Suomen Pankk PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831
SUOMEN PANKIN KESKUSTELUAEOI'TTEITA 20196 Jukka Ahonen Tedotusykskkö 26.9.1996 Suomen Pankk ja tedotusvälneet - vrkamesten ja taloustomttajen vuorovakutus
ISBN 95 1-686-5 15-1 ISSN 0785-3572 Suomen Pankn monstuskeskus Helsnk 1996
Suomen Pankk ja tedotusvälneet - vrkamesten ja taloustomttajen vuorovakutus Suomen Pankn keskustelualotteta 20/96 Jukka Ahonen Tedotusykskkö Tvstelma Tässä selvtyksessä kartotetaan Suomen Pankn ja tedotusvälneden vuorovakutusta. Selvtystä varten on haastateltu Suomen Pankn kahdeksaa keskestä vrkamestä ja kahdeksaa talouspoltkkaa seuraavaa keskestä taloustomttajaa. Selvtys kästtelee ulkosta vestntää ennen kakkea rahapoltkan harjottamsen näkökulmasta. Suomen Pankssa haastatellut vrkamehet tuntuvat ssästäneen varsn hyvn tedotuksen nykyset peruslnjaukset, joden mukaan tedotus palvelee pääosn rahapoltkkaa ja on mahdollsmman avonta. Näkemykset hejastavat valltsevaa rahapoltkan suuntausta, jonka mukaan rahapoltkalla tuls olla van yks tavote - hntavakaus. Tavotteen saavuttamseks mahdollsmman vähäsn kustannuksn keskuspankk tarvtsee uskottavuutta. Tämä taas edellyttää tsenäsyyttä, säännönmukasta rahapoltkkaa ja poltkan artkulomsta selkeäst julksuudessa. Keskuspankn vestntä nähdään valltseven teoroden käytännön jatkeena ja osana nykyakasta rahapoltkkaa. Käytännössä keskuspankn vrkamehet antovat kutenkn avomuudelle erlasa ssältöjä. Jotkut suosvat todellsuudessa varsn matalaa profla: ennustetta e haluttu julkstaa, talouspolttsesta keskustelusta haluttn vetäytyä ja tomttajn suhtauduttn varauksellsest. Toset olvat taas valmt julkstamaan pankn ennusteen ja hettaytymään varsn vapaast talouspolttseen keskusteluun. Haastateltujen tomttajen arvot Suomen Pankn kyvystä vesta rahapolttsesta lnjastaan koskvat lähnnä vme vuosa, jollon rahapoltkkaa on harjotettu nflaatotavotteen mukaan. Haastatellut kokvat johdon vahtumsen vuonna 1992 ja srtymsen uuteen regmn muuttaneen myös tapaa vesta rahapoltkasta - ertysest avomempaan suuntaan. Nykylnjaan myöntesmmn suhtautuvat näkvät pankn selkeänä vestjänä, joka on rakentanut tedotuksensa nflaatotavotteen ympärlle. Keltesmpen arvoden mukaan pankk e osaa velakään kertoa vestään "kansan kelellä", vaan turvautuu osttan epävarmuuttaan koukeroseen "munkklatnaan". Tomttajen näkemykset Suomen Panksta on tulkttava varsn myöntesks, jos ntä pelaa vuoskymmenen alun magokrsn ja nykyseen taloudellseen tlanteeseen. Lsääntynyt avomuus on otettu myöntesest vastaan. Tomttajat ptvät pankka myös asantuntevana. Mennesyyden varjona pankka rasttaa tomttajen kokema etäsyys, htaus ja joustamattomuus. Tomttajat arvovat keskuspankka paljon avomuus - sulkeutunesuus - aksellla ja sen kautta, kunka hehn suhtaudutaan. Keskuspankkrlle avomuus ja julksuus ovat ennen kakkea tomnnan välnetä, jolla pyrtään pankn perustehtävän - hntavakauden - saavuttamseen. Asasanat: Suomen Pankk, vestntä, rahapoltkka, mago, journalsm
The Bank of Fnland and the meda - nteracton between offcals and fnancal journalsts Bank of Fnland Dscusson Papers 20196 Jukka Ahonen Informaton Unt Summary Ths survey artcle examnes the nteracton between the Bank of Fnland and the meda. It s based on ntervews wth eght Bank of Fnland key offcals and eght key fnancal journalsts specalzng n economc polcy. The survey deals wth external communcaton, prmarly from the vewpont of the conduct of monetary polcy. The Bank of Fnland offcals who were ntervewed are apparently fully nvolved n the current nformaton polcy frame, accordng to whch the Bank's cornmuncaton efforts serve prmarly monetary polcy purposes and are as transparent as possble. The offcals' vews reflect the present day thnkng of monetary polcy, whch defnes prce 1 stablty as the prmary objectve of monetary polcy. The central bank needs credblty to 1 acheve ths target at a mnmum cost. Ths agan calls for ndependence, consstency n E monetary polcy and clear artculaton of the polcy message to the publc. Central bank 5 communcaton s seen as a practcal extenson of prevalng theores and as an ntegral part of modern monetary polcy. However, the central bank offcals gave a varety of meanngs to the concept of transparency. Some favoured n fact a very low profle: they? j were dsnclned to publsh Bank forecasts, they were nclned to wthdraw from economc E polcy dscusson and they showed a reserved atttude towards journalsts. In contrast, 5 others were prepared to publsh Bank forecasts and to partcpate qute freely n economc E polcy debate. I The ntervewed journalsts' evaluatons of the Bank of Fnland's ablty to communcate ts monetary polcy stance focused manly on the last few years, durng whch 1 I monetary polcy has been based on nflaton targetng. The management reshuffle at the Bank n 1992 and the changeover to a new regme were perceved as havng also caused a change n the Bank's way of sgnallng ts monetary polcy ntentons: clearly, there was a move towards more transparency. Those who took the most postve stand on the Bank's present polcy lne saw the Bank as an effectve communcator - nsttuton that has founded ts nformaton polcy on the bass of nflaton targetng. Accordng to the most 1 negatve evaluatons, the Bank stll s not able to express tself n laymen's language and so nstead, partly out of uncertanty, resorts to embellshed jargon. The journalsts' vews on the Bank of Fnland must be nterpreted as farly postve when vewed n the lght of the Bank's mage 'crss' at the begnnng of the 1990s and the current economc stuaton. The ncreased transparency has met wth a favourable response. The Bank was also regarded as competent, but the dstance, slowness and nflexblty that the journalsts had come to experence on the part of the central bank were stll felt to cast a shadow from the past on the Bank. The journalsts' evaluaton of the central bank was largely based on a contnuum runnng from very communcatve to uncommuncatve and, on that bass how the Bank dealt wth the meda. For a central banker, transparency and publcty are, above all, operatonal tools that the bank can use n ts efforts to fulfl ts prmary functon - ensurng prce stablty. Key words: Bank of Fnland, comrnuncaton, monetary polcy, mage, journalsm
Ssällys 1 Johdanto 7 2 Ulkonen vestntä läntsssä keskuspankessa 9 3 Suomen Pankn ulkonen vestntä 11 4 Pankklasten näkemyksä Suomen Pankn ulkosesta vestnnästä 4.1 Ylestä 4.2 Ulkosen vestnnän perustehtävät 4.3 Vestnnän aheden rajaus 4.4 Lausuntojen keskttämnen ja avomuus 4.5 Ennusteden julksuus 4.6 Pankn mago - arvota ulkosen vestnnän onnstumsesta 4.7 EMU-tedottamnen 5 Pankklasten näkemyksä talousjournalsmsta 23 5.1 Ylestä 23 5.2 Journalsmn tehtävä ja hyvä taloustomttaja 23 5.3 Talousjournalsm 25 6 Taloustomttajen näkemyksa Suomen Panksta 6.1 Ylestä 6.2 Suomen Pankn kyky vestä rahapoltkastaan 6.3 Suomen Pankn valta 6.4 Suomen Pankn mago 6.5 Suomen Pankn avomuus 6.6 Suomen Pankn EMU-kanta 6.7 Tomttajen odotuksa ja käytännön kokemuksa SP:n tedotuksesta 7 Taloustomttajen kommentteja SP:n edustajen räkempn vättämn 40 tedotusvälnestä 8 Johtopäätökset 4 8 Lähteet 5 1
Johdanto Ulkosen vestnnän merktys on kasvanut Suomen Pankssa vme vuosna merkttäväst. Rahotusmarkknoden sääntelyn purkamnen 80-luvulla muutt ratkasevast keskuspankn asemaa rahotusmarkknolla. Suomen Pankk e vo enää vakuttaa talouteen antamalla ohjeta, määräämälä korkotasoja ta myöntämällä valuuttaluottoja. Nykypävänä korot muodostuvat rahotusmarkknolla; keskuspankk vo vakuttaa lähnnä lyhyden korkojen määräytymseen. Ptkn korkohn keskuspankk pystyy vakuttamaan van odotusten kautta. Tähän tarvtaan johdonmukasta rahapoltkkaa ja tehokasta vestntää. Ulkosen vestnnän tarvetta on lsännyt myös syyskuusta 1992 alkanut markan kellutus ja tommnen uuden nflaatotavotteen mukaan. Uus tomntaohje on ptänyt kertoa perusteellsest rahotusmarmnolle ja ylesölle. Keskustelutatojen merktys on korostunut ertysest talouden 90-luvun alun syvässä lamassa, joka on aheuttanut julksuudessa krttsyyttä myös keskuspankka kohtaan. Lsääntyvä paneta tedotukselle on tuottanut ja tuottaa myös Euroopan rahataloudellnen yhdentymnen. Suom on hyväksynyt Maastrchtn sopmuksen ja stoutunut srtymään talous- ja rahaluton kolmanteen vaheeseen. Hanke edellyttää laajaa suomenkelstä tedottamsta. Osa tedotusvastuusta sälyttyy Suomen Panklle. Tämä selvtys poht Suomen Pankn ja tedotusvälneden vuorovakutusta. Selvtyksen alussa luodaan lyhyt katsaus vestnnän tehtävään ja tavottesn läntsssä keskuspankessa. Tämän jälkeen estetään lyhyest Suomen Pankn ulkonen vestntä, sen tehtava, kenot ja välneet. Selvtyksen emprnen osa perustuu teemahaastatteluhn. Stä varten on haastateltu Suomen Panksta kahdeksaa keskestä vrkamestä (johtokuntaa ja tedotuspäällkköä e ole haastateltu) ja kahdeksaa Suomen Pankn kannalta keskesessä medassa työskentelevää talouspoltkkaa seuraavaa taloustomttajaa. Talon ssästen haastattelujen tehtävänä ol hahmottaa, mten pankssa koetaan ulkosen vestnnän tehtava, tavotteet ja kenttä. Lsäks kartotettn, mten osa pankn keskesstä vrkamehstä tuntee joukkovestmä ja nden tapaa toma. Taloustomttajlta tedusteltn näkemyksä Suomen Pankn ulkosen vestnnän onnstumsesta, avomuudesta, pankn magosta ja EMU-tedotuksesta. Taloustomttajlle tarjottn mahdollsuus vastata myös johnkn pankklasten esttämn räkempn tedotusvälnetä koskevn vättämn. Suomen Pankn kannalta selvtyksen paras ant on mahdollsuus kurkstaa kun näytekkunaan ja nähdä, mtä kahdeksan keskestä taloustomttajaa ajattelee keskuspanksta ja sen julksuuskuvasta. Taloustomttajen ään sa kakua mahdollsmman autenttsena. Eslle nous varmast uusa näkökohta, jota e välttämättä pankssa ole ajateltu. Oma analyys ja johtopäätökset on kerätty selvtyksen loppuun. Pankklasle selvtyksellä on myös medakasvatuksellnen tehtava. Taloustomttajlle annettn mahdollsuus vastata johnkn suomenpankklasten vättesn medasta. Ehkä tämä oso auttaa ymmärtämään ntä peraatteta, joden mukaan tedotusvälneet tomvat. Selvtys on myös akalasdokumentt. Haastattelut tehtn huht-toukokuussa 1996. Kelluvan valuuttakurssn regmssä ol eletty vajaat neljä vuotta. Suomen Pankk ol laskenut korkoa edellsen vuoden syksyllä neljään otteeseen ja lnja jatku alkukeväästä. Vmesmpen haastattelujen akaan ERM-spekulonnt alkovat saada lehten svulta tlaa. Haastattelujen ajankohta on hyvä ptää melessä, kun materaala
lukee. Selvtys osottaa tsessään myös sen, että pankk on joutunut tomnnassaan ottamaan huomoon entstä enemmän tedotuksellsa asota. Ulkosesta vestnnästä on tullut luonnollnen osa hqotettavaa rahapoltkkaa. Teemahaastatteluden paras puol on se, että kunkn haastateltavan kanssa vo mennä tarkasteltavan aheen kannalta varsn syvälle. Kysymykset olvat tarkotuksella varsn ylesä. Jos keskustelu kulk haastattelun akana uuslle urlle, sta e yleensä estetty. Anoa tarkkaan ohjattu oso on luvussa setsemän, jossa tomttajat savat reagoda estettyhn vättesn. Haastattelusta saatu anesto e luonnollsest ole tlastollsest ylestettävssä, vaan se on puhtaast laadullnen. Tosaalta vakutusvaltasa ja talouspoltkkaa lähesest seuraava taloustomttaja e ole paljon. Nyt ol valntakrteernä lähnnä kysesen henklön vakuttavuus, nn oman persoonan kun välneensä kautta. Selvtys on myös retornen snä melessä, että sekä pankklaset että tedotusvälneden edustajat kertovat tse tomnnastaan. Tällön on hyvä mustaa, että hanteet ja todellsuus evät ana kohtaa tosaan. Monet vastaukset ovat normatvsa el hejastavat sta, mta haluttasn olla, ekä sta mta ollaan. Melenkntosta ols analysoda esmerkks uutsa ja pääkrjotuksa markan kellunnan ajalta, jota haastattelut pääosn koskevat. Selvtykseen on jätetty paljon etenkn tomttajen suora lanauksa: ne palvelevat ennen kakkea pankklasa, jotka saavat mahdollsuuden tutustua "suoraan" tomttajen maalmaan. Selvtys kästtelee ulkosta vestntää ennen kakkea rahapoltkan harjottamsen näkökulmasta. Esmerkks rahotusmarkknoden vakaus ja rahahuolto ovat oleellnen osa Suomen Pankn tomntaa, mutta näden aheden kästtely jää tässä selvtyksessä hyvn vähälle huomolle.
2 Ulkonen vestntä läntsssä keskuspankessa Läntset keskuspankt1 ovat muuttaneet vme vuosna selväst suhtautumstaan julksuuteen ja ulkoseen vestntään. Keskuspankt ovat tulleet avomernmks ja julkasevat paljon enemmän tetoa kun mtä esmerkks lak nltä vaat. Muutos on johtunut pääosn kahdesta sekasta. Yks tekjä on muutokset polttsessa ja taloudellsessa ympärstössä. Länsmasessa yhteskunnassa on lsääntyvä pane avomuuteen myös rahapoltkassa. Tedotusvälneet krjottavat, analysovat ja arvostelevat vapaast keskuspankkeja, joden on luonnollsest puolustauduttava. Tonen syy asennemuutokseen löytyy keskuspankesta tsestään: läpnäkyvyyden ja avomuuden uskotaan auttavan rahapoltkan harjottamsta. Keskuspankken kästys avomuudesta pokkeaa todennäkösest kutenkn esmerkks kansalasen kästyksestä avomuudesta. Keskuspankella on perusteltuja sytä ptää mona tetoja salasna, kuten esmerkks rahapoltkan valmstelu ja monet pankkkohtaset tedot. Keskuspankken kannalta kysymys onkn sopvasta avomuudesta, stä, mhn raja avomuuden ja luottamuksellsuuden välllä vedetään. Suurn osa läntsstä keskuspankesta määrttelee ulkosen vestnnän enssjaseks tehtäväks rahapoltkan keskesten tavotteden tukemsen - yleensä hntojen vakauden. Selkeäst asetettu tavote ja sen ympärlle rakennettu tehokas vestntä nähdään kenona parantaa rahapoltkan uskottavuutta ja mahdollsest tehokkuutta2, joka talousteteen valtavrran mukaan lsää taloudellsta hyvnvonta. Tehokas vestntä vakuttaa odotuksn, jotka vakuttavat yrtysten ja hmsten käyttäytymseen. Kun ylesö ymmärtää poltkan perusteet ja shen tarvttavat kenot, se kestää paremmn myös lyhyellä tahtämellä kvulaalta tuntuva tomenpteta.tämä helpottaa asetetun tavotteen saavuttamsta. Ertysen haasteellnen ulkosen vestnnän tehtava on sllon, kun nflaatota pyrtään alentamaan. Keskuspankt harjottavat ulkosta vestntää myös ulkosen magonsa vuoks. Tämä luonnollsest e ole rstrdassa edellä estetyn tärkeämrnän tavotteen kanssa. Kansanvälsen järjestelypankn tekemän kyselyn mukaan keskuspankt haluasvat nähdä tsensä julksuudessa lähnnä "osaavna, tsenäsnä ja luotettavna". Jotkut keskuspankt halusvat näyttäytyä julksuudessa myös "avomna ja läpnalqvnä". Monet keskuspankt korostavat tekemänsä tutkmuksen laatua. Kolmas tärkeä keskuspankken raportoma ulkosen vestnnän tehtava on tuottaa ja välttää ylesölle taloudellsta tetoa. Tätä vodaan kutsua vestnnän valstustehtäväks. Sen avulla pyrtään myös vähentämään epävarmuutta ja lsätä hnnottelun tehokkuutta rahamarkknolla. Tetämys keskuspankken operaatosta tehostaa pankken vlsten markknoden tomntaa ja vähentää koron ja valuuttakurssn vahtelua. Tämän tekjän merktys on korostunut, kun rahotusmarkknoden sääntelystä on länsmassa paljolt luovuttu. Tätä ulkosen vestnnän tehtävää palvelevat taloudellnen tutkmus ja sen julkstamnen. Tämä kappale perustuu Kansanvälsen jarjestelypankn selvtykseen "External Comrnuncatons, Polces and Practces", (1995), Basel. Uskottavuus on yks tämän hetken keskesmpä rahapoltkan tutkmuskohteta. Hyvä talousteoreettnen estys aheesta on esmerkks Persson & Tabelln (1990).
Rahapoltkastaan läntset keskuspankt esttavat julksuudessa enmmäkseen ylesä ja strategsa sekkoja, poltkan valmstelu ja shen lttyvä keskustelu on enmmäkseen ssästä. Kakk keskuspankt3 julkasevat sanallsest rahapoltkkansa lopputavotteen. Jotkut keskuspankt kertovat ylesölle myös määrällsä lopputavotteta ja ntä palvelevat vältavotteet. Keskuspankt tedottavat lähes pokkeuksetta tekemstään poltkkapäätöksstä ja usen myös perustelevat ne. Perusteden julkstamnen vahtelee kutenkn er massa sekä ajotuksen että estystavan mukaan. Jossan massa perustelut annetaan julksuuteen het päätöksen yhteydessä, tosssa massa perustelut kerrotaan myöhemmn, esmerkks keskuspankn omassa julkasussa. Monssa tapauksssa lyhyt seltys annetaan het, mutta myöhemmn seuraa laajemp selvtys tomenptestä. Mon keskuspankk julkasee nflaatoraportn, joka kuvaa keskuspankn näkemyksä tulevasta hntakehtyksestä ja ennako sten tulevaa rahapoltkkaa. Tama on tapana ( ja mahdollsta) massa, jossa harjotetaan kelluvan valuuttakurssn poltkkaa. Keskuspankken välllä on suura eroja snä, kunka paljon ne kommentovat pävttäsä markknaoperaatotaan. Jossakn massa keskuspankt tomvat kotmaslla rahamarkknolla näkyväst ta tarjoavat tetoa tekemstään operaatosta. Jossakn massa mtään operaatota e seltellä ta nän tehdään van hyvn pokkeuksellsssa olosuhtessa. Myös valuuttamarkknolla käytäntö vahtelee. Suurn osa keskuspankesta vahvstaa, että valuuttanterventota on tehty. Jossakn tapauksssa myöhemmn kerrotaan myös kaupatut valuutat ja nden määrät. Keskuspankt evat kerro vastapuola, tarkkoja valuuttakursseja evätkä operaatosta kotuneta vottoja ta tappota. Suurn osa keskuspankesta haluaa, että julksuuteen e pääse talon ssältä erävä melptetä. Keskuspankn halutaan puhuvan yhdellä äänellä, koska monpäsyyden pelätään luovan epävarmuutta ja aheuttavan epatovottava härötä rahamarkknolla. Monssa keskuspankessa työntekjötä rohkastaan ptämään matalaa profla julksuudessa. Jos muut kun "vrallset henklöt" esttavat nakemyksään, on tehtävä selkeä ero pankn lnjan ja henklön omen melpteden vällle. Pelkona on, että tedotusvälneet evat eroa osaa ta halua tehdä. Van Yhdysvallossa ja Isossa- Brtannassa ylesöllä on mahdollsuus tutustua rahapoltkasta päättävän kokouksen pöytäkrjohn. Tama on mahdollsta kuus-setsemän vkkoa kokouksen jälkeen. Englannn keskuspankk perustelee käytäntöä julksuuden paneella ja kenona lsätä rahapoltkan uskottavuutta. 3 II Kakk keskuspankt" vttaa tässä Kansanvälsen järjestelypankn selvtykseen osallstunesn 21 keskuspankkn. Mukana ol myös kolme "e läntstä" keskuspankka, jotka evat ole BISn jäsenä: Tshekn, Slovakan ja Romanan keskuspankt.
3 Suomen Pankn ulkonen vestntä Suomen Pankn ulkosen vestnnän tavote on tukea enssjasest harjotettavaa rahapoltkkaa4. Pankn vestntästrategaa määrää stoutumnen non kahden prosentn pohjanflaatotavotteeseen, jonka pankk täsmens helmkuussa 1993. Erotettavssa ovat ns. operatonaalnen vestntä, joka lttyy suoraan rahapoltkan tomenptesn ja nden välttömään perustelemseen. Taustalla tehdään kauaskantosempaa vestntää, jonka tehtävänä on luoda magoa ja lsätä tetoa nn keskuspankktomnnasta kun taloudesta yleensa. Suomen Pankn rahapolttset päätökset nakyvät het sähkösten tetojärjestelmen Reutersn ja Teleraten ruudulla. Samanakasest lähetetään tedotteet fakslla kotmaslle ja ulkomaslle tedotusvälnelle suomeks, ruotsks ja englannks. Rahapolttsten päätösten - esmerkks huutokauppakoron muutoksen - yhteydessa e automaattsest järjestetä tedotustlasuutta. Jos päätös on johtokunnan melestä tarpeeks merkttävä, pdetään tedotustlasuus. Tärketä ulkosen vestnnän välnetä ovat myös paajohtajan, johtokunnan ja muden pankklasten antamat haastattelut ja taustakeskustelut. Uutskynnyksen ylttävät usen helpost paajohtajan ja muden johtokunnan jäsenten ptämät puheet. Neljä kertaa vuodessa julkastavan Markka & talous -lehden lmestymsen yhteydessa jarjestetään myös tedotustlasuus, joka saa yleensä tlaa tedotusvälnessä. Kerran vuodessa pankk järjestää erkseen sekä taloustomttajen että päätomttajen tapaamsen. Lsäks pdetään keskuspankkpoltkkaa kästtelevä estyksä erlaslle ryhmlle kansanedustajsta koululasn. Pankn julkasemat tlastot - ertysest maksutase- ja rahotusmarkknatlastot - saavat myös huomota julksuudessa. Markka & talous-lehden ohella panklla on muta julkasuja, kuten englannnkelnen kuukausttanen Bulletn. Merkttävstä tutkmukssta ja keskustelualottesta pankk tekee tedotteen ja ptää joskus myös tedotustlasuuden. Suomen Pankk jukasee myös sähkösssä rnarkknanformaatojärjestelmssä huutokauppakoron muutosten ohella (Reuters, Telerate) tetoja tärkemmstä operaatostaan, järjestelmstä ja tomenptestään. Nätä tetoja ovat pankkjärjestelmän lkvdteettennuste ja maksuvalmusjärjesteimän kullonkn vomassaolevat ehdot. Pankn ulkosen vestnnän välneet ovat taulukossa 1. Suomen Pankn ulkosta tedotustomntaa on tutknut Marjo Jäppnen (1993). Ahetta on svuttu myös teoksessa Aaltonen - Aurkko - Kontulanen (1994): Rahapoltkka Suomessa.
Taulukko 1 Ulkosen vestnnän välneet -Suomeks, englannks ja ruotsks julkastava vuoskrja -Nela kertaa vuodessa lmestvva Markka ja talous-leht -Englannnkelnen kuukausttanen Bulletn -Tutkmusjulkasut -a keskustelualotteet -Sähköset markknatetoj&jestelmat -Tlastot: maksutase a rawusmarkknat kertova lehdstötedotteta ja -tlasuuksa -Pääohtaan. ohtokuman a muden pankklasten antamat haastattelut -Pankssa veralevat ryhmät -Ylestajuset estteet -Veraskvna-krjotukset. kolumn1 - Puheet Taustakeskustelut Tätä selvtystä varten haastatellut kahdeksan tomttajaa korostvat taulukossa 1 allevvattuna oleva kanava tärkeks tedotusvälneden kannalta. Mon tomttaja sano saavansa Suomen Pankn tomsta tetoa nopemmn rahamarkknolta. Suomen Pankssa sovelletaan hajautetumpaa ulkosen vestnnän malla kun monessa muussa läntsessä keskuspankssa. Käytännössä tämä tarkottaa sta, ettevät rahapoltkasta lausu anoastaan pääjohtaja ja johtokunnan jäsenet, vaan myös muut pankn johtavassa asemassa olevat vrkamehet. Todella tärkestä lnjakysymyksstä lausuntoja antavat van pääjohtaj a ja mahdollsest joku muu johtokunnan jäsen. Hajautettu mall vaat tehokasta ssästä vestntää, jotta pankn vrkamehet olsvat valmta antamaan lausuntoja pankn lnjan mukasest. Asantuntjota rohkastaan esntymään julksuudessa omaan alaansa lttyvssä kysymyksssä, mutta rahapoltkkaan hedän e haluta ottavan kantaa. Pankn tedotuksesta vastaa pääjohtaja. Nykymen pääjohtaja Srkka Hämälänen on korostanut edeltajään enemmän avomuuden ja läpnakyvyyden merktystä nykyakasessa rahapoltkan harjottamsessa. Läpnakyvyys on tärkeää, koska keskuspankt ovat muuttumassa koko ajan tsenäsemmks päätöksentekjöks. Tämä vaat sta, että yhteskunnassa tedetään, mtä keskuspankk tekee. Lsäks menestyksellsen rahapoltkan harjottamsen kannalta pankn tomnnan perusflosofa ptää saada kerrottua hmslle ja yrtykslle selväst. On myös korostettava, että kelluvan valuuttakurssn järjestelmä tsessään on mahdollstanut akasempaa vapaamrnan vestntäkulttuurn. Kelluvan valuuttakurssn olossa rstrtaset lausunnot aheuttavat penempä taloudellsa vahnkoja kun knteän valuuttakurssn olossa. Pankn avomuudella on kutenkn rajansa. Suomen Pankssa kästellään paljon ns. ssäprtedoks luokteltavaa tetoa. Tällasa ovat esmerkks poltkan valmsteluun lttyvät mustot ja monet pankkkohtaset tedot. Luottamuksellsa ja salasa asota kästtelevn henklöhn sovelletaan ylesen lansäädännön ohella Suomen Pankn ssäprmääräyksä. Luottamuksellsa ovat myös Suomen Pankn talousennusteet, jota e pääsääntösest julksteta. Lokakuussa 1995 pankk kutenkn to julksuuteen huutokauppakoron laskun yhteydessä nflaatoennusteensa. Teolla haluttn perustella tehtyä rahapolttsta päätöstä. Ennusteesta on julkastu osa myös myöhemmn. Yleensä nfaatonakyrmtä kerrotaan sanallsest sekä tedottessa, tedotustlasuuksssa että Markka & talous-lehden johdantoartkkeln talouden nakymä kästtelevässä artkkelssa.
Suomen Pankn tapa vestä nflaatonäkymstä mustuttaa muden länsmasten keskuspankken käytäntöä, jotka harjottavat rahapoltkkaa nflaatotavotteen mukaan. Esmerkks Englannn ja Uuden Seelannn keskuspankt julkasevat säännöllsest nflaatoennusteen. Ruotsn ja Espanjan keskuspankt taas vestvät näkymstään nflaatoraportlla. Yhtestä nälle kaklle keskuspankelle on se, että julkasemalla nflaatonakymään ne haluavat lsätä poltkkansa uskottavuutta ja alentaa nflaato-odotuksa. Koska käytäntö on jatkunut vasta muutaman vuoden, poltkan onnstumsesta er massa e vo sanoa velä mtään varmaa. Suomen Pankk e yleensä kommento tekemään valuuttanterventota, mutta se on kertonut tomntansa peraatteet. Jos pankk haluaa kommentoda nterventota, se tehdään usen suusanallsest markknakommentn yhteydessä lman tarkkoja lukuja. Sääntö on se, että valuuttanterventota koskeva teto pdetään salassa. Pääprtesen kuvan nterventosta saa kutenkn seuraamalla valuuttavarannon muutoksa Suoman Pankn vukkotaseessa. Pankn vuosduqassa on julkastu avsta- ja terrnn-nterventot kuukaustasolla. Rahamarkknakauposta julkastaan korko ja määrä välttömäst Reutersn ja Teleraten vältyksellä. Rahamarkknoden lkvdteetstä julkastaan tarkempa lukuja vpeellä rahotusmarkknakatsauksessa. Suomen Pankn edustajat ovat myös kommentoneet fnansspoltkkaa ja tulopoltkkaa. Perusajatuksena kutenkn on, että lausuntojen ptää jotenkn lttyä keskuspankn perustehtävään, hntavakauteen. Suomea kohdanneen syvän laman ja korkean työttömyyden akana myös Suomen Pankk on joutunut julksen krtkn kohteeks. Tänä akana on katsottu tarpeellseks puolustautua osallstumalla keskusteluun.
4 Pankklasten näkemyksä Suomen Pankn ulkosesta vestnnästä 4.1 Ylestä Tätä selvtystä varten haastateltn kahdeksaa keskestä vrkamestä Suomen Panksta. Henklöt valttn pääosn sllä perusteella, että he ovat paljon tedotusvälneden kanssa tekemsssä. Johtokunta ja tedotuspäällkkö rajattn selvtyksestä pos. Haastattelu ol tarkotuksellsest varsn vapaamuotonen, ekä seurannut orjallsest ennaltamäärättyä kaavaa. Haastattelut kestvät non 45 mnuutta ja ne tehtn luottamuksellsest. Kakk pankssa haastatellut suhtautuvat selvtyksen tekemseen myöntesest. Haastattelut nauhotettn. Haastattelun ensmmänen oso kästtel Suomen Pankn ulkosen tedotuksen tehtävää ja merktystä. Pankklaslta tedusteltn näkemyksä myös tedotuksen keskttämsestä, ennusteen julksuudesta, pankn magosta ja EMU-tedotuksesta. Keskesä aheta olvat muun muassa pankn ulkonen vestntä ja sen onnstumnen, vestnnän hajautettu mall,pankn ennusteden julksuus sekä EMU-tedotus ja Suomen Pankk. 4.2 Ulkosen vestnnän perustehtavat Suomen Pankn haastatellut edustajat ssästvät ylesest ulkosen vestnnän päätehtäväks rahapoltkan tomenpteden perustelemsen. Tätä kuvattn valttömaks ta operatonaalseks pankn vestnnän tehtäväks. Käytännössä tämä tapahtuu esmerkks tehtyjen päätösten yhteydessä jaettujen tedotteden ja lehdstötlasuuksen avulla. Haastatellut kokvat myös, että Suomen Pankn tulee jakaa kansalaslle taloudellsta tetoa. Tämä on eräänlanen vestnnän valstustehtävä. Tähän kuuluu pankn pdemmän akaväln tomnnan tavotteden tekemnen ymmärrettäväks yhteskunnassa. Tehtävää palvelee pankn taloudellnen tutkmus ja sen julkstamnen. Kolmas edellsn lttyvä ulkosen vestnnän tehtava ol haastateltaven mukaan ylesen myöntesen magon luomnen. Tämä helpottaa pankn tekemen ratkasujen hyväksyttävyyttä yhteskunnassa ja lsää ymmärrystä esmerkks stä, mks korkoa ptää joskus nostaa. Imagon rakentamnen nähtn erttän tärkeäks. Se samastettn uskottavuuden rakentamseen. Uskottavuus taas nähtn pääosn harj otettavan poltkan tuotteeks. "Tedottamnen on luonnollnen osa rahapoltkan harjottamsta. Jos koronlaskulla halutaan vakuttaa luotonkysyntaan, ykstyseen kulutukseen ja nvestontehn, julksuus palvelee tata tarkotusta. " "Ensmmänen tehtava on valttaa tetoa, mhn rahapoltkalla kullakn hetkellä pyrtään... Ptkällä akavälllä ptää valttaa tetoa, jotta kansalaset ymmärtäsvät, mks poltkkaa mtotetaan er tavon." "SP:ssa tehdään paljon tutkmusta. Tämän tedon jakamnen on arvokasta."
"Imagolla on suurkn merktys. Varsnkn sllon, kun ptaa tehdä jotan, joka e ole välttämättä kansalasten tuloja lsaävää. Imago vakuttaa shen, mten joku tomenpde koetaan, " "Rahapoltkalle on asetettava nn korketa vaatmuksa, että hyvä kuva, joka annetaan, on samalla objektvnen. Jos nän e ole, on syytä huolestua." 4.3 Vestnnän aheden rajaus Suurn osa haastatellusta rajas pankn ulkosen vestnnän kentän varsn tarkkaan pankn tomvaltaan kuuluvn asohn, ertysest rahapoltkkaan, rahotusmarkknoden vakauteen ja rahahuoltoon. Vestnnän kenttä koettn kutenkn vakeammaks het, kun srryttn rahapoltkasta laajempn ahesn. "Ulkosen vestnnän prn kuuluvat van ne asat, jossa panklla on tomvaltaa. Rahapoltkka, rahahuolto, rahotusmarkknoden vakaus makromelessä, e nsttuutomelessä... SP:n e pdä keskustella koko talouspoltkasta julksuuden kautta. " "On vakea sanoa, mkä on pankn lnja lttyen rahotusmarkknoden rakenteellsn kysymyksn ta maksujärjestelmen valvontaan. Tämä johtuu stä, että pankn tehtävä e ole nällä aluella nn selväst rajattu kun perustehtavän osalta. " Yleseen talouspoltkkaan nähtn peraatteessa olevan järkevaa ottaa kantaa sllon, kun se lttyy pankn perustavotteeseen - vakaaseen rahan arvoon. Käytännössä haastateltujen melpteet jakautuvat melko paljon. Keskuspankn tsenäsyyden kasvamnen ja vallalla oleva "rahapoltkan uskottavuus"-ajattelu tulkttn tässä suhteessa er tavon. Toset olvat hyvnkn varovasen lnjan kannalla, toset taas tovovat lsää osallstumsta keskusteluun. Mon mants Saksan keskuspankn esmerkknä hyvästä tavasta ottaa kantaa esmerkks fnansspoltkkaan. "Suom on nn pen ankkalammkko, että on optmaalsta olla hljaa... Jos on jotan järkevää sanottavaa esmerkks perustuen omn tutkmuksn, se vodaan lmasta. Näkemysten ptaa olla kutenkn hyvn harkttuja ja perusteltuja. " "Pankk vo ottaa kantaa asohn, jolla on merktystä hntakehtykseen. Tähän kuuluvat anakn kannanotot työmarkknohn ja mahdollsest fnansspoltkkaan. '" "Kun keskuspankk tehdään rppumattomaks polttsesta vallasta, se edellyttää, että pankk osallstuu 'ulkopuolsena' keskusteluun. " Keväällä 1996 Uus-Seelant sa varsn paljon huomota suomalasessa talouskeskustelussa. Eräänlanen lähtölaukaus keskustelulle ol Suomen Pankn pääjohtajan puhe, jossa hän kästtel työmarkknoden jäykkyyksä. Uuden-Seelannn hän mants esmerkkmaana, jossa jäykkyyksä on purettu.
"Uus-Seelant ol rajatapaus... se tul kun salama krkkaalta tavaalta. Yhtäkkä keskuspankn paajohtaja alkaa puhua Uudesta-Seelannsta esmerkknä stä, mtä medn ptäs tehda, nmenomaan työmarkknapuolella, e rahapoltkan puolella." 4.4 Lausuntojen keskttämnen ja avomuus Talouspoltkasta annettaven vrallsten lausuntojen merktys on kasvanut huomattavast rahotusmarkknoden vapautumsen jälkeen. Perustees on, että varomattomat lausunnot aheuttavat keltesä korkoreaktota, jotka ovat hatallsa Suomen taloudelle. Varsn paljon keskustelua on herättänyt se, ptäskö talouspoltkasta vestmnen keskttaa. Suomen Pankn ssällä asasta on käyty myös epävrallsta keskustelua: ptäskö rahapoltkasta annettavat lausunnot keskttää pääjohtajalle ja mulle johtokunnan jäsenlle? Nykyään rahapoltkasta lausuvat myös keskesten osastojen päällköt. Haastateltujen melpteet jakautuvat vestnnän keskttämsen tarpeessa. Tosten melesta rahapoltkkaa kästtelevät lausunnot tuls keskttää yhä enemmän johtokunnalle. Tosten melesta tämä on tarpeetonta. Yksmelsyys löyty sta, että tärkeät rahapolttset lnjanvedot kuuluvat johtokunnalle, koska se vastaa rahapoltkasta. Ongelma on se, että käytännössä on vakea tehda rajaa tärkeän ja e-tärkeän lausunnon välllä. "Johtokunta vastaa lnjasta. Osastopäällkkötaso ja stä alaspän on lkaa julksuudessa näden asoden osalta. Johtokunnan ptäs ottaa enemman roola tselleen, alemman jengn tuls olla enemman taustalla. Valmsteljat kuuluvat taustalle. Semnaart ja estelmät ok. " 1 "Hajautettu vestntä on askarruttanut aka paljon. Sutsa vbs ehkä vetää hukan kreämmlle. Jos tulee krs, nn on anakn tehtävä. Kyllä esmerkka" s mussa massa keskuspankn lnjasta vest anoastaan paajohtaja, 1 E pokkeuksellsest muut johtokunnan jäsenet. Osastopäällkön kommentont on 1 tuk harvnasta maalmalla. Vrhevestnnän mahdollsuus kasvaa." E "On tärkeätä, että panksta osallstutaan laajalla rntamalla debattn non 1 ylesest ottaen, että asantuntjat ja pankn korkeat vrkamehet esntyvät er I foorumella. Mutta nmenomaan pankn lnjasta ja rahapoltkasta vestttäm- E sen täytys olla kyllä kesktettyä. " "Vestnnän keskttämstä e saa ymmärtää lan laajast... Ylesest rahataloudesta tedottamsta ja tutkmusvestntää e voda rajottaa. Ptää osottaa julksuudessa, että vomme keskustella talouspolttssta kysymyksstä. Kun e ole kysymys stä, nostetaanko va lasketaanko ens kuussa korkoa va menemmekö Erm:ään. " "Jossan vaheessa vestntäpoltkkaa löysennettn. Akasemmn okeastaan van paajohtaja anto lausuntoja. Stten hyväksyttn ja jopa käskettn keskesä osastopäällkötä osallstumaan keskusteluun. Aka ajon kun tul rstrtasa lausuntoja. Nyt puhutaan aka paljon samalla suulla. Päällköt
ovat oppneet, että ne evät turhaan auo suutaan. Kun lunta tulee tupaan, snä varoo stten. " "Vastuuhan on selkeäst johtokunnalla, mutta johtokunta e ole ana käytettävssä, evätkä he ana halua antaa lausuntoja. Sllon on järkevää, että lehdstö tarvtsee ja haluaa tetoa, e vo jatkuvast sottaa pääjohtajalle lausuntoja varten. KyllähLn osastopäällköden ptaa pystyä se tekemään. Jos menee peleen, ne saavat turpnsa sta. Jotka e halua ta uskalla kommentoda ovat hljaa. Vastuu on työnnetty osttan alaspän. Tottaka merkttävät lnjapuheet tulevat ylhäältä. Osastopaallköt kommentovat vähän reunalla oleva, teknsluontosa lmötä. " "Kylla tässä on tettyä monpäsyyttä lmennyt. On hankalaa tetää, mka on henklökohtanen lausunto, mka on pankn lnjaa. Mutta kyllä esmerkks rahapoltkan osastopäällkön ptaa sllon tällön sanoa jotan. Olen avomemman nformaaton kannalla. Kylla yhteskunta kestää sen, että useamp henklö esttää näkemyksään. " Haastatellut olvat yksmelsä sta, että pankklasten tulee olla ulkosest lojaaleja. Tämä tarkottaa sta, että pankn ulkopuolella e keskustella pankn lnjan vastasest tärkessä asossa, jota ovat valuuttakursskysymykset ja korkopäätökset. Tosaalta huomodaan, että nässä kysymyksssä yhtesen lnjan löytämnen edellyttää tehokasta ssästä vestntää: selvää johtokunnan näkemystä sta, mka on pankn lnja. "Pankssa vodaan käydä ssästä keskustelua. Mutta kun pankk on tehnyt päätöksensä ja lnja on lmotettu, ekonomsten - keskuspankn vrkamesten -tulee olla ulkosest lojaaleja. E vo menna sanomaan lehtmehelle, että pankk päätt nan, mutta mnä olen er meltä. Jos tulee lähtemättömä rstrtoja, täytjy harkta uutta työpakkaa." "Pankkekonomstelle e vo menna juttelemaan kapakassa, että markka on ylawostettu, mutta meäun johto e usko sta, vakka olen kunka yrttänyt tätä sanoa. Pankklaslla ptäs olla tähän myös oma ntress: jos nan sanoo, vestttää olevansa svuratella ja e-tärkeä henklö pankssa. " "Ssäsest ptaa olla krttnen. Sehän on talon suola, että ruokapöydässä käydään krttsä keskusteluja. " "Keskuspanksta e vo tulla ulos kun yks näkemys. Pste." "On selvää, että kukaan ulkopuolnen e tee eroa sen välllä, sanooko SP:n yln johto jotan ta yksttänen ekonomst. Pääkrjotuksn krjotetaan passvmuodossa, että 'SP:ssä katsotaan'. "
4.5 Ennusteden julksuus Suomen Pankk julkas ensmmäsen kerran lähvuosen nflaatoennusteen koronlaskun yhteydessa lokakuussa 1995. Teolla perusteltn tehtyä rahapolttsta päätöstä.tämän jälkeen ennusteesta on julkastu osa Markka- & talous-lehden pääartkkelssa. Ennusteden julksuuden sopvasta asteesta e löytynyt haastateltujen kesken yksmelsyyttä. Tosten melestä rahapoltkkaa vodaan tehda hyvn lman ennusteen julkstamstakn, kun taas toset evat löydä sen julkstamattomuudelle mtään perusteta. Kakk ovat tosn sta melta, että valtun lnjan tulee olla johdonmukanen. "Kun nflaatoennusteen julkstamnen on alotettu, sta ptas jatkaa: ptas srtyä säännöllsest julkstettavaan ennusteeseen. Esmerkks neljännesvuosttan Markka & talous-lehden julkstamsen yhteydessä. Artkkeln ptas lttää laadullsa arvota ennusteen taustaoletukssta, mutta välttää muden eksakten lukujen julkstamsta. Muuten focus srtys hntavakauden tavotteesta shen, että mten SP:n bkt-ennuste vakuttaa valton velkaan jne..." Ennusteen julkstamseen varauksellsest suhtautuneet haastatellut pelkäävät, että Suomen Pankn ennusteesta tulee tonen vrallnen ennuste valtovaranmnsterön ennusteen rnnalle. Tämä saattaa aheuttaa rstrtoja sekä tarpeta ennusteen "vlaamseen". Taustalla on myös pelko stä, että ennusteet menevät poskelleen, jollon akaa ja palstamllmetrejä tuhrautuu lkaa selttelyyn. Ennusteeseen lttyy myös metodolognen ongelma: shen e vo tehda oletuksa tehtävstä korkopäätökssta. "Rahapoltkkaa vodaan perustella lman ennusteen julkstamstakn. Konsstenttsuus on tärkeää. Joulukuun 1994 ja kesäkuun 1995 välsenä akana korkoa nostettn kolmast ja pärjättn han hyvn lman nflaatoennusteen julkstamsta. " "Suomen Pankn e kannata osallstua ennusteden kauneusklpaluun. Tästä syntys taas keskustelua, onko SP er melta kun halltus. Kun ennuste on salanen, pankssa uskalletaan rohkeammn analysoda, mkä medän oma näkemyksemme on. E tarvtse pelätä, jos ennuste on erlanen kun VM:llä. " "Tulee keltesä seurauksa. Huomataan, että nämä ennusteet ovat vrheellsä. Merktsee sta, että ptää knnttää huomota selttelyyn. Ennustevrheet johtuvat stä, että talouteen kohdstuu sellanen sokk, jota ennustushetkellä e votu tetää. On käynnssä rakennemuutoksa, joden taka vanhat käyttäytymsmallt evat pdä välttämättä pakkaansa. " "Ennuste on hyvä, kun se vanhenee muutamassa vkossa. Ennusteeseen kuuluu se, että rahapoltkassa e tapahdu mtään muutoksa. Ennuste tehdään sta varten, että johtokunta ols vsaamp tekemään päätöksä. Päätöksä e saa ennakoda. Ekä antaa omen meltymysten vakuttaa. "
Toset haastatellusta nakvät, että ennusteen julksuus on tärkeä osa lapnaqvaa rahapoltkkaa. Keskuspankn lsääntynyt tsenäsyys antaa tlaa myös ennustaa julksest er lalla kun valtovaranmnsterö. "Ol tarpeen mennä nän ptkälle. Että nflaato-käyrä ol vähän paksulla tusskynällä prretty, e nyt desmaaleja. Kyllä pankk vos pääosn ennusteensa julkstaa. Mun melestä se votasn kytkeä tähän nflaatotavotteeseen. " "Ennuste votasn julkasta säännöllsest. Akasemmn sta e tehty sks, että Suomessa e vo olla kahta vrallsta ennustetta. Kun pankk on tsenänen, mekn vomme varmaan ennustaa. Koordnaaton tarve on varmast olemassa lähnnä EMIn suuntaan." "Poltkan perusteet ptää olla kakken nähtävssä. Tämä parantas myös ennusteen laatua, koska shen suhtauduttasn er tavalla. Ennusteen luonnetta ptäs kyllä mettä. Nyt se on ollut panelaskelma, ennuste joka toteutuu, jos mtään e tema. Tällasen ennusteen esttämnen on hankalaa, koska sta e vo jälkkäteen arvoda. Metodologsa pontteja jota ptaa mettä, mutta ne evät estä ennusteen julkstamsta." "Julkasemnen on aka lalla makuasa, koska ennusteta tulee valtava määrä. Tetyllä tavalla on helpomp toma jos emme sta julksta, tällön emme asetu alttks krtklle ja vomme ptaa kortteja plossa. Jos ennuste julkastaan, stä vo lukea paljon tulevasuuden rahapolttsa toma. Tosaalta nytkn kerromme näkymstä suusanallsest. Julkstamnen antas ennusteelle lsää panoarvoa. Tekjät joutusvat panemaan oman pään vadlle tosella tavalla kun nyt." 4.6 Pankn mago - arvota ulkosen vestnnän onnstumsesta Monet haastatellusta arvovat Suomen Pankn kärsneen 90-luvulla suuren arvovaltatappon. Rahotusmarkknoden vapauttamnen, sta seurannut talouden ylkuumentumnen, tastelu markan arvon puolesta ja koettu pankkkrs lemaavat keltesest pankn ulkosta kuvaa. Keskuspankkren näkemykset olvat varsn tsekrttsa. "Rahotusmarkknoden vapauttamnen, talouden ekspanso ja knteän kurssn puolustamnen ovat suura taakkoja panklle, josta rrottautumnen kestää ptkaan. Suomen Panksta on tullut yhteskunnan sylkykupp, samanlanen kun presdentsta ta halltuksesta. Tapahtumat ovat hekentäneet Suomen Pankn magoa. " "Rahapoltkasta vestttämnen populäärst on erttän vakeata. Tässä jouduttn täyteen krsn, kun tasteltn markan arvosta - myös pankkkrsn yhteydessä. E kyetty lyhyeen, nasevaan ja ymmärrettävään vestntään. "
"Pankn kuva julksuudessa ol ptkaän arvovaltanen, mutta jotenkn mystnen ja etänen 80-luvun puolväln ast. Stten tul lberalsontvahe, sen jälkeen pankk- ja talouskrsn alku. Sna vaheessa me ryvettn pahan kerran." "Vestn välttämsessä on onnstuttu hyvn, joskus lankn hyvn. Hokemalla samaa asaa vodaan hrttää tsensä johonkn. Esmerkks knteän valuuttakurssn vestttämsessä onnstuttn aka hyvn, koska otettn valuuttaluottoja ja kärsttn. Kakk evät uskoneet,' mutta jotkut uskovat lankn hyvn. " "Vestntä on onnstunut aka huonost. Pankk on ana tähdännyt rahan arvon ylläptämseen, mutta käytännössä olemme eläneet devalvaatosyklstä toseen... Kellunnan akana on onnstuttu ehkä paremmn. Vestntä on ollut tehokkaampaa, vakka joskus vähän rstrtasta. Ylesawosana e vo olla kutenkaan kun huono. Keskuspankk e pysynyt saamaan akanaan päätöksentekjötä ja kansalasa lnjansa taakse, suurteollsuus ja ventteollsuus jyräsvät medat. Me havsmme nformuatosodan.kulutusjuh1a ol huono ja klseemänen vertaus, jonka hmset ottvat henklökohtasena loukkauksena. " $ "Nyt tedetään, että nflaatotavote on olemassa. Sna e ole onnstuttu 1 1 täydellsest, että tavotteelle ols saatu ylenen hyväksyntä. Slle saattaa olla suuremp hyväksyntä tavallsten hmsten joukossa kun yrysmaalmassa. d Seltä kuuluu edelleenkn äänä, jotka peräänkuuluttavat pentä nflaatota. " * Taulukko 2. Ecu-kytkennastä kellutukseen 199 1 7. kesäkuuta markka knntetään Ey:n valuuttaykskköön ecuun. 14. marraskuuta Suomen Pankk päästää markan välakasest kellumaan. 15. marraskuuta markka devalvodaan 12.3 prosentlla. 1992 5. huhtkuuta Srkka Hämälänen nmtetään Suomen Pankn paäjohtaj aks. 8. syyskuuta markka lasketaan kellumaan. Uskottavuuden jälleenrakennus on pankklasten näkemysten mukaan onnstunut kellutuksen akana varsn hyvn. Luottamusta ovat herättäneet muutokset pankn johdossa ja rahapoltkan lnjan rakentamnen nflaatotavotteen ympärlle. Imagon kohenturnnen rppuu useden melestä stä, kunka hyvää rahapoltkkaa pankk kykenee harjottamaan ja kunka Suomen talous - ertysest työttömyysongelma - kehttyy. "Luottamus on palautunut yllättävän nopeast, joka johtuu varmaan paljon johtokunnassa tapahtunesta muutokssta. Srkka on ottanut asan solla panolla eslle. Tonen tekjä on nflaatotavote:se on antanut luun, jonka ympärlle tedotus on votu rakentaa. Tämä on onnstunut paljon paremmn kun olosuhtesn nähden vos kuvtella. "
"Nänä vakenakn vuosna Suomen Pankn asantuntjota on arvostettu. Vrheet olvat enemmänkn yläpään väärää poltkkaa... mago on aka hyvä. Välllä on sellasta, että olsmme vähän erstäytynetä. Suurta magoongelmaa e ole. " "Keskuspankn ptäs antaa tsestään sellanen kuva postvsessa melessä, että se pyrk yhteseen hyvään, ekä tekemään kusaa hmslle ja poltkkaa, joka vodaan osottaa vääräks, Tassa on tekemstä velä Suomessa." "E vo ajatella, että pankn tehtävä ols ptaa oma magonsa mellyttävänä. Tedetään, että hommaan kuuluu se, että on akoja, jollon e voda mellyttää suurta ylesöä. Nn kauan kun on tsenästä rahapoltkkaa, tulee tlanteta, jossa joudutaan tekemään tomenptetä, jotka evät ole kansalasten melestä kvoja. " "Imago ptää rakentaa sen ympärlle, että medan enssjanen tehtävämme on rahataloudellnen vakaus. Stä seuraavat muut. Emme halua kurttaa asunnonostaja, lapsperhetä. Tassa suhteessa pankn mago on parantunut nflaatotavotteen myötä. Mutta on vaarallsta uskoa, että se on pysyvää. Nyt korkoja on laskettu, mkä on koettu mellyttäväks. Koron nousu synnyttää efektn, joka suuren ylesön slmssä hekentää magoa. Kesäkuun koronnosto ol magomelessä epälyttävn. " "Imagon ptaa olla sopusonnussa tavotteden kanssa, mhn pyrtään. Vakauteen pyrkva keskuspankk e vo olla mkään vhdetomsto ta vtsnkertomslatos. " "SP:n ptaa todeta, että se e ole polttnen latos. Suomen Pankk e ole latos, jonka kanssa keskustellaan, mnkälasta poltkkaa harjotetaan. Rahapoltkka e ole sellanen alue. Jos tomttajalle tämä e ole selvnnyt, medan tedotus on ollut tässä suhteessa puutteellsta. E keskuspankn kuulu olla kansan keskuudessa. " Haastateltuja pyydettn kertomaan myös, mllä adjektvlla he kuvaavat tse Suomen Pankka. Ylesrnrnät adjektvt lttyvät pankn perustehtävään rahan arvon vakauteen. Selväst korostu myös näkemys tsestä eräänlasena "khkottomana ammattlasena". Haastatellut käyttvät samansuuntassta havannosta sekä myöntesä että keltesä sävyjä: joku näk tetyn tsevarmuuden myöntesenä, joku vttas kentes lan suureen "besserwssersmn". Myös "vleäy' ja "kylmäyy ssältävät erlasen vestn samasta asasta. Adjektvt on koottu taulukkoon kolme. Taulukko 3. Pankklasten melkuva Adjektveja, jolla haastatellut kuvalvat pyydettäessä Suomen Pankka luotettava, turvallnen, vakauteen pyrkvä, vahva tsevarma, matetonen, kunnanhmonen --- epävarma, hajananen khkoton, vleä, kylmä, erstynyt ammatttatonen, pätevä, faktaorentotunut, suunntelmallnen, Besserwsser modern, myöntenen, arvostettu
1 Haastateltujen pankklasten lnja EMU-tedottamsesta ol varsn yhtenänen. Haastatellut kokvat, että Suomen Pankn e tule aktvsest ottaa kantaa talous- ja rahalttoon. Pankn tomntaa säätelevät Maastrchtn sopmus ja halltuksen päätös pyrkä EMUun ensmmästen maden joukossa. Pankn rool EMU-tedotuksessa on slt suur, mkä johtuu rahapoltkan tuntemuksesta ja stä, että Euroopan rahansttuutt vest Suomessa paljolt Suomen Pankn vätyksellä. Tutkmuspuolella pankn tulee tarjota haastateltujen mukaan e-värttynyttä tetoa EMUn vakutukssta Suomen talouteen ja hmsten jokapäväseen elämään. "Suomen Pankk on EMU-kysymyksessä lojaal halltukselle ja eduskunnalle. EMUa e saa aggressvsest markknoda, hmsä e saa avopestä. E voda sanoa, että tavas on metä odottamassa. MyösWn e voda sanoa, että halltus on huonolla jäljllä, että tää on todella paska juttu Suomen taloudelle... Pankn on osallstuttava keskusteluun." "Suomalaset ovat nn valstuneta, että propaganda e hehn pure. Pankk vo kayda objektvsta EMUn hyötyja ja hattoja analysovaa keskustelua. " "Pankn e pdä kayda uskonsotaan EMUn puolesta ta stä vastaan." "Tehtävä nformoda, mta matkan varrella tapahtuu, mten keskuspankken valmsteluyö etenee. Myös ennakovaa tedottamsta kosken kolmatta vahetta ptää harjottaa. Etenkn sellasten kysymysten osalta, jotka koskevat keskuspankka. Ols hyvä, että kansalaslla ols paljon tetoa myös han käytännön asosta. Ehän kansalasa knnosta se, tuleeko epäsymmetrnen sokk va e. Kansalasa knnostavat konkreettset kysymykset. "! 1 I!, l "Jossan vaheessa oltava joku EMU-pste ta palvelupste. Ihmset vovat alkaa hätäänya, kun markka katoaa." "Suomen Pankk pyrk vakaaseen rahaan. EMU ajaa samoja päämäärä kun pankkkn. EMU on sopusonnussa SP:n tavotteden kanssa. Asaan ltyy myös ylkansallsta valtaa ja vallansrtoa, shen pankn e ehkä kannattas ottaa kantaa. " "Jos kansalasmelpde käänys EMU-vastasest, SP vos osallstua keskusteluun. SP vos todeta, että uskomme EMU:n olevan hyväks Suomen taloudelle, snä ajetaan samoja päämärä kun mta me ajamme tänä pävänä. Votasn todeta myös, että ulkopuolelle jäämnen vo olla hankalaa. Polttsa kannanottoja e saa tehdä. "
5 Pankklasten näkemyksä talousjournalsmsta 5.1. Ylestä Tonen oso pankklaslle tehdystä kysymyksstä kästtel talousjournalsma. Keskesä aheta olvat muun muassa seuraavat journalsmn tehtava, journalstn loppuasakas, hyvän journalstn prteet sekä talousjournalsm ja rahapoltkka. Tarkotuksena ol hahmottaa Suomen Pankn edustajen kästyksä journalsmn tehtavasta yhteskunnassa, ja sta, kunka paljon he tuntevat journalststa prosessa. Jos tedottamnen on luonnollnen osa rahapoltkkaa, myös tedotusväneden tomntaa ptäs tuntea. Pankklasten kärjekkämmät näkemykset estetään uudestaan luvussa setsemän "vättenä", jota haastatellut taloustomttajat savat myöhemmn vuoropuhelun tapaan kommentoda. Tarkotuksena ol selvttää, mten kahden ryhmän kästykset journalsmsta mahdollsest eroavat, ja antaa pankklaslle kuva stä, mta kahdeksan keskestä taloustomttajaa työhönsä suhtautuvat. 5.2 Journalsmn tehtava ja hyvä taloustomttaja Ylesest haastateltujen kästykset journalsmn tehtavasta ja taloustomttajen käytännön työstä olvat varsn krjavat. Pankklasten varmuus, joka esnty tedotuspoltkan tehtävä pohdttaessa, vähen. Näkemykset hejastelvat paljolt oma kokemuksa tomttajsta, jota työssä ol kertynyt. Jotkut asettuvat myös lukjan, katseljan ta kuunteljan asemaan. Journalsmn tehtävää pohdttaessa monet korostvat tedon välttamstä. Keskustelun herättämnen manttn myös tedotusvälneden tehtäväks, mutta harvemmn. "Informaaton ja melpteden levttämnen" "Uutsten valttamnen ja taustojen tutkmnen." "Journalsmn tehtava on valttaa yhteskunnan asota selkeassa muodossa kansalaslle ja nostaa esn keskusteluaheta. " "Journalsmn jalo tehtava on tedon lsäämnen. Käytännössä journalsmsta on tulossa yhä enemmän vhdettä. " "Journalsmn tehtava on vaan valttaa suuremmalle joukolle hmsä ntä kasyksa, mta organsaatolla, asantuntjolla ja mulla kansalaslla on yhteskunnasta. Tehtävänä e ole mkään totuuden etsmnen." "Valttaa okeata tetoa kansalaslle. Ja okeata tetoa. Se on tehtava. Me elämme länsmasta demokrataa, jossa journalsten päätehtävä e ole välttää sta tetoa, mta vranomaset haluavat valtettavan, vaan tetenkn okeata tetoa ptää jakaa. En vätä, ettevät vranomaset tse haluas jakaa okeata tetoa, mutta journalsten tehtävänä e ole tommnen vranomasten puhetorvena, vaan okean tedon välttäjänä."
Lahes kakken haastateltujen melestä journalstn loppuasakas on kansalanen. Osa rajas loppuasakkaan tarkemmn tedotusvälneen käyttäjäks, esmerkks sanomalehden lukjaks. "Kyllä journalstn loppuasakas on kansalanen. Tassa roolssaan journalstlla on valtava vastuu, jota journalstt evät usen tunnusta. Tomttajalla on paljon enemmän valtaa kun poltkolla, puhumattakaan vrkamehestä. Kuva maalmasta välttyy kansalle journalsten kautta... Journalst joutuu pakost valtsemaan asota ja käyttämään valtaa." Hyvän tomttajan prteena haastattelussa korostu asantuntemus. Muta adjektveja olvat muden muassa selkeys ja luotettavuus. Ylesest tomttajan työssa koettn hyvks omnasuuksa, jota korostettn myös omassa työssa. Hyvästä tomttajasta estettydm näkemyksn ssälty rstrtasuuksa. Esmerkks sama henklö, joka rajas tomttajan tehtäväks "van välttää tetoa" kapas Suomeen Helsngn Sanomen kulttuurtomttajan Seppo Heknhemon kaltasa vahvast kommentova ja asantunteva tomttaja. Tassa saattaa lmetä keskuspankn työntekjän kaksjakosuus. Tosaalta hän on vrkames, joka tahtoo, että hänen sanomsaan e "väärstellä" julksessa sanassa. Tosaalta hän on asantuntja, joka arvostaa tetoa ja ajattelua omlla avolla. Haastateltavat korostvat hyvän tomttajan prteenä melko vähän oman 1 välneen hallntaa, ol se stten leht, rado ta televso. Myöskään nopeutta e tuotu I juurkaan esn, vakka se on elnehto ertysest nykyakasessa uutstomnnassa. I g "Pats että osaa krjottaa ja on kästys lehtmestyöstä (taloustomttajalla) B : ptäs olla melken ekonomstn koulutus. " "Arvostan journalstessa stä, että ne osaa tehdä hyvä juttuja ja vestttää asota e-asantuntjolle. Sehän on nden homma. Arvostan journalsteja, jotka pkkusen funtsaa tse." Taulukko 4. Pankklasten näkemyksä hyvästä taloustomttajasta adjektveja, jolla haastatellut kuvalvat pyydettäessä hyvää taloustomttajaa ammatttatonen, asantunteva, taloustomttajalla melken ekonomstn koulutus osaa krjottaa, naseva, selkeä lahjomaton, krttnen, avarakatsenen --- luotettava erottaa faktat melptestä rehellnen kunnanhmonen
5.3. Talousjournalsm Haastatellut seuraavat jo työnsä puolesta paljon tedotusvälnetä. Keskesä ovat pankssa jaettava lehdstökatsaus ja sähköset tetojärjestelmät. Haastateltujen talousjournalsmn kohdstama krtkk ol varsn tyypllstä: meda ets sensaatota, väärstää, sekottaa asota ja pelaa omaa pelään. Ylesest talousjournalsmn tason nähtn nousseen. Monet haastatellusta katsovat journalsma "omsta lähtökohdsta" käsn. Asantuntevuus korostu ehka osn sks, että se on arvostettu prre keskuspankktomnnassa. "Päväkohtasest suomalanen talousjournalsm pom hyvn (joskus kusallsenkn hyvn), mutta pohjavrrat jäävät helpost huomaamatta. Tomnta on hyvn lyhytjäntestä. " "E-mustavalkonen analyys taloudesta on harvnasta. Tämä johtuu asakaskunnan penuudesta, penstä markknosta. Journalstn ptää lmesest olla pkkusen kallellaan keltasen lehdstön suuntaan." "Jatkuvast hämmentävä suomalasessa journalsmssa se, että laatulehdssäkn näkee ltapävälehten tyylä. Yrtetään tehdä soja otskota, skuuppeja. Henklöt saavat lan suuren rooln." "Klpalutlanne krstyy ja tyyl muuttuu repvämmks. Johtaa usen shen, että tyhjästä täytyy nyhjästä. Etstään rstrtoja esmerkks aheesta onko Suomen Pankk er meltä kun valtovaranmnsterö. Semmosella tehdään juttuja. " "Ongelma on se, että tedotusvälneet puhuvat nn höpönpöppöö... väärstävät. Kyllä nossa poltkkojen harmst~ksssa on perää. Tedotusvälnellä on tapumusta hakea sensaatota, kenotekosa näkemysrstrtoja. " "Suomessa pääsee helpommn julksuuteen selväst vähemmstönä olevat melpteet, jotka myyvät lehtä. Herää epälys, onko kansalaslle välttynyt täysn okea kuva sta melpdekrjosta, mkä valltsee. " "Talousjournalsmn taso on keskmäärn aka hyvä. Onhan sellä tomttaja, jotka ovat vähän ulalla. Kyllä parhammat tomttajat tetävät hyvnkn tarkkaan mten talous tom.hellä on kauheast tetoa, en vo valttaa. Hella on akapula, evätkä he pysty olemaan nn täsmällsä ja tarkkoja kun me joskus haluasmme. Evätkä he ehka valtäkään tarkkuudesta. Hellä on tosenlaset päämäärät. Joskus paremp olla rafaava ja yksnkertanen kun tarkka. Se kuuluu asaan, e sta kannata murehta." Ylenen havanto haastateltujen keskuudessa ol se, että talousjournalsmn taso on parantunut ja vaatmukset kasvaneet. "Taloussvut ovat kehttyneet. Valtettavan nformaaton määrä on 1sään~)nyt. Lehdstö on tarttunut haasteeseen. Kapasn kutenkn ajankohtasen tedon