ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Transkriptio

1 ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A LITTOINEN hannuklemola@gmail.com gsm: Y-tunnus

2 Sisällys Johdanto. Menetelmät Sijainti suhteessa suojelualueisiin Maaston kuvaus Havainnointiajoista ja säätiloista. Vanhemmat lintuhavainnot. Hämeen ELY-keskuksen tiedot Tiira-lintutietopalvelun tietoja Kesän 2014 pesimälinnuston havaintoja Huomioita muutosta. Tulokset ja johtopäätökset Lähteet. 12 Karttaliite: Orimattilan Isovuoren alueen lintuhavainnot

3 JOHDANTO NWE Sales tilasi Ympäristökonsultointi Jynx Oy:ltä pesimälinnustoselvityksen suunnitellun Orimattilan Isovuoren tuulipuiston hankealueelta. Karttamateriaali maastokarttoineen selvitysalueista saatiin työn tilaajalta, kuten melumallinnuskartta, josta selviää hankealue ja voimaloiden paikat. Kohde sijaitsee Päijät Hämeen maakuntaan kuuluvan Orimattilan kaupungin länsiosassa noin 8 10 kilometriä kunnan keskustasta länteen. Lahti sijaitsee noin 15 km hankealueesta pohjoiseen. Isovuoren tuulipuisto sijaitsee Helsinki Lahti-moottoritien itäpuolella yhdysteiden Huhdanoja Henna ja Luhtikylä Viljaniemi Orimattila välisellä alueella. Hankealueen pinta-ala on noin 2 km 2. Suunnitelman mukaan tuulivoimapuistoon sijoitetaan kartan mukaan kuusi nimellisteholtaan 3 5 MW:n tuulivoimalaa. Tilaajan toimittamassa maastokartassa näkyy mm. olemassa olevat tiet. Tilauksentekoaikaan varsinaista tiesuunnitelmaa ei vielä ollut tehty. Suunnitelmana on, että nykyisiä teitä hyödynnetään ja vahvistetaan. Myös sähkölinjat upotetaan tielinjan viereen. 3

4 Menetelmät Selvitysalueen pesimälinnustoa selvitettiin ja Alue käytiin läpi teitä pitkin ja tieltä käsin tehtiin kävelyretkiä maastoon. Yöaikaan alueen linnustoa kuunneltiin tieltä käsin ja alueen itäosan puomein suljetulle tielle saatiin kulkulupa paikalliselta asukkaalta. Alueen linnustoselvityksen teki Ari Kuusela ja raportoinnista vastasi Hannu Klemola ympäristökonsultointi Jynx Oy:stä. Pesimälinnustoa esitellään alueittain, paikan nimen mukaisesti nimettyinä osa-alueina. Lisäksi alueen tavalliset pesimälinnut, joita ei ole erikseen inventoitu, esitetään lajiluettelona. Suunniteltujen turbiinien paikkojen linnusto on esitetty erikseen, merkinnällä T(+järjestysnumero) tilaajan toimittaman karttaliitteen mukaisesti. Suunniteltujen myllyjen kohdalla on lueteltu kaikki tavatut lintulajit. Ohjeena käytetään Birdlife Suomen tuulivoimanselvitysten tekemistä koskevaa ohjeistusta. Linnustoselvityksen teki Ari Kuusela, jolla on kokemusta tuulivoimapuistojen linnustoselvityksistä. Työtä ohjaa Hannu Klemola Jynx Oy:stä, joka vastaa myös raportoinnista ja aineistojen hankinnasta. Taiton ja kartan laati Pirjo Toivio. Linnustotietoja täydennettiin tietokannoista. Konsultti tilasi aineistoa Helsingin yliopiston rengastustoimistolta sekä Hämeen ELY-keskukselta, joka Pertti Heikkisen ja Mirjami Vermasvuon avustuksella toimitti HERTTA-eliölajit tietojärjestelmästä viranomaisten lajitietoja alueelta. Birdlife Suomen Tiira-lintutietopalvelusta pyydettiin Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä yhdistykseltä. Tapani Saimovaara ja Marko Loikkanen toimittivat havainnot seuraavista lajeista ja lajiryhmistä hankealueelta: Havainnot pyydettiin uhanalaisista (2010 tarkastelu) lajeista sekä lintudirektiivin liitteen I -lajeista, Suomen erityisvastuulajeista, petolinnut, ARK- ja RK-lajeista sekä idänuunilinnusta, peukaloisesta ja pikkusieposta. Lintuhavainnot kerättiin ajalta alkaen sisältäen pesimäaikaiset havainnot pyydetyltä alueelta. Sijainti suhteessa suojelualueisiin Numerola Oy on tehnyt alueelta alustavan selvityksen. Alle 10 km etäisyydellä tuulivoima-alueesta sijaitsee kolme arvokasta kallioaluetta: KAO010245, Kapeenlahden kalliot (noin 8 9 km voimaloista etelään), KAO010246, Vuorenmäki (noin 2 km voimaloista itään), KAO010242, Kiiliönkallio (noin 1 km voimaloista etelään). Hankealueen lähellä sijaitsee myös luonnonsuojelualueista LVO010019, Tekemäjärven lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva kohde (n. 2 km länteen) YSA ja YSA204832, Vuohiniitynkallion luonnonsuojelualue (n. 5 km etelään) YSA204952, Niemelän luonnonsuojelualue (n. 4 km lounaaseen). 10 km säteellä hankealueesta ei sijaitse yhtään kansallisesti tärkeää linnustoaluetta (FINIBA). Tuulivoimapuistoa lähimpänä sijaitseva Natura verkostoon kuuluvaa suojelualue on noin 10 km:n etäisyydellä etelässä. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee joitakin suojeltavia muinaisjäänteitä ja suojeltuja rakennuksia. Lähimmät muinaisjäänteet ovat noin 3 km etäisyydellä voimaloista. 4

5 Maaston kuvaus Kohde on erämainen metsä- ja kallioalue. Isovuoren tuulipuisto sijaitsee talousmetsäalueella, jossa on jyrkkiä korkeuseroja. Korkeiden mäkien välissä on kuivatusojitettua suoaluetta. Voimaloita ympäröivän maaston korkeuserot ovat noin metriä. Alueella on maisemallisesti näyttäviä, hyvin jyrkkiä mäkiä, kuten lounaassa Hannunsuon Kiiliönsuon ympäristössä, Iso-Onkimajärven länsipuolella sekä Isovuoren Korkeamäen ympäristössä. Alue on vaihtelevaa ja mosaiikkimaista. Hankealueen länsipuolella noin 2 km:n etäisyydellä kulkee Helsinki Lahti-moottoritie sekä Helsingin ja Lahden välinen junarata. Alueen eteläpuolella noin 2 km:n etäisyydellä kulkee suurjännitelinja. Lähin asutus sijaitsee voimaloiden länsipuolella noin 1 km:n etäisyydellä. Hankealue kuuluu Länsi-Orimattilan osayleiskaavan alueelle. Havainnointiajoista ja säätiloista Klo 4.40, +2 astetta, nousi seitsemään asteeseen. Pilvisyys 5/10, heikko tuuli klo Illalla astetta, aamulla astetta. Illalla puolipilvistä, aamulla taivas täysin pilvessä. Illalla heikko tuuli, joka nousi navakaksi aamulla. Vanhemmat pesimälinnustohavainnot Helsingin yliopiston rengastustoimistolle tehdyn tietohakupyynnön (14.2.) mukaan Orimattilan selvitysalueella on yksi pitkäaikainen viirupöllön (Strix uralensis) pesäpaikka. Pesästä on rengastettu poikaset vuosittain Pesäpaikan yhtenäiskoordinaatit ovat ja pesäpaikka on merkitty selvityksen karttaliitteeseen. Viirupöllön pesäpaikka kansalaisen karttapaikan linkkinä: Hämeen ELY-keskuksen tiedot Hämeen ELY-keskuksen Hertta-tietokannasta löytyy havainto viiriäisestä (Coturnix coturnix) Orimattilan metsäkulmasta kaukana hankealueesta ( ). Teerestä (Tetrao tetrix) tietokannassa on useita havaintoja, alueilta Isovuori, Koukkujärvi, Leppäkorpi, Pahatjärvet, Silmäjärvet. Näistä vain osa havainnosta sijaitsee varsinaisella selvitysalueella ja havaintopaikat on esitetty (4) raportin karttaliitteessä. Metsosta (Tetrao urogallus) tunnetaan havainnot seuraavista paikoista: Haaphuhta, Isovuori, Killiönjärvi, Kompukankallio, Koukkujärvi, Pahatjärvet. Näistä vain Isovuoren eteläpuolinen ja Pahatjärven havainnot osuvat varsinaiselle selvitysalueelle ja havaintopaikat on esitetty karttaliitteessä. 5

6 Tiira-lintutietopalvelun tietoja Alueelta on melko vähän lintujen hajahavaintoja. Petolintuja koskevat havainnot: Nuolihaukka (Falco subbuteo). Havainto selvitysalueen ulkopuolelta Tekemäjärveltä Tuulihaukka (Falco tinnunculus) yksi lintu Mustajärvi, Päivärinta. Havaintopaikka on merkitty karttaliitteeseen. Ampuhaukka (Falco culumbarius) Mustajärven alueella yksi lintu. Ajankohta voi viitata pesimiseen lähialueella. Havaintopaikka merkitty karttaliitteeseen. Varpushaukka (Accipiter nisus). Isovuoren Viljaniemi, Laji pesii yleisesti myös nuorissa talousmetsissä ja laji kuulunee alueen pesimälinnustoon. Havaintopaikka merkitty karttaliitteeseen. Hiirihaukka (Buteo buteo) , Tekemäjärvi, joka sijaitsee Helsinki Lahti-tien länsipuolella alle kilometri selvitysalueesta länteen. Lisäksi Mustajärvellä (ilmeinen reviiri), (2) pellolla Kuustjärven pohjoispuolella. Hiirihaukka pesinee jossakin lähialueella, mutta rengastustoimistolla ei ole tietoa asiasta. Viirupöllö (Strix uralensis) Kuustjärven pohjoispäässä. Lensi pellon poikki. Ajankohta viittaa mahdolliseen pesintään lähialueella. Paikka on merkitty karttaliitteeseen pesäpaikkana, vaikka mahdollisesta reviiristä ei ole muuta tietoa. Muut lajit Kurki (Grus grus) kaksi lintua Kiiliössä ja sekä yksi lintu Tekemäjärvellä. Kumpikin havaintopaikka on selvitysalueen ulkopuolella, mutta kurki pesinee lähialueella. Laji on runsastunut viime vuosina. Teeri (Tetrao tetrix) Tuuliharja 20 linnun talviparvi, lähellä moottoritietä. Havaintopaikka on merkitty karttaliitteeseen. Pyy (Tetraste bonasia) Isovuoren Viljaniemi sekä Molemmat selvitysalueen havaintopaikat merkitty karttaan. Lisäksi Mustajärven Puistola (selvitysalueen ulkopuolella poikue). Ruisrääkkä (Crex crex). Kuustjärven pohjoispuolen pelloilta havainto soidinääntelevästä linnusta (Caprimulgus europaeus) saalisteleva Kuustjärven pohjoispäässä. Havainto saattaa koskea samaa reviiriä kuin kesän 2014 maastoinventoinneissa (ks. karttaliite). 6

7 Palokärki (Dryocopus martinus) Huhdanoja, paikka on selvitysalueen ulkopuolella. Lajilla on laajat reviirit. Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Punainen kallio, Kivikolunjärvi ja Isovuori Kaikki kolme reviiriä merkitty karttaliitteeseen. Pikkusieppo (Ficedula parva). Viljaniemi, Riitakarkee. Tien länsipuolella laulava lintu reviirillä. Havaintopaikka on merkitty liitekarttaan. Käki (Cuculus canorus) Mustajärvi. Idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides) Viljaniemi, Mutkansuo. Paikka on merkitty karttaliitteeseen. Vesilintuja alueen lammissa ja järvissä on yllättävänkin niukasti: Kuustjärvi: kuikka (Gavia arctica) , ja , telkkä (Bucephala clangula) (2) ja , laulujoutsen (Cygnus cygnus) , kalatiira (Sterna hirundo) ja Mustajärveltä tunnetaan havainnot rantasipistä (Actitis hypoleuca) , laulujoutsenpari (Cygnus cygnus) 7.5. ja Kivikolunjärveltä tunnetaan havainto telkästä (Bucephala clangula)

8 Kesän 2014 pesimälinnustoselvityksen havaintoja Mustajärventie Alue on nuorta sekametsää. Käpytikka (Dendrocopos major), peippo (Fringilla coelebs), laulurastas (Turdus philomelos), mustarastas (Turdus merula), punakylkirastas (Turdus iliacus), metsäkirvinen (Anthus trivialis), punarinta (Erithacus rubecula), lehtokerttu (Sylvia borin), pajulintu (Phylloscopus trochilus), hippiäinen (Regulus regulus), puukiipijä (Certhia familiaris), sinitiainen (Parus caeruleus), talitiainen (Parus major), närhi (Garrulus glandarius), vihervarpunen (Carduleis spinus). Palokärki (Dryocopus martinus). Lajilla on laajat reviirit ja se tarvitsee laajempia metsäalueita kalliomänniköineen. T2 ja T3 (tiet ja teiden ympäristö) Metso (Tetrao urogallus). Naaras T2 turbiinipaikan kohdalla. Käki (Cuculus canorus). Muuta lajistoa: sepelkyyhky (Columba palumbus), käpytikka (Dendrocopos major), mustarastas (Turdus merula), punarinta (Erithacus rubecula), rautiainen (Prunella modularis), laulurastas (Turdus philomelos), hernekerttu (Sylvia curruca), tiltaltti (Phylloscopus collybita), metsäkirvinen (Anthus trivialis), puukiipijä (Certhia familiaris), hippiäinen (Regulus regulus), talitiainen (Parus major), peippo (Fringilla coelebs), vihervarpunen (Carduelis spinus), käpylintulaji (Loxia sp). Peukaloinen esiintyy alueella. Kuva: Ari Kuusela. 8

9 T1 Punarinta (Erithacus rubecula), metsäkirvinen (Anthus trivialis), laulurastas (Turdus philomelos), mustarastas (Turdus merula), punakylkirastas (Turdus iliacus), tiltaltti (Phylloscopus collybita), pajulintu (Phylloscopus trochilus), talitiainen (Parus major), vihervarpunen (Carduelis spinus), peippo (Fringilla coelebs). Isojärvi Korkeamäki Sepelkyyhky (Columba palumbus), laulurastas (Turdus philomelos), peukaloinen (Trochilus trochilus), metsäkirvinen (Anthus trivialis), kuusitiainen (Parus ater), talitiainen (Parus major), hippiäinen (Regulus regulus), peippo (Fringilla coelebs). T4 Tiltaltti (Phylloscopus collybita), metsäkirvinen (Anthus trivialis), laulurastas (Turdus philomelos), punakylkirastas (Turdus iliacus), mustarastas (Turdus merula), hömötiainen (Parus montanus), pajulintu (Phylloscopus trochilus), keltasirkku (Emberiza citrinella). Hannunmäki Käpytikka (Dendrocopos major), punakylkirastas (Turdus iliacus), punarinta (Erithacus rubecula), tiltaltti (Phylloscopus collybita), pajulintu (Phylloscopus trochilus), peippo (Fringilla coelebs). T5 ja T6 tiet (alue) korkeita kalliomänniköitä Metsäkirvinen (Anthus trivialis), laulurastas (Turdus philomelos), kulorastas (Turdus viscivorus), korppi (Corvus corax), hippiäinen (Regulus regulus), talitiainen (Parus major), tiltaltti (Phylloscopus collybita), pajulintu (Phylloscopus trochilus), peippo (Fringilla coelebs), vihervarpunen (Carduelis spinus) Onkijärventie Järvellä ei lintuja. Paikallisten mukaan järvellä käy toisinaan laulujoutsenpari (Cygnus cygnus), mutta laji ei pesi järvellä. Pyy (Tetraste bonasia) (2 yksilöä). Laji on tavallinen Etelä-Suomen metsissä ja pärjää talousmetsissäkin. Sepelkyyhky (Columba palumbus), punarinta (Erithacus rubecula), laulurastas (Turdus philomelos), punakylkirastas (Turdus iliacus), metsäkirvinen (Anthus trvialis), mustarastas (Turdus merula), rautiainen (Prunella modularis), hernekerttu (Sylvia curruca), lehtokerttu (Sylvia borin), pajulintu (Phylloscopus trochilus), tiltaltti (Phylloscopus collybita), puukiipijä (Certhia familiaris), talitiainen (Parus major), kuusitiainen (Parus ater), vihervarpunen (Carduelis spinus), peippo (Fringilla coelebs). 9

10 T5 ja T6 tie Metso k Ä (klo.23.30). Metso kuuluu harvalukuisena selvitysalueen pesimälinnustoon. (Caprimulgus europaeus) (3 Ä). Lehtokurppa (Scolopax rusticola) (4), kuovi (Numenius arquata) ääntä taivaalta, punakylkirastas (Turdus iliacus), laulurastas (Turdus philomelos), punarinta (Erithacus rubecula), hernekerttu (Sylvia curruca), peippo (Fringilla coelebs). t (Caprimulgus europaeus) on esitetty karttaliitteessä: 1 Ä Mäkelä 1 Ä Lellunsuo 1 Ä T4-tie 2 Ä Korkeamäki 1 2 Ä Mustajärventie 1 Ä Hevosvainio Kuusjärvi Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 1 Ä Pensassirkkalintu (Locustella naevia) 1 Ä Pensastasku (Saxicola rubetra) 1 Ä Mäkelä Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) 1 Ä. T5 ja T6 alueet (tiet) Metsäviklo (Tringa ochropus), käki (Cuculus canorus) (3), laulurastas (Turdus philomelos), peukaloinen (Troglodytes troglodytes) (2), leppälintu (Phoenicurus phoenicusrus), hernekerttu (Sylvia curruca), vihervarpunen (Carduelis spinus). Mustajärventie Laulurastas (Turdus philomelos), metsäkirvinen (Anthus trivialis), tiltaltti (Phylloscopus collybita), pajulintu (Phylloscopus trochilus), rautiainen (Prunella modularis), peukaloinen (Troglodytes troglodytes), kulorastas (Turdus viscivorus), leppälintu (Phoenicurus phoenicurus), hömötiainen (Parus montanus), sinitiainen (Parus caeruleus), puukiipijä (Certhia familiaris), pensaskerttu (Sylvia communis), lehtokerttu (Sylvia borin), peippo (Fringilla coelebs). T4-tie Puukiipijä (Certhia familiaris), tiltaltti (Phylloscopus collybita), lehtokerttu (Sylvia borin), punarinta (Erithacus rubecula), hippiäinen (Regulus regulus). T1 ja T2 tiet ja ympäristö Lehtokerttu (Sylvia borin), hernekerttu (Sylvia curruca), tiltaltti (Phylloscopus collybita), rautiainen (Prunella modularis), hippiäinen (Regulus regulus), puukiipijä (Certhia familiaris), talitiainen (Parus major), punatulkku (Pyrrhyla pyrrhyla), peippo (Fringilla coelebs). 10

11 Huomioita muutosta Alueelta ei ole ilmoitettu suurempia (isojen lintujen) muuttoja. Lähimmät hanhia ja petoja keräävät levähdyspellot ovat alueelta 4 5 km pohjoiseen ja koilliseen. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Isovuoren linnustossa ei ole tiedossa pesivänä päiväpetolintuja. Ainoa tiedossa oleva pesivä petolintulaji on viirupöllö, jolla on pysyvä reviiri alueen pohjoispuolella, mutta varsin kaukana suunnitteluista myllyistä. Lisäksi tunnetaan kesäaikainen havainto alueen eteläosista. Alue on asumattomuuteensa vuoksi varsin erämainen, vaikka metsät ovatkin pääosin talousmetsiä, mutta paikoin korkeilla kallioilla ja niiden välissä on vanhempaakin metsää. Alueella on muutamia pienempiä lampia ja puustoisia soita, mutta niillä ei juuri pesi mitään mainittavia lintuja. Alueen tärkeimmät pesimälajit ovat kehrääjä, jonka kanta alueella on runsas ja metso, joka esiintyy alueen metsissä, mutta merkittäviä suuria ja perinteisiä soidinpaikkoja ei alueelta tunneta. Pesimälinnustosta Suomen uhanalaistarkastelun (2010) lajeja ovat viiriäinen (erittäin uhanalainen) ja hiirihaukka (vaarantunut). Eivät uhanalaisia, mutta silmälläpidettäviä lajeja ovat teeri ja metso. Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteen I lajeja alueella pesivistä lajeista ovat kuikka, laulujoutsen, ampuhaukka, pyy, teeri, metso, ruisrääkkä, kurki, kalatiira, viirupöllö, kehrääjä, palokärki ja pikkusieppo. Teeri parveutuu talvisin alueella, mutta havaintojen valossa laji ei ole kovin runsas. Kanalinnut lentävät usein matalalla, mikä vähentää törmäysriskiä, joka muutoin on suuri suoraviivaisen lennon, huonon väistökyvyn ja isojen parvien takia. Metsosta tehtiin havaintoja ja lajilla on harva kanta alueella, vaikka soidinpaikkoja ei ole tiedossa. Metsohavainnot on esitetty kartassa. Tuulivoimapuisto vaikuttaa todennäköisesti jonkin verran erityisesti alueen kehrääjä-, metso- ja teerikantaan, mutta myllyjen määrän perusteella vaikutus ei ole merkittävä. Lisäksi tukeutuminen olemassa olevaan tieverkostoon vähentää vaikutuksia. Pyy esiintyy alueen metsissä, eikä nouse lennossa puiden latvojen yläpuolelle. kuuluu kohtalaisen riskin (Haas, 2005) lajeihin suhteessa tuulivoimaan, koska saalistaessa linnun huomiokyky on saaliissa, lintu on isokokoinen ja hämäräaktiivinen. Miten myllyt vaikuttavat alueen lintuihin, on vaikea arvioida. Alueen kolopuiden säästämisestä hyötyvät kaikki kolopesijät sekä liito-orava. Alueella kasvaa monin paikoin sopivan kokoisia haapoja. Myös metsäkuviot, joista on ilmoitettu peukaloinen, idänuunilintu ja pikkusieppo, ovat huomioimisen arvoisia elinympäristöjä. Pesimälinnustoselvityksen perusteella ei ole esteitä rakentaa myllyjä suunniteluille paikoille, mutta Isovuoren ympäristöön on keskittynyt eniten merkittäviä havaintoja. Lisäksi Kuustjärven pohjoispuolen pelloilla ja sen reunoilla on useita havaintoja merkittävimmistä lajeista. 11

12 Lähteet: Haas, D., Nipkow, M., Fiedler, G., Schneider, R., Haas, W. & Schürenberg, B. 2005: Protecting birds from powerlines. Council of Europe Publishing, Nature and environment, No. 140: Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim.) (2010): Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Tuulivoimakohteen ympäristöselvitys, Isovuori, Orimattila, Numerola Oy,

13 KARTTALIITE: Orimattilan Isovuoren alueen lintuhavainnot Palokärki 2 Peukaloinen 3 (1 2 kpl) 4 Pikkusieppo 5 Viirupöllön pesäpaikka 6 Teeri 7 Peukaloinen 8 Pyy 9 Peukaloinen 10 Peukaloinen Varpushaukka (2 kpl) Teeri Pyy Ampuhaukka Idänuunilintu Koppelo Metso Teeri Pyy Pyy Peukaloinen Metso Ä Peukaloinen 0, Tuulihaukka Hiirihaukka Viirupöllö Pensassirkkalintu Ruisrääkkä Teeri Teeri Metso Kesän 2014 lintuhavainnot Aiemmat lintuhavainnot Tiira- ja Hertta-tietokannoista 13 1 km Tuuliturbiinit