KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI Anu Lillunen + TEHO-tiimi Puhtia maatalouteen ympäristönhoidosta tilaisuus 13.10.2011 Tampere
ESITYKSEN SISÄLTÖ Ravinnetaseiden hyödyntäminen Viljelykierto Typpilannoituksen jakaminen Fosforilannoituksen optimointi Lannan ravinteiden käytön tehostaminen Kerääjäkasvit
Tilan tarpeet, koko Tuotteen laatu, määrä ( bulkki vs. luksus ) Tuotantoolosuhteet (ympäristö) Viljelijä päätöksentekijänä: mitä, miten ja missä tuotetaan? Lait, luvat, määräykset, tukisäädökset Kauppa, markkinat Kuva: Airi Kulmala Media, suuri yleisö, naapurit Perinteet, tiedot, taidot, asenteet, arvot Kuva: Susanna Aarva Neuvonta, koulutus Tutkimus Kuva: K. Rasa
Ravinnetaseet - ravinteiden kotiuttamisen mittari Ravinteita pelloille: lannoitteet, lanta Ravinteita pelloilta: pääja sivusato Ravinnetase Ylijäämäinen ravinnetase= tuotantopanoksia ( ) jäänyt peltoon/mennyt hukkaan (valumat vesistöihin, hävikit ilmaan)
Ravinnetaselaskennat TEHO-hankkeessa Vuosi Tilat (kpl) Viljelypintaala (ha) Peruslohkojen määrä (kpl) Typpitase (kg/ha) Fosforitase (kg/ha) 2007 68 4180 1002 20-5 2008 65 4102 1033 20-7 2009 45 3994 723 14-10 Yhteensä 69 11276 2758 18-7 Peltotase 78 tilalle vuosilta 2007-2009 12 500 ha:lle 3300 peruslohkolle 15 eri peltoviljelykasville 9 luomutilaa Keskimääräiset taseet alempia kuin muissa vastaavissa laskennoissa (osin eri laskentatavat) Fosforitaseet kaikilla viljelykasveilla perunaa lukuun ottamatta negatiiviset
Lohkojen ja viljelykasvien välinen vaihtelu suurta, esimerkkejä typpitaseista Alijäämäisiä typpitaseita: -kaura -peruna -herne (biol.typensidontaa ei huomioitu) Ylijäämäisiä typpitaseita: -kevätvehnä - ruis - ohra, mallasohra - rypsi, rapsi Nurmet: -140 - +140 kg/ha
N poistuma N hyväksikäyttöaste Vuosi N-lannoitus sadossa N-tase % Syysvehnä 2007 147 100 47 68 2008 139 90 49 65 2009 149 87 62 58 Ruis 2007 96 55 41 57 2008 113 65 48 58 2009 86 57 29 66 Kevätvehnä 2007 104 76 28 73 2008 100 79 21 79 2009 112 87 25 78 Ohra 2007 94 82 12 87 2008 93 83 10 89 2009 90 81 9 90 Mallasohra 2007 88 78 10 89 2008 91 78 13 86 2009 92 87 5 95 Kaura 2007 87 84 3 97 2008 84 85-1 101 2009 85 89-4 105 Rypsi 2007 94 50 44 53 2008 102 66 36 65 2009 100 63 37 63 Rapsi 2007 104 51 53 49 2008 112 65 47 58 2009 Sokerijuurikas 2007 115 88 27 77 2008 127 77 50 61 2009 13.10.2011 124 77 AL 47 62 Ravinteiden hyväksikäyttöasteita TEHOtilojen aineistosta Vuotuiset kasvilajikohtaiset keskiarvosatotasot ja -lannoitustasot
Ravinnetaseiden kertomaa Voimakas N/P-lannoitus korkea N/P-tase Syysviljojen lannoitus jaettu typpilannoitus syyslannoituksen vähentäminen Viljelykierron merkitys Sääolosuhteille herkät kasvit suuri tasevaihtelu Toistuvasti ylijäämäiset taseet samoilla lohkoilla Satotaso ei riipu vain lannoituksesta
27 kotieläintilalle v. 2009 Porttitaselaskenta TEHO:ssa Pro Agria, WISU-laskentaohjelma Lannan sisältämä N ja P kokonaisuudessaan, kylvösiementen ravinteet (toisin kuin peltotaseessa) Ravinneostot: rehut, uudet eläimet, lannoitteet Ravinnemyynnit: eläintuotteet, eläimet, satotuotteet PORTTITASE: hyödyntämättä jääneet ravinteet
Porttitaseita ja ravinteiden hyväksikäyttöasteita TEHO-tiloilla v. 2009 Naudat Siat Siipikarja kg/ha kg/ha kg/ha hyväksikäyttö% hyväksikäyttö% hyväksikäyttö% Typpi Keskiarvo 47 70 68 68 111 56 Maksimi 109 263 230 94 279 76 Minimi -27 17 3 41 21 37 Fosfori Keskiarvo 1 99 9 95 7 74 Maksimi 6 244 33 199 19 131 Minimi -4 14-7 38-20 23 - Keskimäärin hyvällä tasolla - Tulkinta hankalaa (yli 100 % hyväksikäyttöasteita) - Vähän vertailuaineistoa, etenkin sika- ja siipikarjatiloilta - Muiden hankkeiden keskiarvoja lypsykarjalla: 102-120 N kg/ha, 8-15 P kg/ha ja 18-46 K kg/ha - Korkeampi eläintiheys suurempi N-porttitase Kalium Keskiarvo 18 49-4 162 25 60 Maksimi 38 102 28 702 87 121 Minimi -1 2-80 50-27 22
Ravinnetaseet hyötykäyttöön (1) Vähän käytetty, mutta kiinnostava ja hyödyllinen työkalu Ei saa tehdä liian monimutkaiseksi sato Toiminnan tuloksellisuuden tarkkailun työkalu : Miten annettujen ravinteiden kotiuttaminen onnistui? Vertailu kasvilajin tasekeskiarvoon Edellyttää pitkän ajan seurantaa Kohdentamisen apuväline: paljon lohkoja, joilla suuri peltotase -> suuri huuhtoutumisriski! N-tase yli 50 kg/ha 14-20 % peltopintaalasta P-tase yli 10 kg/ha 3-9 % peltopinta-alasta AL
Ravinnetaseet hyötykäyttöön (2) Laskennan haasteita: Satotasojen lohkokohtainen arviointi Sadon laadun, lannan ravinnepitoisuuden, biologisen typensidonnan huomiointi Lohkokirjanpidon puutteet Vuosien väliset vaihtelut (sääolot ym.) Tulkinnan haasteita: Viljelykasvien väliset erot ravinteiden kotiuttajina Mikä on hyvä tase? Neuvonnan haasteita: Miten ravinnetaseet laajempaan käyttöön? Miten taseiden perusteella annetaan lohko- ja kasvikohtaisia lannoitussuosituksia? Eurot puhumaan Kuva: Miklos Gaal
Sato kg/ha Sato kg/ha 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kevätvehnän typpilannoituksen suhde satoon 0 0 100 200 N-lannoitus kg/ha 2007, n=670 ha 2008, n=890 ha 2009, n=741 ha Kevätvehnän fosforilannoituksen suhde satoon 0 20 40 60 P-lannoitus kg/ha 2007, n=670 ha 2008, n=890 ha 2009, n=741 ha Ravinnetaseet hyötykäyttöön (3) Satotasoon ei vaikuta vain lannoitusmäärä, vaan myös esim. maan kasvukunto, vesitalous, kasvukauden sääolot, lannoitelaji Viljelijät pohtivat ravinnetaseiden kautta, miten: - Lannanlevitysajankohta - Multaamisnopeus - Sääolot - Kalkitus - Liikalannoitus - Maan muokkaustapa - Lannan käyttö lannoitteena vaikuttavat taseeseen Kartat selkeyttivät tarkastelua
Ravinteiden käytön tehostaminen: enemmän satoa pienemmillä panoksilla Maan hyvä kasvukunto Tarkkaile pellon vesitaloutta ja pidä ojitus kunnossa Ylläpidä hyvää maan rakennetta, vältä tiivistämistä Hyödynnä eloperäistä ainesta ja viljelykiertoa Kalkitse tarpeen mukaan Tarpeenmukainen lannoitus Ota maan viljavuusnäytteet huolellisesti eri puolilta lohkoa Huomioi maan ravinnevarat ja realistinen satotaso - älä ylilannoita Hyödynnä viljelykierto, esikasvivaikutus, typensitojakasvit, viherkesanto ja kerääjäkasvit Kokeile typpilannoituksen jakamista (valkuaispitoisuus) Sijoita lanta maahan ja huomioi karjanlannan jälkivaikutus Sopiva viljelytekniikka Valitse viljelytekniikka lohkokohtaisesti, jos tilalla eri välineitä valmiina Satoisat lajikkeet, elinvoimainen siemen Tarpeenmukainen kasvinsuojelu sopivilla aineilla
Viljelykierto TEHO:n ravinnetaselaskelmien perusteella syys- ja kevätvehnän, rypsin, rapsin ja palkokasvien jäljiltä maahan jää usein käyttämätöntä typpeä Viljelykierron ja esikasvivaikutuksen hyödyntäminen: Sopivilla esikasveilla voidaan nostaa satoa Kasvinsuojelutarve vähenee, kun tauti- ja tuhoeläinpaine alenevat Maan rakenne paranee syväjuuristen kasvien avulla Maan humuspitoisuus nousee runsaita vihermassoja tuottavien kasvien avulla Typpilannoitteita voidaan korvata typensitojakasveilla, niiden jälkeen kannattaa viljellä syysviljaa Palkokasvit, öljykasvit, nurmet ja syväjuuriset viljelykasvit (esim. kumina, punaapila, mailaset) ovat hyviä esikasveja viljoille tai vihanneksille.
Esikasvivaikutus käytännössä TEHO-hankkeen jaetun typpilannoituksen koe v.2009 Esikasvi Valkuaispitois uus (% kuivaaineesta) Kevätvehnä- Mallasohra Kevätvehnä- Mallasohra Kumina (3v) - Mallasohra Lannoitusmäärä Hehtaarisato kg (kost. 15 %) Hehtolitrapaino kg 120 kg N/ha 6962 80,6 10,0 190 100 kg N/ha 6123 81,3 10,2 199 80 kg N/ha 7128 82,5 10,8 224 Sakoluku Yksipuolisen viljanviljelyn katkaiseminen maan rakennetta parantavalla kasvilla näkyy vielä kahden vuoden kuluttua: 1) Sama satotaso pienemmillä panoksilla 2) Sadon parempi laatu => Ravinteiden hyväksikäyttö paranee maan kasvukunnosta huolehtimalla TEHO-hanke 2010
Lannoitus oikeaan paikkaan Eri lohkojen välinen ja saman lohkon eri osien täsmälannoitus Jätetään huonosti kasvavat kohdat (tiiviit, metsänreunat) vähemmälle lannoitukselle ravinnetase paranee Pientareet ja suojakaistat kannattavia niin vesiensuojelun kuin talouden näkökulmasta: Pientareet (1-2 m) valtaojien varsille, suojakaistat (3-10 m) vesiuomien ja talousvesikaivojen ympärille Ympäristötuen ehdot sallivat peruslohkon kaikille reunoille jätettävän monimuotoisuuspientareen (max 3 m keskimäärin) Etuja: mutkaisten lohkon reunojen suoristaminen (työnopeus nousee), koneiden kääntöpaikat päisteissä, ajoura, niitolla voidaan torjua rikkakasveja Leveät pientareet (> 1 m) ja suojakaistat (> 3 m) kannattavat: hehtaarikohtainen tuotto viljelykasveja parempi (viljoilla 500 /ha, juurikkaalla jopa 1000 /ha)
Ravinteet tehokkaammin hyödyksi: typpi Typpilannoituksen jakaminen Kasvukaudella 2-3 erään kasvin tarpeen ja sato-odotusten mukaisesti Kevätvehnä, rypsi, rapsi Sadon määrä ja laatu (valkuaispitoisuus, sakoluku) parempi Taloudelliset tappiot ja typen huuhtoumat pienemmät, jos huono kasvukausi Etua erityisesti myöhäisillä lajikkeilla ja kasvukauden pidentyessä Työmäärä kasvaa Lisätypen arviointi esim. lannoitusikkuna, lehtivihreämittari Maan liukoisen typen seuranta esim. typpisalkulla Sadonkorjuun jälkeen, ennen maan routaantumista, aikaisin keväällä, kylvöaikaan 0-ruutu Ylilannoitusruutu + 30-50 kg N Kuva: Agrimarket
Sadonlisän arvo ja P-lannoitekustannus, /ha Ravinteet tehokkaammin hyödyksi: fosfori MTT:n kehittämä viljojen fosforilannoituksen optimointimalli (www.ymparisto.fi/teho) Ennuste P-lannoituksen antamasta sadonlisästä ja sen rahallisesta arvosta sekä P-lannoitekustannuksista Excel-pohjaan syötetään maalaji, lohkon tyypillinen satotaso, sadon arvioitu myyntihinta ja lannoitefosforin kilohinta 15 kg:n fosforilannoitus taloudellisesti kannattavaa vain kaikkein alimmissa fosforiluokissa (MTT) 55 50 Huono 45 +23 40 35 Tyydyttävä 30 +13 25 20 Korkea 15 10 +1 5 0 0 10 20 30 40 50 P-lannoitus, kg/ha
Lannan ravinteiden käytön tehostaminen Nykytilanne: Lannan ravinteiden epätasainen jakautuminen Kotieläintuotannon alueellinen keskittyminen Suuret yksiköt Korkeat fosforiluvut viljelyhistoriasta johtuen Tavoite: Ravinteiden kierrätys ja käyttö kasvien tarpeen mukaan Maan fosforivarojen hyödyntäminen Korkeimpien fosforilukujen alentaminen Lannan ravinteet laajemmalle, kasvien tarpeita vastaavasti Syyslevitys ja karjanlantapoikkeus, ratkaisuja tarvitaan Ratkaisut: Investoinnit, teknologinen kehitys, kannusteet Levitys (aika, tapa, määrä) Tekniset ratkaisut (separointi, biokaasutus) Lantapankki Urakointipalvelut Etäsäiliöt Suoran yhteistyön lisääminen kotieläin- ja kasvinviljelytilan välillä Kannusteet
Kerääjäkasvit syksyiset typet kiinni Vähiten valittu lisätoimenpide, mutta: Sitä hyödyntäneet kokivat mielekkääksi toimenpiteeksi, josta hyötyä myös viljelyn kannalta Käytön kohdentaminen suuren huuhtoutumisriskin pelloille, erityisesti Viljat, rypsi, palkokasvit, varhain korjattavien erikoiskasvit (vihannekset, varhais- ja kesäperuna, pakasteherne) Ilmastonmuutos lisää tarvetta Yleisimmin käytettyjä kerääjäkasveja heinät, esim. italianraiheinä ja timotei TEHO: kokeilussa myös öljyretikka ja valkosinappi (varhaisperuna ja herne), syysrypsi viljojen aluskasvina MTT:n Monisopu-hanke Ohra + kerääjäkasvina raiheinä-valkoapilaseos lokakuun lopussa Kuva: Kaisa Riiko
Öljyretikka kerääjäkasvina 2011 varhaisperunalohkolla Kuva: Kaisa Riiko Ohra + kerääjäkasvina raiheinä-valkoapilaseos lokakuun lopussa Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Jaana Röytiö
Kerääjäkasvien viljelytekniikoita Kylvö: Aluskasviksi pääsatokasvin kylvön yhteydessä Aluskasviksi pääsatokasvin kasvustoon Välikasviksi pääsatokasvin jälkeen Kerääjäkasvikasvuston muokkaus: Mahdollisimman myöhään tai säilytys kevääseen asti Hyvä syysrypsikasvusto säilytetään seuraavan vuoden satokasviksi Kerääjäkasvien hyötyjä: Sitovat pääsatokasvilta käyttämättä jääneitä ravinteita (typpi!) Lounais-Suomessa 40-98 % typen huuhtoumista tapahtuu kasvukauden ulkopuolella, erityisesti sadonkorjuun ja maan routaantumisen välillä (Rankinen ym. 2007) Lisäävät talviaikaista kasvipeitteisyyttä eroosiontorjunta Monipuolistavat viljelyä (korvaavat esim. tuotantonurmia) Lisäävät maan humuspitoisuutta (juuri- ja kasvimassa) pitkällä tähtäimellä Typensitojakasviseoksilla korvataan typpilannoitteita Kilpailevat rikkakasvien kanssa Satokasveja: syysrypsi, nurmi Riskejä: Voivat pienentää pääsatokasvin satoa Huono kasvu jos alkukesällä/-syksyllä kuivaa, kylmyys
Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet Typen kerääminen maasta: Aluskasviksi italianraiheinä (5 7 kg/ha), joka sopii kasvurytminsä puolesta heinistä parhaiten kerääjäkasviksi ja kuolee pääosin talven aikana Timotei ym. monivuotiset heinät Valkosinappi, öljyretikka Välikasviksi ruis, kaura, rehurypsi tai -rapsi Maan kasvukunnon parantaminen: Toistuvasti käytetyt aluskasvit kasvi- ja juurimassan tuottajana (apila-heinä seokset) Valkosinappi (mahdollisesti myös maata kasvitaudeista puhdistava vaikutus) Öljyretikka (huomioi viljelykierto tyvitautiriski) Typen tuottaminen seuraavalle satokasville: Apilat aluskasvina: valkoapila, puna-apila, persianapila Typen huuhtoutumista estettäessä myös heiniä seoksiin (esim. italianraiheinä 5 kg/ha + valkoapila 1-2 kg/ha)
Kiitos! Lisätietoja TEHO Plus-hankkeesta: Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 040-769 9055 Anu Lillunen 0400-394 229 Kaisa Riiko 0400-341 332 Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu 14-18 B, PL 523 20101 TURKU Puh. 020 636 0060 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ymparisto.fi/tehoplus