HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu)

Transkriptio

1 2014 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu) Yhteistyötoimikunta Yhtymähallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖRESURSSIT, HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TULOSALUEITTAIN JA TULOSYKSIKÖITTÄIN Henkilöstön määrä tulosalueittain ja tulosyksiköittäin Henkilöstö tulosalueittain HENKILÖSTÖN IKÄ ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN 10 3 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE JA OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUS SEKÄ HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUS HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 14 4 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 15 5 HENKILÖSTÖN POISSAOLOT 16 6 TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN TYÖYHTEISÖKYSELY TOB TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖKYKY JA VIRKISTYSTOIMINTA YHTEISTOIMINTA 20 7 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 21 Liite 1. Yhteenvetotaulukko

3 1 JOHDANTO Itä-Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategia ohjaa henkilöstöjohtamista ja henkilöstötyötä yhdessä asetettujen tavoitteiden suuntaan. Henkilöstöraportti palvelee osaltaan strategista seurantaa ja päätöksentekoa. Henkilöstöstrategian painopistealueet ovat osaaminen, johtaminen, hyvinvointi ja vaikuttavuus. Henkilöstöraporttiin 2014 on koottu henkilöstötunnuslukuja taulukoina ja kuvauksia keskeisistä asioista. Henkilöstöraportti kuvaa tapahtunutta kehitystä. Henkilöstöraportti tarjoaa välineitä varautumiseen tulevaan, auttaa päätösten vaikutuksen ennakoinnin sekä tehtyjen päätösten toteutumisen seurannassa. Raportin tiedot on tarkoitettu strategisen ja operatiivisen johtamisen apuvälineiksi. Tämä julkaisu on seitsemäs erillinen henkilöstöraportti. Henkilöstöjohtamisen käytäntöjä on vakiinnutettu ja kehitetty edelleen. Rekrytoinneissa on siirrytty käyttämään valtakunnallista sähköistä kuntarekry.fi järjestelmää. Palkkalaskelmat toimitetaan sähköisesti. Matkalaskujen tekemisessä on siirrytty sähköiseen M2 järjestelmään. Opetustoimen henkilöstön työelämän jaksoille osallistui 22 opettajaa. Ajallisesti jaksojen kesto oli 360 työpäivää. Vuonna 2014 tehtiin henkilöstölle työssäolobarometrikysely. Työbarometrikysely kysely toteutetaan kaksi kolmesta menetelmällä, seuraavan kyselyn ajankohta on syksyllä Henkilöstöhallinnon ohjeiden ja varhaisen tuen toimintamallin tavoitteena on ollut henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen. Sairauspoissaolojen määrä on vakiintunut alle 10 työpäivän tasolle ollen 8,2 työpäivää / henkilö. Henkilöstötarpeiden ja osaamisen ennakoinnin merkitys on tulevina vuosina yhä tärkeämpää pienenevien ikäluokkien johdosta sekä aikuiskoulutuksen kysynnän muutoksen vaihdellessa voimakkaasti. Henkilöstön osaamiselle asetettavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet muuttuvat tulevassa toimintaympäristössä. SAMIedussa täytettiin 22 ulkoisessa haussa ollutta virkaa ja toimea. Avoimina olleisiin tehtäviin saapui 166 hakemusta. Kaikki avoimet virat ja toimet saatiin täytettyä. SAMIlaisten keski-ikä nousi edelleen 0,8 vuotta ollen 49,6 vuotta. Nousu johtui pääosin eläkkeelle siirtymisestä ja vähäisestä uuden henkilöstön rekrytoinnista. Jokaisella SAMIlaisella on tärkeä tehtävä rakennettaessa SAMIedun tulevaisuutta. Jokaiselle henkilöstöön kuuluvalle tulee tarjota mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan määrätietoisesti koko uran ajan. Koulutuskuntayhtymän henkilöstöhallinto esittää kiitokset koko henkilöstölle vuodesta Savonlinna Harri Åkerfelt henkilöstöpäällikkö 3

4 2 HENKILÖSTÖRESURSSIT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Vuoden lopussa ( ) kuntayhtymään palvelussuhteessa oli kaikkiaan 271 (294) henkilöä, joista vakinaisia 250 (271), määräaikaisia 21 (23). Henkilöstön määrä vuoden viimeisenä päivänä on yhden päivän mukainen poikkileikkaus. Henkilöstön määrä vaihteli vuoden aikana siten, että se oli alimmillaan 271 henkilöä (joulukuu) ja ylimmillään 294 henkilöä (helmi-maaliskuu). Henkilöstömäärän kuukausikeskiarvo oli 284. Henkilötyövuosia toteutui 263 (-22,5). Vuoden 2014 henkilöstösuunnitelman ja talousarvion henkilöstömääräksi oli arvioitu 292. Vuoden viimeisen päivän kokonaishenkilöstömäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni 21 henkilöllä sekä määräaikaisten määrä väheni kahdella. Toteutuma on linjassa edelleen vähenevän opiskelijamäärän kanssa. Oppilaitoksen henkilökunnasta 59 % on naisia ja miehiä 40,9 %. Henkilöstömäärän kehitys vuosina esitetään kahdessa seuraavassa taulukossa. Taulukko 1: Henkilöstö palvelussuhteen mukaan, miehet ja naiset, kokoaikaiset ja osa-aikaiset Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Naiset Miehet Kokoaikaiset Osaaikaiset Henkilöä yhteensä Henkilötyövuotta , ,

5 Taulukko 2: Henkilöstö palvelussuhteen mukaan, miehet ja naiset, kokoaikaiset ja osa-aikaiset Henkilöstön määrä ja kehitys / Määrä Vakinaiset Määräaikaiset Henkilöä yhteensä Naiset Miehet Kokoaikaiset Osaaikaiset 5

6 2.2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TULOSALUEITTAIN JA TULOSYKSIKÖITTÄIN Henkilöstön määrä tulosalueittain ja tulosyksiköittäin Yhtymäpalvelujen henkilöstön vähenemä oli 7 henkilöä (10,3 %) edellisestä vuodesta, vastaavasti koulutuspalveluiden henkilöstömäärän vähenemä oli 16 henkilöä (7,1 %). Muutokseen vaikutti maltillinen henkilöstön rekrytointi. Taulukko 3: Henkilöstömäärän muutos aloittain Henkilöstömäärän muutos aloittain muutos Yhtymäpalvelut Hallintopalvelut Kiinteistöpalvelut Opiskelijaruokailu Taloushallinto Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Kehittämis- ja viestintäpalvelut Koulutuspalvelut Paku-toimiala Sote-toimiala *) Tellu-toimiala Aspa *) Aito YHTEENSÄ *) Nivelvaiheen siirto Aspalta Sotelle 6

7 2.2.2 Henkilöstö tulosalueittain Kuntayhtymän henkilöstö jakaantuu tulosalueittain yhtymäpalveluihin 22,5 % ja koulutuspalveluihin 77,5 %. Yhtymäpalveluiden osuus on pienentynyt 1,4 %. Henkilöstön määrä tulosalueittain ja tulosyksiköittäin on esitetty seuraavissa taulukoissa. Yhtymäpalvelut Taulukko 4: Henkilöstö tulosalueittain Virkasuhteiset Työsuhteiset Yhteensä YHT. N M N M N M Hallintopalvelut Kiinteistöpalvelut Opiskelijaruokailu Taloushallinto Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Kehittämis- ja viestintäpalvelut YHTEENSÄ Koulutuspalvelut Virkasuhteiset Työsuhteiset Yhteensä YHT. N M N M N M Paku toimiala Sote toimiala Tellu toimiala Aspa Aito YHTEENSÄ YHTEENSÄ Opiskelijamäärävertailu 7,3 opiskelijaa / henkilö vuonna 2014 Opiskelijamäärävertailu 6,8 opiskelijaa / henkilö vuonna 2013 Opiskelijamäärävertailu 6,5 opiskelijaa / henkilö vuonna

8 Taulukko 5: Henkilöstön määrä tulosyksiköittäin Henkilöstön määrä yksiköittäin Aito 10 Aspa 42 Tellu toimiala 63 Sote toimiala 52 Paku toimiala 43 Kehittämis- ja viestintäpalvelut Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Taloushallinto Opiskelijaruokailu 13 Kiinteistöpalvelut 24 Hallintopalvelut 4 8

9 2.3 HENKILÖSTÖN IKÄ Kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli 49,6 vuotta (naiset 49,1 vuotta ja miehet 50,4 vuotta). Henkilöstön keski-ikä on noussut 0,8 vuotta edellisestä vuodesta, naisten keski-ikä nousi 0,6 vuotta ja miesten keski-ikä nousi 1,0 vuotta. Alla olevista taulukoista ilmenee henkilöstön ikärakenne tulosalueittain ja tulosyksiköittäin. Korkein keski-ikä on yhtymäpalvelut / taloushallinto 53,7 vuotta ja alhaisin yhtymäpalvelut / kehittämis- ja viestintäpalvelut 43,7 vuotta. Henkilöstöstä 56 % on yli 50-vuotiaita ja 14,76 % yli 60-vuotiaita. Alle 30- vuotiaiden osuus on 1,0 %. Henkilöstön ikärakenne tuo haastetta työssä jaksamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen. Henkilöstön rekrytointi tulee suunnitella riittävän ajoissa, jotta mentoroinnin avulla voidaan olemassa olevaa osaamista ja hiljaista tietoa joustavasti siirtää uusille työntekijöille. Yhtymäpalvelut Ikäväli Taulukko 6: Henkilöstön ikäjakauma tulosalueittain keskiikä Sukupuoli N M N M N M N M N M Hallintopalvelut ,5 Kiinteistöpalvelut ,1 Opiskelijaruokailu ,4 Taloushallinto ,7 Henkilöstö- ja tietohallintopalv ,0 Kehittämis- ja viestintäpalvelut ,7 YHTEENSÄ ,3 Ikäväli Sukupuoli N M N M N M N M N M Paku toimiala ,0 Sote toimiala ,2 Tellu toimiala ,2 Aspa ,7 Aito ,1 YHTEENSÄ , Ikäväli Sukupuoli N M N M N M N M N M Koulutuspalvelut keskiikä keskiikä HENKILÖSTÖ ,6 Henkilöstön keski-ikä oli 49,6 vuotta, naiset 49,1 vuotta ja miehet 50,4 vuotta. Vuonna 2013 / 48,8 vuotta, naiset 48,5 vuotta ja miehet 49,4 vuotta. Vuonna 2012 / 48,7 vuotta, naiset 48,5 vuotta ja miehet 49,1 vuotta. 9

10 2.4. ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Vuonna 2014 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden keski-ikä oli keskimäärin 64,1 (64,5) vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 9 (12) henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 1 (4) henkilö. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen mukaisesti henkilöstö siirtyy laskennallisen eläkeiän saavutettuaan vanhuuseläkkeelle haluamanaan ajankohtana irtisanoutumalla työ- /virkasuhteestaan, kuitenkin viimeistään saavutettuaan 68 vuoden iän. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttavien kokonaismäärä on vuosien aikana 53 henkilöä. Työnantajan tavoitteena on pitää työntekijänsä työssä vanhuuseläkkeelle saakka aina, kun se on mahdollista. Tämä on sekä työnantajan että työntekijän etu. Osalle henkilökuntaa on määritelty henkilökohtainen eläkeikä, jos henkilökohtaista eläkeikää ei ole määritelty, laskelmassa käytetään 65 vuoden ikää. Osa-aikaeläkeläisten osuus henkilöstöstä oli 15 (17) henkilöä eli 5,5 %. Osa-aikaeläkeläisten määrä on vähentynyt kahdella henkilöllä vuodesta Kuntien eläkevakuutuksen tilastojen mukaisesti eniten osa-aikaeläkeläisiä on koulutuskuntayhtymissä. Osa-aikaeläkkeellä on suhteessa eniten korkean koulutuksen saaneita, kuten opettajia. Työnantaja ennustaa eläkkeelle jäämisen KEVAn henkilökohtaisen eläkeiän mukaan sekä muiden kohdalla kalenterivuonna 65 vuotta täyttävät. Varhemaksua maksettiin ,07 ( ,77 ). Taulukko 7: Henkilöstön henkilökohtaisen eläkeiän täyttyminen tulosalueittain vuosina Vuosi Yht.palv. Koul.palv. Yhteensä

11 3 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE JA OPETUSTOIMEN HENKI- LÖSTÖN KELPOISUUS SEKÄ HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 3.1 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE Henkilöstön koulutusrakennetta kuvattaessa on käytetty Tilastokeskuksen koulutusluokitusta. Eniten korkeakoulututkinnon suorittaneita on opettajissa. Opettajien kelpoisuusehdot määräytyvät asetusten 986/98 ja 1186/2010 mukaan. Opettajien pätevyydellä on vaikutus oppilaitosten tuloksellisuusrahoitukseen. Taulukko 8: Henkilöstön koulutusrakenne tulosalueittain Yhtymäpalvelut YHTEENSÄ Koulutuspalvelut Keskiast.koul. Alin kork.koul. Alempi kor.koul. Ylempi kork.koul. Tutkijakoul. Yhteensä N M N M N M N M N M Naiset Miehet Hallinto Kiinteistöpalvelut Opiskelijaruokailu Taloushallinto Henkilöstö- ja tietohall Kehittämis- ja viestintäp Keskiast.koul. Alin kork.koul. Alempi kor.koul. Ylempi kork.koul. Tutkijakoul. Yhteensä N M N M N M N M N M Naiset Miehet Paku toimiala Sote toimiala Tellu toimiala Aspa Aito YHTEENSÄ

12 Taulukko 9: Henkilöstön koulutusrakenne tulosalueittain vertailutaulukkona Koulutusrakenne Yhtymäpalvelut Koulutuspalvelut

13 3.2 OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUS Muodollisen kelpoisuuden omaavia opettajia oli 93,21 % (92,02 %). Saavutettu opetushenkilöstön yli 90 % kelpoisuustaso on SAMIedun paras sekä valtakunnallisestikin verrattuna korkea. Kelpoisuuden määrään vaikutti pieni henkilöstön vaihtuvuus sekä valmiiksi saatetut pätevöitymiskoulutukset. Pätevöityminen tapahtuu pätevöitymissuunnitelman kautta, opettaja sitoutuu suorittamaan pedagogiset opinnot kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta. Alla olevasta taulukosta käy ilmi koulutusaloittain puuttuvat kelpoisuudet. Yhteensä muodollista kelpoisuutta vailla oli 11 opettajaa (13), joista eniten TELLU toimialalla (tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara-ala). Taulukko 10: Muodollista kelpoisuutta vailla oleva opetustoimen henkilöstö pedag.puuttuu tutkinto puuttuu opett.aine yht. eri henkilöä N M N M N M Naiset Miehet Paku toimiala Sote toimiala 1 1 Tellu toimiala Aspa Aito YHTEENSÄ Opetushenkilöstö joista muodollisen pätevyyden omaa 93,21 % joista muodollisen pätevyyden omaa 92,02 % joista muodollisen pätevyyden omaa 92,86 % joista muodollisen pätevyyden omaa 89,60 % joista muodollisen pätevyyden omaa 87,15 % 13

14 3.3 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Kuntayhtymän koulutuspäiviin henkilöstö käytti 1425 työpäivää. Vuonna 2013 vastaava luku oli 1124 työpäivää. Henkilöstökoulutukseen (sisältäen osallistumismaksut, matka-, majoitus- ja päivärahakulut sekä sisäisen koulutuksen) käytettiin yhteensä , vuonna Kustannuksiin vaikutti asiantuntijoiden ja luennoitsijoiden tuominen enenevässä määrässä oppilaitokseen. Opettajien työelämäjaksojen työpäiviä toteutui 360 (323). Työelämän jaksoihin osallistui 22 opettajaa. Vuonna 2013 työelämän jaksolle osallistui 16 opettajaa. Taulukko 11: Koulutukseen käytetyt kustannukset ja työpäivät tulosalueittain Henkilöstön koulutus Henkilöstökoulutukseen (sisältäen osallistumismaksut, matka-, majoitus- ja päivärahakulut) käytettiin vuonna Henkilöstö käytti kuntayhtymän maksamaan koulutukseen yht työpäivää Koulutuspalvelut 1215 Yhtymäpalvelut 210 Paku toimiala 247 Hallintopalvelut 13 Sote toimiala 248 Kiinteistöpalvelut 83 Tellu toimiala 441 Opiskelijaruokailu 25 Aspa 236 Taloushallinto 34 Aito 43 Henkilöstö- ja tietohall.palv. 41 Kehittämis- ja viestintäpalv. 14 ulkoinen koulutus sisäinen koulutus yhteensä

15 4 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Palkkaus ja henkilöstökustannukset käyvät ilmi alla olevasta taulukosta. Henkilöstökulut ovat käyttötalouden bruttokuluista 72,4 %, jossa nousua edellisestä vuodesta 1,1 %. Taulukko 12: Palkkaus ja henkilöstökustannukset tulosalueittain Käyttö- Henkilös Käyttö- Henkilös talous br tökulut % talous br tökulut % Yhtymäpalvelut ,8 % ,4 % Koulutuspalvelut ,0 % ,9 % Paku toimiala ,6 % ,2 % Sote toimiala ,0 % ,6 % Tellu toimiala ,6 % ,8 % Aspa toimiala ,1 % ,5 % Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut ,1 % ,7 % KUNTAYHTYMÄ yht , ,3 15

16 5 HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Henkilöstön poissaolot työpäivinä vuonna 2014 ilmenevät taulukosta 13. Sairauspoissaolot olivat 8,2 työpäivää / henkilö, vuonna 2013 vastaava luku oli 8,0 työpäivää / henkilö. Näistä ns. lyhyitä (1-3 päivää) sairauslomia oli n. 23 % (16 %). Henkilöstön sairauspoissaolot olivat yhteensä 2226 työpäivää, vuonna 2013 yhteensä 2337 työpäivää ja vuonna 2012 yhteensä Perhevapaiden määrä oli 710 työpäivää, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 1209 työpäivää. Vuorottelu- ja opintovapaapäivien määrä laski 272 työpäivää, ollen 623 työpäivää. Lomautuksia ei vuonna 2014 toteutettu, kuten ei vuonna Yksityisasioiden vuoksi myönnettävät palkattomat vapaat vähenivät vuonna 2014 oleellisesti ollen 1372 työpäivää, vastaava luku 2013 oli 1481 työpäivää. Henkilöstön poissaolot olivat yhteensä 4931 työpäivää. Vuonna 2013 yhteensä 5922 ja vuonna 2012 yhteensä 6712 työpäivää. Sairauslomia oli 158 (146) henkilöllä henkilöstöstä n. 58 % (n. 50 %). Sairauspoissaolojen määrä ei ole suoraviivainen sairastavuuden mittari. Pitkät poissaolot kuvastavat eroja terveydentilassa. Taulukko 13: Henkilöstön poissaolot työpäivinä tulosalueittain, sivu 17 16

17 Henkilöstön poissaolot työpäivinä vuonna 2014 ( palvelussuhteessa olleet henkilöt, ei sijaiset) Vuoden 2014 sairauspoissaolot yhteensä keskimäärin 3,98 % vuonna 2013 / 3,84 % vuonna 2012 / 4,73 % Sairausloma, tapaturha, 1-3 pv Poissaolot työpv tilapäinen hoitovapaa sairasloma Vanhempain-, isyys- tai hoitovapaa Vuorottelu- tai opintovapaa Lomautus Yksitysiasiat Hlö-määrä N M sis.edell. N M N M N M N M Yhteensä Yhtymäpalvelut Hallintopalvelut Kiinteistöpalvelut Opiskelijaruokailu Taloushallinto Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Kehittämis- ja viestintäpalvelut Sairaspoissaoloja keskimäärin 4,74 % Koulutuspalvelut Paku toimiala Sote toimiala Tellu toimiala Aspa Aito Sairaspoissaoloja keskimäärin 3,75 % Kuntayhtymän henkilöstö

18 6 TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 6.1 TYÖYHTEISÖKYSELY Vuonna 2014 syyskuussa toteutettiin työyhteisökysely (työssäolobarometri). Vastausprosentti oli 80,51 %. TOB 2014 tuloksissa oli kaikilla osa-alueilla lievää heikennystä. Osin tuloksiin vaikutti keväällä toteutettu yhteistoimintamenettely. SAMIedussa tehty pitkäkestoinen työolojen kehittäminen mm. toimitilojen, työterveyshuollon, esimiesvalmennuksen ja ym. tulokset ovat nähtävissä ulottuvuuksien asettuessa yli 3,25 arvon. Työyhteisökyselyn tulos on purettu toimialoittain. Eri toimialoilla on mm. organisaatiomuutoksista johtuen eri painotuksia vastauksissa. Kehittämisen kohteet on valittu toimialan tulosten perusteella. SAMIedun TOB -timantti on esitetty taulukossa 13. Taulukko 13: SAMIedu TOB -vertailu Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työn kehittävyys 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Esimiestyö Työkyky Ergonomia Optimaallinen kuormitus 18

19 Taulukko 14: SAMIedun trendit vuosina , , Työn kehittävyys Esimiestyö Ergonomia Optimaallinen kuormitus Työkyky Tiedonkulku ja vuorovaikutus 6.2 TYÖTERVEYSHUOLTO Kuntayhtymän henkilöstön työterveyshuollosta on vastannut lukien Savonlinnan Seudun Työterveys ry. Pieksämäen alueella on tehty työterveydenhuollon sopimus Suomen Terveystalo Oy kanssa. Rikosseuraamusviraston työterveyshuolto on Terveystalo Oy:ssä, työpaikkakatselmukset toteutetaan yhdessä. Työterveyshuollon palveluihin kuuluvat lakisääteinen työterveyshuolto ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Palvelussuhteen alussa työntekijältä pyydetään T-todistus. Määräaikaistarkastukset suoritetaan 2 vuoden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta ja sen jälkeen työtehtävän perusteella 3 tai 5 vuoden välein sekä yli 50- vuotiailla 3 vuoden välein. Yhteistyötoimikunta antaa työsuojeluvaltuutettujen allekirjoittaman lausunnon vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta. Oppilaitoksen henkilöstön keski-iän noustessa vuosittain on erityisen tärkeää panostaa ikääntyvän henkilöstön työkykyä ylläpitävään toimintaan. Haasteena ovat sairauksien ehkäisy ja varhainen toteaminen, erityisesti tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen ehkäisy sekä varhaisen hoidon menetelmien selvittely. Työterveyshuollon kustannukset olivat , vuoden 2013 kustannukset olivat , vuoden 2012 kustannukset olivat Vastaanottokäyntejä työterveyshuollossa oli yhteensä 1309, vuonna 2013 yhteensä 1188, luvut sisältävät lääkärillä, terveydenhoitajalla ja psykologilla tapahtuneet käynnit. 6.3 TYÖKYKY JA VIRKISTYSTOIMINTA Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus käyttää koulutuskuntayhtymän liikuntasalia ja kuntosalia veloituksetta. Tiistaisin ja torstaisin on pelattu lentopalloa ja sählyä, sekä käytetty kuntosalia. Työnantajan järjestämänä on tarjottu fysiojumppaa henkilökunnalle kertaa vuoden aikana. Yhteistyötoimikunnan kustannuspaikalta on rahoitettu 19

20 erilaisia virkistys- ja liikuntatapahtumia, sekä hankittu liikunta- ja kulttuuriseteleitä 50 % omakustannushintaan. Työkykyä ylläpitävään toimintaan sisältäen henkilökunnan virkistys- ja harrastustoiminnan, kilpailutoiminnan sekä kulttuuri- ja liikuntasetelit käytettiin vuonna 2014 yhteensä ,60 (16 944,48 ) eli 57,05 (57,63 ) henkilöä kohden. 6.4 YHTEISTOIMINTA Yhteistoimintalaki 449/2007 astui voimaan Jokaisessa kunnassa tulee olla yhteistoimintaelin. Kuntasektorilla on käytäntönä, että yhteistoiminta ja työsuojelun yhteistoiminta on yhdistetty siten, että niillä on yhteinen yhteistoimintaelin. Tämä perustuu työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta annettuun lakiin 44/2006. Työsuojelutoimikunta ja yhteistyötoimikunta ovat lausunnoissaan puoltaneet yhteistä yhteistoimintaelintä. Työnantaja- ja työntekijäsopijapuolet neuvottelivat työjaoksen kokouksessa yhteistyötoimikunnan kokoonpanosta ja toimintamallista sekä mahdollisen erillisen työsuojelutoimikunnan perustamisesta. Yhteistyötoimikunta on kokouksessaan hyväksynyt uuden kokoonpanon kaudelle Yhteistyötoimikuntaan kuuluu 8 jäsentä, joista 3 työnantajan ja 5 yhteistoimintalain 3 :n mukaista jäsentä. Yhteistyötoimikunnan jäsenet vuonna 2014: Työnantajan edustajat, 3 henkilöä Keijo Pesonen kuntayhtymän johtaja/ rehtori varalla Pertti Paunonen Harri Åkerfelt henkilöstöpäällikkö varalla Terhi Juutilainen Hannele Kojo koulutuspäällikkö varalla Raija Peippo Työntekijän edustajat, 4 henkilöä Riitta Härkönen pääluottamusmies, JUKO varalla Jarkko Kaartinen Seppo Reponen pääluottamusmies, JHL varalla Jarmo Kankkunen Heidi Venäläinen työsuojeluvaltuutettu, opetus varalla Merja Mustonen Petri Ikonen työsuojeluvaltuutettu, tukipalvelut varalla Saara Parkkinen Järjestäytymättömät tai muihin liittoihin kuulumattomat, 1 henkilö Riikka Muhonen yhteistoimintaedustaja Yhteistyötoimikunnan kokouksiin kutsuttavat asiantuntijajäsenet Yhtymähallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja luottamushenkilöhallinnon asiantuntijoina Työsuojelupäällikkö Talousjohtaja Yhteistyötoimikunnan sihteerinä toimii Regina Murto. Yhteistyötoimikunta kokoontui 11 kertaa vuonna Tärkeimpiä käsiteltyjä asioita olivat lausuntojen antaminen henkilöstösuunnitelmasta, talousarviosta, taseesta sekä lukuvuoden koulupäivistä sekä lausunnon antamien virkistys-, harrastusja kilpailutoiminnan määrärahan käytöstä. Yhteistyötoimikunnan varoilla tuettiin mm. pikkujoulua, osallistumista Saku ry:n järjestämiin kilpailuihin, osallistumista erilaisia liikuntatapahtumiin sekä liikunta- ja kulttuuriseteleiden hankintaa henkilöstölle. 20

21 Työsuojelutoimikunnan kokoonpano 2014 Pekka Pitkänen työsuojelupäällikkö Opetustoimen edustajat Heidi Venäläinen työsuojeluvaltuutettu Merja Mustonen I vara työsuojeluvaltuutettu Petteri Järvelä II vara työsuojeluvaltuutettu Muun henkilöstön edustajat Petri Ikonen työsuojeluvaltuutettu Saara Parkkinen I vara työsuojeluvaltuutettu 7 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Itä-Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstörakenteeseen vaikuttavat ulkoiset tekijät, kuten opiskelijoiden ikäluokkien pieneneminen, oppilasmäärän mitoitus, koulutuksen järjestämisluvan leikkaukset, rahoituspäätökset sekä omistajakunnissa tapahtuvat linjaukset. Varovaisesti arvioiden koulutuksen järjestämisluvan leikkauksen vaikutus ulottuu osin henkilöstömäärään asti. Vuoden 2015 henkilöstömäärän talousarvioluku on 271 henkilöä, vuodenvaihteessa henkilöstömäärä oli 271. Tulevaisuuden keskeiseksi haasteeksi muodostuu jatkuva muutoksen hallinta. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttavien henkilöiden määrä on vuoteen 2020 mennessä 53 henkilöä. Lisäksi arvioidaan noin 20 henkilön siirtyvän työkyvyttömyys- tai varhennetulle eläkkeelle vastaavana aikana. Ollakseen kilpailukykyinen työnantaja nykyiselle ja uudelle rekrytoitavalle henkilöstölle, kuntayhtymän tulee arvioida nykyiset henkilöstövoimavarat sekä ennakoida tulevan henkilöstön osaamistarpeet. Toteutettavan henkilöstöpolitiikan tulee olla tasapuolista ja kannustavaa. Henkilöstölle varataan mahdollisuus oman kehittämissuunnitelman tekemiseen ja sen seurantaan. Henkilöstön osaamisen kehittäminen kollegiaalisen ryhmän tarpeista on keskeistä. Vuonna 2012 käyttöön otettu ryhmäkehityskeskustelumalli ja siihen liittyvä kollegiaalisen ryhmän osaamismatriisi auttaa kartoitettaessa henkilöstön osaamistarpeita. Osaamistarpeet muodostuvat sekä ulkoisista sidosryhmien tarpeista, että eläkkeelle siirtyvien henkilöiden osaamisen siirtämisestä. Työhyvinvoinnin merkityksen korostaminen, tunnistaminen ja sen kehittäminen on keino ylläpitää työkykyä. Työhyvinvoinnin kehittäminen edistää henkilöstön työssä jaksamista. Varhaisen tuen malli on tehty yhdessä työterveyshuollon kanssa tukemaan tätä tavoitetta. 21

22 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä liite 1 HENKILÖSTÖN TUNNUSLUKUJA vertailu Henkilöstön määrä * vakinaiset * määräaikaiset Opiskelijaa / henkilöstön edustaja 7,3 6,8 6,5 * yhtymäpalvelut 32,5 29,2 27,1 * koulutuspalvelut 9,43 8,8 8,5 Opetushenkilöstön muodollinen pätevyys 93,21 % 92,02 % 92,86 % Henkilöstön koulutusmenot Henkilöstön koulutuspäivät; työpv * pv / hlö 5,3 3,8 4,8 * sisältää myös oppilaitoksen sisäisen koulutuksen Henkilöstön keski-ikä 49,6 48,8 48,7 * naiset 49,1 48,5 48,5 * miehet 50,4 49,4 49,1 Henkilöstön sairaspoissaolot 3,98 % 3,84 % 4,73 % * yhtymäpalvelut 4,74 % 4,1 % 5,1 % * koulutuspalvelut 3,75 % 3,8 % 4,6 % * sairaspoissaolot keskimäärin hlö 8,2 työpv 8,0 työpv 9,9 työpv Työterveyshuollon menot * työterveyshuollon menot /hlö Henkilöstökulut käyttötaloudesta 72,4 % 71,3 % 71,9 % * yhtymäpalvelut 52,8 % 53,4 % 54,8 % * koulutuspalvelut 81 % 78,9 % 79,8 % 22