Luontoselvitys Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys Tammelan kunta
Luontoselvitys 2 Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys... 1 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Lähtötiedot ja maastotyöt... 3 2.2 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö... 4 3. Maisema... 5 4. Kasvillisuus... 5 5. Liito-orava... 6 6. Alueen Linnusto... 7 7. Muu eläimistö... 8 8. Yhteenveto ja maankäyttösuositukset... 8 9. Lähteet... 8
Luontoselvitys 3 1. JOHDANTO Tämä luontoselvitys liittyy Tammelan kunnan Rauhaniemen alueen asemakaavan laatimiseen. Kaava-alue on kooltaan noin 12 ha. Rauhaniemi sijaitsee Tammelan keskustan länsipuolella, Forssantien varrella ja Pyhäjärveen laskevan rantarinteen yläosassa. Tietoja kerättiin ympäristöhallinnon, maakuntaliiton ja museoviraston aineistosta Maastokäynnin yhteydessä tehtiin havaintoja kasvillisuudesta eläimistöstä ja maisemakuvasta. Luontoselvityksen laati FM Seija Väre SITO Oy:stä. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Lähtötiedot ja maastotyöt Selvitysalue on merkitty oranssilla. Kuva 1 Ympäristöhallinnon Hertta tietokannan tiedot suojelukohteista
Luontoselvitys 4 Alueilta ei aikaisemmin ole tehty luontoselvityksiä. Ympäristöhallinnon Hertta tietokannan mukaan Rauhaniemen läheisyydessä on Lanttunokanniemen yksityinen luonnonsuojelualue, YSA 042834 1,57 ha. Syrjänharjun 0483403, 1 luokan pohjavesialue pinta-alaltaan 134 ha sijaitsee Rauhaniemen koillispuolella. Koilliskulmaan ulottuu rakennetun kulttuuriympäristön suojelukohteen numero 74, Tammelan kirkonkylän rajaus. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa 2004 maisema-alue, joka on tärkeä alue kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta, ulottuu Kaukjärven kylän ja koko Tammelan taajaman länsipuolelta aina Kaukolanharjulle ja Portaan kylään saakka. Hämeen maakuntamuseon selvityksen, Lounais-Hämeen ja Rengon muinaisjäännökset 2007 luettelon mukaan Rauhaniemen tiiliruukki nro 117 on historiallisen ajan teollisuuskohde. Se on luokkaa 3. rauhoituksesta vapaa. Kaava-alueen luontoselvityksen maastoinventointi tehtiin 21.6.2007. Inventointiin käytettiin noin 5 tuntia. Kartoituksen teki FM Seija Väre. Kaava-alue kuljettiin jalkaisin kattavasti läpi lukuun ottamatta piha-alueita. Liito-oravien esiintymistä selvitettiin arvioimalla mahdollisesti olevat potentiaaliset reviirit. Linnustoa selvitettiin käyntikerralla etukäteissuunnitelman mukaisesti. Maastossa havainnoitiin luonnonoloja, kasvillisuutta eläinlajistoa ja tiesoista tehtiin tarvittavat muistiinpanot. Maastokäynneillä kiinnitettiin erityistä huomiota luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden lajien ja kohteiden löytämiseen. - luonnonsuojelulain 46 tarkoittamat uhanalaiset lajit - luonnonsuojelulain 27 erityisesti suojeltavat lajit - luonnonsuojelulain 29 suojellut luontotyypit - Luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV lajit - vesilain 15 ja 17 tarkoittamat luonnontilaiset kohteet - metsälain 10 erityisen tärkeät elinympäristöt - perinneympäristöt - luonnon arvoalueet 2.2 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Kanta-Hämeen maakuntakaavassa 2004 Rauhaniemen alue on merkitty A asuntovaltaiseksi taajamatoimintojen alueeksi. Pohjoisosa on lähivirkistysaluetta. Koko Tammelan kirkonkylän alue lähelle Forssan keskustaa kuuluu Kanta-Hämeen maakuntakaavan maisema-alueeseen, joka on kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue.
Luontoselvitys 5 3. MAISEMA Mustiala Porras - Kaukolanharjun valtakunnallinen kulttuurimaisema-alue rajautuu Tammelan taajaman pohjoispuolelle. Kanta Hämeen maakuntakaavan 2004 mukainen maakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu kirkonkylän länsipuolelle ja Rauhaniemen alueelle. Kulttuurimaisemaa luonnehtivat vanha asutus avarat kulttuurimaisemat, vesistöt ja harjujen luonnehtimat metsäalueet. Rauhaniemi sijaitsee Tammelan taajaman länsipuolella omakotialueen vieressä. Omakotialueella on eri-ikäistä rakennuskantaa. Suunnittelualueella ei ole perinnemaisemia, rakennussuojelukohteita tai muinaismuistokohteita. (Kuppikivi 2004). Rauhaniemen alue on osa Pyhäjärven suurmaisema-aluetta. Laajan, avoimen järven pohjoisrinne nousee paikoin 35 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Korkea puusto korostaa alueen maisemaa rajaavaa vaikutusta. Rinne on kivistä ja osin louhikkoista soramoreenia. Korkeimmat kohdat ovat avokallioita. Näkymäsuunnat etelärinteeltä ovat yli Pyhäjärven selän. 4. KASVILLISUUS Kasvillisuuskuvauksessa kerrotaan lyhyesti lajistosta ja kohteiden tilasta. Kuvauksissa pääpaino on luonnonvaraisilla lajeilla. Peltoja, pihoja tai yksityistalojen välittömässä läheisyydessä kasvillisuutta ei kartoitettu. Rauhaniemi Tien varressa on leveä vyöhyke järeää kuusikkoa (1.). Rungonympärys rinnan korkeudelta oli joillakin yksilöillä 150-180 cm. Tuoreen kankaan pensaskerros puuttui varjos-
Luontoselvitys 6 tuksen vuoksi ja kenttäkerroksessa kasvoi kituliasta mustikkaa paksulla seinäsammalpatjalla. Länsiosissa on rehevää kangasta tyyppilajeineen. Rinteen keskellä on kuusitiheikkö, josta muutama suuri, tuulen painama koivu oli kaadettu (2.) Alue on avohakattu (3). Suuret männyt on jätetty siemenpuiksi, koivu ja pihlaja ovat vallanneet alueen. Pensaskerroksessa oli myös paatsamaa ja tammea. Alarinteellä on uusi omakotitalo piha-alueineen. Rinteen päällä on soistuma (4.) Alue kasvaa noin 3 metrin korkuista tiheää koivun taimikkoa. Aluskasvillisuutena oli, mustikkaa ja puolukkaa heinäkasveja. Kallion päällä kasvaa mäntyä ja kuusta (5). Aluskasvillisuutena puolukkaa, mustikka, kanerva kivikon alvejuurta ja vanamoa. Pohjakerroksessa oli paksu seinä- ja kangaskynsi ja kangas karhunsammalkerros paikoin ja avokallion reunalla poronjäkälää. Etelärinteen yläosassa (6) kasvaa vanhoja mäntyjä sekapuuna kuusta ja koivua. Pensaskerroksessa on kuusta, koivua, tammea pihlajaa ja raitaa. Aluskasvillisuutena on mustikkaa ja puolukkaa, vanamoa, lillukkaa. puusto muuttuu kuusikoksi Luoteisrajalla pellon reunassa oli lehtomaisen kankaan alue(7), joka kasvaa noin 10 metrin korkuista koivikkoa. Pensaskerroksessa on koivun ja tammen taimia sekä paatsamaa, pihlajaa, punaherukkaa ja lehtokuusamaa. Aluskasvillisuus on alarinteellä lehtomaista, valkovuokko, metsälauha, karhunputki, sudenmarja Länsirinteellä (8) kasvaa kuusivoittoista sekametsää. Pellon reuna on lehtipuuvaltaista koivua, pajua, raitaa. Aluskasvillisuudessa tuoreen kankaan lajeja valkovuokko, ketunleipä, kielo, metsäkurjenpolvi, kangasmaitikka. Radio masto sijaitsee pellon reunassa. Länsipään avokallioalueella (9) kasvaa mäntyä, puolukkaa, poronjäkälää, palleroporonjäkälää. Eteläpuolella on louhikkoinen rinne sekä noin 10 metrin korkuinen pystysuora kallioseinämä. Kallioalueen pohjoispuoli on hakattu. Lounaisrinne (10) on hakattu ja kasvaa noin 3 metrin korkuista koivu- pihlaja taimikkoa. Forssantien varrella on ollut tervaleppäkorpi (11). Alueen paksuimmat tervalepät on kaadettu ja rungot jätetty maahan. Vielä noin 20 ohutta runkoa on jäljellä. Aluskasvillisuudessa hallitsevat hiirenporras, valkovuokko, vuohenputki, käenkukka, rentukka, lehtotähtimö, metsäalvejuuri, kosteammissa kohdissa vehka, kurjenjalka, sarat. Hiekkatien puolelta painanteeseen on läjitetty savea ja asfaltin kappaleita. Hiekkatien varrella on pieni metallinen rakennus. 5. LIITO-ORAVA Liito-orava (Pteromus volans) on mainittu EY:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) ja Suomen luonnonsuojelulain 49.1 nojalla sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Kaikki lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat automaattisesti suojeltuja eikä kielto edellytä erillistä viranomaispäätöstä tullakseen voimaan. Liito-oravaurosten ja -naaraiden reviirit ovat hyvin erikokoisia. Naaraalla elinalue voi olla 8,3 ha ja koiraalla jopa 60 ha. Elinpiirillä on todettu olevan ydinalue, johon liito-oravan oleskelu ja liikkuminen keskittyy. Ydinalueella ravintoa tarjoavien lehtipuiden tiheys on usein suuri. Toinen tärkeä tekijä on kolopuiden, erityisesti vanhojen haapojen, esiintyminen. Ravinnon ja pesäpaikkojen runsaus ovat tärkeitä erityisesti naaraille, joiden reviirit ovat pienempiä ja kesällä sillä on poikaset huollettavanaan. Koiraat liikkuvat laajoilla alueilla erityisesti keväällä. Selvitysajankohta oli liian myöhäinen liito-oravan havainnointiin. Kasvillisuus oli jo varhaisen kesän vuoksi sulkeutunutta. Papanat häviävät kasvillisuuden sekaan ja sade liu-
ottaa tuoreet jätökset. Luontoselvitys 7 Kasvillisuuden perusteella etsittiin kuitenkin potentiaalisia liito-oravalle soveltuvia haapaa ja kuusta kasvavia metsikköjä, jotka voidaan tarkistaa tarvittaessa seuraavana keväänä. Rauhaniemen alueella oli vanhaa järeää kuusikkoa alarinteellä, mutta lehtipuiden puuttuminen ei viitannut liito-oravan reviirialueeseen. Lähimmät ruokailupaikat olivat Forssantien toisella puolella Pyhäjärven rannassa. Lisäksi asutus reunustaa metsäaluetta joka puolella. Alueella ei löytynyt elinpiiriksi sopivia metsikköjä eikä muita merkkejä liito-oravien reviirialueista. 6. ALUEEN LINNUSTO Rauhaniemi Hiirihaukka (Buteo buteo) Lehtopöllö (Strix aluco) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Uuttukyyhky (Columba oenas) Palokärki (Dryocopus martius) Käpytikka (Dendrocopos major) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Niittykirvinen (Anthus pratensis) Västäräkki (Motacilla alba) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Räkättirastas (Turdus pilaris) Mustarastas (Turdus merula) Laulurastas (Turdus philomelos) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Lehtokerttu (Sylvia borin) Kultarinta (Hippolais icterina) Pensaskerttu (Sylvia communis) Hernekerttu (Sylvia curruca) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) Tiltaltti (Phylloscopus collybita), vaarantunut laji Hippiäinen (Regulus regulus) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Talitiainen (Parus major) Sinitiainen (Parus caeruleus) Töyhtötiainen (Parus cristatus) Hömötiainen (Parus montanus) Puukiipijä (Certhia familiaris) Naakka (Corvus monedula) Harakka (Pica pica) Varis (Corvus corone) Närhi (Carrulus glandarius) Peippo (Fringilla coelebs) Viherpeippo (Carduelis chloris) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Alueelta ei löytynyt linnuston kannalta ehdottomasti säilytettäviä kohteita. Lajisto on tavanomaista asutuksen viereisten metsäalueen lajistoa. Luonnonsuojelun kannalta merkittäviä lajeja ovat lintudirektiivissä mainitut Suomessa harvalukuiset tai vaateliaat lajit. Nämä lajit esiintyvät selvitysalueella varsin tavallisina lajeina eivätkä ole tällä vyöhykkeellä uhanalaisia. Tiltaltti on lintudirektiivin I liitteen laji, silmälläpidettävä. Lintu lauleli länsipään kallioalu-
eella. Uuttukyyhky on suhteellisen harvalukuinen eteläinen laji. Luontoselvitys 8 7. MUU ELÄIMISTÖ Taajaman ja valtatien pohjoispuoleisilla metsäalueilla on runsas hirvikanta ja valkohäntäkauriita on runsaasti metsien ja peltojen muodostamassa kulttuurimaiseman mosaiikissa. Vesistöjen rannat houkuttelevat hirvieläimiä kesäisin ranta-alueille. Näitä lajeja kulkeutuu silloin tällöin alueilla vaikka asutusta on runsaasti kaava-alueiden ympärillä. Alueella tavataan hirviä, valkohäntäkauriita ja jokunen metsäkauris. Keskisuurista pedoista yleisiä ovat mäyrä, kettu, supikoira ja minkki. Hakkualueiden ja peltoalueiden runsasta myyräkantaa pitävät kurissa kärppä ja lumikko. 8. YHTEENVETO JA MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET Rauhaniemi sijaitsee Tammelan keskustaajaman reunassa. Taajamarakenteen kannalta asemakaava-alue sijaitsee tukeutuen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Rauhaniemen alueella kartoituksessa ei löytynyt luonnonsuojelulain 29 :ssä lueteltuja suojeltavia luontotyyppejä eikä EU:n luontodirektiivin II, IV ja V-liitteen lajeja mukaisia lajeja. Kasvillisuus ja linnusto alueella ovat tavanomaisia metsä ja peltoalueille eivätkä aiheuta rajoituksia alueiden käytölle. Rauhaniemen linnuston arvokkain laji oli lintudirektiivin luettelon vaarantunut laji tiltaltti. Liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä ei alueella ollut. Maisemallisia suosituksia Rauhaniemen alueella on rakentamisen sijoittelussa näkymien säilyttäminen järvelle ja toisaalta rakentamisen sijoittelu ja kasvillisuuden säilyttäminen siten, etteivät uudet rakennukset häiritsevästi näy järvelle. Rauhaniemen alueesta kuviot 5, 6, 8 ja 9 ovat säilyttämisen arvoisia. Kuviot 5 ja 9 ovat karuja kallioalueita ja kuvio 6 maisemallisesti arvokas Pyhäjärveä rajaavassa maisemassa. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi tai maisemallisista syistä nämä alueet suositellaan jätettäväksi rakentamatta. 9. LÄHTEET Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö Mietintö 66/1992. Kanta-Hämeen maakuntakaava 29.11.2004. Kuppikivi, Hämäläinen kulttuuriympäristö. Kanta-Hämeen maakuntakaavan selvityksiä 2004. Lounais-Hämeen ja Rengon muinaisjäännökset 2007 Hämeen maakuntamuseo, Museoviraston selvityksiä 16.1.2007.
Luontoselvitys 9 Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. 1993. Museovirasto, Ympäristöministeriö. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16.