TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2012

TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2012 Kaupunginhallituksen esitys 26.10.2009

1 Kaupunginjohtajan katsaus Porvoon kaupungin taloustilanne pysyy vaikeana lähivuodet. Porvoon verotulot kääntyivät kuluvana vuonna rajuun laskuun taloustaantuman vuoksi. Toimintamenojen ennakoidaan kasvavan ensi vuonna noin kolme prosenttia palkkojen ja hintojen nousun vuoksi. Myös investointimenot pysyvät lähivuosina vielä korkealla tasolla, kun kaupunki vie loppuun jo käynnistetyt suuret investointihankkeet. Porvoon velkamäärä kasvaakin lähivuosina edelleen nopeasti. Vuoden 2010 talousarvio on pyritty tekemään mahdollisimman realistiseksi, jotta talousarviomuutoksilta vältyttäisiin. Talousarvioesityksen vuosikate jää kaksi miljoonaa euroa miinukselle eli osa käyttötaloudesta ja kaikki investoinnit joudutaan rahoittamaan lainaamalla. Lakisääteiset peruspalvelut tullaan turvaamaan. Palveluiden keskimääräistä korkeampaa määrää ja parempaa laatua joudutaan nyt tarkistamamaan, jotta menojen kasvua voidaan hillitä. Mitään väestöryhmiä ei unohdeta ja palvelutasomme on hyvä myös jatkossa. Ensi vuoden tärkeimmät tavoitteet ovat strategian päivittäminen, organisaatiorakenteesta päättäminen ja palveluverkon järkeistäminen. Kaupungin henkilöstömäärä pysyy ennallaan ensi vuonna. Tulevina vuosina myös tuottavuutta pitää pystyä kehittämään, ja henkilöstömäärän tulee kääntyä laskuun henkilöstön eläköitymisen myötä. Talousarvioehdotukseen ei sisälly henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia. Vuosi 2010 tulee olemaan kaupungille taloudellisesti erittäin vaikea, ja vuosi 2011 vielä sitäkin haasteellisempi. Yleisen taloudellisen tilanteen ennakoidaan kääntyvään hitaaseen kasvuun jo vuonna 2010, mutta kuntataloudessa vaikutukset näkyvät useita vuosia tämän jälkeenkin. Kaupunki joutuu ottamaan yli 50 miljoonaa euroa uutta velkaa vuosittain parin seuraavan vuoden ajan. Vuoden 2011 loppuun mennessä kaupungin velan ennakoidaan kasvavan 210 miljoonaan euroon eli lähes 4 300 euroon asukasta kohti. Viime vuoden lopussa velkaa oli 130 miljoonaa euroa eli noin 2 700 euroa asukasta kohti. Korko- ja lainanlyhennyskulut tulevat kasvamaan merkittävästi, kun velka kasvaa ja korot kääntyvät taas nousuun. Vuonna 2011 kaupungin ennakoidaan käyttävän lainojen korkoihin jo noin 8 miljoonaa euroa. Tämä vastaa yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa. Kaupungin investointimenot ovat ensi vuonna yhteensä 23 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvion suurimpia investointihankkeita ovat Hamarin koulun rakentaminen (4,5 miljoonaa euroa), Näsin terveysaseman peruskorjaus (3,8, miljoonaa euroa), Linnajoen koulun peruskorjaus (2,5 miljoonaa euroa) sekä kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpitäminen (6,6 miljoonaa euroa). Jo aloitetut ja päätetyt suuret investointihankkeet viedään loppuun lähivuosina. Mahdollisuudet käynnistää muita uusia investointihankkeita on arvioitava huolellisesti uudestaan tulevina vuosina.

2 Tuloveroprosentti pysyy kaupunginjohtajan talousarvioesityksen mukaan ennallaan 19,25 prosentissa, mutta kiinteistöveroprosentteihin esitetään korotuksia. Tässä taloudellisessa tilanteessa ostovoiman ylläpito on erittäin tärkeää ja siksi tuloveroprosenttia ei esitetä korotettavaksi. Korotuksella ei myöskään pystyttäisi lykkäämään välttämättömiä rakenteellisia muutoksia. Tuloveroprosentti pitäisi korottaa ensi vuodeksi 23 prosenttiin, jos velkaantuminen haluttaisiin pysäyttää. Porvoon tuloveroprosentti on kuitenkin jo nyt noin 1 2 prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla kuin muilla pääkaupunkiseudun kunnilla. Niin suuri ero on rasite kaupungin vetovoimalle ja kilpailukyvylle. Nykyisen palvelutason ylläpitoa ei voida enää rakentaa myöskään yhteisöverotuoton jatkuvan kasvun varaan. Yhteisöverotuottoon liittyy suhdannevaihtelun johdosta liikaa epävarmuustekijöitä. Vakain veromuoto on kiinteistövero, jota ensi vuonna tullaan korottamaan. Kunnallisveron odotetaan tuottavan ensi vuonna kaupungille noin 152 miljoonaa euroa, mikä on noin 5 miljoonaa euroa vähemmän kuin tämän vuoden ennuste. Korotetun kiinteistöveron ennakoidaan tuottavan kaupungille ensi vuonna yhteensä noin 10 miljoonaa euroa, mikä on noin 3,3 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Kaupungin yhteisöverotuoton odotetaan jäävän ensi vuonna noin 18,6 miljoonana euroon, eli yhteisöverotuotto pysyy suunnilleen samalla matalalla tasolla kuin tänä vuonna. Porvoon kiinteistöveroprosentit ovat olleet aikaisemmin maan keskiarvoa alemmalla tasolla. Kiinteistöveroprosentteja joudutaan Porvoossa nostamaan joka tapauksessa ensi vuoden alussa, koska valtio on päättänyt nostaa veron valtakunnallisia ala- ja ylärajoja. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi ehdotetaan 0,35 prosenttia, mikä on edelleen valtakunnallisen alarajan tuntumassa. Kesäasuntojen kiinteistöveroprosentti nousisi 0,95 prosenttiin ja yleinen kiinteistöveroprosentti 1,1 prosenttiin. Talousarvioesitykseen sisältyy myös kaupunkikonsernin yhtiöiden tuottovaatimusten korottaminen aikaisemmasta yhteensä 250 000 eurolla. Porvoon Energian tuottovaatimus nousee 1,2 miljoonasta eurosta 1,3 miljoonaan euroon, ja A-asunnoille asetetaan uusi 150 000 euron tuottovaatimus. Porvoon veden tuottovaatimus pysyy ennallaan 300 000 eurossa. Taloudellinen tilanne edellyttää toiminnan tehostamista myös konserniyhteisöissä, eikä tuottovaatimuksia tule automaattisesti siirtää asiakkaiden maksuihin ja taksoihin. Kaupungin toimintakulujen arvioidaan kasvavan noin 310 miljoonaan euroon vuonna 2010. Tämä tarkoittaa noin kolmen prosentin kasvua kuluvaan vuoteen verrattuna. Talousarvioesitys sisältää lautakuntien esittämät, menojen kasvua hillitsevät palveluiden ja palveluverkon tarkistukset, esimerkiksi kouluverkkoselvityksessä esitetyt koulujen yhdistämiset. Esitys sisältää myös Rauhankadun terveysaseman, nuoriaseman ja Galgbackan ryhmäkodin sulkemisen ja omaishoidon tuen kriteerien tarkistamisen. Palomäen palvelukeskuksen valmistumisen myötä avautuu 55 uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa, ja tämä mahdollistaa vanhuspalvelujen laitoshoitopainotteisen palvelurakenteen muuttamisen. Talousarvioissa on lisäksi varauduttu siihen, että palkat nousevat 1,3 prosenttia työehtosopimusneuvottelujen seurauksena. Tätä suuremmat palkankorotuserät johtavat

3 todennäköisesti toiminnan uudelleenarviointiin. Toimeentulotukimenoja on korotettu ja elinkeinoelämän rakennemuutosten hoitamiseen on tehty varaus. Toimialat ovat tehneet merkittävästi työtä ensi vuoden talousarvioesitystä varten ja sitoutuneet siihen. Kaikki lautakunnat saivat esityksensä tiukan kehyksen mukaiseksi kovalla työllä. Kaikki organisaatiossa ovat ymmärtäneet taloudellisen tilanteen vakavuuden ja rakennemuutosten tarpeellisuuden. Taloudellinen tilanne pysyy haastavan tulevat vuodet, ja joudumme miettimään uusia tapoja tuottaa laadullisesti ja määrällisesti riittävät kunnalliset peruspalvelut. On kuitenkin muistettava, että Porvoossa on meneillään useita merkittäviä positiivisia kehittämishankkeita, kuten esimerkiksi Campus-hanke ja uuden energiatehokkaan Skaftkärrin kaupunginosan suunnittelu. Porvoon tulevaisuus osana metropolialueen kehitystä on pidemmällä aikavälillä erittäin myönteinen Jukka-Pekka Ujula Kaupunginjohtaja

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperustelut 1.1. Taloudellinen tilanne 1.1.1. Yleinen taloudellinen tilanne 6 1.1.2. Kuntatalous vuosina 2009 ja 2010 6 1.2. Porvoon kaupungin tilanne 1.2.1. Yleistä 8 1.2.2. Porvoon taloustilanne 9 1.3. Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut 1.3.1. Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa 10 1.3.2. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne 10 1.3.3. Talousarvion laatimisen lähtökohdat 11 1.3.4. Verotulot 11 1.3.5. Käyttötalouden valtionosuudet 14 1.3.6. Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto 15 2. Henkilöstösuunnitelma 2010 2012 17 3. Toimialakohtaiset perustelut 3.1. Yleishallinto 21 3.1.1. Vaalit 21 3.1.2. Kaupunginvaltuusto 21 3.1.3. Tarkastustoimi 21 3.1.4. Kaupunginhallitus 21 3.1.5. Kehittämis- ja elinkeinopalvelut 21 3.1.6. Kaupunginkanslia 23 3.1.7. Taloustoimisto 24 3.1.8. Henkilöstötoimisto 26 3.1.9. Osuus pelastustoimesta 28 3.2. Sosiaali- ja terveystoimi 3.2.1. Johto ja sisäiset palvelut 32 3.2.2. Terveyspalvelut 33 3.2.3. Vanhuspalvelut 36 3.2.4. Sosiaalityö 39 3.3. Sivistystoimi 3.3.1. Sivistystoimen johto 46 3.3.2. Suomenkielinen koulutustoimi 48 3.3.3. Ruotsinkielinen koulutustoimi 51 3.3.4. Lasten päivähoito 53 3.3.5. Nuorisotoimi 54 3.3.6. Kirjastotoimi 55 3.3.7. Kulttuuritoimi 57 3.3.8. Liikuntatoimi 59 3.4. Tekninen ja ympäristötoimi 3.4.1. Teknisen ja ympäristötoimen johto 65 3.4.2. Katuosasto 65 3.4.3. Kaupunkisuunnittelu 67 3.4.4. Kiinteistö- ja mittaustoimi 68 3.4.5. Rakennusvalvonta 70 3.4.6. Ympäristönsuojelu 71 3.4.7. Tilakeskus 72 3.5. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 79 3.5.1. Onnettomuuksien ehkäisy 80 3.5.2. Pelastustoiminta 81 3.6. Käyttötalous yhteensä 85 4. Tuloslaskelmaosa 89

5 5. Investointiosa 91 5.1. Investointitaulukot 91 5.2. Vuoden 2010 merkittävimmät investoinnit 95 6. Rahoitusosa 96 7. Talousarvion sitovuus 7.1. Käyttötalous 97 7.2. Investoinnit 97 7.3. Pitkäaikaisen lainan ottaminen 98 7.4. Käyttösuunnitelma 98 8. Liikelaitokset 8.1. Porvoon vesi 102 8.2. Kuninkaantien työterveys 103 9. Kuntakonserni 105 Liite: Investoinnit 2010-2014

6 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2010-2012 1. Yleisperustelut 1.1. Taloudellinen tilanne 1.1.1. Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on ollut kuluvana vuonna nopeassa syöksykierteessä. Alkuvuoden aikana tuotannon supistuminen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on ollut lähes 10 %. Teollisuustuotannon arvioidaan vähenevän tänä vuonna suhteellisesti enemmän kuin lamavuonna 1991. Alhaisen vientikysynnän johdosta Suomen teollisuustuotanto laskee 15 % edellisestä vuodesta. Julkisen vallan elvytystoimet ovat olleet monissa maissa mittavat. Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan, jolla on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on alentunut merkittävästi, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan. Kysynnän alhainen taso on kuitenkin vielä pitänyt investoinnit vähäisinä. Yksityistä kulutusta on pyritty elvyttämään verohelpotuksin. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Työttömyyden odotettavissa oleva kasvu teollistuneissa maissa hidastaa kotitalouksien kulutuskysyntää. Ensi vuoden taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat miinus yhdestä plus 2,5 prosenttiin. Valtiovarainministeriön 15.9.2009 julkaisemaan suhdanne-ennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna 6 %. Ennuste ensi vuodelle perustuu siihen, että kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta kohden. Tuotannon kasvu Suomessa jää kuitenkin vielä ensi vuonna verrattain heiveröiseksi eli se on vain 0,3 %. Työllisyyskehitys oli vielä viime vuonna suotuisaa. Koko vuoden tasolla palkansaajien ansiotyöpanos työtunneilla mitattuna lisääntyi ja työllisyysaste kohosi yli 70 prosenttiin. Työttömyysaste kohoaa ensi vuonna yli kymmenen prosentin. Kuluttajahintojen viime vuoden nopeahko kohoaminen pysähtyi tänä vuonna. Vuonna 2009 kuluttajahintojen vuosikeskiarvon nousu onkin vain 0,1 prosenttia. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 1,2 %. Tuontihintojen ennustetaan kohoavan maltillisesti ja kotimaisten työvoimakustannusten nousun arvioidaan olevan hidasta. 1.1.2. Kuntatalous vuosina 2009 ja 2010 Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat tuona aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Verotulojen kasvun hiipuminen lähelle nollaa johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastuu vuoden 2008 kuudesta prosentista

7 parilla prosenttiyksiköllä. Palvelujen ostojen lisäyksessä sen sijaan ei ole ainakaan tähän mennessä ollut näkyvissä hidastumista huolimatta yleisen kustannustason nousun hiipumisesta. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2009 nelisen prosenttia. Ansiotaso kohoaa noin 3,5 % eli parisen prosenttiyksikköä hitaammin kuin viime vuonna. Henkilöstömenoihin kohdistuvista säästötoimista huolimatta paineet palkkasumman kasvuun ovat olleet kovat muun muassa lisääntyvien velvoitteiden ja laajenevien tehtävien vuoksi. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle 2010. Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistynevät vasta tämän vuoden loppupuolella ja ne käydään tilanteessa, jossa kuntatalouden kiristyminen näyttää yhä ilmeisemmältä kasvavan työttömyyden aiheuttaman verotulojen hiipumisen johdosta. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu poistuu ensi vuoden alusta kokonaan. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksua ehdotetaan nostettavaksi 2,27 prosenttiin palkkasummasta. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu kohoaa ensi vuonna. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu säilynee nykyisellä tasollaan eli noin 23,6 prosenttina palkkasummasta. Kuntien eläkevakuutus päättää vuoden 2010 kokonaismaksun vuoden loppupuolella. Kunta-alan kustannustaso kohosi viime vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 5,3 %. Kustannustason kohoaminen hidastunee tänä vuonna merkittävästi. Peruspalvelubudjetissa kustannustason arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3 % ja ensi vuonna 2 %. Valtionosuusindeksin kohoaminen on tämän hetken arvioiden mukaan hieman nopeampaa. Yleinen taloudellinen tilanne 2006 2007* 2008* 2009** 2010** % -muutos Tuotanto (määrä) 4,9 4,2 1,0-6,0 0,3 Palkkasumma 4,9 5,9 6,8-2,8 0,9 Ansiotaso 3,0 3,4 5,6 4,2 3,0 Palkansaajien työpanos 1,8 2,0 1,2-6,0-2,0 Inflaatio 1,6 2,5 4,1 0,1 1,2 %-yksikköä Työttömyysaste 7,7 6,9 6,4 9,0 10,5 Verot/BKT 43,4 42,9 43,0 41,6 41,0 Julkiset menot/bkt 48,7 47,3 49,0 54,6 55,8 Rahoitusjäämä/BKT 3,9 5,2 4,4-2,7-4,5 Julkinen velka/bkt 39,2 35,2 34,2 41,4 48,2 Vaihtotase/BKT 4,9 4,0 2,6 1,5 2,0 Euribor 3kk, % 3,1 4,3 4,8 1,5 2,0 10 vuoden korko, % 3,8 4,3 4,3 3,8 4,1

8 1.2. Porvoon kaupungin tilanne 1.2.1. Yleistä Porvoon väkiluku on kasvanut 2000-luvulla noin 400 hengellä vuosittain, prosentuaalisesti kasvu on ollut noin 0,4-1,2 %. Vuoden 2008 lopussa väestön määrä oli 48 227 henkeä. Kuntien välinen tulomuutto ja lähtömuutto on ollut keskimäärin samansuuruinen. Väestön lisäys on seurausta syntyneiden enemmyydestä. Porvoon asukkaiden ikärakenne painottuu nuoriin ikäluokkiin verrattuna koko maan tai kaupunkimaisten kuntien ikärakenteeseen. Vuoden 2008 lopussa alle 15-vuotiaiden osuus oli 18,5 %, 15-64-vuotiaiden osuus 67 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 14,5 %. Väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa 10 vuodessa noin 3 350 hengellä. Väestön kasvusta yli 65-vuotiaiden osuus on noin 40 %. Porvoon keskimääräinen tulotaso on korkea kuntakohtaisessa vertailussa. Verotettavat tulot tulonsaajaa kohti vuodelta 2008 olivat 20 867 euroa. Vuoden 2008 verotulot asukasta kohti olivat 3 872 euroa. Porvoo sijoittui kuntavertailussa sijaluvulle 8. Porvoon työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Palvelujen osuus on 62,1 %. Jalostuksen osuus on 35,2%. Jalostuksen osuus on merkittävästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Maa- ja metsätalouden osuus on 1,8 %. Porvoon työpaikkaomavaraisuus on 89,7 %. Porvoossa on siten noin 10 % vähemmän työpaikkoja kuin työllistä työvoimaa. Porvoosta muissa kunnissa työssä käyviä on 7 300 henkilöä. Tästä runsaat 70 % käy työssä pääkaupunkiseudulla. Muista kunnista Porvoossa työssä käyviä on 5 000 henkilöä. Porvoon työllisyystilanne on ollut kohtuullisen vakaa. Taloustaantuma on alkanut vaikuttaa sekä työllisyyteen että avoimien työpaikkojen tarjontaan. Työttömien määrä on lisääntynyt vuoden 2009 aikana. Porvoon työttömyysaste oli elokuun lopussa 7,9 %.

9 2500 Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat Porvoossa 1/2008-9/2009 2000 1500 1000 500 0 2008 2009 Työttömät työnhakijat Avoimet työpaikat 1.2.2. Porvoon taloustilanne Porvoon taloudellinen tilanne on heikentynyt talouden taantuman myötä. Taloustilanteen heikkenemiseen vaikutti erityisesti verotulojen hidastunut kasvu vuonna 2008 ja vuonna 2009 verotulojen tosiasiallinen lasku edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosien 2008 ja 2009 menot oli budjetoitu aikaisempien vuosien vahvan verotulojen kasvun varaan. Vuoden 2008 tilinpäätökseen jouduttiin kirjaamaan 2 miljoonan euron alijäämä. Vuoden 2009 ennusteen mukaan tilinpäätös tulisi jäämään noin 12 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vuosikate jäänee noin nollan tuntumaan edellyttäen, että elokuun tilanteen perusteella laadittu ennuste toteutuu ja että määrärahojen ylityksiä ei tule. Vuoden 2009 talousarviossa tulojen ja menojen välinen ero uhkasi kasvaa yli 30 miljoonan euron. Kaupunginvaltuusto hyväksyi huhtikuussa talouden tasapainottamisohjelman, jossa talousarviomenoja vähennettiin käyttötaloudessa 5,9 miljoonaa euroa ja investointeja siirrettiin myöhemmäksi 6,8 miljoonaa euroa. Lisäksi henkilöstö lomautettiin 7 14 päiväksi tai vaihtoehtoisesti henkilöstöllä on ollut mahdollisuus pitää vastaavan pituinen jakso palkatonta työlomaa. Lomautusten säästövaikutus on noin 3,3 miljoona euroa. Kaupunginhallitus päätti teettää selvityksen Porvoon kaupungin taloudellisesta tilanteesta ja pyytää kehittämisehdotuksia rakenteellisiksi uudistuksiksi. Selvitystyö valmistuu syyskuun lopussa. Vuodet 2010 ja 2011 tulevat olemaan taloudellisesti erittäin vaikeita. Yleisen talouden ennakoidaan lähtevän hitaaseen nousuun jo vuoden 2010 alussa. Kuntataloudessa laman vaikutukset näkyvät pitkään vielä nousun alkamisen jälkeen.

10 1.3. Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut 1.3.1. Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Kuntalain 65 pykälässä säädetään talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto." 1.3.2. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä selvitetään talousarvion rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä. Käyttötalousosa sisältää toimialakohtaiset talousarviot esitettynä tehtäväaluetasolla. Toimialojen suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tehtäväalueiden tuloslaskelmissa esitetään toimintatulot ja toimintamenot. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot, jotka eritellään myös hankekohtaisesti. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman, jonka tiedot kerätään tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoitusosasta. Kaupungin taloussuunnitelma laaditaan vuosittain kolmivuotisena. Kaupunginvaltuusto hyväksyy sen talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

11 1.3.3. Talousarvion laatimisen lähtökohdat Kaupunginhallitus hyväksyi 6.4.2009 153 talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisohjeet. Laatimisohjeisiin sisällytettiin talousarvioraami lautakunnille ja toimialoille otettavaksi huomioon talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen valmistelussa. Vuoden 2010 talousarvioehdotus perustuu lautakuntien tekemiin talousarvioehdotuksiin. Talousarviokehyksen lähtökohtana oli talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti korjattu vuoden 2009 talousarvioehdotus. Inflaatiotarkistuksena otettiin huomioon 2,5 %:n kokonaiskorotus. Korotus suunnattiin siten, että henkilöstömenoihin kohdistettiin 3,2 % ja loppuosa muihin menoihin. Vuoden 2009 sopimuskorotuksen nostavat palkkasummaa 2,9 %. Valtaosa kaupunkia koskevista virka- ja työehtosopimuksista päättyy tammikuussa 2010. Talousarviossa on toimialojen henkilöstömenovarauksen lisäksi varattu keskitetty, noin yhden prosentin suuruinen palkkavaraus vuoden 2010 palkantarkistuksia varten. Inflaation arvioidaan olevan vuonna 2009 0,1 % ja vuonna 2010 1,2 %. Talousarviokehyksessä ei ole varattu resursseja toiminnan laajennuksiin kaupungin verotulorahoituksen romahtamisen vuoksi. Etusijalla on lakisääteisten tehtävien hoitaminen. 1.3.4. Verotulot Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta, kiinteistöverosta ja osuudesta yhteisöveron tuottoon. Koiraveroa ei kanneta. Kunnallisvero Kunnallisvero määräytyy luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ansiotulon perusteella. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain sovellettavasta tuloveroprosentista. Vuoden 2009 kunnallisveron tuloveroprosentti on 19,25 %. Tuloveroprosenttia korotettiin vuoden 2009 alusta 0,5 %. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti tänä vuonna on 18,59 %. Ansio- ja pääomatuloista maksetut tuloverot ovat kuluvan vuoden tammi-elokuussa kokonaisuutena ottaen alentuneet viime vuoden tasosta nelisen prosenttia ilman tuloveroprosentin korotuksen vaikutusta. Työttömyyden lisääntyessä näiden tilitysten arvioidaan supistuvan loppuvuonna 6 7 % edellisestä vuodesta. Toteutuessaan tämänkaltainen kehitys merkitsee sitä, että kunnallisveron tilitykset jäänevät tänä vuonna suunnilleen viime vuoden tasolle. Ensi vuonna kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan yhden prosentin. Kuntien tulopohja kunnallisverotuksessa kasvanee parisen prosenttia. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat 10 %, mikä merkitsee sitä, että verotettava tulo vähenee noin 2 %. Kuntien tuloveroista tehtävät vähennykset kasvoivat jo tänä vuonna merkittävästi. Ensi vuodelle ehdotettavat tuloverotusta koskevat perustemuutokset vähentäisivät kuntien tuloveroa merkittävästi. Veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Talousarvion lähtökohta on pitää kunnallisveron tuloveroprosentti koko suunnitelmakauden nykyisellä tasolla. Tuloveroprosenttia korotettiin vuoden 2009 alusta 0,5 prosenttiyksikköä 19,25 %:iin. Vuonna 2010 kunnallisveron tuoton arvioidaan laskevan 3,1 % edellisestä vuodesta ja kasvavan sen jälkeen noin 3,5 % vuosina 2011 ja 2012.

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 12 Verotulot vuosille 2010 2012 on arvioitu käyttäen perusteena kuntaliiton keskimääräisiä arvioita verotulojen kehityksestä. Laskelmissa on otettu huomioon valtion päättämät veroista tehtävät vähennykset. Tuloveroprosentit vuosina 1997-2009 19,50 19,00 18,50 18,00 17,50 17,00 Porvoo Manner-Suomi 16,50 16,00 15,50 Veroprosentit, kunnallisveron tilitykset ja tuottoarviot vuosina 2003-2012 Veroprosentti Porvoo Veroprosentti Manner-Suomi Tilitys Porvoo tuhatta euroa Muutos % 2003 18,75 18,03 118 199 +1,2 % 2004 18,75 18,13 120 834 +2,2 % 2005 18,75 18,30 128 217 +6,1 % 2006 18,75 18,40 133 842 +4,4 % 2007 18,75 18,47 145 039 +8,4 % 2008 18,75 18,56 154 419 +6,5 % 2009* 19,25 18,60 157 270 +1,8 % 2010* 19,25 152 394-3,1 % 2011* 19,25 157 727 +3,5 % 2012* 19,25 163 878 +3,9 % * Ennuste Kiinteistövero Kiinteistövero on kiinteistön verotusarvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero. Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä, maatalousmaita ja eräitä yleisiä alueita. Vero on kaupunginvaltuuston vahvistaman prosentin mukainen määrä kiinteistön edellisen vuoden verotusarvosta. Kiinteistöveroprosenteille on kiinteistöverolaissa säädetty ylä- ja alaraja. Kiinteistöverojen ylä- ja alarajoja tarkistettiin viimeksi vuoden 2010 alusta. Kiinteistöveroprosentit vuosina 2003 2009 ovat kehittyneet Porvoossa ja muissa kunnissa keskimäärin seuraavasti:

13 Yleinen kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus Muu rakennus Porvoo keskiarvo Porvoo keskiarvo Porvoo keskiarvo 2003 0,60 0,70 0,22 0,27 0,6 0,82 2004 0,70 0,72 0,25 0,27 0,8 0,83 2005 0,70 0,72 0,25 0,27 0,8 0,83 2006 0,70 0,74 0,25 0,29 0,8 0,86 2007 0,70 0,75 0,25 0,29 0,8 0,87 2008 0,70 0,74 0,25 0,29 0,8 0,88 2009 0,70 0,75 0,25 0,29 0,8 0,89 Kiinteistöveron ylä- ja alarajoja nostettiin vuoden 2010 alusta. Porvoossa kiinteistöverot tulee nostaa vähintään uusien alarajojen tasolle. Talousarvioehdotuksessa kiinteistöveroprosentteja on korotettu seuraavasti. Kiinteistöjen verotusarvot nyk. alaraja yläraja Ehdotus Tuotto % % % % euroa 2009 2009 2010 2010 2010 2010 Vakituinen asuinrakennus 852 472 319 0,25 0,32 0,75 0,35 2 983 653 Muu kuin vakituinen asuinrakennus 46 631 225 0,80 0,60 1,35 0,95 442 997 Voimalaitosrakennus 2 233 832 2,50 0,60 2,85 2,85 63 664 Ydinvoimalarakennus 0 Pienvoimalaitos 0 Yleishyöd.käytössä rakennus 6 991 165 0,00 0,00 1,35 0,00 0,00 Yleishyöd.käytössä maapohja 1 476 655 0,00 0,00 1,35 0,00 0,00 Rakentamaton rakennuspaikka 0 Yleinen rakennus 327 443 308 0,70 0,60 1,35 1,10 3 601 876 Yleinen maapohja 281 992 928 0,70 0,60 1,35 1,10 3 101 922 Verotusarvot yhteensä 1 519 241 432 Kiinteistöverot yhteensä 6 826 129 10 194 113 Kiinteistöveron tilitykset ja tuottoarviot vuosina 2003 2012 1 000 Muutos 2003 4 397 2004 4 118-6,3 % 2005 4 823 +17,1 % 2006 5 617 +16,5 % 2007 5 784 +3,0 % 2008 6 269 +8,4 % 2009* 6 676 +6,5 % 2010* 10 015 +50,01 % 2011* 10 305 +2,9 % 2012* 10 500 +1,89 % * Ennuste

14 Osuus yhteisöveron tuotosta Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta nousi 22,03 %:sta 32,03 %:iin vuosiksi 2009 2011. Lyhyellä aikavälillä kunta ei voi vaikuttaa yhteisöveron tuottoon eikä kunta voi päättää verotuksen tasosta. Yhteisöveroprosentti on ollut 26 % vuodesta 2005 lähtien. Taloustaantuma on vähentänyt eniten yhteisöveron tuottoa. Yhteisöverotilitykset lähtivät laskuun jo vuoden 2008 loppupuolella. Kokonaisuutena yhteisövero supistuu vuonna 2009 arviolta lähes 30 %. Vuoden 2010 tilitykset saattavat kasvaa jonkin verran, mutta epävarmuus yhteisöjen tuloskehityksestä on suuri. Yhteisöveron tilitykset ja tuottoarviot vuosina 2003-2012 1 000 Muutos 2003 8 910 2004 11 284 +26,6 % 2005 17 213 +52,5 % 2006 22 964 +33,4 % 2007 26 736 +16,4 % 2008 26 037-2,6 % 2009* 18 586-28,6 % 2010* 18 660 +0,4 % 2011* 21 459 +15,0 % 2012* 16 480-23,2 % * Ennuste 1.3.5. Käyttötalouden valtionosuudet Vuoden 2010 alusta toteutetaan valtionosuusuudistus (laki peruspalvelujen valtionosuudesta), jossa nykyiset sektorikohtaiset valtionosuudet pääosin keskitetään valtiovarainministeriöön. Valtionosuusjärjestelmän perusrakenne säilyy uudistuksessa lähtökohtaisesti nykyisellään. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus muodostuu nykyisestä yleisestä valtionosuudesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, kirjaston ja eräistä kulttuuritoimen laskennallisista kustannuksista. Koska esi- ja perusopetuksen valtionosuus muuttuu ao. ikäluokan (6-15-vuotiaat) perusteella kunnalle maksettavaksi valtionosuudeksi, järjestelmä edellyttää kuntien välillä maksettavia kotikuntakorvauksia, jotka otetaan keskitetysti huomioon. Uudistuksen ulkopuolelle jäävä ylläpitäjäjärjestelmän mukainen valtionosuus koskee lukiota, ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulua. Muita laskennallisia valtionosuuksia, jotka eivät kuulu uudistukseen eivätkä rahoitusosuuden laskennan piiriin, ovat liikunta, nuorisotyö, kansalaisopisto, taiteen tuntiperusteinen perusopetus, teatterit, orkesterit ja museot, aamu- ja iltapäivätoiminta. Vuonna 2010 kaupunki joutuu maksamaan valtionosuuksiin sisältyvää verotulotasausta alustavan laskelman mukaisesti noin 13 milj. euroa. Maksettava verotulotasaus pienenee noin 2 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä kasvattaa vastaavasti kaupungille tilitettäviä valtionosuuksia. Vuoden 2010 valtionosuuksien kokonaismäärä arvioidaan 44,3 miljoonaksi euroksi. Kuluvan vuoden valtionosuudet ovat noin 41,7 miljoonaa euroa.

milj. 15 1.3.6. Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto Kaupungin rahoitustarve määrittyy pääsääntöisesti vuosikatteesta, nettoinvestointimenoista ja lainojen lyhennyksistä. Tasapainossa olevassa taloudessa vuosikatteella voidaan rahoittaa investoinnit ilman lisälainanottoa. Vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi kaupungin vuosikate painuu vuonna 2010 negatiiviseksi, ja siksi kaupunki joutuu rahoittamaan uudella lainanotolla vuosikatetta ja lisäksi nettoinvestoinnit ja nykyisten lainojen lyhennykset. Pitkäaikaista lainaa otetaan talousarviovuonna 53 miljoonaa euroa. Aikaisemmin nostettuja lainoja lyhennetään 27,7 miljoonaa euroa. Nettolainanotto on siten 25,3 miljoonaa euroa. Lainamäärä nousee 190 miljoonaan euroon, joka on noin 3 898 euroa asukasta kohti. Konsernin lainakanta vuoden 2008 tilinpäätöksessä oli 5 081 euroa/asukas. Lainanotto, lyhennykset sekä lainakanta 2008 2012 TP 2008 ENN2009 TA2010 TS2011 TS2012 Lainanotto 33 500 58 200 53 000 52 000 48 000 Lyhennykset -18 521-22 409-27 666-32 225-35 900 Nettolainanotto 14 979 35 791 25 334 19 775 12 100 Lainojen korkokulut 5 019 5 360 7 140 8 040 8 940 Lainakanta 130 159 164 901 190 235 210 010 222 110 Lainat euroa/asukas 2 699 3 400 3 898 4 277 4 496 *Ennuste Asukasluku 48 227 48 500* 48 800* 49 100* 49 400* Pitkäaikaiset lainat vuosina 2002 2012 (kaupunki) Lainanotto - Upplåning Lyhennykset - Amorteringar 60 58 53 52 50 48 40 30 20 10 17 25 10 10 30 12 34 23 23 24 18 19 16 15 23 28 32 36 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* 2010* 2011* 2012*

milj. 16 Lainamäärä - Lånestock 250 200 165 190 210 222 150 100 63 78 96 104 110 115 130 50 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* 2010* 2011* 2012*

17 2. Henkilöstösuunnitelma 2010-2012 Henkilöstösuunnitelma yhteensä: TOIMIALAT SEKTORERNA Henkilöstömäärä Personalantal Lisäys Ökning 2008 2009 2010 2011 2012 YLEISHALLINTO ALLMÄNNA FÖRVALTNINGEN 225,0 223,5-1,5-1 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN 882,0 879,0-0,5 2 7 SIVISTYSTOIMI BILDNINGSSEKTORN 1 562,0 1 637,3-2 -1 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI TEKNIK- OCH MILJÖSEKTORN 321,5 323,0 PELASTUSLAITOS RÄDDNINGSVERKET 122,5 122,5 YHTEENSÄ - SAMMANLAGT 3 113,0 3 185,3-4,0 1 6

18 Henkilöstösuunnitelma toimialoittain: TOIMIALA - SEKTOR Henkilöstömäärä Lisäys/Vähennys TEHTÄVÄALUE - UPPGIFTSOMRÅDE Personalantal Ökning/Minskning NIMIKE-BENÄMNING 2008 2009 2010 2011 2012 YLEISHALLINTO - ALLMÄNNA FÖRVALTNINGEN KAUPUNGINHALLITUS - STADSSTYRELSEN 4 5 SIHTEERI - SEKRETERARE -1 KEHITTÄMIS- JA ELINKEINOPALVELUT - UTVECKLINGS- OCH NÄRINGSTJÄNSTER 17 17 KAUPUNGINKANSLIA 49,5 43 HENKILÖSTÖTOIMISTO 34 36 MÄÄRÄAIKAISET (YLI 6 kk) PALKKASIHTEERI - LÖNESEKRETERARE -0,5-1 TALOUSTOIMISTO (Ruokapalvelu sis. - Kostservicen ingår) 120,5 122,5 YHTEENSÄ SAMMANLAGT 225,0 223,5-1,5-1 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOV.SEKTORN JOHTO JA SIS.PALV. - LEDNING O INT. TJÄNSTER 86,5 64,5 PROJEKTIJOHTAJA - PROJEKTLEDARE -0,5 TERVEYSPALVELUT - HÄLSOTJÄNSTER 235 242 SAIRAAN- / TERVEYDENHOITAJA - SJUKSKÖTARE/HÄLSOVÅRDARE 1 TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRI -HÄLSOCENTRALLÄKARE 1 YLIHAMMASLÄÄKÄRI - ÖVERTANDLÄKARE -1 VANHUSPALVELUT - ÄLDREOMSORG 478,5 478,5 SOSIAALITYÖ - SOCIALT ARBETE 82 94 RAITTIUSSIHTEERI - NYKTERHETSSEKRETERARE (siirto sivistystoimesta) (1) PERHETYÖNTEKIJÄ - FAMILJEARBETARE 1 UUSI LASTENSUOJELUYKSIKKÖ - NY BARNSKYDDSENHET 7 YHTEENSÄ SAMMANLAGT 882 879-0,5 2 7

19 TOIMIALA - SEKTOR Henkilöstömäärä Lisäys/Vähennys TEHTÄVÄALUE - UPPGIFTSOMRÅDE Personalantal Ökning/Minskning NIMIKE-BENÄMNING 2008 2009 2010 2011 2012 SIVISTYSTOIMI - BILDNINGSSEKTORN SIVISTYSTOIMEN JOHTO - BILDNINGSSEKTORNS LEDNING 83 93,5 JOHTAVA ASIANTUNTIJA - LEDANDE SAKKUNNINIG -1 MUSIIKINOPETTAJA - MUSIKLÄRARE 2 4 3 TUNTIOPETTAJA - TIMLÄRARE -2-7 -5 YHTEENSÄ - SAMMANLAGT -1-3 -2 SUOMENKIELINEN KOULUTUSTOIMI - FINSKSPRÅKIGA UTBILDNINGSVÄSENDET 492 502 PERUSOPETUKSEN LEHTORI - LEKTOR I GRUNDUTBILDNING 4 3 LUOKANOPETTAJA - KLASSLÄRARE 2 ERITYISOPETTAJA - SPECIALLÄRARE 1 1 KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA - SKOLGÅNGSBITRÄDE 5 5 MÄÄRÄAIKAISET (YLI 6 KK) ERITYISOPETTAJA - SPECIALLÄRARE -1-1 PERUSOPETUKSEN LEHTORI - LEKTOR I GRUNDUTBILDNING -4 LUOKANOPETTAJA - KLASSLÄRARE -2 KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA - SKOLGÅNGSBITRÄDE -5-10 YHTEENSÄ - SAMMANLAGT 0-2 RUOTSINKIELINEN KOULUTUSTOIMI - SVENSKSPRÅKIGA UTBILDNINGSVÄSENDET 292 303 KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA - SKOLGÅNGSBITRÄDE 3 3 MÄÄRÄAIKAISET (YLI 6 KK) KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA - SKOLGÅNGSBITRÄDE -4-3 YHTEENSÄ - SAMMANLAGT -1 0 PÄIVÄHOITO - DAGVÅRDEN 540 582,3 PÄIVÄKODINJOHTAJA-DAGHEMSFÖRESTÅNDARE 1 LASTENTARHANOPETTAJA - BARNTRÄDGÅRDSLÄRARE 13 5 LÄHIHOITAJA - NÄRVÅRDARE 4 3 MÄÄRÄAIKAISET (YLI 6 KK) KANSLISTI-KANSLIST -1 LASTENTARHANOPETTAJA - BARNTRÄDGÅRDSLÄRARE -10-2 LÄHIHOITAJA - NÄRVÅRDARE -6-1 LAITOSAPULAINEN - ANSTALSTBITRÄDE -1 RUOKAPALVELUTYÖNTEKIJÄ - KOSTSERVICE ARBETARE -1 YHTEENSÄ - SAMMANLAGT 0 4 KIRJASTOTOIMI - BIBLIOTEKSVÄSENDET 49 49 KULTTUURITOIMI - KULTURVÄSENDET 25,5 27 APULAISREHTORI - BITR.REKTOR 1 MÄÄRÄAIKAISET (YLI 6 KK) TUNTIOPETTAJA - TIMLÄRARE -1 YHTEENSÄ - SAMMANLAGT 0