Päivämäärä EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Transkriptio

1 Päivämäärä EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012

2 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Teppo Lehtola, Ville Yli-Teevahainen Timo Ojanperä Paskoonharjun (Teuva) pesimälinnustoselvityksen täydennykset kesällä 2012 Viite Ramboll Ruukintie SEINÄJOKI T F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LASKENTAMENETELMÄT 1 3. TULOKSET Paskoonharju Huomionarvoiset lajit Varisneva Huomionarvoiset lajit YHTEENVETO 10 KIRJALLISUUS LIITTEET Liite 1 Kartta (linjalaskentareitit, pistelaskentakohteet sekä huomionarvoiset lintulajit)

4 1 1. JOHDANTO EPV Tuulivoima suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Teuvan Paskoonharjun alueelle. Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointia (YVA) varten on tehty alueella useita luontoselvityksiä maastokausilla Linnuston osalta selvitykset ovat kohdistuneet sekä muuttavaan että pesivään linnustoon. Suunnittelualueella laadittuja linnustoselvityksiä on täydennetty mm. keväällä 2011 metsojen soidinpaikkakartoituksella. Tämä selvitys koskee Paskoonharjun tuulivoima-alueen sekä Varisnevan pesimälinnustotietojen täydentämistä linjalaskentojen ja kehrääjäkartoituksen avulla. Täydennetyt linnustolaskennat ovat osa Paskoonharjun tuulivoimahankkeen jatkosuunnittelutyötä ja kaavoitusmenettelyä. Tämä selvitys on tehty EPV Tuulivoima Oy:n toimeksiannosta. Maastotöistä ovat vastanneet luontokartoittaja (EAT) Teppo Lehtola sekä teuvalainen lintuharrastaja Jussi Kentta. Raportin ovat laatineet Teppo Lehtola ja Ville Yli-Teevahainen Ramboll Finland Oy:n Pohjanmaan yksiköstä. 2. LASKENTAMENETELMÄT Paskoonharjun tuulivoima-alueen sekä viereisen Varisnevan NATURA 2000-suojelualueen pesimälinnustotietoja täydennettiin maalinnustolaskennassa yleisesti käytettyä linjalaskentamenetelmää käyttäen. Linjalaskennan avulla selvitettävän alueen yleisestä pesimälintulajistosta sekä eri lajien keskimääräisistä runsaussuhteista pystytään luomaan edustava kokonaiskuva (Koskimies & Väisänen 1988, Järvinen ja Väisänen 1983). Maastossa linjalaskenta toteutetaan kulkemalla läpi ennalta selvitysalueelle sijoitettu laskentalinja, jolta kirjataan ylös sekä varsinaiselta laskentalinjalta (nk. pääsarka) että sen ulkopuolelta (nk. apusarka) havaittavat lintulajit. Havaintoja kirjattiin karttapohjalle lintujen reviirikäyttäytymisestä, johon luettiin esimerkiksi laulavat koiraat, reviirikahakat, ruokaa kantavat tai varoittelevat yksilöt sekä pesä- ja poikuehavainnot. Pää- ja apusaralta kerättävien havaintojen perusteella muodostetaan edelleen laskennalliset estimaatit eri lajien keskimääräiselle esiintymistiheydelle tarkasteltavalla alueella nk. kuuluvuuskertoimia käyttäen (mm. Väisänen ym. 1998). Menetelmänä linjalaskenta soveltuu erityisesti laajojen alueiden pesimälinnuston kartoittamiseen, jossa koko selvitysaluetta ei ole mahdollista käydä kattavasti läpi. Paskoonharjun tuulivoima-alueella tehtiin kaksi linjalaskentaa: (6,0 km) ja (5,3 km). Lisäksi Varisnevalla tehtiin linjalaskenta (4,6 km). Linjalaskentojen lisäksi viiden suunnitellun voimalanpaikan ympäristö käytiin läpi erityistä huomiota vaativien pesimälajien esiintymisen todentamiseksi (mm. uhanalaiset lajit, direktiivilajit) ja niissä tehtiin pistelaskennat mm. Järvisen (1978) ohjeiden mukaan. Laskennat koskivat viittä tuulivoimalaa hankealueen länsiosassa, joiden sijainti on olennaisesti muuttunut alkuperäisestä sijoitussuunnitelmasta. Voimalakohtaisten käyntien ja pistelaskentojen avulla saatiin kuva em. viiden voimala-alueen ympäristön linnustosta. Paskoonharjun ja Kinnasharjun alueella tiedetään pesivän vakituisesti useita kehrääjäpareja (Caprimulgus europaeus). Kesän 2012 kehrääjäreviirejä kartoitettiin kahtena tyynenä yönä ja Lisäksi paikkakuntalaisen kehrääjätutkija-rengastajan tiedot kesältä 2012 saatiin käyttöön Paskoonharjun ja Kinnasharjun kehrääjärengastuksista. Linjalaskentojen reitit sekä pistelaskentapaikat näkyvät liitteen 1 kartassa. Selvityksessä havaitut erityistä huomiota vaativat lajit on merkitty kartalle liitteeseen TULOKSET 3.1 Paskoonharju laskettiin 6,0 km pitkä linjalaskenta klo (linja nro 1.). Laskentasää oli kirkas lämpötilan ollessa aamulla 4-7 astetta ja tuuli hyvin heikkoa. Linja kulki Sepänojanmaan pohjois-

5 2 puolelta Kinnasharjun kautta Saunakallion eteläpuolelle. Yleisimmät havaitut lajit tutkimusaralla olivat peippo, pajulintu, metsäkirvinen ja punarinta. Harmaasieppoja havaittiin 15, mitä voidaan pitää hyvänä määränä ja kuvastaa reitillä olleita karuja mäntymaastoja. Taulukko 1. Linja nro 1:n tulokset. Taulukossa PS=pääsarka, AS=apusarka, TS=tutkimussarka. Paskoonharju klo: , linjalaskenta 6000 m tiheys Laji PS AS TS kuuluv.kerr. (paria/km 2 ) Harmaasieppo Muscicapa striata ,72 24,30 Hippiäinen Regulus regulus ,8 3,90 Hernekerttu Sylvia curruca ,55 6,07 Hömötiainen Parus montanus ,82 2,61 Keltasirkku Emberiza citrinella ,91 4,09 Kurki Grus grus ,73 0,12 Käki Cuculus canorus ,55 0,37 Käpytikka Dendrocopos major ,3 0,72 Laulurastas Turdus philomelos ,13 4,70 Leppälintu Phoenicurus phoenicurus ,68 0,45 Metsäkirvinen Anthus trivialis ,42 9,69 Mustarastas Turdus merula ,78 2,39 Pajulintu Phylloscopus trochilus ,51 26,91 Peippo Fringilla coelebs ,42 40,52 Pikkukäpylintu Loxia curvirostra ,02 1,00 Punarinta Erithacus rubecula ,66 13,21 Punatulkku Pyrrhula pyrrhula ,33 Sepelkyyhky Columba palumbus ,61 0,81 Tiltaltti Phylloscopus collybita ,35 0,56 Töyhtötiainen Parus cristatus ,2 4,60 VIherpeippo Carduelis chloris ,9 1,63 Vihervarpunen Carduelis spinus ,6 4,20 Västäräkki Motacilla alba ,43 2,81 Yhteensä , laskettiin 5,3 km pitkä linjalaskenta (linja nro 2.) Aamun laskentasää oli edellisen kaltainen eli laskentaan mainiosti sopiva lintujen äänen kuuluessa hyvin tuulettomassa säässä. Lämpötila oli heti aamulla hieman korkeampi 7-10 astetta. Linja kulki Mönsänkurkun eteläpuolelta Rempunkallion kautta Tiiuharjun kaakkoispuolelle. Linjan yleisimmät lajit tutkimussaralla olivat edellisen linjan tapaan peippo, pajulintu, metsäkirvinen ja punarinta. Lajimäärältään linja oli ensimmäistä parempi, vaikka oli selvästi lyhyempi. Reitin varrelle osui myös lehtipuuvaltaisessa maastossa viihtyviä lajeja, kuten lehtokerttu ja punavarpunen.

6 3 Taulukko 2. Linja nro 2:n tulokset. Taulukossa PS=pääsarka, AS=apusarka, TS=tutkimussarka. Paskoonharju klo: , linjalaskenta 5300m tiheys Laji PS AS TS kuuluv.kerr. (paria/km 2 ) Harmaasieppo Muscicapa striata ,72 7,34 Hippiäinen Regulus regulus ,8 1,47 Hernekerttu Sylvia curruca ,55 3,43 Hömötiainen Parus montanus ,82 2,95 Kirjosieppo Ficedula hypoleuca ,91 0,93 Keltasirkku Emberiza citrinella ,21 5,56 Korppi Corvus corax ,64 0,12 Käki Cuculus canorus ,55 0,21 Käpytikka Dendrocopos major ,3 1,62 Laulurastas Turdus philomelos ,13 2,36 Lehtokerttu Sylvia borin ,26 1,61 Leppälintu Phoenicurus phoenicurus ,68 0,51 Metsäkirvinen Anthus trivialis ,42 10,32 Mustarastas Turdus merula ,78 2,71 Pajulintu Phylloscopus trochilus ,51 23,18 Peippo Fringilla coelebs ,42 39,20 Pikkukäpylintu Loxia curvirostra ,02 1,14 Punakylkirastas Turdus iliacus ,24 0,80 Punarinta Erithacus rubecula ,66 13,88 Punavarpunen Carpodacus erythrinus ,98 0,75 Pyy Tetrastes bonasia ,54 2,93 Rautiainen Prunella modularis ,11 0,78 Sepelkyyhky Columba palumbus ,61 0,61 Talitiainen Parus major ,3 3,57 Tiltaltti Phylloscopus collybita ,35 2,53 Töyhtötiainen Parus cristatus ,2 8,68 VIherpeippo Carduelis chloris ,9 0,92 Vihervarpunen Carduelis spinus ,6 2,04 Yhteensä ,13 Linjalaskentojen perusteella hankealueen suhteelliseksi linnustotiheydeksi saatiin kaikkiaan 126 paria/km², mikäli molempien linjojen tuloksia käsitellään kuin yhtenä 11,3 kilometriä pitkänä linjana (taulukko 3). Linjoja erikseen tarkasteltuna saadaan linjalle nro 1 linnustotiheydeksi 157 paria/km² ja linjalle nro 2 linnustotiheydeksi 142 paria/km² (taulukot 1 ja 2). Linjalaskentojen tulokset tukevat hyvin vuonna 2009 tehtyjä pesimälinnustoselvityksiä. Lajisto sekä linnuston pesivien parien tiheydet vastaavat hyvin etelä- ja keskisuomalaisten, karuhkojen havupuuvaltaisten kangasmetsien keskimääräisiä linnustotiheyksiä. Huomionarvoisista lintulajeista linjalaskennoissa tavattiin leppälintu ja pyy. Lisäksi metsonaaras lähti lentoon Varisnevan eteläpuolelta kartoittajan siirtyessä linjalaskennan aloitukseen.

7 4 Taulukko 3. Kesän 2012 linjalaskentojen tulokset Paskoonharjulla, linjat yhdistetty (11,3 km). Taulukossa PS=pääsarka, AS=apusarka, TS=tutkimussarka. tiheys Laji PS AS TS kuuluv.kerr. (paria/km 2 ) Harmaasieppo Muscicapa striata ,72 16,34 Hippiäinen Regulus regulus ,8 2,76 Hernekerttu Sylvia curruca ,55 4,83 Hömötiainen Parus montanus ,82 2,77 Kirjosieppo Ficedula hypoleuca ,91 0,43 Keltasirkku Emberiza citrinella ,91 5,21 Korppi Corvus corax ,64 0,06 Kurki Grus grus ,73 0,06 Käki Cuculus canorus ,55 0,29 Käpytikka Dendrocopos major ,3 1,14 Laulurastas Turdus philomelos ,13 3,60 Lehtokerttu Sylvia borin ,26 0,75 Leppälintu Phoenicurus phoenicurus ,68 0,47 Metsäkirvinen Anthus trivialis ,42 9,99 Mustarastas Turdus merula ,78 2,54 Pajulintu Phylloscopus trochilus ,51 25,16 Peippo Fringilla coelebs ,42 39,90 Pikkukäpylintu Loxia curvirostra ,02 1,07 Punakylkirastas Turdus iliacus ,24 0,38 Punarinta Erithacus rubecula ,66 13,52 Punatulkku Pyrrhula pyrrhula ,71 Punavarpunen Carpodacus erythrinus ,98 0,35 Pyy Tetrastes bonasia ,54 1,38 Rautiainen Prunella modularis ,11 0,36 Sepelkyyhky Columba palumbus ,61 0,71 Talitiainen Parus major ,3 1,67 Tiltaltti Phylloscopus collybita ,35 1,48 Töyhtötiainen Parus cristatus ,2 6,51 VIherpeippo Carduelis chloris ,9 1,30 Vihervarpunen Carduelis spinus ,6 2,23 Västäräkki Motacilla alba ,43 1,49 Yhteensä ,55 Kesän 2009 linjalaskennassa suhteelliseksi linnustotiheydeksi saatiin 249 paria neliökilometrillä, kun suhteellinen linnustotiheys jäi kesän 2012 linjalaskennoissa vain 126 pariin neliökilometrillä. Tulosten eroja selittänee se, että kesällä 2012 laskettiin enemmän linjakilometrejä, jolloin reitille osui enemmän alueelle tyypillistä karuhkoa puolukka-kanervatyypin mäntyvaltaista taimikkoa tai nuorta kasvatusmetsää, joissa linnustotiheys on luonnostaan melko alhainen. Vuoden 2009 linjalaskentareitille osui suhteessa enemmän reheväpohjaisempia biotooppeja. Myös laskenta-aika oli kesän 2009 laskennoissa aikaisemmin kesäkuun alussa (6.6.) verrattuna kesän 2012 laskentoihin. Pesimälinnuston valta- eli dominanttilajeissa ei linnustotiheyksien suhteen ollut kovin suurta

8 5 eroa eri vuosien linjalaskennoissa. Viiden runsaslukuisimman pesimälajin osuus koko pesimälinnustosta oli vuonna 2009 lähes 64 % ja vuonna 2012 liki 84 % (ks. taulukko 4). Taulukko 4. Paskoonharjun dominanttilajit linjalaskennoissa vuosina 2009 ja Pajulintu 25,81 % Peippo 31,78 % Peippo 21,37 % Pajulintu 20,04 % Metsäkirvinen 6,55 Harmaasieppo 13,02 % Vihervarpunen 5,80 % Punarinta 10,77 % Talitiainen 4,44 % Metsäkirvinen 7,96 % yhteensä 63,97 % yhteensä 83,56 % Voimakohtaisissa pistelaskennoissa havaittiin voimaloiden ympäristössä lintulajia suhteellisten linnustotiheyksien vaihdellessa paria/neliökilometrillä (ks. taulukko 5). Keskimääräiseksi linnustotiheydeksi pistelaskentakohteilla muodostui 279 paria/km2. Menetelmä antaa linjalaskentaan verrattuna hieman runsaamman tiheysarvion. Huomionarvoisista lintulajeista pistelaskennoissa havaittiin vain leppälintu. Kuva 1. Leppälintua tavataan Paskoonharjulla vain karuimmilta mäntykankailta (kuva: Wikipedia).

9 6 Taulukko 5. Pistelaskentatulokset Paskoonharjulla. Piste 1. klo:4.13 Havaittu parimäärä Suhteellinen linnustotieheys, paria/km² Käki 2 1,14 Laulurastas 1 12,08 Leppälintu 1 11,94 Metsäkirvinen 2 30,73 Pajulintu 5 75,25 Peippo 4 81,25 Punarinta 2 69,23 Töyhtötiainen 1 89,9 Vihervarpunen 2 24,04 Yhteensä ,56 Piste 2. klo:4.42 Havaittu parimäärä Suhteellinen linnustotieheys, paria/km² Käki 2 1,14 Laulurastas 2 24,16 Lehtokerttu 1 13,2 Metsäkirvinen 2 30,73 Pajulintu 3 45,15 Peippo 4 81,25 Punarinta 1 34,61 Tiltaltti 1 9,03 Yhteensä ,27 Piste 3. klo:6.05 Havaittu parimäärä Suhteellinen linnustotieheys, paria/km² Hernekerttu 1 26,29 Korppi 1 0,34 Laulurastas 1 12,08 Pajulintu 4 45,15 Peippo 5 101,56 Punarinta 1 34,61 Vihervarpunen 1 12,02 Yhteensä ,05 Piste 4. klo:6.30 Havaittu parimäärä Suhteellinen linnustotieheys, paria/km² Hernekerttu 1 26,29 Keltasirkku 1 22,12 Korppi 1 0,34 Laulurastas 2 24,16 Metsäkirvinen 2 30,73 Pajulintu 4 45,15 Peippo 5 101,56 Yhteensä ,35 Piste 5. klo:7.50 Havaittu parimäärä Suhteellinen linnustotieheys, paria/km² Korppi 1 0,34 Laulurastas 2 24,16 Metsäkirvinen 1 15,36 Metsäviklo 1 12,79 Pajulintu 3 45,15 Peippo 6 121,86 Sepelkyyhky 1 1,87 Talitiainen 1 34,52 Vihervarpunen 2 24,04 Yhteensä ,09

10 7 Kehrääjäreviirejä kartoitettiin Paskoonharjun selvitysalueella kahtena tyynenä yönä ja klo Atrappia ei ollut käytössä, mikä olisi todennäköisesti lisännyt havaittujen lintujen määrää. Havaintoja tehtiin yhteensä neljästä eri kehrääjäreviiristä (ks. liitteen 1 kartta). Paskoonharjun ja Kinnasharjun alue käydään säännöllisesti vuosittain läpi kehrääjätutkijoiden/- rengastajien toimesta kehrääjäreviirejä ja pesiä etsien. Tunnettujen kehrääjäreviirien paikkatietoa on jo aiemmin toimitettu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen YVA-hankkeen yhteydessä kehrääjätutkijoiden toimesta. Varmistettuja kehrääjäpesintöjä todettiin alueella olleen kesän 2012 aikana vähintään kaksi Sepänojanmaan ja Hiidenkirnujen reviireillä, joista Sepänojanmaan pesä tuhoutui todennäköisesti ketun tai supin syödessä pienet poikaset Huomionarvoiset lajit Suojelun kannalta huomionarvoisten lintulajien reviirit on esitetty liitteenä 1 olevassa kartassa. Lintudirektiivin liitteen I lajit Euroopan Unionin lintudirektiivi on annettu vuonna Direktiivin tarkoitus on suojella Euroopan unionin alueen luonnonvaraisia lintuja, erityisesti muuttolintuja sekä kansainvälisesti arvokkaiden kosteikkoalueiden suojelua. Erityisiä lajikohtaisia suojeluvelvoitteita on asetettu tiettyihin lintulajeihin, jotka on mainittu direktiivin liitteessä I. Paskoonharjulla näistä lajeista 2012 laskennoissa tavattiin pyy (Tetrastes bonasia), metso (Tetrao urogallus), kurki (Grus grus) ja kehrääjä (Caprimulgus europaeus). Valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lintulajit sekä silmälläpidettävät lajit Valtakunnallisesti uhanalaisiksi luokitelluista lajeista alueella tavattiin silmälläpidettävät (NT) lajit metso ja punavarpunen (Carpodacus erythrinus). Silmälläpidettävät lajit eivät ole Suomessa vielä uhanalaisia mutta lajien pesimäkantojen vähenemisen vuoksi lajien esiintymistä tarkkaillaan. Pohjanmaan alueella (vyöhyke 3a) alueellisesti uhanalaiseksi (RT) luokitelluista lajeista löytyi kehrääjä ja metso. Suomen erityisvastuulajit (EVA) Suomen erityisvastuulajit ovat Euroopan laajuisesti uhanalaisia ja taantuneita lintuja, joiden levinneisyys on EU:ssa keskittynyt Suomen alueelle. Lajien säilymisellä Suomessa voidaan katsoa olevan merkittävä kansainvälinen vastuu. Paskoonharjulla erityisvastuulajeihin kuuluivat metso ja leppälintu (Phoenicurus phoenicurus). 3.2 Varisneva Hankealueen länsipuolella sijaitsee Varisnevan soidensuojelualue. Varisnevalle tehtiin klo yksi 4,6 kilometriä pitkä linjalaskenta. Laskentasää oli kirkas lämpötilan ollessa aamulla 5-8 astetta ja tuuli hyvin heikkoa. Linja kulki suon etelälaidalta suon pohjoisrajalle niin, että se meni läpi keskiosissa sijaitsevasta allikkoalueesta. Suo on hyvin kapea, joten linjalaskentaan kuului myös metsänreunan lajistoa, jolloin lajilistasta tuli melko laaja. Itse Varisnevan suolajiston selvitykseen linjalaskenta soveltui suhteellisen hyvin. Puutteita tuli todennäköisesti allikkoalueella, jossa osa allikoista jäi luonnollisesti linjalaskentareitin ulkopuolelle, eikä niihin kermien takaa myöskään helposti nähnyt. Kesällä 2009 Varisnevalle tehtiin yksi kiertolaskenta, joka keskittyi Varisnevan linnustollisesti arvokkaimmalle allikkoalueelle ja sen ympäristöön. Reunarämeet jäivät tuolloin vähemmälle huomiolle. Vuoden 2009 kartoituskäynnillä allikoista löytyi mm. kaksi telkkäpoikuetta. Tällaisia havaintoja ei linjalaskennassa helposti tule. Nyt linjalaskentareitti kulki läpi eteläosan kostean suursaranevan, mikä näkyi niittykirvisten (Anthus pratensis) paljon runsaampana määränä verrattuna kesä 2009 laskentaan. Myös liropareja löytyi huomattavasti enemmän kuin kesällä Varisnevalle oli nyt myös asettunut laulujoutsenpari, jota ei kesällä

11 vielä ollut. Joutsenpari oli mahdollisesti vielä nuori, sillä poikasia ei näkynyt, mutta pesäkumpua oli jo rakennettu. Tulevina vuosina laulujoutsen tullee kuulumaan Varsinevan pesimälajistoon. Linjalaskennalla laskettu suhteellinen linnustotiheys oli 108 paria neliökilometrillä lajimäärän ollessa 31 (ks. taulukko 6). Lintutiheys on melko korkeaa luokkaa verrattuna keidassoihin ylipäätään. Lajimäärää ja linnustotiheyttä nostivat suon keskiosan allikkoalueet ja eteläosan saranevat, joissa linnustotiheys oli melko korkea. Myös suon laiteilta havaitut varpuslinnut kasvattivat lajimäärää tuloksissa. Taulukko 6. Varisnevan linjalaskennan tulokset. Taulukossa PS=pääsarka, AS=apusarka, TS=tutkimussarka. Varisneva klo: , 4600m tiheys Laji PS AS TS kuuluv.kerr. (paria/km 2 ) Harmaasieppo Muscicapa striata 2 2 9,72 4,23 Hömötiainen Parus montanus 1 1 7,82 1,70 Kalalokki Larus canus 6 6 0,00 Kapustarinta Pluvialis apricaria ,72 2,96 Keltasirkku Emberiza citrinella 2 2 4,91 2,13 Keltavästäräkki Motacilla flava ,35 2,76 Kiuru Alauda arvensis 1 1 3,39 0,74 Korppi Corvus corax 1 1 3,39 0,74 Kurki Grus grus 2 2 0,73 0,32 Käki Cuculus canorus ,55 0,60 Käpytikka Dendrocopos major 1 1 4,3 0,93 Laulujoutsen Cygnus cygnus 1 1 0,00 Laulurastas Turdus philomelos 2 2 3,13 1,36 Lehtokerttu Sylvia borin 4 4 4,26 3,70 Liro Tringa glareola ,78 4,23 Metsäkirvinen Anthus trivialis ,42 10,41 Metsäviklo Tringa ochropus 1 1 2,41 0,52 Mustarastas Turdus merula 3 3 4,78 3,12 Niittykirvinen Anthus pratensis ,98 15,16 Pajulintu Phylloscopus trochilus ,51 9,92 Peippo Fringilla coelebs ,42 23,06 Pensastasku Saxicola rubetra 1 1 6,05 1,32 Pikkukäpylintu Loxia curvirostra 1 1 6,02 1,31 Punakylkirastas Turdus iliacus 1 1 4,24 0,92 Punarinta Erithacus rubecula 3 3 5,66 3,69 Sepelkyyhky Columba palumbus 5 5 1,61 1,75 Sinisorsa Anas platyrhynchos 1 1 0,00 Talitiainen Parus major 3 3 6,3 4,11 Teeri Tetrao tetrix 3 3 3,8 2,48 Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus 1 1 2,55 0,55 Vihervarpunen Carduelis spinus 4 4 3,6 3,13 Yhteensä ,84 Väisäsen ym. (1998) määrittelemiä suolajeja Varisnevalla edustivat niittykirvinen, keltavästäräkki (Motacilla flava), liro (Tringa glareola) sekä kurki. Myös kapustarinta (Pluvialis apricaria) kuuluu Pohjanmaalla soille ominaisiin lajeihin. Muista suolla havaituista lajeista voisi mainita töyhtöhyypän sekä kiurun, jotka ovat enemmän tuttuja peltomaisemista mutta pesivät edustavimmilla soil-

12 9 lakin. Molemmat lajit löytyivät suon eteläosasta. Suolla nähtiin myös yksinäinen mustaviklo. Lajin ei kuitenkaan voi olettaa pesivän suolla vaan yksilö oli todennäköisesti jo syysmuutolla levähtämässä. Linjalaskennan teerihavainnot koskivat naaraita. Näiden lisäksi suolla tavattiin soidintavia koirasteeriä neljä yksilöä. Varisnevan linnustoa on vuosien varrella kartoitettu useampaankin otteeseen, joten sen lajistosta ja siinä tapahtuneista muutoksista on muodostunut hyvä kuva. Jo ja 1980-luvuilla Varisnevan linnusto oli tunnettu mm. Jaakko Vähämäen (1980) tekemien maastoretkien ansiosta. Myöhemmin Ismo Nousiainen (1997) laati vuonna 1996 Varisnevan pesimälinnustosta selvityksen, jossa alueen linnustoa on kuvattu hyvin tarkasti. Vuonna 2002 Varisnevaa kartoitettiin peräti neljän lintulaskijan toimesta 93 tunnin ajan, jolloin suon pesimälajisto saatiin erinomaisesti kartoitettua (Kananoja 2003). Suolla pesi tuolloin 23 lajia 201 parin voimin (ks. taulukko 7). Taulukko 7. Varisnevan pesimälajisto vuonna 2002 (Kananojan 2003 mukaan) Laji Parimäärä Sinisorsa 3 Tavi 5 Telkkä 2 Kurki 3 Töyhtöhyyppä 1 Kapustarinta 7 Taivaanvuohi 2 Liro 13 Kalalokki 8 Naurulokki 2 Käki 3 Kiuru 2 Metsäkirvinen 9 Niittykirvinen 99 Keltavästäräkki 19 Västäräkki 6 Pajulintu 5 Harmaasieppo 3 Räkättirastas 1 Hömötiainen 1 Töyhtötiainen 2 Peippo 3 Vihervarpunen 2 yhteensä 201 lajeja 23 Tiheys (pr/km2) 103 Varisnevan linnustossa on havaittavissa selviä muutoksia vuosien aikana, jotka kuvastavat hyvin yleisemminkin suoluontomme tilaa ja siellä tapahtuneita muutoksia. Esimerkiksi keltavästäräkki on voimakkaasti taantunut Varsinevalla, kuten koko Suomessa. Vuonna 1996 suolla arvioitiin pesivän peräti 27 paria keltavästäräkkejä, kun vuonna 2002 kanta oli pudonnut jo 19 pariin. Vuosien 2009 ja 2012 kartoitusten mukaan keltavästäräkkikanta on Varisnevalla romahtanut vain muutamaan pesivään pariin. Laji onkin uusimmassa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) määritelty vaarantuneeksi (VU). Myös niittykirvisen määrässä on todennäköisesti tapahtunut taantumista Varisnevalla kuten koko Suomessa. Suon kahlaajalajisto on vaikuttanut pysyneen suhteellisen vakaana vuosien 2002 ja aikana. Suon pesimälajistosta on saattanut kadota mm. punajalkaviklo ja isokuovi, jotka olivat suolla vielä vuonna 1996 mutta joita ei ole enää tavattu sen jälkeen.

13 Huomionarvoiset lajit Lintudirektiivin liitteen I lajit Lintudirektiivin liitteen I lajeista Varisnevan linjalaskennassa havaittiin kurki, laulujoutsen (Cygnus cygnus), kapustarinta, teeri (Tetrao tetrix) ja liro. Valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lintulajit sekä silmälläpidettävät lajit Valtakunnallisesti uhanalaisista lajeista Varisnevalla havaittiin vaarantunut (VU) keltavästäräkki Silmälläpidettäviä lajeja (NT) suolla edustivat niittykirvinen ja teeri. Alueellisesti uhanalaiseksi (RT) on luokiteltu liro. Suomen erityisvastuulajit (EVA) Erityisvastuulajeista Varisnevalla edustivat laulujoutsen, teeri ja liro. 4. YHTEENVETO Paskoonharjulla tehtiin pesimälinnuston linjalaskentoja 16.6 ja Varisnevalla linjalaskenta suoritettiin Kehrääjäreviireitä kartoitettiin kahtena kesäkuun yönä ja Kehrääjärengastajien tiedot saatiin myös käyttöön tätä selvitystä varten. Lisäksi kartoitettiin uusien (5 kpl) voimalapaikkojen ympäristöstä pesimälajistoa pistelaskennoilla. Laskentojen tarkoituksena oli täydentää aikaisempia linnustoselvityksiä ja tuottaa lisää tietoa päätöksenteon ja kaavoituksen pohjaksi. Alueen pesimälinnusto koostuu tyypillisestä kangasmetsien lajistosta, johon oman mielenkiintoisen lisänsä tuo kehrääjä. Alueen keskimääräinen linnustotiheys on noin 126 paria/neliökilometri linjalaskentojen tulosten perusteella. Viisi runsaslukuisinta valtalajia linjalaskennoissa olivat peippo, pajulintu, harmaasieppo, punarinta ja metsäkirvinen. Voimakohtaisissa pistelaskennoissa havaittiin voimaloiden ympäristössä lintulajia suhteellisten linnustotiheyksien vaihdellessa paria/neliökilometrillä. Lajisto sekä linnuston pesivien parien tiheydet vastaavat hyvin etelä- ja keskisuomalaisten, karuhkojen havupuuvaltaisten kangasmetsien keskimääräisiä linnustotiheyksiä. Huomionarvoisia lajeja laskennoissa olivat pyy, metso, kurki, leppälintu, punavarpunen ja kehrääjä. Näistä tosin yksikään ei ole valtakunnallisesti uhanalainen, joskin kehrääjä ja metso on luokiteltu alueellisesti uhanalaisiksi Pohjanmaan vyöhykkeellä (3a). Kehrääjän varmistettuja pesintöjä kesän 2012 aikana oli alueella kaksi. Varisnevan linjalaskennassa havaittiin 31 lintulajia ja linnustotiheydeksi saatiin em. menetelmällä 108 paria neliökilometrilla. Varisnevan suolinnusto on melko edustavaa niin lajimäärältään kuin linnustotiheydeltäänkin. Varisnevan lajistossa ei ole tapahtunut vuosien 2009 ja 2012 välillä merkittävää muutosta. Sen sijaan vuosien 1996 jälkeen on suon pesimälajistosta todennäköisesti poistunut mm. punajalkaviklo ja isokuovi. Myös keltavästäräkkikanta on romahtanut 90-luvun puolivälistä verrattuna tähän päivään. Uutena pesimälajina Varisnevalla saattaa jatkossa tulla laulujoutsen, joka on runsastunut erittäin voimakkaasti Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana.

14 11 KIRJALLISUUS Järvinen, O Estimating relative densities of land birds by point counts. Annales Zoologi Fennici 15: Järvinen, O. & Väisänen, R.A. 1983: Correction coefficients for line transect censuses of birds. Ornis Fennica 60: Nousiainen I. 1997: Varisnevan linnusto Moniste, 11 s. Ramboll Finland Oy 2009: Paskoonharjun linnustoselvitys. EPV Tuulivoima Oy. Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Vähämäki J. 1980: Suupohjan alueen suolinnustosta. Hippiäinen 10(1):4-23. Väisänen, R.A., Lammi, E., Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otavan Kirjapaino, Keuruu. ISBN INTERNET ( ) ( ) ( ) ( )

15 (DIR,RT) (DIR) (DIR,RT,EVA) (NT) (VU) (DIR) (DIR) (DIR,NT,EVA) (DIR,RT,EVA) (EVA) (NT) (DIR,EVA)