Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere 4.5.2015 Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala
Lähtökohtana Suomen talouden ahdinko 2
EU:n komissio: BKT:n kasvuennusteet vuodelle 2015 Muutos-% edellisestä vuodesta % Lähde: Kuntaliitto/Kietäväinen 3 4.5.2015 Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala
Kokonaistuotannon supistuminen selittyy teollisuustuotannon supistumisella Arvonlisäyksen muutos vuodesta 2007 4
Tilanne ei korjaannu ilman viennin elpymistä Tarvitaan parempaa työllisyys- ja tuottavuuskehitystä ja tätä on tavoiteltava. Vienti ja sille perustuvat investoinnit on ainoa kestävä kasvun pohja. Tämä on ratkaisevaa myös julkisen talouden vakautumisessa. Julkisen talouden hoitoa ei kuitenkaan voi laskea optimististen odotuksien varaan. VM/KO:n arvion mukaan talous kasvaa lähivuosina keskimäärin vain runsaan prosentin vuodessa sopeutustoimien jälkeen vielä vähemmän. Hyvinvointivaltion palvelut ja etuudet tulee mitoittaa tämän mukaan. Lähde: Valtiovarainministeriö 5
Julkisen talouden tasapainoa vahvistettava ensi vaalikaudella noin 3 %/BKT Ilman uusia sopeutustoimia julkisen talouden alijäämä supistuu, mutta jää kauden lopussakin lähelle 3 %/BKT tasoa. Julkinen velka lähestyy 70 %/BKT. Finanssipolitiikan liikkumatilan palauttamiseksi: Kuntatalouden velkaantuminen pysäytettävä 10 %/BKT tasolle. Valtiontalouden velka kahdessa vaalikaudessa 40 %/BKT tasolle (nyt 50 %/BKT) Edellyttää: Valtion ja kuntien tasapainon palauttamista vuoteen 2019 mennessä. Menoja hillitseviä toimia myös seuraavilla hallituskausilla. Lähde: Valtiovarainministeriö 6
6 mrd. euron sopeutus ensi vaalikaudella Valtiontalouden tasapainottaminen vuoteen 2019 mennessä voidaan toteuttaa sopeuttamalla menoja ja/tai tuloja yhteensä noin 4 mrd. eurolla ensi vaalikauden aikana. Sopeutuksen tulee painottua menoleikkauksiin. Kuntatalouden tasapainottaminen edellyttäisi noin 2 mrd. euron sopeutusta vuoteen 2019 mennessä. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsittava sekä toimintaa tehostettava. Näille asetettava määrälliset tavoitteet. Kunnallisverotus ei saisi kiristyä muuten paine työllisyyteen. Lähde: Valtiovarainministeriö 7
Uusi arvio kestävyysvajeesta on noin 5 % suhteessa kokonaistuotantoon Julkisen talouden tulojen ja menojen välillä pitkällä aikavälillä 5 %/BKT (noin 10 mrd. euroa) epätasapaino. Edellinen arvio (9/2014) oli noin 4 %/BKT. Eläkeuudistus vähentää menopainetta ja lisää tuloja pitkällä aikavälillä noin 1%/BKT mutta heikentynyt julkisen talouden tasapaino nostaa lähtölavaa noin 2 %/BKT: Vuoden 2014 toteuma odotettua heikompi. Keskipitkän aikavälin kasvunäkymä jonkin verran heikentynyt. Korkonäkymä edelleen laskenut, mikä supistaa työeläkesektorin ylijäämää. Lähde: Valtiovarainministeriö 8
% 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Veroaste (verojen suhde BKT:een), % vuosina 1975-2016 Veroaste Sosiaaliturvamaksut Valtion muut verotulot Kuntien valtionosuudet Kuntien verotulot 75 80 85 90 95 00 05 10 15** Lähde: Vuodet 1975-2013 Tilastokeskus, ennusteet VM 9
BKT:n määrän muutos ja työttömyysaste 1985-2016, % % 15 10 5 0-5 -10 BKT:n määrän muutos Työttömyysaste 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Vuodet 1985-2013 Tilastokeskus, ennusteet VM 10
Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2016 Laitos Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotasoajankohta muutos myys- indeksin Inflaatio, % 2014/2015 % aste, % muutos, % Lähde: Kuntaliitto Handelsbanken Suomen Pankki OP-Pohjola Euroopan komissio Aktia Nordea Danske Bank PTT PT ETLA VM joulukuu 1,5 8,6 1,3 1,7 joulukuu 1,0 8,2 1,2 1,2 tammikuu 1,7 8,7 1,0 helmikuu 1,4 8,8.... maaliskuu 1,4 8,9 1,2 1,2 maaliskuu 1,5 9,0 0,8 1,1 maaliskuu 1,5 8,8 1,1 maaliskuu 1,4 8,8 1,3 0,9 maaliskuu 1,6 8,7 1,5 maaliskuu 1,6 8,6 1,7 1,0 huhtikuu 1,4 8,6 1,3 1,4 0,6 1,0 1,2 11
Tampereen tilinpäätös 2014
Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS -19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013) 13
Henkilöstö Milj. euroa TP 2013 TA 2014 VS 2014 TP 2014 TP14/ TP13 % TP14/ VS14 Palkat ja palkkiot -507,1-509,5-518,2-515,4-8,2 1,6 2,8 Eläkekulut -131,3-132,4-133,4-131,9-0,6 0,4 1,6 Muut henkilösivukulut -29,5-30,0-30,8-29,7-0,2 0,8 1,1 Yhteensä -667,9-671,8-682,4-677,0-9,0 1,4 5,4 Merkittävin kasvutekijä (8,9 m ) oli Oriveden yhteistoiminta-alueen laajeneminen terveyspalveluihin 1.1.2014 alkaen Vuonna 2013 on maksettu Tehy-ratkaisusta johtuvia takautuvia korvauksia n. 3,5 m vertailukelpoinen kasvu oli 3,6 m (0,5 %) vuoteen 2013 verrattuna Taloudellisiin syihin perustuvien palkattomien vapaiden (21 107 henkilötyöpäivää) palkka- ja sivukuluja vähentävä vaikutus oli 2,2 m vuonna 2014. 14
Rahoituslaskelma INVESTOINTIEN TULORAHOITUS- PROSENTTI 38,9 % TA:n 49 %:n tavoite ei toteutunut, sillä tavoitteessa ei huomioitu investointien TA-muutoksia. Ilman Lielahden 26,0 m maanhankintaa tulorahoitusprosentti oli 44,3 % TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITUSTARVE -125,9 M Toiminnan ja investointien rahoitusalijäämä katettiin kassavaroista. 15
Nettoinvestoinnit ja vuosikate 250 200 150 100 50 0 TP-00 TP -01 TP -02 TP -03 TP -04 TP -05 TP -06 TP -07 TP- 08 TP -09 TP -10 TP -11 TP -12 TP -13 TP -14 Nettoinvestoinnit 120 139 119 129 137 141 116 119 163 132 150 126 186 142 214 Vuosikate 94 111 127 78 89 86 90 117 129 70 105 68 41 67 83 16
Lainamäärän kehitys Milj. euroa 450 400 350 300 250 200 150 100 50 euroa/as. 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lainakanta 202,6 218,3 199,3 196,4 283,0 312,1 323,1 364,1 393,5 374,7 /asukas 992 1055 959 937 1338 1464 1502 1675 1785 1679 0 17
Konsernin nettoinvestoinnit ja vuosikate 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 TP- 08 TP -09 TP -10 TP -11 TP -12 TP -13 TP -14 Nettoinvestoinnit 253,6 248 226 278 290 297 330 Vuosikate 182 140 233 177 150 183 209 18
Konsernin lainakanta 1400,0 6 000 1200,0 5 000 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 4 000 3 000 2 000 1 000 0,0 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Lainakanta, milj. 680,2 698,1 771,1 751,8 789,5 877,8 1234,1 1255,0 /asukas 3 272 3 332 3 646 3 527 3 669 4 037 5 598 5 624 0 19
Suurten kaupunkien tilinpäätöstietoja
Tilikauden tulos ja nettomenojen kasvu-% % Milj. euroa 250 236,6 5,0 200 150 4,1 0,2-0,1 3,1 2,1 Tilikauden tulos, milj. 3,1 2,7 0,5 1,5 3,1 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 100-1,0-2,0 50 0-50 21 21,3 6,1 2,1-4,1-3,9-13,6-17,5-6,2-19,3-25,2 Espoo Helsinki Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa -3,0-4,0-5,0-6,0-7,0 21
Milj. euroa 600,00 500,00 Vuosikate, Investoinnit, Investointien tulorahoitusprosentti 549 481 88 100 Vuosikate Investoinnit % 120,00 100,00 400,00 300,00 200,00 100,00 0,00 68 68 320 52 45 41 39 218 190 185 30 159 117 23 110 75 81 75 83 79 80 40 43 53 40 8 51 31 6 Espoo Helsinki Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 22
Lainakanta ja konsernilainat /asukas Euroa 10 000 9 000 8 000 8 251 7 949 7 961 8 194 8 526 Lainat /asukas 9 461 7 000 6 755 6 000 5 854 5 624 5 305 5 000 4 445 4 000 3 000 2 000 1 364 2 540 2 948 2 097 3 848 2 843 3 266 3 314 2 774 1 679 2 942 1 000 0 Espoo Helsinki Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa 23
Vuoden 2014 tilinpäätöstietoja Asukasmäärä 265 646 621 600 135 803 86 477 107 562 103 811 196 194 83 528 223 134 183 991 210 720 Toimintakatteen muutos-% 4,1 0,2-0,1 3,1 2,1-6,2 2,7 3,1 0,5 1,5 3,1 Vuosikate, milj. euroa 117,1 480,7 39,6 5,5 43,0 53,0 75,2 31,1 83,3 50,5 79,9 Vuosikate/Poistot, % 100 118 74 24 87 152 75 98 94 86 103 Vuosikate, /asukas 441 773 292 64 400 510 383 372 373 274 379 Tilikauden tulos, milj. 6,1 236,6-13,6-17,5-4,1 21,0-25,2 21,3-19,3-3,9 2,1 Investointimenot milj. -320,2-548,5-40,4-32,1-72,2-80,7-185,3-109,7-217,5-78,6-159,0 Investoinnit / asuka 1205 882 297 371 671 777 944 1313 975 427 755 Investointien tulorahoitus, % 45 88 100 18 48 68 41 30 39 68 52 Omavaraisuusaste, % 81 78 49 53 57 44 64 61 67 51 39 Lainat /asukas 1 364 2 540 2 948 2 097 2 843 5 854 3 266 2 774 1 679 2 942 5 305 Lainasaamiset 31.12., milj. 286 2 087 226 40 136 368 214 149 105 325 293 Yli-/alijäämät, /asukas 1 396 7 240 432 39 1 193 1 211 4 248 943 2 592 701 1 681 KONSERNI Tilikauden tulos, milj. 7,2 295,5 4,7 9,8-32,3 3,2 18,4 26,2 44,2 Lainakanta 31.12., milj. 2 192 4 941 1 072 333 881 885 872 427 1 255 1 242 1 994 Lainat, /asukas 8 251 7 949 7 961 3 848 8 194 8 526 4 445 3 314 5 624 6 755 9 461 Lainasaamiset 31.12., milj. 213 472 3 5 0 8,5 1 3 5 65 198 24
Investointitason määrittely
Investointityöryhmän toimeksianto Vuoden 2015 talousarvio, sivu 17 - Taloussuunnitelmakauteen sisältyy merkittävä määrä investointeja. - Investointitason mitoittamiseksi paremmin kaupungin taloudellisiin resursseihin perustetaan investointiryhmä, jonka tehtävänä on valmistella erilliset investointikatot sekä toimitiloista että kaupunki-infrasta seuraaville kymmenelle vuodelle. - Kaupungin johtoryhmä toimii työn ohjausryhmänä. - Investointien tasoa määriteltäessä otetaan huomioon mahdolliset maankäyttötulot ja muut rahoitustulot. - Investointikaton ulkopuolelle jää maanhankinta. - Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä investointikatosta. 26
Investointityöryhmän toimeksianto Poimintoja pormestarin päätöksestä investointityöryhmän perustamisesta: - Peruskaupungin ja liikelaitosten suunnittelemien investointien kokonaismäärä 2015 2029 nousee lähes 3,1 miljardiin euroon. - Kaikkia investointeja ei ole mahdollista toteuttaa suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa. - Investointien suunnittelussa tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota investointien aiheuttamien pysyvien käyttötalousvaikutusten arviointiin. - Kaupungin kannalta merkittävin investointien tarkastelutarve kohdistuu erityisesti katu- ja liikenneinvestointeihin sekä kaupungin toimitilojen toteuttamiseen. - Näiden investointien priorisointia ja määrän ohjaamista investointikatolla tulee selvittää. 27
Investointitason määrittelystä Poimintoja kaupunkistrategiasta: Kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään, aluekeskuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville ja etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle. Kaupungin asuntokanta ja asuinalueet houkuttelevat monipuolisuudellaan ja tarjoavat mahdollisuudet kestäviin elämäntapoihin ja yhteisöllisyyteen. Kaupungissa on riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, opiskelijaasuntoja ja asumispalveluja erityisryhmille. Joukkoliikenne ja pyöräily ovat sujuvia liikkumisvaihtoehtoja. Kaupunkiraitiotie on joukkoliikenteen kärkihanke. Kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään, aluekeskuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville ja etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle Keskusta on elinvoimainen ja viihtyisä. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne sekä maanalainen pysäköinti ovat sujuvia. Keskustan uudis- ja täydennysrakentamista toteutetaan laadukkaasti. Kaupungin kehitykseen investoidaan. Investoinneissa pidetään etusijalla hankkeita, jotka mahdollistavat kaupungin kestävän kehityksen. 28
Investointitason määrittelystä Kaupunkistrategiassa asetettu kaupungin kasvutavoite edellyttää isoja investointeja sekä palvelutiloihin että infraan. Kaupunkistrategian kasvutavoite ja investointitason reilu madaltaminen ovat ristiriidassa keskenään. Investointikaton asettamisessa on löydettävä tasapaino näiden kahden tavoitteen kesken 29
Kiitos