KUNTOTARKASTUSRAPORTTI 3.1.2011 BJÖRKBODAN KOULU, KEMIÖNSAARI Talo ja tarkastus Oy Horninkatu 11 B, 24100 Salo 050 561 2356
1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Osoite Björkbodan koulurakennus, Kemiönsaari Smedskullantie 3, 25860 Björkboda Rakennusvuosi Vanha osa noin 1911 Laajennus 1958 ( keskiosa + liikuntasalin osa ) Käyttötarkoitus Tarkastuksen syy Ollut koulukäytössä 2010 asti. Syksyllä koulutoiminta lopetettu. Nyt erilaisten kurssien pitopaikkana. Kiinteistön kunnon tarkastus kiinteistön kauppaa varten Tarkastuspäivä 3.1.2011 Tarkastaja Heikki Pöysti / Talo- ja Tarkastus Oy Läsnä Kari Forss ( kiinteistönhoitaja ) Tarkastushetken olosuhteet Talvinen päivä. Maassa ja katoilla runsaasti lunta. Ulkoilman kosteus 91,0 Rh%, lämpötila -6,1 C. Käytettävissä olleet Kohteen pohjapiirustukset ( liitteenä ) asiakirjat Tarkastuksessa käytetyt Protimeter Surveymaster ( pintakosteuden tunnistin + piikkimittari ) apuvälineet Delta 2000 H ( kosteusmittari ) DM 101 + kosteusanturi ( suhteellinen kosteus + lämpötila ) Tehdyt korjaustoimet: ( saadut tiedot kiinteistönhoitajalta ) - Vanhan osan peltikate uusittu vanhan peltikatteen päälle noin 4 vuotta sitten - Ikkunoita kunnostettu vuosien aikana - Tulotien puoleiset ulko-ovet uusittu 1990-luvun loppupuolella - Käyttövesiputkisto osin uusittu, paikoin vielä vanhaa putkistoa kohdilla esim. alapohjan putkitunnelissa, johon ei mahdu kulkemaan - Rännikaivojen vesi johdettu pois syöksyjen alta hiekkakuoppaan tms. 1990-luvun keskivaiheilla - Parvekkeen vuotokohtia paikattu bitumimassalla tms. Tuulikaapin ( 104 ) sisäkatossa oli uusi panelointi.
2 YHTEENVETO HAVAINNOISTA JA KIIREELLISET TOIMENPITEET Kiinteistön perustuksissa ei ollut ulkopuolella näkyvissä liikkumista tms vaurioita lukuun ottamatta kivisokkelin kulman pieniä saumojen halkeamia ja liikuntasaliosan sokkelin pieniä halkeamia. Vanhan osan ja keskiosan alapohjiin ei ollut luukkua tai muuta pääsyä ja niihin on syytä tehdä tarkastusluukut ja niiden rakenteet tarkastaa ennen kuin päätelmiä rakennuksen alapohjan kunnosta voidaan tehdä. Liikuntasalin päädyssä kellariin johtavien portaiden alapäässä olevassa komerossa oli näkyvissä paikallisia kalkki- / suolamuodostelmia merkkinä rakenteesta tulleesta kosteudesta ja täältä tuli selvä homeen haju. Kohdan remontointi syytä tehdä pikaisesti oletetun homekasvuston takia. Päädyn kellarissa olevissa wc:issä oli alareunoissa kosteuden aiheuttamaa alareunojen pintojen irtoilua yms. joka kertoo rakenteissa olleesta kosteudesta. Tällä kohdin havaittiin mm. wc:iden kulmassa katon sadevesien poistokaivon olevan halki. Lisäksi huomioitava salaojituksen kunto ja mahdollinen sisäpuolinen lisäkosteus ym. Julkisivuissa havaittiin parissa kohdin ulkorappauksen olevan kopoa / irti alustastaan (parvekkeen päällä ja sisäpihan puol. alar.) Ylempää seiniä ei maanp. voitu koputella. Liikuntasalin tiiliverhouksessa ( etenkin pääty ) oli tiilien ja saumauslaastin pinta lohkeillut irti pakkasrapautumisen seurauksena. Ikkunat olivat vanhoja, mutta niitä oli kunnostettu ja täten vielä käyttökelpoisia. Sisäpokissa ei kuitenkaan ollut pääosin lainkaan tiivisteitä ja lukitus / kiinnitys oli paikoin vaikeaa. Sisäpihan pääovet olivat huonokuntoiset, reunoissa selviä rakoja. Liikuntasali osan sisäp. kulmissa oli seinien yläosissa halkeamia. Kellarin pesuhuoneen ja pukuhuoneen katossa oli lisäksi halkeamaa betonilaatassa. Näiden halkeamien syy tulisi selvittää tarkemmin rakennepiirustusten ja halkeamien syntymisen ajankohdan perusteella. Vanhoissa uusimattomissa käyttövesiputkissa, muissa putkissa ja viemäreissä on riski putkivuodolle ja vanhojen putkien uusimista suositellaan täten välittömästi ennenkuin putket alkavat vuotaa ja aiheuttavat vaurioita myös ympäröiville rakenteille. Liikuntasalin ja keskiosan yläpohjiin ei ollut pääsyä / tarkastusmahdollisuutta. Vesikatto oli lumen peitossa, eikä sen kuntoa täten voitu tarkastaa. Etenkin vanhan uusimattoman vesikaton osalta tulisi vesikaton kunto tarkastaa tarkemmin lumettoman maan aikaan. Ulkopuoliset sadevesien poistuminen, salaojitus, maankallistukset ym. tulee lisäksi tarkastaa lumettoman maan aikaan. Lämmitystä, vesi- ja viemärijärjestelmää tai ilmastointia ei tarkemmin tarkastettu tässä tarkastuksessa. Niiden tarkastus tulee tarvittaessa tehdä erikseen. Raportissa on myöhemmin havaitut vauriot eritelty tarkemmin. Yllä mainittujen vaurioiden lisäksi on rakennuksissa havaittu myös jonkin verran muita myöhemmin eriteltyjä vikoja ja puutteita. Puutteisiin ja vikoihin on mahdollisesti suositeltu toimenpiteitä. Lisäksi on joissakin kohdin suositeltu lähinnä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä.(toimenpiteet on kirjoitettu kursivoituna) Havainnoitujen rakenteiden osalta rakennus oli kohtalaisen hyvässä kunnossa ja täten kunnostettavissa tulevaa käyttöä varten. Korjaukset tulee mitoittaa tulevan käyttötarpeen mukaan.
3 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT 4 ASBESTI Rakenteet tulee korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimen ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Rakennus on rakennettu aikana, jolloin rakennusmateriaaleissa on yleisesti käytetty asbestia. Mm putkien eristeissä, huoneiden lattioiden laatoissa, tasoitteissa ja maaleissa ym. rakenteissa on oletettavasti käytetty asbestia. Vuoden 1988 jälkeen ei Suomessa ole valmistettu asbestipitoisia rakennusalan tuotteita. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä 1.1.1993 lähtien. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin 1.1 1994. Ennen mahdollisesti asbestipitoisten materiaalien purku- tai korjaustöitä tulee rakennuksessa tehdä erillinen asbestikartoitus. Asbestipitoisten materiaalien purku- ja korjaustöissä on noudatettava ko. töistä annettuja ohjeita ja määräyksiä. 5 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä tilaajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta otettuihin valokuviin. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalla näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Pintapuolisella tarkastelulla ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilannekohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Erityisesti on huomioitava, että tarkastus tehtiin talviaikaan, jolloin katto ja maanpinta olivat lumen peitossa eikä näitä voitu tarkastaa. Lisäksi alapohjiin ei ollut pääsyä / tarkastusmahdollisuutta ja yläpohjarakenteet oli tarkastettavissa ainoastaan vanhan osan osalta.
HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Nimike Havainnot Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositelluille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä, raportti ei ole työselostus. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet toimenpiteille on kirjoitettu kursivoituna. 6.1 Perustukset, alapohja ja rakennuksen vierusta Vanha osa oli perustettu isoista kivistä tehdyn sokkelirakenteen varaan. Perustusten kivirakenteet olivat pääosin silmämääräisesti ehjiä ja paikoillaan. Alapohjaan ei ollut pääsyä / luukkua tms. ( vanha osa ja keskellä olevat eteistilat ja keittiöt ym. ) Alapohjan mahdollisia tuuletusaukkoja tms. ei myöskään havainnoitu rakennuksen ympärillä olleen suuren lumimäärän takia. Alapohjarakenne tulee tarkemmin tarkastaa alapohjaan tehtävän kulkuluukun kautta. Alapohjan tuuletuksen toimivuus ja maanpinnan kallistukset ym tulee myös tarkastaa tarkemmin lumettoman maan aikaan. Vanhan osassa oli 2 ulkoa kujettavaa erillistä kellaritilaa. Toisten portaiden alla ja ympärillä oli ruokakellaritila, jossa seinien alareunat olivat hieman kosteat ja lattiassa kiinni olevissa puurakenteissa ja ovien karmeissa oli lahovaurioita. Kellaritilassa ei ollut lattiakaivoa. Oven edessä ulkopuolella saadun tiedon mukaan kaivo on. Ulos oli tuuletusreikä, jossa oli tuuletin. Tuuletin oli kuitenkin rikki. Toisessa päädyssä oli toinen kellaritila ( leipomo ), jossa oli uuni. Täällä oli lattiassa lattiakaivo. Kosteus oli täällä pienempi ja osteuden aiheuttamia kalkkimuodostelmia tms.ei ollut näkyvissä. Haju oli myös tilassa normaali. Keskiosan käytävän / aulan ( + keittiö ym. tilat ) alla olevan alapohjan sokkelit olivat rapatut. Alapohjaan oli täällä tuuletusluukkuja. Alapohjaan ei ollut pääsyä / ei tarkastettu.
Liikuntasalin alla oli kellaritilaa. Sokkelit olivat rapattuja. Sokkelissa havaittiin pari pienehköä halkeamaa. Rakennuksen takana oli maassa sulanut käytävä: maassa kanaali rivitalolle. Sulanut maa ilmaisee kanaalista tullutta lämmönhukkaa Päädyssä oli ulkopuolelta kuljettavat wc-tilat. Wc-tilojen seinien alareunoissa oli pinnoite ja rappaus irtoillut irti merkkinä rakenteesta tulleesta kosteudesta ym. Pintakosteusmittarilla seinien alareunojen kosteus oli tarkastushetkellä noin 2 p% ( lähes normaali / alle 4 p% ), ylempää noin 1-1,5 p%. Vaurioiden takia on oletettua rakenteissa olleen aiemmin suurempaa kosteutta. Ulkopuoliset katon sadevesien poisto ( rännikaivo oli kulmassa rikki ) ja salaojitus tulisi tarkastaa. Lisäkosteuden aiheuttajana voidaan pitää myös sisäpuolelta tullutta kosteutta; mm poikien puolen pisuaari yms. Kellariin toisesta päädystä johtavien portaiden alla komerossa oli näkyvissä seinän alareunassa kalkki- / suolamuodostelmia merkkinä rakenteesta tulleesta kosteudesta. Täältä tuli myös selvä homeen haju. Putkistolinja jatkui täällä ulkopuolelle ja vauriokohta epäiltävissä sokkelin läpiviennin kohdalle. Rakenteet täällä tulee korjata pikaisesti homevaurion ja tästä muualle siirtyvien mikrobien takia. kuva portaiden alta ph / pkh katto Kellarissa oli myös pesuhuoneet ( ks. sisäp. tilat ) ja pannuhuone ja varastotiloja. Pesuhuoneen katossa oli betonilaatassa halkeama, joka jatkui ulkoseinältä pukuhuoneen läpi käytävälle.
6.2 Ulkoseinät ja julkisivut Vanhan osan seinärakenne oli yläpohjasta tarkasteltuna: rapattu ulkomuuraus, hiiltä/ masuunikuonaa tms. noin 5-7 cm, sisäpuolella muurattu kokokiven seinä noin 30 cm. ( yläpohjasta kaivettiin purua ulkoseinän kohdalta yhdestä kohdin ja tällä kohdin oli ko. seinärakenne ) Ulkopinnassa parvekkeen reunassa oli rappaus irti ( kevytpeite asennettu irti olevan rappauksen suojaksi ) ja sisäpihan puolella havaittiin alareunassa pienellä kohdin kopoa koputeltaessa. Muuten rappaus oli silmämääräisesti ok. ( tarkastus tehtiin ainoastaan maanp. pistokok. ) Liikuntasalin ja keskiosan toisen puolen seinien ulkopinnassa oli tiilimuuraus. Keskiosan sisäpuolella oli betonipinta. Tiilimuurauksessa oli reikätiili muuraus lohkeillut pinnasta etenkin näyttämön päädyssä. Tiilimuurauksen alareunassa ei ollut saumoja auki mahdollistaen ilman pääsy tiilimuurauksen taakse ilmarakoon ( jos ilmarako on ) Suositellaan vaurioituneen tiilimuurauksen uudelleenmuurausta. Paikkauksella ei mahdollisesti alta rapautuvaa rakennetta voida kestävästi korjata. Mahdollisesti voidaan miettiä myös muita julkisivukorjausvaihtoehtoja tms. Liikuntasalin takaseinällä oli yläreunassa rappauksessa halkeama ulkopinnassa. Sisäpuolella havaittiin näyttämön ulkokulmissa yläreunoissa vaaka- / vinohalkeamat ja liikuntasalin toisen pään kulmassa sekä liikuntavälinevaraston kulmassa vinohalkeamat. Lisäksi portaiden päällä oli halkeamaa. Halkeamien syy ja mahdolliset korjaustoimenpiteet selvitettävä tarkemmin rakenteiden selvityksen ja vaurioiden syntymisen ajankohdan selvittyä. Takasivulla liikuntasalin seinän vieressä roikkui räystäältä jääpuikkoja: epäiltävissä rakenteen lämpövuoto. Savupiippu oli osin sisäpuolen yläreunasta rapautunut / reunateräkset näkyvissä. Piipun päällä olevat suojakaiteet ym. metalliosat olivat osin ruostuneet / syöpyneet. Piippu oli kuitenkin käyttökuntoinen ja tarkastettava tarkemmin nuohouksen / palotarkastuksen yhteydessä.
Sisäpihalla oli puurakenteinen erikseen muusta rakennuksesta oleva katos ainakin maalauskorjauksen tarpeessa. Katon kunto selvitettävä tarkemmin lumettomaan aikaan. Räystäiden aluslaudoituksessa oli vanhan osan sisäpihan puolella reikä / aluslauta puuttui. Aluslaudoituksessa oli nurkissa, jiirien alapäissä ym. epäiltävissä paikoittaisia lahovaurioita yms. Muuten aluslaudoitus oli ainakin maalauksen tarpeessa koko rakennuksessa. 6.3 Ikkunat ja ulko-ovet Ikkunat olivat vanhoja 2-lasisia puupokaisia ikkunoita. Ikkunoita oli ulkopuolelta maalauskorjattu, kitattu ja kulmarautoja ym. uusittu. Osin uusituissa kittauksissa oli lintujen nokkimisjälkiä yms. Sisäpuolella pistokokeellisesti tarkastetuista ikkunoista havaittiin ettei suurimmassa osassa ikkunoita ollut lainkaan tiivisteitä sisäpokissa. Ikkunoiden kiinnitykset / lukitukset olivat osin löysiä tai jumissa. Kunnostetut ikkunat ovat käyttökelpoisia vielä vuosia. Suositellaan kaikkien ikkunoiden uusimista tulevaisuudessa ulkopuolelta alumiinipintaisiksi ikkunoiksi. Tämä suositeltavaa, kun halutaan parantaa myös lämmöneristävyyttä ja ikkunoiden jatkuva huoltokorjauksen tarve jää tällöin pois. Etusivun ulko-ovet oli uusittu 1990-luvulla ja ne olivat kohtalaisen hyväkuntoiset. Sisäpihalta aulaan / käytävään johtava puurakenteinen lasiaukollinen ovi oli huonokuntoinen. Sen reunoissa oli selviä, jopa yli 10 mm rakoja. Ovi tulee uusia. Kellariin ja kellarin ulkowc:ihin ym. johtavat ovet olivat vanhoja puuovia ja myös uusimisen tarpeessa. Niiden uusimisen tarpeellisuus / ajankohta tulee mitoittaa myös käytön mukaan.
6.4 Vesikatto ja yläpohja Rakennuksessa oli vanhan osan katolle uusittu peltikate konesaumatulla peltikatteella noin 4 vuotta sitten. Vanha peltikate oli jätetty tällöin uuden katon alle. Myös räystäskouruja ja syöksytorvia oli tällä osin tällöin uusittu. Muun osan vesikate oli vanhaa. a. Keskiosan vesikatolle pääsi vanhan osan ikkunasta. Täältä oli myös tikkaat vanhan osan katolle. Erillistä kattosiltaa tai lapetikkaita ei ollut ( lumen alta ) näkyvissä. Katoilla oli runsaasti lunta. Kattoja ei ulkopuolelta voitu tarkastaa. Vanhan osan yläpohjaan päästiin yläkerran porraskäytävien katoissa olevista luukuista. Yläpohjan aluslaudoitus oli piikkimittarilla tarkastushetkellä kuivaa ja peltikatteen alapinta ei ollut märkä. Peltikatteen alla ei ollut erillistä aluskatetta.( vanha peltikate ) Yläpohjassa oli katolle johtavat iv-hormistot. ( ei savupiippuja ) Yläpohjassa oli näkyvissä purueristettä. Yhdessä kohdin keskellä yläpohjaa kaivettiin kuoppa ja mitattiin purun paksuudeksi noin 25 cm. Puutyöverstastilan päällä oli näkyvissä myös sammalta ym. vanhoja eristeitä. Tänne oli tehty betonipalkki, joka kantoi pitkän jännevälin puutyöverstaan katon rakenteita. Palkin ympärillä oli eristeenä ollut lastusementtilevyä, osin levyt olivat nyt pois paikoiltaan. Betonilaattaakenne muodosti kylmäsillan verstashuoneen katon läpi. Palkki tulee eristää yläpuolelta. Palkin päällä oli katossa vanhoja palaneita kattorakenteita; ko kohdassa ollut aiemmin tulipalo. Muiden osien yläpohjiin ei ollut pääsyä äsyä / ei tarkastettu. Vesikatot ja muiden osien yläpohjat tulee tarkastaa erikseen lumettomaan aikaan.
6.5 Pesuhuoneet ym. kosteat tilat Kellarikerroksessa oli tyttöjen ja poikien suihkutilat. Seinät olivat kivirakenteisia ja laatoitettu ilman laattasaumoja. Lattiassa oli myös laatoitus. Suihkujen takana seinässä mitattiin pintakosteusmittarilla kohonneita kosteusarvoja ( 4-6 p% ) n. 2 metrin korkeuteen ulko-wc:iden viereisessä suihkutilassa. Muissa seinissä mitattiin kohonneita kosteusarvoja noin 0,5 m korkeuteen. Ylempää kosteus 2-3 p%. (alle 4p% = normaali) Suihkun alla olivat vanhat putkien läpivienit, jotka oli tiivistetty silikonilla. Silikonisaumat olivat nyt reunoista auki ja kosteuden oli ainakin täältä mahdollista pästä rakenteen sisään. Laatoituksen alla ei myös olettavasti ole vesieristystä tms. Lattian kosteus oli pintamittarilla n. 2-2,5 p% ( = normaali ) Myös toisessa ph:ssa mitattiin pintamittarilla kohonneita kosteusarvoja ( 3-5 p% ) seinien alareunoissa ja suihkun alla noin 1,5 2 metrin korkeuteen. Seinän yläosassa, jossa ei ollut laatoitusta oli pinnoite suihkujen takaseinällä irtoillut. Putkien vanhat läpivientien reiät oli myös tällä puolella tiivistetty silikonilla, mutta reunoiltaan auki ja päästivät täten kosteutta rakenteisiin. Pesuhuoneen katossa oli halkeama, joka johti myös pukuhuoneen läpi käytävään asti. ( ks. kohta 6.1 ) Suositellaan pesutilojen remontointia. Kellarissa oli suihkutilojen vieressä henkilökunnan suihkutila. Täällä oli muovimatto seinissä ja lattiassa. Muovimaton saumat olivat auki ja muovimatto oli lattiassa ja seinien alareunassa osin irti alustastaan. Lattiakaivon ympärillä mitattiin pintamittarilla kohonneita kosteusarvoja ( n 4-5 p% ). Muuten kosteudet noin 2-3 p% ( = normaali ). Suihkutilat eivät ole viime aikoina olleet käytössä. Suositellaan suihkutilan remontointia. Henkilökunnan tilan wc:n ja käytävän päässä olevan wc:n lattioiden kosteutta tarkasteltiin pintamittarilla. Kosteus 2-3 p% ( = normaali ). Inva wc:n seinät ja lattia laatoitettu. Seinien ja lattian kosteus oli pintamittarilla normaali. Laatat olivat kuitenkin kopoja / irti alustastaan suihkun vieressä ja vastakkaisen seinän yläreunassa ym. Ilmanpoisto täältä käynnistyi valosta; iv-poistoaukossa ei venttiliä. Vanhan osan eteisen viereisessä wc:ssä kosteusarvot pintamittarilla normaalit.
6.6 Muut sisätilat ym. Liikuntasalissa oli halkeamia näyttämön ja urheiluvälinevaraston ym. seinien yläosissa nurkissa ( ks. kohta 6.2 ulkoseinät ). Liikuntasalissa piipun vieressä katossa kosteusvuotojälki. Keittiössä tiskipöydän päällä läpivientien reunat syytä tiivistää. ( pintamittarilla hieman kohonneita kosteusarvoja. ) Ruokasalin pesualtaiden alla viemäriputken kallistukset väärin. Viemärissä veden noustava osin ylöspäin. Luokkahuone 59m2 ( special class ) oli katossa ulkoseinän vieressä tummentumia / kosteusvuotojälkiä palkin molemin puolin. Luokkahuone 64 m2 silikonisaumat auki pesualtaiden takaa. Vanhan osan sisäänkäynnin tuulikaapin 104 katon paneelit uusittu parvekkeen vuodon takia. Parvekkeiden lattiassa ollut vuotoa, paikattu bitumimassalla ym. Parvekkeen lattiassa oli näkyvissä palahuopa lumen alla. Parvekkeen kaiteet matalat; tulisi olla nykymääräysten mukaan väh 100 cm. Viereisen eteisen ( korridor 33 m2 ) katossa tuulikaapin vieressä kosteuden aiheuttamaa tummentumaa. Lattian Linoleum-laatat tms olivat reunoistaan nousseet ylös ( uusimisen tarpeessa ) Päädyn luokkahuone Lårarrum 57 m2 lattian laatat myös nousseet reunoistaan osin ylös. Kattolevyt olivat reunoistaan paikoin irti / alhaalla. Yläkerran päädyn luokkahuone 57 m2 lattian laattojen reunat paikoin koholla. Täältä hätäpoistumistie erillisen parvekkeen kautta. Eteisaulan ( korridor 29 m2) lattian laattojen reunat koholla. Eteisaulan ( korridor 21 m2 ) katossa kosteusvuodon aiheuttamia jälkiä. Puutyöverstas ( slöjdsal 58 m2 ) katossa kosteusvuotojälki. 6.5 Lämmitys Rakennuksessa vesikiertoinen keskuslämmitys lämmityspattereilla. Kellarin kattilahuoneessa oli 3 kpl vanhoja kattiloita, joissa kahteen oli asennettu öljypolttimet KP-26, valmistusvuosi 1988. Metallinen öljysäiliö viereisessä tilassa. lämmityskattilat uppopumppu kattilah. kosteuden valumajälki polttoainevar. luukusta Suositellaan lämmitysjärjeselmän tasapainotusta, jos sitä ei ole tehty. Lämmitys ym. tarkastettava tarkemmin erillisessä LVI-teknisessä kuntotarkastuksessa.
6.6 Vesi- ja viemärilaitteet Kunnallinen vesi ja viemäri kunnan viemäriin Käyttövesiputkistoja osin uusittu. Viemärit pääosin vanhoja valurautaviemäreitä. Kalusteiden viemäreitä osin uusittu muoviviemäreiksi. Suositellaan ainakin vanhojen käyttövesiputkien uusimista. Tarkemmin toimenpiteet suunniteltava erillisen LVI-teknisen tarkastuksen jälkeen. Vesi- ja viemäriputkiston tekninen käyttöikä on materiaalista ja olosuhteista riippuen noin 30-50 vuotta. Vesi- ja viemärikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20-25 vuotta. 6.7 Ilmanvaihto Liikuntasalista, mahdollisesti pesutiloista ja keittiöstä koneellinen poisto. Inva-wc / suihkusta ja viereisestä siivouskomerosta oma poistopuhallin, joka käynnistyi valo laitettaessa. Vanhassa osassa painovoimainen ilmanvaihto. Ilmanvaihto tarkastettava ja muutokset suunniteltava tulevan käyttötarpeen mukaan erikseen. 6.8 Sähköistys Sähköpääkeskus kellarissa. 6.9 Palovaroittimet Erillinen sähköjärjestelmän tarkastus suositellaan tehtäväksi 30 vuoden välein. Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. Palovaroitinjärjestelmä tulee mitoittaa ja tarkastaa määräysten ja tulevan käytön mukaiseksi. Suositellaan erillisen palotarkastuksen tekemistä. Myös palo-osastoinnit ym. Liitteet Piirustukset Salossa 3.1.2011 Heikki Pöysti RI, Talotarkastaja, AKK
BJÖRKBODAN KOULU 31.1.2011 Smedskullantie 3, 25860 Björkboda Liite kuntoarvioon SUOSITELTUJEN KORJAUSTOIMIEN ARVIOIDUT KUSTANNUKSET Talo ja tarkastus Oy Horninkatu 11 B, 24100 Salo puh 050-561 2356
Tässä on arvioitu suositeltujen korjaustoimenpiteiden hintavaikutusta kiinteistöön tehdyn kuntoarvion perusteella. Korjaustoimenpiteitä teetettäessä on erikseen määriteltävä tehtävät toimenpiteet. Huomioitava, että hintavaikutus voi täten muuttua huomattavasti oletetuista kustannuksista. Perustukset, alapohja ja rakennuksen vierusta - Alapohjin tehtävä luukut ja alapohjatilojen tarkempi tarkastus n. 1000 Mahdollisesti tarvittavat alapohjan tuuletuksen parantaminen yms. hinnoiteltava tarkastuksen jälkeen. - Kellarin rappusten alla olevan mikrobikasvuston korjaus? Tarkastettava vauriot ja vaurioiden korjaukset mitoitettava erikseen. - Salaojituksen ja perusmuurin ulkopuolisen kosteuseristyksen uusiminen, routaeristykset ym. n. 30 000. Ulkoseinät ja julkisivut - Tiilimuurauksen paikkakorjaus 5 000 - Koko tiilimuurauksen uusiminen 20-30 000 - Räystäiden aluslaudoitusten korjaus ja maalaus 5 000 Ikkunat ja ulko-ovet - Kaikkien ikkunoiden uusiminen 50-80 000 - Aulan ulko-ovi + kellarin ovet 3 000-5 000 Vesikatto ja yläpohja - Kattoa ja liikuntasalin yläpohjaa ym. ei tarkastettavissa lumen takia. Arvioitava erikseen lumettomaan aikaan. - Vanhan osan puuyöverstaan päällä olevan palkin yläpuolinen eristys 500-1000 Pesuhuoneet ym. kosteat tilat - Pesutilojen remontointi 20 000 - Henkilökunnan suihkutila + wc 3000 - Ulkopuolelta mentävien Wc-tilojen pintojen korjaus 10 000. Lisäksi tarvittavat putkitukset, kalustukset ym. Huomioitava, että maakosteuden siirtyminen rakenteisiin myös estettävä Muut sisätilat - Ennen sisätilojen korjausta tulisi teettää asbestikartoitus 2000-3000 - Sisätilojen laattalattioiden korjaus. Julkisiin tiloihin tarkoitettu kvartsivinyylilaatta n. 30 / m2 ( materiaali + asennus ) Lisäksi kohteessa tulee vanhojen laattojen poisto oletettavasti asbestipurkutyönä. Ja tasoitukset ym. Tämä tekee kustannukset moninkertaisiksi. - Muut sisätilojen korjaukset ym. erikseen Lvi- ja sähkötekniset korjaukset mitoitettava erillisten lvi- ja sähkäteknisten tarkastusten jälkeen. - Lvi- ja sähkötekniset kuntoarviot yhteensä n 2500 Huomioitava lisäksi mahdolliset muut korjaustoimenpiteet ja niiden aiheuttamat kustannukset Talo ja tarkastus Oy Horninkatu 11 B, 24100 Salo puh 050-561 2356
Liikuntasalin halkeamat Liikuntasalin ympärillä havaittujen halkeamien takia pidettiin palaveri rakennesuunnittelija Jukka Toivonen / rakennesuunnittelu Toivonen & Keskitalo Oy kanssa 31.1.2011. Todettiin seuraavaa: Kellarin katon ( liikuntasalin lattia ) laskentakuormaksi oli rakennepiirustuksissa merkitty 400 kg/ m2, joka on melko suuri / myös nykyisin käytettävä kuormitus. Liikuntasalin lattia kantaa tiiliväliseinien päältä, jännevälin ollessa n. 3 m. Todettujen halkeamien aiheuttamien muutosten tai rakenteiden kestävyyden arvioimiseksi tulisi erikseen tehdä kuntotutkimuksia, jotta voitaisiin varmistaa mahdollisesti rakenteissa tapahtuneita rakenteellisia vaurioita tai kestävyyteen vaikuttavia seikkoja. Tällöin huomioitava myös katossa / yläpohjissa mahdollisesti tapahtuneet muutokset ( kattoa ja yläpohjaa ei ole tarkastettu ). Lisäksi tulisi vaaittaa rakennus ja todeta mahdollisesti tapahtuneet painumat ja rakenteiden painumiset toisiinsa nähden. Ehdotus: Kuormitus voitaisiin rajoittaa n. 250 kg / m2 tms. Lisäksi huomioitava mahdollisesti tulevan käytön aiheuttaman värähtelyn lisäkuormitukset. ( yhtäaikainen hyppely tms. ). Halkeamien muuttuessa tai lisääntyessä tulee välittömästi tehdä lisäselvityksiä. Huomioitava, että tämä on vain arvio silmämääräisen tarkastelun perusteella, eikä anna mitään varmuutta rakenteiden kestävyydelle erilaisissa kuormitustapauksissa. Talo ja tarkastus Oy Horninkatu 11 B, 24100 Salo puh 050-561 2356