Maakuntakierros syksy Valtakunnallinen diasarja

Transkriptio

1 Maakuntakierros syksy 2015 Valtakunnallinen diasarja

2 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2015

3 BKT:n määrä, 2007=100 3 Lähde: Nordea Markets, Macrobond

4 Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2015 Laitos PTT PT ETLA Euroopan komissio Suomen Pankki VM Aktia OP-Pohjola Nordea Handelsbanken Danske Bank VM Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotaso- Inflaatio, ajankohta muutos myys- indeksin % 2015 % aste, % muutos, % maaliskuu 0,4 9,0 1,2-0,3 maaliskuu 0,8 8,9 1,1 maaliskuu 0,5 8,8 1,1 0,3 toukokuu 0,3 9,1.... kesäkuu 0,2 9,1 1,1 0,1 elokuu -0,5 9,6 1,0 0,0 elokuu -0,3 9,4 1,2 0,1 kesäkuu 0,3 9,3 1,1 0,1-0,2 syyskuu -0,3 9,6 1,0-0,2 syyskuu -0,2 9,5 1,1-0,3 syyskuu 0,0 9,6 1,1-0,1 syyskuu 0,2 9,6 1,1-0,1 4

5 Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2016 Laitos PTT PT ETLA Euroopan komissio Suomen Pankki VM Aktia OP-Pohjola Nordea Handelsbanken Danske Bank VM Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotaso- Inflaatio, ajankohta muutos myys- indeksin % 2015 % aste, % muutos, % maaliskuu 1,4 8,8 1,3 0,9 maaliskuu 1,6 8,7 1,5 maaliskuu 1,6 8,6 1,7 1,0 toukokuu 1,0 9,0.... kesäkuu 1,2 8,9 1,2 1,1 elokuu 0,5 9,8 0,8 1,0 elokuu 0,8 9,4 1,2 syyskuu 0,5 10,0 0,8 0,6 syyskuu 1,0 9,6 1,0 0,8 syyskuu 0,8 10,0 1,1 1,2 kesäkuu 1,4 9,0 1,1 1,2 0,6 1,0 syyskuu 1,3 9,4 1,2 1,1 5

6 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2019 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

7 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuosi 2014 Tilastokeskus, vuosien ennusteet VM (Kuntatalousohjelma ).2011 Prosenttia: BKT, määrän muutos -0,4 0,2 1,3 1,4 1,3 1,2 Palkkasumman muutos 0,3 0,5 1,5 1,7 2,2 2,5 Ansiotasoindeksin muutos 1,4 1,1 1,2 1,2 1,7 2,1 Työttömyysaste 8,7 9,6 9,4 9,1 8,7 8,3 Kuluttajahintojen muutos 1,0-0,1 1,1 1,5 1,8 2,0 Kuntien kustannustason muutos 0,5 0,6 1,2 1,1 1,7 2,1 Valtionosuusindeksin muutos 1,5 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 0,7 0,8 1,1 1,2 1,7 2,0 Ennusteet huhtikuussa 2015 (Kuntatalousohjelma): BKT, määrän muutos -0,1 0,5 1,4 Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos 0,6 1,4 1,5 1,2 1,6 1,3 Työttömyysaste Kuluttajahintaindeksin muutos 8,7 1,0 8,8 0,3 8,6 1,4 Kuntien kustannustason muutos 0,8 0,9 1,3 1,5 1,9 1,5 8,3 1,7 1,4 1,3 2,3 1,8 7,9 1,8 1,8 1,2 2,5 2,0 7,6 1,8 2,0 7

8 Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos (painelaskelman mukaan) Tulorah. korjauserät -0,62-2,56-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,44 2,24 2,00 2,00 2,11 2,07 1,89 Investoinnit, netto -3,53-2,34-3,57-3,61-3,61-3,61-3,61 Rahoitusjäämä 2) -1,09-0,10-1,57-1,61-1,50-1,54-1,72 Lainakanta Rahavarat ,45 20,63 8,29 0,21 2,69-2,63 0,37 0,43 15,55 5, * -26,67 21,18 8,20 0,17 2,88-2,64 1,92 2,16 16,53 5, ** -28,07 21,78 8,23 0,24 2,18-2,64 0,27-0,19 18,20 5, ** -28,54 21,67 8,84 0,21 2,18-2,74 0,27-0,29 19,91 5, ** -28,64 22,11 8,64 0,19 2,30-2,84 0,27-0,27 21,51 5, ** -30,29 23,73 8,54 0,10 2,07-3,04 0,27-0,70 24,97 5,30 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1,7 mrd. euroa. Vuonna 2015 liikelaitosten yhtiöittäminen heikentää toimintakatetta arviolta 0,45 mrd. euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 8 1) 1) 2018** -29,45 22,86 8,70 0,15 2,26-2,94 0,27-0,42 23,15 5,31 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM

9 Kuntien verotulot vuosina , mrd. (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty samoina) Verolaji * 2015** 2016** 2017** 2018** 2019** Kunnallisvero 17,97 18,19 18,60 18,69 19,04 19,67 20,43 Yhteisövero 1,31 1,47 1,57 1,32 1,35 1,40 1,46 Kiinteistövero 1,36 1,51 1,61 1,66 1,72 1,79 1,84 Verotulot yhteensä 20,64 21,17 21,78 21,67 22,11 22,86 23,73 Muutos, %: Kunnallisvero 6,7 1,3 2,2 0,5 1,9 3,3 3,8 Yhteisövero 8,2 12,0 7,1-15,9 1,8 4,2 4,1 Kiinteistövero 7,2 11,0 6,5 2,8 3,9 3,8 3,1 Verotulot yhteensä 6,8 2,6 2,9-0,5 2,1 3,4 3,8 Tuloveroprosentti, keskim. 19,38 19,74 19,84 19,84 19,84 19,84 19,84 Yhteisöveroprosentti 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 29,49 35,56 36,87 1) 30,92 2) 30,34 30,34 30,34 1) Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kunnille on kompensoitu nostamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta vuodesta 2015 lähtien 1,81 prosenttiyksikköä 2) Kuntien yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyy vuonna Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM

10 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0 Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina , mrd. (arviot painelaskelman mukaan) Vuosikate Tilikauden tulos HSY:n perustaminen Liikelaitosten yhtiöittäminen ,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0 Vuonna 2010 tilikauden tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 0,95 mrd. euroa. Vuonna 2014 kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa tilikauden tulosta noin 1,7 mrd. euroa. 10 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM

11 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, ,0 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM ) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. Vuoden 2014 nettoinvestointien tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen. 11

12 Vuosien leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. euroa vuosina Kaudella OKM:n leikkaukset ovat noin 200 milj. euroa Tehdyt leikkaukset pienentävät valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9 mrd. euroa eli noin 18 %. Leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta 10,5 mrd. euroa peruspalvelujen valtionosuutta vuosina Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus (arvio) 12

13 Vuosien peruspalvelujen valtionosuusleikkausten Mrd. vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen 4,5 4,0 3,5 1,12 3,0 0,76 1,39 1,47 1,60 1,72 1,85 2,5 2,0 0,63 1,5 1,0 0,5 0, Vuosikate Valtionosuusleikkaukset vuositasolla Poistot Nettoinvestoinnit Ilman vuosien peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi myös vuosina tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 134 %) ja vuosikate riittäisi myös kattamaan nettoinvestoinnit. 13 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM

14 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM

15 Kuntien lainakannan muutos , milj "Syömävelka" 1) Muu lainakannan muutos * 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina syömävelkaa on otettu noin 600 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien lainakannan muutoksesta. 15 Lähde: Tilastokeskus

16 Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos ,83-38,50-26,67 21,17 8,20 0,17 2,88-2,64 1,92 2, ,52-38,59-28,07 21,78 8,23 0,24 2,18-2,64 0,27-0, ,83-39,37-28,54 21,67 8,84 0,21 2,18-2,74 0,27-0,29 muutos-%: Toimintatulot -0,6-11,1 2,9 Toimintamenot 0,4 0,2 2,0 Verotulot 2,6 2,9-0,5 Valtionosuudet -1,1 0,4 7, ,75-39,39-28,64 22,11 8,64 0,19 2,30-2,84 0,27-0,27-0,7 0,1 2,1-2, ,99-40,44-29,45 22,86 8,70 0,15 2,26-2,94 0,27-0,42 Vuosina 2014 ja 2015 tuloslaskelman eriin vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten sekä ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Vuonna 2014 liikelaitosten yhtiöittämisen on arvioitu parantavan tilikauden tulosta noin 1,7 mrd.. Vuonna 2017 toimintatuloja ja -menoja sekä valtionosuuksia pienentää perustoimeentulotuen laskutuksen ja maksatuksen siirto Kelalle. 2,2 2,7 3,4 0, ,28-41,58-30,29 23,73 8,54 0,10 2,07-3,04 0,27-0,70 2,7 2,8 3,8-1,9 16 Lähteet: Vuosi 2014 Tilastokeskus, Vuosien arviot VM

17 Sote Tero Tyni Ilari Soosalu Sanna Lehtonen

18 Isot asiat sotessa lähivuosina Sote-uudistus, merkittävyydessään aivan omassa luokassaan Muita merkittäviä asioita» Sote-budjettikehys» Tehtävien ja velvoitteiden vähennys Tulokset vielä laihoja» Henkilöstömitoitusten alentaminen säästöiksi muuttuminen riippuu toimintakäytäntöjen lisäksi myös valvontakäytäntöjen muutoksesta» Asiakasmaksujen korotus hallitusohjelma 150 miljoonaa euroa tarkoittaa keskimäärin noin 12 % korotusta soteasiakasmaksuihin» Toimeentulotuen Kela-siirto Ho-maininta, että laki tarkistetaan, mutta budjetti-infossa Soini toteaa, että toimeentulotuki siirretään Kelalle suunnitellusti» Omais- ja perhehoidon kärkihanke resursoidaan 95 miljoonaa, mutta samalla perusteella leikataan satsausta enemmän!

19 10/15: Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta 4/16: Järjestämislaki lausuntokierrokselle 10/16: HE eduskuntaan 1/19: Järjestämisvastuu sotealueille 19

20 Keskeisimmät talouskysymykset jakaantuvat kolmeen 1. Sote-alueen rahoitus Tärkein asia: kunnan rahoitusvelvollisuus on päättymässä Itsehallintoalueen verotusoikeus vai valtion rahoitus (keskeinen kysymys alueen itsehallinnon kannalta) Jos ei verotusoikeutta, tarvitaan alueiden vos-järjestelmä Jos verotusoikeus, tarvitaanko verotulojen tasausta? Monikanavarahoitus? 2. Kuntiin jäävien palvelujen rahoitus VOS-uudistus Rahoituksen riittämisen varmistaminen (omaisuusjärjestelyt huomioon ottaen) Kahteen edelliseen liittyy teknisiä kysymyksiä Verotulojen tasausjärjestelmä Verojen vähennykset >> Kummallakin on merkitystä rahoitettavan alueen taloudelliseen kantokyvyn lisäksi verotuksen progressiivisuuteen 3. Omaisuusjärjestelyt

21 Sote-alueen rahoitus alueille ja rahoituksen riittävyys Avoimia kysymyksiä ensi vaiheessa (alueella ei verotusoikeutta)» Miten valtion rahoituksen jako eri sote-alueiden välillä? THL:n tarve-indikaattorit pohjana, onko tarvetta tarkentaa? Eläkevastuiden siirtyminen? Miten uudistus vaikuttaa palvelujen kokonaiskustannuksiin? Palvelukäytäntöjen vieminen yhden katon alle nopeuttanee hyvien käytäntöjen leviämistä Mittakaava- ja rinnakkaistuotannon edut lisääntyvät ICT-investoinnit alussa merkittäviä, mutta odotettavissa on tehokkuutta ja vaikuttavuutta lisääviä ratkaisuja» Mutta Palvelutason harmonisointi, joka on koko uudistuksen isoimmista tavoitteita, antaa paineita kustannusten nousulle. Samoin palkkojen harmonisointi Tavoite 3 mrd. euron säästöstä on optimistinen Alkuvaiheessa on odotettavissa jopa lisäkustannuksia

22 Sote-omaisuus ja vastuut Selvityshenkilöiden raportista Voimaanpanolakien valmistelun yhteydessä on tarpeen arvioida, miten vastuiden ja varallisuuden siirrot vaikuttavat kuntien alijäämään tai ylijäämään sekä velkaan samoin kuin omaisuuden ja vastuiden siirtojen yksityiskohdat ja toteuttamistavat. Vaihtoehtoina A) tarvittava omaisuus siirtyy itsehallintoalueen omistukseen, käyvästä arvosta, irtain kirjanpitoarvosta B) tarvittava omaisuus jää nykyisille omistajille (kunnille ja kuntayhtymille) vuokra/leasing Omaisuusjärjestelyihin 5 vuoden verovapaus saisi olla pidempikin Ei-tarpeellisen kiinteistömassan kohtalo» Riskinä merkittävät tulosvaikutteiset alaskirjaukset Ratkaisuna seudullinen tai jopa valtiollinen kiinteistötoimija?» Ainakin ei-tarpeellisten sote-kiinteistöjen osalta, mutta kenties myös tuotannossa käytettävien kiinteistöjen osalta

23 Työllisyys Tommi Eskonen

24 24

25 Työllistymistä edistävien palvelujen painopiste on siirtynyt Heinäkuu 2014 vs. heinäkuu 2015 Palkkatuettu työ ja starttiraha vähentynyt (-7 600) Työvoimakoulutus vähentynyt (-2 600) ---- Omaehtoinen koulutus lisääntynyt (+3 200) Kuntouttava työtoiminta lisääntynyt (+3 200) Työttömiä Pitkäaikaistyöttömiä Aktivointi Lähde: TEM Työllisyyskatsaus 7/

26 *2015/01-12 *2015/01-11 *2015/01-10 *2015/01-09 *2015/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /01-01 Euroa Kuntien osarahoittama työmarkkinatuki Kuntien osuus työmarkkinatuesta (euroa) Lähde: Kela/Kelasto

27 Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelma : Selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan mallin mukaisesti. Voimavarat ja työllistämisvastuu yhdistetään, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille taloudellisesti houkuttelevaksi.

28 Työllisyyspalvelujen siirtoa kunnille on tarpeen pilotoida Pilotointi edellyttää kokeilulakia sekä resurssien ja toimivaltuuksien siirtoa TE-hallinnolta kunnille Pilotoinnissa hyödynnetään työllisyyden kuntakokeilussa saatuja hyviä kokemuksia» työllisyysasian nostamisesta kunnan elinvoimastrategiaan,» työllisyyden edistämiseen liittyvien palvelujen koostamista,» palvelutarpeiden arvioinnista,» palveluketjujen yhteensovittamisesta ja» palvelujen räätälöinnistä Kunnilla tulee olla nykyistä paremmat mahdollisuudet ehkäistä työttömyyden pitkittymistä tiedonkulkua työttömistä Kelan ja kuntien välillä on parannettava Jatkokehityksen varmistamiseksi työllisyyden merkitys ja aktivoinnin tulokset on kytkettävä nykyistä paremmin kunnan ja alueiden talouteen sekä elinvoimapolitiikkaan Pilotointi edellyttää myös tutkimuksellista tukea heti alusta lukien Tavoitteeksi: pilotoinnin perusteella järjestelmämuutoksista lakiesitykset eduskunnalle vielä tällä eduskuntavaalikaudella. 28

29 Työllisyyspalvelujen kuntapilotti Nykytilanne Julkiset työvoimapalvelut (TE-toimisto) SoTe-palvelut (kunta) SoTe-palvelut (kunta) Kunnalliset työllisyyspalvelut 12 kk Yksityiset HRV-palvelut Julkiset työvoimapalvelut (TE-toimisto) Kuntapilotti 1 Julkiset SoTe-palvelut työvoimapalvelut (kunta) (kunta) SoTe-palvelut (kunta) Yksityiset HRV-palvelut Kuntapilotti 2 Julkiset työvoimapalvelut (kunta) SoTe-palvelut (kunta) SoTe-palvelut (kunta) 29