpalveluihin 23,9 % ja koulutuspalveluihin 76,1 %. Henkilöstön määrä tulosalueittain ja tulosyksiköittäin on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukko 4: Henkilöstö tulosalueittain Yhtymäpalvelut Virkasuhteiset Työsuhteiset Yhteensä N M N M N M Hallintopalvelut Kiinteistöpalvelut Opiskelijaruokailu Taloushallinto Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Kehittämis- ja viestintäpalvelut YHTEENSÄ YHT. Koulutuspalvelut Virka suht. Työ suht. Tunti opett. Opet. avust. Yht. N M N M N M N M N M Paku toimiala Sote toimiala Tellu toimiala Aspa Aito YHTEENSÄ YHT. YHTEENSÄ Opiskelijamäärävertailu 6,8 opiskelijaa / henkilö vuonna 2013 Opiskelijamäärävertailu 6,5 opiskelijaa / henkilö vuonna 2012 Opiskelijamäärävertailu 6,9 opiskelijaa / henkilö vuonna

8 Taulukko 5: Henkilöstön määrä tulosyksiköittäin Henkilöstön määrä yksiköittäin Aito 11 Aspa 60 Tellu toimiala 66 Sote toimiala 40 Paku toimiala 49 Kehittämis- ja viestintäpalvelut Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Taloushallinto Opiskelijaruokailu 15 Kiinteistöpalvelut 24 Hallintopalvelut 5 8

9 2.3 HENKILÖSTÖN IKÄ Kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli 48,8 vuotta (naiset 48,5 vuotta ja miehet 49,4 vuotta). Henkilöstön keski-ikä on noussut 0,1 vuotta edellisestä vuodesta, naisten keski-ikä ei ole muuttunut, miesten nousi 0,3 vuotta. Alla olevista taulukoista ilmenee henkilöstön ikärakenne tulosalueittain ja tulosyksiköittäin. Korkein keski-ikä on yhtymäpalvelut / hallintopalvelut 58,6 vuotta ja alhaisin yhtymäpalvelut / kehittämis- ja viestintäpalvelut 43,8 vuotta. Henkilöstöstä 52 % on yli 50-vuotiaita ja 13,6 % yli 60-vuotiaita. Alle 30- vuotiaiden osuus on 2,0 %. Henkilöstön ikärakenne tuo haastetta työssä jaksamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen. Henkilöstön rekrytointi tulee suunnitella riittävän ajoissa, jotta mentoroinnin avulla voidaan olemassa olevaa osaamista ja hiljaista tietoa joustavasti siirtää uusille työntekijöille. Taulukko 6: Henkilöstön ikäjakauma tulosalueittain Yhtymäpalvelut Ikäväli Sukupuoli N M N M N M N M N M Hallintopalvelut ,6 Kiinteistöpalvelut ,5 Opiskelijaruokailu ,7 Taloushallinto ,7 Henkilöstö- ja tietohallintopalv ,3 Kehittämis- ja viestintäpalvelut ,8 YHTEENSÄ ,9 Koulutuspalvelut Ikäväli Sukupuoli N M N M N M N M N M Paku toimiala ,4 Sote toimiala ,9 Tellu toimiala ,9 Aspa ,8 Aito ,5 YHTEENSÄ , Ikäväli Sukupuoli N M N M N M N M N M keskiikä keskiikä keskiikä HENKILÖSTÖ ,8 Henkilöstön keski-ikä oli 48,8 vuotta; naiset 48,5 vuotta ja miehet 49,4 vuotta. 9

10 2.4. ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Vuonna 2013 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on keskimäärin 64,5 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 12 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 4 henkilöä. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen mukaisesti henkilöstö siirtyy laskennallisen eläkeiän saavutettuaan vanhuuseläkkeelle haluamanaan ajankohtana irtisanoutumalla työ- /virkasuhteestaan, kuitenkin viimeistään saavutettuaan 68 vuoden iän. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttavien kokonaismäärä on vuosien aikana 70 henkilöä. Työnantajan tavoitteena on pitää työntekijänsä työssä vanhuuseläkkeelle saakka aina, kun se on mahdollista. Tämä on sekä työnantajan että työntekijän etu. Osalle henkilökuntaa on määritelty henkilökohtainen eläkeikä, jos henkilökohtaista eläkeikää ei ole määritelty, laskelmassa käytetään 65 vuoden ikää. Osa-aikaeläkeläisten osuus henkilöstöstä oli 17 henkilöä eli 5,8 %. Osaaikaeläkeläisten määrä on vähentynyt yhdellä henkilöllä vuodesta Kuntien eläkevakuutuksen tilastojen mukaisesti eniten osa-aikaeläkeläisiä on koulutuskuntayhtymissä. Osa-aikaeläkkeellä on suhteessa eniten korkean koulutuksen saaneita, kuten opettajia. Varhemaksua maksettiin ,77 ( ,24 ). Taulukko 7: Henkilöstön henkilökohtaisen eläkeiän täyttyminen tulosalueittain vuosina Vuosi Yht.palv. Koul.palv. Yhteensä

11 3 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE JA OPETUSTOIMEN HENKI- LÖSTÖN KELPOISUUS SEKÄ HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 3.1 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE Henkilöstön koulutusrakennetta kuvattaessa on käytetty Tilastokeskuksen koulutusluokitusta. Eniten korkeakoulututkinnon suorittaneita on opettajissa. Opettajien kelpoisuusehdot määräytyvät asetusten 986/98 ja 1186/2010 mukaan. Opettajien pätevyydellä on vaikutus oppilaitosten tuloksellisuusrahoitukseen. Taulukko 8: Henkilöstön koulutusrakenne tulosalueittain Yhtymäpalvelut YHTEENSÄ Koulutuspalvelut Keskiast.koul. Alin kork.koul. Alempi kor.koul. Ylempi kork.koul. Tutkijakoul. Yhteensä N M N M N M N M N M Naiset Miehet Hallinto Kiinteistöpalvelut Opiskelijaruokailu Taloushallinto Henkilöstö- ja tietohall Kehittämis- ja viestintäp Keskiast.koul. Alin kork.koul. Alempi kor.koul. Ylempi kork.koul. Tutkijakoul. Yhteensä N M N M N M N M N M Naiset Miehet Paku toimiala Sote toimiala Tellu toimiala Aspa Aito YHTEENSÄ

12 Taulukko 9: Henkilöstön koulutusrakenne tulosalueittain vertailutaulukkona Koulutusrakenne Yhtymäpalvelut Koulutuspalvelut

13 3.2 OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUS Muodollisen kelpoisuuden omaavia opettajia oli 92,02 %. Saavutettu yli 90 % kelpoisuustaso on valtakunnallisestikin korkea. Kelpoisuuden määrään vaikutti pieni henkilöstön vaihtuvuus sekä valmiiksi saatetut pätevöitymiskoulutukset. Pätevöityminen tapahtuu pätevöitymissuunnitelman kautta, opettaja sitoutuu suorittamaan pedagogiset opinnot kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta. Alla olevasta taulukosta käy ilmi koulutusaloittain puuttuvat kelpoisuudet. Yhteensä muodollista kelpoisuutta vailla oli 13 opettajaa (12), joista eniten TELLU toimialalla (tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara-ala). Taulukko 10: Muodollista kelpoisuutta vailla oleva opetustoimen henkilöstö pedag.puuttuu tutkinto puuttuu opett.aine yht. eri henkilöä N M N M N M Naiset Miehet Paku toimiala Sote toimiala 2 2 Tellu toimiala 5 5 Aspa Aito YHTEENSÄ Opetushenkilöstö joista muodollisen pätevyyden omaa 92,02 % joista muodollisen pätevyyden omaa 92,86 % joista muodollisen pätevyyden omaa 89,60 % joista muodollisen pätevyyden omaa 87,15 % 13

14 3.3 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Kuntayhtymän koulutuspäiviin henkilöstö käytti 1124 työpäivää. Vuonna 2012 vastaava luku oli 1451 työpäivää. Henkilöstökoulutukseen (sisältäen osallistumismaksut, matka-, majoitus- ja päivärahakulut sekä sisäisen koulutuksen) käytettiin yhteensä , vuonna Kustannuksiin vaikutti asiantuntijoiden ja luennoitsijoiden tuominen enenevässä määrässä oppilaitokseen. Opettajien työelämäjaksojen työpäiviä toteutui 323. Työelämän jaksoihin osallistui 16 opettajaa. Vuonna 2012 työelämän jaksolle osallistui 20 opettajaa. Taulukko 11: Koulutukseen käytetyt työpäivät tulosalueittain Henkilöstö käytti kuntayhtymän maksamaan koulutukseen yht työpäivää Koulutuspalvelut 905 Yhtymäpalvelut 219 Paku toimiala 191 Hallintopalvelut 27 Sote toimiala 230 Kiinteistöpalvelut 59 Tellu toimiala 219 Opiskelijaruokailu 25 Aspa 205 Taloushallinto 18 Aito 60 Henkilöstö- ja tietohall.palv. 61 Kehittämis- ja viestintäpalv. 29 ulkoinen koulutus sisäinen koulutus yhteensä

15 4 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Palkkaus ja henkilöstökustannukset käyvät ilmi alla olevasta taulukosta. Henkilöstökulut ovat käyttötalouden bruttokuluista 71,3 %, jossa laskua edellisestä vuodesta on 0,6 %. Taulukko 12: Palkkaus ja henkilöstökustannukset tulosalueittain Käyttötalouden bruttokulut/henkilöstökulut vuonna 2013 (1.000 ) (vain ulkoiset erät) Käyttö- Henkilös Käyttö- Henkilös talous br tökulut % talous br tökulut % Yhtymäpalvelut , ,8 Koulutuspalvelut , ,8 Kulttuuriala ,8 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja ,8 hallinnon ala/luonnontieteiden ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,4 Tekniikan ja liikenteen ala ,4 Luonnonvara- ja ympäristöala ,8 Asiantuntijapalvelut , ,8 Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut , ,3 Paku toimiala ,2 Sote toimiala ,6 Tellu toimiala ,8 KUNTAYHTYMÄ yht , ,9 15

16 5 HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Henkilöstön poissaolot työpäivinä vuonna 2013 ilmenevät taulukosta 13. Sairauspoissaolot olivat 8,0 työpäivää / henkilö, vuonna 2012 vastaava luku oli 9,9 työpäivää / henkilö. Näistä ns. lyhyitä (1-3 päivää) sairauslomia oli n. 16 %. Henkilöstön sairauspoissaolot olivat yhteensä 2337 työpäivää, vuonna 2012 yhteensä 3014 työpäivää ja vuonna 2011 yhteensä Perhevapaiden määrä oli 1209 työpäivää, kun vastaava luku vuonna 2012 oli 1762 työpäivää. Vuorottelu- ja opintovapaapäivien määrä laski 118 työpäivää, ollen 895 työpäivää. Lomautuksia ei vuonna 2013 toteutettu, kuten ei vuonna Yksityisasioiden vuoksi myönnettävät palkattomat vapaat lisääntyivät vuonna 2013 oleellisesti ollen 1481 työpäivää, vastaava luku 2012 oli 923 työpäivää. Henkilöstön poissaolot olivat yhteensä 5922 työpäivää. Vuonna 2012 yhteensä 6712 ja vuonna 2011 yhteensä 7308 työpäivää. Sairauslomia oli 146 (164) henkilöllä henkilöstöstä n. 50 % (n. 54 %). Sairauspoissaolojen määrä ei ole suoraviivainen sairastavuuden mittari. Pitkät poissaolot kuvastavat eroja terveydentilassa. Taulukko 13: Henkilöstön poissaolot työpäivinä tulosalueittain, sivu 17 16

17 Henkilöstön poissaolot työpäivinä vuonna 2013 ( palvelussuhteessa olleet henkilöt, ei sijaiset) Vuoden 2013 sairauspoissaolot yhteensä keskimäärin 3,84 % vuonna 2012 / 4,73 % vuonna 2011 / 4,73 % Poissaolot työpv Hlö- Sairasloma, tapaturma, 1-3 pv Vanhem- Isyysvap. Vuorot- Opinto- Lomau- Yksi- Yhteensä lapsen määrä hoito sairasloma painvapaa, hoitovap. teluvap. vap. tus tyisasiat N M sis.edell. N M N M N M N M Yhtymäpalvelut Hallintopalvelut Kiinteistöpalvelut Opiskelijaruokailu Taloushallinto Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Kehittämis- ja viestintäpalvelut Sairaspoissaoloja keskimäärin 4,09 % 590 Koulutuspalvelut Paku toimiala Sote toimiala Tellu toimiala Aspa Aito Sairaspoissaoloja keskimäärin 3,76 % 1747 Kuntayhtymän henkilöstö Vuonna 2013 / 5922 yht. työpv

18 6 TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 6.1 TYÖYHTEISÖKYSELY Vuonna 2013 ei toteutettu työyhteisökyselyä (työssäolobarometri). Vuorossa oli välivuosi. Edelliset on toteutettu 2008, 2009, 2011 ja Seuraava toteutetaan vuonna TYÖTERVEYSHUOLTO Kuntayhtymän henkilöstön työterveyshuollosta on vastannut lukien Savonlinnan Seudun Työterveys ry. Vuonna 2013 SAMIedun toiminta laajentui Pieksämäen alueelle Naarajärven avovankilan ammatillisen opetuksen myötä. Suomen työterveys ry.llä ei ole Pieksämäellä toimintaa, joten Pieksämäellä on tehty työterveydenhuollon sopimus Suomen Terveystalo Oy kanssa. Rikosseuraamusviraston työterveyshuolto on Terveystalo Oy:ssä, työpaikkakatselmukset toteutetaan yhdessä. Työterveyshuollon palveluihin kuuluvat lakisääteinen työterveyshuolto ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Palvelussuhteen alussa työntekijältä pyydetään T-todistus. Määräaikaistarkastukset suoritetaan 2 vuoden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta ja sen jälkeen työtehtävän perusteella 3 tai 5 vuoden välein sekä yli 50- vuotiailla 3 vuoden välein. Yhteistyötoimikunta antaa työsuojeluvaltuutettujen allekirjoittaman lausunnon vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta. Oppilaitoksen keski-iän noustessa vuosittain on erityisen tärkeää panostaa ikääntyvän henkilöstön työkykyä ylläpitävään toimintaan. Keskeisenä haasteena on sairauksien ehkäisy ja varhainen toteaminen sekä tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen ehkäisy ja varhaisen hoidon menetelmien selvittely. Työterveyshuollon kustannukset, joista Kela korvaa %, olivat , vuoden 2012 kustannukset olivat , vuoden 2011 kustannukset olivat Vastaanottokäyntejä työterveyshuollossa oli yhteensä 1188, vuonna 2012 yhteensä TYÖKYKY JA VIRKISTYSTOIMINTA Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus käyttää koulutuskuntayhtymän liikuntasalia ja kuntosalia veloituksetta. Tiistaisin ja torstaisin on voinut pelata lentopalloa ja sählyä, sekä käyttää kuntosalia. Työnantajan järjestämänä on tarjottu fysiojumppaa henkilökunnalle noin kertaa vuoden aikana. Yhteistyötoimikunnan momentilta on toteutettu erilaisia virkistys- ja liikuntatapahtumia, sekä hankittu liikunta- ja kulttuuriseteleitä 50 % omakustannushintaan. Työkykyä ylläpitävään toimintaan sisältäen henkilökunnan virkistys- ja harrastustoiminnan, kilpailutoiminnan sekä kulttuuri ja liikuntasetelit käytettiin vuonna 2013 yhteensä ,48 eli 57,63 henkilöä kohden. 18

19 6.4 YHTEISTOIMINTA Yhteistoimintalaki 449/2007 astui voimaan Jokaisessa kunnassa tulee olla yhteistoimintaelin. Kuntasektorilla on yleisesti käytäntönä, että yhteistoiminta ja työsuojelun yhteistoiminta on yhdistetty siten, että niillä on yhteinen yhteistoimintaelin. Tämä on mahdollista työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta annetun lain 44/2006 nojalla. Työsuojelutoimikunta ja yhteistyötoimikunta ovat lausunnoissaan puoltaneet yhteistä yhteistoimintaelintä. Työnantaja- ja työntekijäsopijapuolet neuvottelivat työjaoksen kokouksessa yhteistyötoimikunnan kokoonpanosta ja toimintamallista sekä mahdollisen erillisen työsuojelutoimikunnan perustamisesta. Yhteistyötoimikunta on kokouksessaan hyväksynyt uuden kokoonpanon kaudelle Yhteistyötoimikuntaan kuuluu 8 jäsentä, joista 3 työnantajan ja 5 yhteistoimintalain 3 :n mukaista jäsentä. Yhteistyötoimikunnan jäsenet vuonna 2013: Työnantajan edustajat, 3 henkilöä Keijo Pesonen kuntayhtymän johtaja/ rehtori varalla Pertti Paunonen Harri Åkerfelt henkilöstöpäällikkö varalla Terhi Juutilainen Raija Peippo koulutuspäällikkö varalla Hannele Kojo Työntekijän edustajat, 4 henkilöä Riitta Härkönen pääluottamusmies, JUKO varalla Jarkko Kaartinen Seppo Reponen pääluottamusmies, JHL varalla Maarit Piepponen Heidi Venäläinen työsuojeluvaltuutettu, opetus varalla Merja Mustonen Petri Ikonen työsuojeluvaltuutettu, tukipalvelut varalla Maarit Piepponen Järjestäytymättömät tai muihin liittoihin kuulumattomat, 1 henkilö Bettina Strömberg yhteistoimintaedustaja Yhteistyötoimikunnan kokouksiin kutsuttavat asiantuntijajäsenet Yhtymähallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja luottamushenkilöhallinnon asiantuntijoina Työsuojelupäällikkö Yhteistyötoimikunnan sihteerinä toimii palkkasihteeri. Yhteistyötoimikunta kokoontui kahdeksan kertaa vuonna Tärkeimpiä asioita olivat lausuntojen antaminen mm. henkilöstösuunnitelmasta, talousarviosta, taseesta sekä lukuvuoden koulupäivistä sekä lausunnon antamien virkistys-, harrastus- ja kilpailutoiminnan määrärahan käytöstä. Yhteistyötoimikunnan varoista tuettiin mm. pikkujoulua, Saku ry:n järjestämiä kilpailuja, erilaisia liikuntatapahtumia sekä tuettiin liikunta- ja kulttuuriseteleiden hankintaa henkilöstölle. 19

20 Työsuojelutoimikunnan kokoonpano Pekka Pitkänen työsuojelupäällikkö Opetustoimen edustajat Heidi Venäläinen työsuojeluvaltuutettu Merja Mustonen I vara työsuojeluvaltuutettu Petteri Järvelä II vara työsuojeluvaltuutettu Muun henkilöstön edustajat Petri Ikonen työsuojeluvaltuutettu Maarit Piepponen I vara työsuojeluvaltuutettu Saara Parkkinen II vara työsuojeluvaltuutettu 7 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Itä-Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstöön vaikuttavat suuresti ulkoiset tekijät, kuten ikäluokkien pieneneminen, oppilasmäärän mitoitus, järjestämisluvan leikkaukset, rahoituspäätökset sekä omistajakunnissa tapahtuvat linjaukset. Varovaisesti arvioiden järjestämisluvan leikkaukset vaikuttavat osin myös henkilöstömäärään. Vuoden 2014 talousarvioluku on 292 henkilöä, vuodenvaihteessa henkilöstömäärä oli 294. Tulevaisuuden keskeiseksi haasteeksi muodostuu jatkuva muutoksen hallinta. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttavien määrä on vuoteen 2019 mennessä 70 henkilöä, lisäksi voidaan arvioida noin 25 henkilön siirtyvän työkyvyttömyys- tai varhennetulle eläkkeelle vastaavana aikana. Ollakseen kilpailukykyinen työnantaja nykyiselle ja uudelle rekrytoitavalle henkilöstölle, kuntayhtymän tulee arvioida nykyiset henkilöstövoimavarat sekä ennakoida tulevat osaamistarpeet. Toteutettavan henkilöstöpolitiikan tulee olla tasapuolista ja kannustavaa. Henkilöstölle varataan mahdollisuus oman kehittämissuunnitelman tekemiseen ja sen seurantaan. Henkilöstön osaamisen kehittäminen kollegiaalisen ryhmän tarpeista on keskeistä. Vuonna 2012 käyttöön otettu ryhmäkehityskeskustelumalli ja siihen liittyvä kollegiaalisen ryhmän osaamismatriisi auttaa kartoitettaessa osaamistarpeita. Osaamistarpeet muodostuvat paitsi ulkoisista sidosryhmien tarpeista, niin myös eläkkeelle siirtyvien osaamisen siirtämisestä. Työhyvinvoinnin merkityksen korostaminen, tunnistaminen ja sen kehittäminen on keino ylläpitää työkykyä. Työhyvinvoinnin kehittäminen edistää henkilöstön työssä jaksamista. Varhaisen tuen malli on tehty yhdessä työterveyshuollon kanssa tukemaan tätä tavoitetta. 20

21 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä liite 1 HENKILÖSTÖN TUNNUSLUKUJA vertailu Henkilöstön määrä * vakinaiset * määräaikaiset Opiskelijaa / henkilöstön edustaja 6,8 6,5 6,9 * yhtymäpalvelut 29,2 27,1 29,7 * koulutuspalvelut 8,8 8,5 9 Opetushenkilöstön muodollinen pätevyys 92,02 % 92,86 % 89,60 % Henkilöstön koulutusmenot Henkilöstön koulutuspäivät; työpv * pv / hlö 3,8 4,8 5,2 * sisältää myös oppilaitoksen sisäisen koulutuksen Henkilöstön keski-ikä 48,8 48,7 48,0 * naiset 48,5 48,5 47,7 * miehet 49,4 49,1 48,5 Henkilöstön sairaspoissaolot 3,84 % 4,73 % 4,73 % * yhtymäpalvelut 4,1 % 5,1 % 7,8 % * koulutuspalvelut 3,8 % 4,6 % 3,8 % * sairaspoissaolot keskimäärin hlö 8,0 työpv 9,9 työpv 9,9 työpv Työterveyshuollon menot * työterveyshuollon menot /hlö Henkilöstökulut käyttötaloudesta 71,3 % 71,9 % 69,0 % * yhtymäpalvelut 53,4 % 54,8 % 53,2 % * koulutuspalvelut 78,9 % 79,8 % 76,1 % 21