KOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN TIETOSTRATEGIA 2000-2004 HANKESUUNNITELMAT

KOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN TIETOSTRATEGIA 2000-2004 HANKESUUNNITELMAT OPETUSMINISTERIÖ 1999

SISÄLLYS 1 JOHDANNOKSI 5 2 TIETOYHTEISKUNNAN KANSALAISTAIDOT 7 2.1 TAUSTA, TOIMEKSIANTO JA LÄHTÖKOHDAT 7 2.2 KOHDERYHMÄT 8 2.3 TIETOYHTEISKUNNAN KANSALAISTAIDOT JA TAVOITETASOT 9 2.4 YHTEISTYÖTAHOT JA TOIMENPIDEOHJELMA 10 2.5 RESURSSITARPEET JA -SUUNNITELMA 13 2.6 SEURANTA JA ARVIOINTI 13 3 OPETUSHENKILÖSTÖN KOULUTUS ELI OPE.FI-HANKE 14 3.1 TAUSTAA 14 3.2 OPETUSHENKILÖSTÖN KOULUTUS -TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ 14 3.3 OPETUSHENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN HAASTEET 15 3.4 OPE.FI-HANKKEEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA LAAJUUS 15 3.5 TOIMENPITEET VUOSINA 2000-2004 19 3.6 TUKITOIMET, ARVIOINTI JA JATKOTOIMET 26 4 TIETOTEOLLISUUDEN JA DIGITAALISEN VIESTINNÄN AMMATTILAISTEN KOULUTUS 28 4.1 TAVOITE 28 4.2 TAUSTA 28 4.3 HANKKEEN ESITTÄMÄT TOIMENPITEET 30 4.4 TIEDOTUS 34 4.5 ARVIOINTI 34 4.6 HANKE-ESITYSTEN BUDJETTI, AIKATAULU JA PRIORISOINTI 35 5 SUOMEN VIRTUAALIYLIOPISTON HANKESUUNNITELMA 36 5.1 LÄHTÖKOHDAT 36 5.2 VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET 36 5.3 HANKEKUVAUS 38 5.4 VIESTINNÄLLINEN TUKI 43 5.5 SEURANTA JA ARVIOINTI 43 5.6 BUDJETTI 44 5.7. HANKKEEN JA OSAPROJEKTIEN VAIHEISTUS JA ALKUAIKATAULU 44 6 VIRTUAALIKOULUHANKE 45 6.1 LÄHTÖKOHTA 45 6.2 TAVOITTEET 45 6.3 TOTEUTETTAVIA HANKKEITA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 46 6.4 HANKKEEN AIKATAULU 49 6.5 BUDJETTI 49 7 TIETOVERKKOJEN OPPIMIS-YMPÄRISTÖT -HANKE 51 7.1 OPPIMISYMPÄRISTÖTUTKIMUKSELLE JA -TUOTEKEHITTELYLLE ON TARVETTA 51 7.2 TIETOVERKKOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖHANKKEEN TAVOITE 51 7.3 TOIMINTAPERIAATTEET JA TEEMAT 52 7.4 RAHOITUSMALLIT JA RAHOITUS 53 7.5 ARVIOINTI, SEURANTA JA ENNAKOINTI 54 8 TIETOYHTEISKUNNAN RAKENTEIDEN VAHVISTAMINEN 55 8.1 TAVOITTEET 55 8.2 HANKEKUVAUS 55

8.3 HANKKEET, TOTEUTTAJAT JA AIKATAULU 56 8.4 HANKKEIDEN VAIHEISTUS JA AIKATAULU 59 9 TIETOSTRATEGIAN ARVIOINTI JA SEURANTA 60 9.1 ARVIOINNIN JA SEURANNAN LÄHTÖKOHTIA 60 9.2 UMPEUTUVAN STRATEGIAN JA STRATEGIAKAUDEN LOPPUARVIOINTI 60 9.3 UUDEN STRATEGIAN TOTEUTUKSEN ARVIOINTI 61 9.4 TUOTETTAVAN TIEDON LUONTEESTA JA TUOTTAMISTAVASTA 62 9.5 TAPAHTUMAT JA TUOTOKSET 63 9.6 RESURSSIT 64 LIITE 1. TOIMEENPANO-ORGANISAATION ASETTAMISKIRJE 65 LIITE 2. TOIMEENPANO-ORGANISAATIOKAAVIO JA YHTEYSTIEDOT 69 4

1 JOHDANNOKSI Opetusministeriö laati vuonna 1995 ensimmäisen koulutusta ja tutkimusta koskevan tietostrategian. Se on kattanut vuodet 1996-99 ja on parhaillaan umpeutumassa. Strategian toimeenpanoa ohjeistettiin kauden aikana muutamaan otteeseen. Valmistautuminen uuteen kauteen käynnistyi heti vuoden 1999 alussa. Koko vuosi on käytetty uuden strategian laadintaan ja sen toimeenpanon suunnitteluun. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004 valmistui huhtikuussa. Uuden strategian toimeenpanon valmistelua varten asetettiin kesäkuussa valmisteluorganisaatio, jonka tuli saada työnsä siltä osin valmiiksi lokakuun loppuun mennessä ja jatkaa sen jälkeen strategian toimeenpano-organisaationa. Valmistelutyön tulokset on koottu tähän kirjaseen. Strategian toimeenpanon valmisteluun on osallistunut useita kymmeniä virkamiehiä ja asiantuntijoita. Siten valmistelu on jo pohjustanut ja vahvistanut niitä toimijoiden verkostoja, joiden varaan suomalaisen tietoyhteiskunnan rakentaminen vastaisuudessakin perustuu. Vuosituhannen alussa voidaan tältä pohjalta käydä oitis käsiksi edessä olevaan kansalliseen urakkaan. Näin lyhyessä ajassa suunnitelmat eivät luonnollisestikaan ole voineet kiteytyä yksityiskohtaisen tarkoiksi eikä sellainen olisi tavattoman nopean ja varsin monimutkaisen kehittämistehtävän vuoksi tarkoituksenmukaistakaan. Suunnitelmia ja toimeenpano-organisaatioita hiotaan työn edistyessä. Tärkeimpiä osasia tietoyhteiskunnan rakennustyössä koulutuksen ja tutkimuksenkin alueella on uuden tieto- ja viestintätekniikan mahdollistava kulttuuripääomamme vähittäinen digitalisointi ja sitä kautta nykyistä monimuotoisempi ja tasa-arvoisempi saataville saattaminen. Uudentyyppiset elektroniset oppimateriaalit eivät synny liioin ilman yhteisesti suunniteltuja ja toteutettuja julkisen vallan ja yksityisen sektorin toimia. Kokonaisuus ulottuu koulutus- ja tutkimussektoria 5

laajemmalle, siksi ne on jätetty tämän toimeenpanosuunnitelman ulkopuolelle. Elektronisten oppimateriaalien ja muun opetuksen ja tutkimuksen kannalta tähdellisen digitaalisen aineiston kehittämisen kysymykset nivelletään kuitenkin osaksi nyt käsillä olevaa työpakettia, kun sisältötuotantohanke saadaan käyntiin. Tässä suunnitelmassa esitetyt kustannukset ovat valmisteluryhmien arviointeja voimavarojen tarpeesta eivätkä sellaisenaan ole hankkeiden rahoitussuunnitelmia. Valmisteluorganisaation toimeksianto, kokoonpano ja toimintakaavio on kuvattu liitteissä 1 ja 2. Julkaisu on myös luettavissa osoitteessa http://www.minedu.fi/julkaisut/julkaisut.html 6

2 TIETOYHTEISKUNNAN KANSALAISTAIDOT 2.1 Tausta, toimeksianto ja lähtökohdat Lähtökohtana ovat oppiva kansalaisyhteiskunta -käsite ja seuraavat periaatteet: 1) koko väestön osaamisesta ja sivistyksestä huolehtiminen, 2) sosiaalisen koheesion vahvistaminen ja syrjäytymiskehityksen vastustaminen sekä 3) omaehtoisen aikuisopiskelun idean soveltaminen. Haasteita lisäävät väestön ikärakenteen kehitys ja koulutustasoerot, työelämän monitahoinen muutos ja kohoavat kvalifikaatiovaatimukset, globalisaatio ja muuttoliike sekä tieto- ja viestintätekniikan kehitys. Onnistumisen edellytykset ovat kuitenkin hyvät: toimiva kansalaisyhteiskunta, aikuisten suuri kiinnostus opiskeluun, myönteinen suhtautuminen tietotekniikan kehitykseen ja käyttöön, monipuolinen ja alueellisesti kattava oppilaitos- ja korkeakouluverkko, hyvin varustettu ja tiheä kirjastoverkko, keskeisten yhteistyötahojen (mm. Yleisradio) intressi ja suunnitelmat, kuntien mahdollisuudet ja vastuu, julkisten ja kaupallisten palveluiden kehittämispolitiikka. Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot -hankesuunnitelma on konkretisoitu seuraavalla tavalla: - tarkentaa nykytilan ja hahmottaa toimintaympäristön muutoksen - määrittelee tietoyhteiskunnan kansalaistaidot: sisällöt ja tavoitteet - määrittelee ja asettaa tärkeysjärjestykseen kohderyhmät omaehtoisen opiskelun ideaa soveltaen - kannustaa ja motivoi tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen oppimiseen - määrittelee laajapohjaiselle yhteistyölle rakentuvan oppimisohjelman kokeiluhankkeineen - luo yhteistoimintaverkoston ja perusedellytykset ohjelman toimeenpanolle - kutsuu kunnat ja kansalaisjärjestöt mukaan ohjelman toteutukseen - aktivoi opetus-, neuvonta ja muun henkilöstön lisäkoulutusta ja työn muutosta - korostaa koko kansan tarvitsemien tietoyhteiskuntapalvelujen ja -välineiden merkitystä Internet-pohjaisten verkkopalveluiden ja joukkoviestintäpalveluiden välinen raja hämärtyy. Palvelut hyödyntävät joustavasti eri verkkoja ja ne tulevat sisältämään enenevästi multimediaa. Syntyy uusia edellytyksiä tarjota opiskelevia kansalaisia tukevia palveluita ja oppimateriaalia. Lähivuosina markkinoille ilmestyy useita uusia digitaalitekniikkaa hyödyntäviä päätelaitteita. Osasta niistä tulee varsin yleisiä, osa jäänee erityiskäyttöön. Radio, 7

televisio ja (langaton) puhelin säilyvät joka kodin laitteina ainakin lähitulevaisuudessa. Digitaalitelevisio leviää aikanaan (ensi vuosikymmenen kuluessa) joka kotiin ja oppilaitokseen. Digitaalitelevisio sisältää alusta asti suorituskykyistä ja vuorovaikutteista tietotekniikkaa (palautekanavan, muistia, internetyhteyden). Siitä ennakoidaankin muodostuvan joka kodin palvelupäätteen. Yhdentyvä perinteinen ja digitaalitelevisio voivat kehittyä tehokkaaksi ja laajaksi tietoyhteiskuntapalveluiden ympäristöksi. Tietokone on jo lähes joka kolmannessa ja internetyhteys lähes joka neljännessä suomalaiskodissa. Vaikka tietokone hankitaankin ensivuosikymmenen aikana suurimpaan osaan kotitalouksista, se ei tavoita kaikkia varsinkaan ns. aktiiviväestöön kuulumattomia. Internetistä muodostuu kuitenkin merkittävä tietoyhteiskunnan perusrakenne, ja monia arkiasioita ryhdytään hoitamaan sen välityksellä. Tietokoneettomissa kotitalouksissa elävien palveluista ja viestinnästä syrjäytymisen torjuminen pysyy siten pitkäaikaisena haasteena. Ns. kolmannen sukupolven matkaviestimet saavuttanevat merkittävän aseman vasta tämän strategiakauden jälkeen. Kuvan, äänen ja tekstidatan yhdentävinä niiden kautta rakentunee aikanaan varsin yleinen pääteyhteys yhdentyviin viestintäpalveluihin. Nykyinen gsm-puhelin säilyy edelleen yleispuhelimena. 2.2 Kohderyhmät Tietotekniikan käyttötaitoja tarvitaan yhä yleisemmin. Niitä voi hyvin pitää nykykansalaisen lukutaitona. Tietotekniikkaa opiskellaan paljon formaalissa koulutuksessa ja työelämässä, mutta työuran loppupuolella ja sen jälkeen ei ole vielä riittävästi mahdollisuuksia opiskella tieto- ja viestintätekniikkaa. Ilman perustaitoja ihminen syrjäytyy, tuntee osaamattomuutta ja voimattomuutta, koska yhä useammat arkiaskareetkin hoidetaan tietotekniikan avulla. Hankesuunnitelman keskeisiä tavoitteita on syrjäytymiskehityksen estäminen ja sosiaalisen koheesion vahvistaminen tuomalla tietoyhteiskuntavalmiuksien hankkimismahdollisuudet kaikkien ulottuville. Yritämme tähdentää näiden taitojen hyötyjä ja iloja sekä motivoida väkeä eri keinoin hankkimaan omiin tarpeisiin ja elämäntilanteeseen soveltuvia taitoja sekä tukemaan myös muita uusien taitojen omaksumisessa. Omaehtoisen koulutuksen ideaa soveltaen luodaan mahdollisimman monipuolista tarjontaa, oppimisohjelmia ja -ympäristöjä kansalaisten saataville sulkematta mitään väestöryhmiä pois. Koululaisilla, opiskelijoilla ja työssä olevan aikuisväestön enemmistöllä on jo kohtuulliset edellytykset riittävien tietoyhteiskuntavalmiuksien hankkimiseen ja kehittämiseen. Tästä syystä erityistä huomiota kiinnitetään niiden väestöryhmien tarpeisiin, jotka eivät ole koulutusjärjestelmän tai riittävän henkilöstö- tai työpaikkakoulutuksen piirissä: keski-iän ylittänyt tai työelämän ulkopuolella oleva aikuisväestö, kasvava eläkeläis- ja vanhusväestö sekä erityisryhmät. Suunnitelman toteutumisen edellytyksenä on opetus- ja neuvontahenkilöstön osaamisen kehittäminen, uudenlaisten tuki- ja neuvontapalvelujen osaajien koulutus 8

sekä vanhojen ammattiryhmien (esim. kotipalveluhenkilöstön) tehtävien uudistaminen. 2.3 Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot ja tavoitetasot Tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen tulee vastata verkottuvan, jatkuvasti muuttuvan ja kansainvälistyvän elämäntavan asettamia vaatimuksia mutta perustua omatoimisuuteen, itseohjautuvuuteen, ymmärtämiskykyyn ja itsenäiseen tiedonhankintaan. Kansalaistaitovalmennukseen sopivia välineitä ja keinoja on niinikään kehitettävä. 2.3.1 Tekniset taidot Jokaisen olisi osattava käyttää jonkin verran tieto- ja viestintätekniikkaa. Kaikille kansalaisille pyritään tarjoamaan vähällä vaivalla ja vähin kustannuksin mahdollisuus saavuttaa tässä määritelty taso. Jokaisella tulisi myös olla halutessaan mahdollisuudet osoittaa taitotasonsa ja saada siitä todistus. Tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen perusvalmiuksiin kuuluu: - kyky käyttää itsepalvelutyöasemia - sähköinen asiointi - tietokoneen käyttöliittymän hallinta ja peruskäsitteet - sähköpostin ja selaimen käyttö - auttava tekstinkäsittelytaito - auttava kuvankäsittelytaito - kyky käyttää langattomia viestimiä - tiedon etsiminen tiedonhakujärjestelmien avulla (Internet, matkapuhelin) - etätyön tekemiseen tarvittava osaaminen. 2.3.2 Viestintätaidot ja verkkoetiikka Tietoyhteiskuntaan ja tietoverkoissa toimimiseen liittyy olennaisesti viestintätaitojen kehittäminen. Uusien viestintävälineiden avulla ihmiset voivat aiempaa helpommin olla yhteistyössä ja kokea yhteenkuuluvuutta, vaikka olisivat kaukana toisistaan. Virtuaalisia verkkoyhteisöjä syntyy moniin tarpeisiin. Tällöin osallistujien on myös pohdittava etiikkaansa ja niitä arvoja, joille verkkoviestintä ja verkon käyttö perustuu. Uudenlaisen yhteistoiminnan säännöistä sekä ryhmän arvoista on syytä oppia keskustelemaan. Viestintätaitoihin kuuluu myös verkkomateriaalin lukutaito: miksi ja miten jokin materiaali on tuotettu verkkoon, mikä on sen luotettavuus, sisällön laatu, kulttuuriset ulottuvuudet, miten sitä voi tulkita jne. Asiaan kuuluu myös auttava taito itse tuottaa ja julkaista verkon kautta jotakin. 9

2.3.3 Tiedonhankinta ja -käyttötaidot Verkkojen keskeistä käyttöaluetta ovat erilaiset tiedonhankinta- ja tietopalvelut. Näiden käyttäminen edellyttää kansalaiselta sekä teknistä, tiedonhaun ja Internetin tietopalvelujen käyttötaitoa että itse tiedon muokkaamiskykyä. Nämä taidot kulkevat käsi kädessä teknisten käyttötaitojen ja viestintätaitojen kanssa. Tärkeää on myös lähdekriittisyys ja verkossa julkaistun tiedon laadun, luotettavuuden ja käytettävyyden arviointikyky sekä tulkintakyky. 2.3.4 Kuluttajataidot Tietoverkkoja käytettäessä asiakas ja myyjä eivät kohtaa toisiaan fyysisesti. Tavaran luovuttamiseen, maksamiseen, palautusoikeuteen, kuluttajansuojaan, yksityisyyden suojaan ja moneen muuhun kaupankäynnin vaiheeseen liittyy uusia piirteitä, joihin tarvitaan tottumusta. Tietoyhteiskunnan kansalainen tarvitsee tietoa ja taitoja jo oman, tietovälineen hankinnassa ja liittämisessä verkkoon. Myös nopeasti kasvava verkkokaupankäynti ja merkittävienkin taloudellisten asioiden hoitaminen verkossa vaatii uudenlaista kuluttajatietoisuutta. Toisaalta kansalaiset voivat yksityisillä tai yhteisillä kuluttajapäätöksillä ohjata ja osallistua verkkopalveluiden kehittämiseen, verkon sisältöjen valvontaan tai hyvän tavan ylläpitämiseen mm. verkkomarkkinoinnissa. 2.3.5 Vaikuttaminen tietoyhteiskuntapolitiikkaan Internetin avoimuus, tiedon saatavuus, saavutettavuus, luotettavuus, kohtuullinen hinta ja monet muut kysymykset vaativat jatkuvaa kansalaiskeskustelua. Tietoverkkoihin ja niiden välityskykyyn, avoimuuteen, hallintaan, rakentamiseen ja kilpailuttamiseen liittyvät tekniset ja palveluratkaisut ovat kehitteillä. Lankaverkkojen suorituskyky, tehokkaiden verkkojen alueellinen ulottuvuus, digitaalinen radio ja -tv, kaapeliverkkojen käyttö tietoverkoissa, langattomat verkkoratkaisut jne. vaativat kansalaismielipiteen huomioonottamista. Kyse on myös tasa-arvosta: laadukkaat tietoyhteiskuntapalvelut eivät voi olla vain nopeiden verkkojen piirissä asuvien ja maksukykyisten kansalaisten käytettävissä. Osana tietoyhteiskuntapolitiikkaan vaikuttamista tulee olla myös niiden keinojen yhteinen pohdinta, miten yhteiskunta ja kansalaiset suojaavat itseään epämoraaliselta, haitalliselta tai rikolliselta verkkosisällöltä. 2.4 Yhteistyötahot ja toimenpideohjelma Toimeenpanon perusorganisaation muodostaa 1) aikuiskoulutuksen - erityisesti vapaan sivistystyön - ja neuvontasektorin verkosto (yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, ammatilliset oppilaitokset, kansanopistot, kansalaisopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset, etä- ja aikuislukiot), 2) kunnat ja 10

kirjastot, 3) Yleisradio 1 ja muut viestintä- ja telealan yritykset, 4) lukuisat kansalaisjärjestöt, 5) tieto- ja viestintätekniikka-alan järjestöt ja koulutusyritykset, 6) työelämän järjestöt, 7) opetus- ja neuvontahenkilöstö, 8) muut ministeriöt ja kansalaisten peruspalveluista ja kansalaistaidoista vastaavat asiantuntija- ja hallintotahot, 8) keskeiset säätiöt ja yhteisöt, kuten Veikkaus, Sitra, RAY. Digitaalisen ja analogisen television kulttuuri-, opetus- ja tiedekanavien suunnitelmallinen hyödyntäminen sekä sähköpostiosoitteen ja henkilökohtaisen digitaalisen tallennearkiston saaminen kaikille kansalaisille vuonna 2001 tai viimeistään vuonna 2002 ovat edellytyksiä kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen merkittävälle kehittämiselle sekä monipuoliselle hyvinvointia lisäävälle ja kustannuksia säästävälle käytölle. Valmisteluryhmä huolehtii hankesuunnitelman tiedottamisesta, markkinoinnista ja yhteistyöorganisaation rakentamisesta sen jälkeen kun ministeriö on päättänyt toimeenpanosuunnitelman sisällöstä, tärkeysjärjestyksestä ja resursoinnista. Toimenpideohjelma jakautuu kuuteen osaan: 1. Koko kansan motivointi- ja oppimiskampanjan toteuttavat aikuiskoulutuksen ja neuvontasektorin kenttää edustavat keskusjärjestöt ja vastaavat tahot yhteistyössä kirjastojen, Yleisradion, Kuntaliiton, soveltuvien yritysten ja järjestöjen kanssa. Lippulaivana toimii Aikuisopiskelijan viikko 2000 -kampanja. Valtion ja kuntien kautta ohjautuvan julkisen rahoituksen lisäksi odotetaan alan yritysten sekä palvelu- ja liikelaitosten osallistuvan kampanjan kustannuksiin. Hankesuunnitelman valmisteluryhmä koordinoi kampanjan. Opetusministeriö tekee päätöksen aikuisopiskelijan viikon teemasta ja organisoinnista 15.12.1999 mennessä. 2. Aikuiskoulutuksen oppilaitokset ja järjestäjät, kirjastot ja Yleisradio muodostavat perusverkoston, joka yhteistyössä neuvonta- ja kansalaisjärjestöjen, koululais- ja nuorisojärjestöjen, työelämänjärjestöjen, tieto- ja viestintätekniikan koulutusyritysten sekä liike- ja palvelulaitosten kanssa toteuttaa monipuolisen tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksien oppimisohjelman kokeilu- ja kehittämishankkeineen. Hankesuunnitelman valmisteluryhmä koordinoi opetusministeriön ja Opetushallituksen hankesuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin tähtäävän oppimisohjelman toimeenpanoa 2000-2004. 1 Yleisradio aikoo rakentaa liittymän sekä joukkoviestintä että tietoyhteiskuntapalveluihin. Digitalisoituvien peruskanavien lisäksi kansalaisille tulee tarjolle digitaalitelevision ja -radion kautta helppokäyttöinen ja kustannuksiltaan halpa liittymä uusiin viestintäpalveluihin. Tavoitteena on kehittää digitaalivastaanottimista yhteys julkisiin tietoyhteiskuntapalveluihin. Näin lisätietoja hakevat tai esim. opiskelevat yleisöt voivat Yleisradion digitaalikanavien välityksellä ja niiden opastamana löytää itselleen tärkeitä tietolähteitä ja yhteyksiä. Yleisradion tavoitteena on toteuttaa digitaalinen verkkonsa siten, että myös muut sisällöntuottajat (kunnat, kaupungit, kansalaisjärjestöt, oppi- ja kulttuurilaitokset jne.) voivat luoda multimediaaineistoja jaettavaksi yleisradiokanavia pitkin. Tämä luo uuden tavan kansalaisyhteiskunnalle viestiä (digitaalisesti tuotettuja) sisältöjä. 11

3. Kunnat ottavat vastuun kuntalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämisestä rakentamalla kirjastojen, koulujen, terveyskeskusten ja muiden kunnallisten palvelulaitosten yhteistyöverkon huolehtimaan yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, koululaisten, asukasyhdistysten ja kylätoimikuntien kanssa kuntalaisten tarpeisiin ja alueen erityispiirteisiin mitoitetun oppimisohjelman kunnan tietopalvelustrategian mukaisesti. Kuntaliiton edustajilla täydennetty valmisteluryhmä käynnistää yhteistyöohjelman valmistelun vuoden 2000 alussa ja ryhtyy toteuttamaan sitä mahdollisimman nopeasti jo vuoden 2000 puolella ja täysitehoisesti 2001-2004. 4. Kansalaisjärjestöt ja muu kansalaistoiminta kytketään mukaan tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksien oppimisohjelman toteutukseen. Näiden tahojen ideat ja hankkeet houkutellaan ja aktivoidaan mukaan varaamalla tietostrategiaohjelman toteutukseen käytettävissä olevista määrärahoista 5-10 milj. mk/vuosi kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. Ensimmäiset kansalaisjärjestövetoiset hankkeet käynnistetään vuonna 2000 ja niitä laajennetaan asteittain 2001-2004. Opetushallitus/opetusministeriö jakaa avustukset valmisteluryhmän tavoitteita ja ohjeita soveltaen. 5. Opetus-, kirjasto- ja neuvontahenkilöstön lisäkoulutusohjelmia kohdennetaan tukemaan tietoyhteiskunnan kansalaistaidot -hankkeen toimeenpanoa: Opetushallituksen ja lääninhallitusten kohdentamat opetustoimen lisäkoulutusohjelmat, räätälöidyt erityisohjelmat kuten TUKEVA ja VSOP, uudet ammattiryhmät kuten kotiavustajat, nettineuvojat ja sosiaalialan työntekijät, kansalaisjärjestöjen henkilöstö, eläkeläisjärjestöjen senioriosaajat, koululaisten ja nuorisojärjestöjen aktivoimiseen tarvittava lisäkoulutus. Lisäkoulutusohjelman toteutuksessa hyödynnetään radion ja television sekä tietotekniikan mahdollisuuksia täysimittaisesti kustannusten säästämiseksi ja uusien pedagogisten ratkaisujen kehittämiseksi. Ohjelmaa ryhdytään toteuttamaan em. lisäkoulutusohjelmien osana jo vuonna 2000 ja sitä laajennetaan määrärahojen sallimissa puitteissa vuosina 2001-2004. 6. Tarvitaan suunnitelma kansalaisen sähköpostijärjestelmän toteuttamiseksi mahdollisimman pian ottaen huomioon julkishallinnon aiemmat suunnitelmat palveluiden kehittämisestä. Tämän suunnitelman toimeenpanon valmistelu sekä ennakointi houkuttelee yhteistyöhön julkisen vallan kanssa merkittäviä alan yrityksiä, jotka osallistuvat yhteistyössä perusorganisaation kanssa myös kansalaisille ja toimijoille suunnatun lisäkoulutusohjelman suunnitteluun, toteutukseen ja rahoitukseen. Tietokoneiden ja muun välineistön saamisessa koko kansan ulottuville ehdotetaan myös järjestettäväksi valtakunnallinen kampanja: yritykset ja julkinen sektori välittävät käyttökelpoiset koneet halpaan hintaan kansalaisjärjestöille ja vastaaville tahoille. Eläkkeelle jääville kansalaisille annetaan tietokone tai muu sopiva tietoväline lähtiäisiksi. Tuetaan verohelpotuksin kansalaisten ja kotien laitehankintoja. 12

Suunnitelman valmistelua jatketaan pyrkien hallituksen keskeisten ministeriöiden yhteistyösopimukseen sekä yritysten hankkimiseen yhteistyökumppaneiksi sen toteutukseen. Asetetaan mahdollisimman nopeasti tietoyhteiskuntaasiainneuvottelukunnan alaisuuteen projektipäällikkö valmistelemaan ja toteuttamaan suunnitelmaa. 2.5 Resurssitarpeet ja -suunnitelma Toimenpideohjelma muodostaa kokonaisuuden, jota ei voida menestyksellisesti toteuttaa ilman jotakin edellä esitellyistä osa-alueista. Opetusministeriön painotusten ja käytettävissä olevien määrärahojen mukaan tarkennetaan ohjelman laajuus ja etenemisaikataulu. Lähtökohtana on, että vuoteen 2004 mennessä on kaikille luotu omaehtoisen aikuiskoulutuksen periaatetta soveltaen mahdollisuudet hankkia oman elämäntilanteen kannalta riittävä tietoyhteiskunnan ymmärtämiseen ja hallintaan sekä keskeisimpien välineitten peruskäyttöön tarvittava osaaminen ja että samalla on rakennettu toimiva yhteistyöorganisaatio tämän tavoitteen mukaisten sivistys- ja osaamispalveluiden ylläpitämiseksi. Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot -talkoiden läpivieminen edellyttää valtion ja muun julkisen rahoituksen lisäksi merkittävää yksityistä rahoitusta, vahvaa sitoutumista ja motivaatiota sosiaalista koheesiota lisäävän sekä koko väestön sivistysja osaamistason nostoon. Ohjelman toteuttaminen edellyttää vuosina 2000-2004 seuraavassa taulukossa arvioitua resurssien lisä- ja uudelleenkohdentamispanosta: 2000 2001 2002 2003 2004 OPM:n määrärahojen kohdentaminen 40 55 50 50 45 ESR-ohjelmien lisäresurssit 15 20 25 25 25 Muut ministeriöt 25 50 50 50 25 Yritykset, liikelaitokset, yhtiöt 50 150 200 100 100 Kunnat/kuntavetoinen yhteisohjelma 10 50 100 100 50 Yhteensä milj. mk 140 325 425 325 245 2.6 Seuranta ja arviointi Ryhmän tehtävänä on myös keskeisen seuranta- ja arviointitiedon kokoamisen organisoiminen. Aikuiskoulutustutkimus 2000 (TK/OPM) tulee sisältämään selvityksen myös aikuisväestön tietoteknisen osaamisen tasosta. Suomi on niin ikään ollut mukana laajassa aikuisten lukutaidon kansainvälisessä vertailussa, jonka ensi vuoden alkupuolella ilmestyvät raportit antavat lähtötasosta vertailukelpoista tietoa. Selvitetään tutkimuksen käyttökelpoisuus hankkeen tulosten ja vaikutusten arvioinnissa. Tarkistetaan toimenpidesuunnitelmaa osana valtion talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelua. Raportointi etenemisestä kerran vuodessa ohjausryhmän tarkentamalla tavalla. 13

3 OPETUSHENKILÖSTÖN KOULUTUS ELI OPE.FI-HANKE 3.1 Taustaa Jo vuonna 1995 laaditussa ensimmäisessä Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa opettajankoulutus määriteltiin yhdeksi keskeiseksi kehittämisalueeksi. Erityisesti uusien taitojen oppimisessa opettajilla katsottiin olevan tärkeä asema. Ohjelman hankkeet jakautuivat kolmeen osaan. Osat olivat: - opettajien peruskoulutuksen kehittäminen - täydennyskoulutuksen järjestäminen opetushenkilöstölle sekä - opettajankoulutusyksiköiden tietoteknisen laitekannan parantaminen. Tehdyt arvioinnit osoittavat, että kokonaisuutena opettajankoulutus on edelleen verrattain alussa tieto- ja viestintätekniikan käytössä ja siihen ohjaamisessa. Tuoreen osallistumisselvityksen mukaan tietotekniikkaan liittyvää koulutusta oli vuosina 1996-1998 saanut n. 54% opettajista. Toinen selvitys opetusalan täydennyskoulutustarjonnasta osoitti tietotekniikka- ja tietoliikennevalmiuksien olevan keskeisin ja eniten tarjottu aihe. Silti Sitran selvityksen mukaan vain alle neljännes opettajista katsoi hallitsevansa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön riittävästi. 3.2 Opetushenkilöstön koulutus -työryhmän tehtävä Opetushenkilöstön koulutus -työryhmän tehtäväksi annettiin laatia painoalueen hankesuunnitelma, toteuttaa opetushenkilöstön ja opettajiksi valmistuvien koulutushanke sekä seurata ja arvioida hankkeiden toimeenpanoa vuosina 2000-2004. Kohderyhmäksi määriteltiin opetushenkilöstö varhaiskasvatuksesta yliopistoihin. Työryhmä ehdottaa käynnistettäväksi OPE.FI-hankkeen. Työryhmä on tehtäväänsä rajatessaan päätynyt siihen, että - se käsittelee valtion rahoittamaa opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutusta - eikä tee tässä yhteydessä opetushenkilöstön työnantajatahoja koskevia esityksiä. - se tekee myöskin opettajien peruskoulutusta sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstön täydennyskoulutusta koskevia esityksiä että muita, jäljempänä mainittuja ryhmiä koskevia esityksiä. 14

3.3 Opetushenkilöstön koulutuksen haasteet Uudella strategiakaudella asetetaan opetushenkilöstön kouluttaminen ja opettajankoulutuksen kehittäminen erityisasemaan. Opettajien osaamisen ja laajemmin koko oppilaitosyhteisön kehittämisellä turvataan tietoyhteiskuntakehityksen kannalta keskeisten osaamisvarantojen uudistuminen. Uudistuminen ei koske pelkästään tieto- ja viestintätekniikkaa vaan koko toimintakulttuuria. Tämä edellyttää oppilaitoksilta opetussuunnitelman ja sitä tukevan henkilöstön kehittämisstrategian laadintaa. Opetustoimen henkilöstön kouluttamiseen vaikuttavat tekijät syntyvät tilanteesta, jossa kodin, koulun ja työssä oppimisen ympäristöt ovat limittymässä toisiinsa. Tämä vaatii uusia monimuotoisen opetuksen suunnittelu-, toteutus- ja arviointimenetelmiä. Erityisesti muutos koskee verkkopohjaisen opiskelun ja työelämäyhteyksien huomioonottamista opetuksessa. Oppimisympäristöjen muutos mahdollistaa elinikäisen oppimisen polkujen muodostumisen. Tällöin opetushenkilöstön työn kuvassa painottuvat oppimaan ohjaamisen taidot. Toinen opetushenkilöstön työhön vaikuttava muutostekijä on tiedon yhä nopeutuva lisääntyminen ja muuttuminen. Tällöin korostuvat opettajan tiedonhankinta-, -hallinta- ja viestintätaidot. Keskeinen osa toimintakulttuurin muutosta suuntautuu opetushenkilöstön ja opiskelijoiden yhteisen osaamisen kokoamiseen. Yhteisölliset menetelmät ja pedagogisen asiantuntemuksen yhteensaattaminen ovat strategiakauden tärkeä haaste. Näistä muutostekijöistä koostuu opetushenkilöstön koulutuksen tulevaisuusnäkymä vuonna 2004. Sen mukaan suomalainen opetushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutus on korkeatasoista ja siinä hyödynnetään - oppimista ja opiskelua erilaisissa ympäristöissä - työyhteisön jatkuvaa kehittämistä ja arviointia - yhteisössä olevan asiantuntemuksen jakamista ja täydentämistä oppilaitoksen sisäisten ja ulkoisten verkostojen kautta - tiedonhankintaa, -hallintaa ja -arviointia - kulttuurien tuntemusta ja vuorovaikutustaitoja - monimuoto-opiskelua - syvällistä sisällön asiantuntemusta - innovatiivista työskentelyotetta - erilaisten uusien viestimien mahdollisuuksia. 3.4 OPE.FI-hankkeen tavoitteet, sisällöt ja laajuus "Strategiakauden tavoitteena on, että yli puolella kaikista opetustoimen henkilöistä on hyvät valmiudet tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen 15

hyödyntämiseen ja lisäksi huomattavalla osalla opettajista on vähintään perusvalmiudet." "Kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002 mennessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian." (emt.) "Kaikilta opettajankoulutusyksiköiltä edellytetään tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisstrategia vuoteen 2001 mennessä." (Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004. OPM 1999). Tavoitteen toteuttamiseksi käynnistetään OPE.FI-hanke vuosiksi 2000-2004. Sen tavoitteet ovat: 1. Kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002 mennessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian. Opettajankoulutuslaitokset laativat strategian vuoteen 2001 mennessä. 2. OPE.FI jäsentää ja selkeyttää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön perus- ja täydennyskoulutusta. Tätä varten on määritelty kolmiportainen osaamistaso. Koulutuksen selkeyttämisen ohella OPE.FIn rakenne helpottaa seurantaa ja arviointia. 3. OPE.FIn kolmiportaisen osaamistason mukaiset koulutuksen määrälliset tavoitteet ovat: OPE.FI I -koulutukseen osallistuu 7 500 henkilöä OPE.FI II -koulutukseen osallistuu 35 500 henkilöä OPE.FI III -koulutukseen osallistuu 9 000 henkilöä 3.4.1 Yhteisötavoite Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian mukaan tavoitteena on, että kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002 mennessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian, opettajankoulutuslaitokset kuitenkin jo vuoteen 2001 mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että koulutus tukee työyhteisön eri henkilöstöryhmien yhteistyötä oppilaitoskulttuurin ja opetussuunnitelman kehittämiseksi. Työryhmä korostaa yhteisötason merkitystä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisessä. Lukuisissa koulutus- ja kehittämishankkeissa on todettu, että oppimiskulttuurin laaja-alaisten muutosten aikaansaamiseksi on tärkeää, että koko opettajayhteisö tai ainakin suuri osa siitä sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin ja saa kehittämistyön edellyttämät valmiudet. Täydennyskoulutus ei näin ollen voi olla vain yksittäisen opettajan ammattitaidon kehittämistä. Koulutuksen tulee palvella koko työyhteisöä. Tavoitteena on, että koulutus tukee työyhteisön eri henkilöstöryhmien yhteistyötä oppilaitoskulttuurin ja opetussuunnitelman kehittämiseksi. Työryhmä pitää tärkeänä sitä, että laatiessaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaansa oppilaitos liittää siihen henkilöstönsä 16

kehittämissuunnitelman, jossa on otettu huomioon täydennyskoulutuksen näkökulma. On otettava huomioon myös se, että tietoyhteiskunta edellyttää myös uusien ammattilaisryhmien synnyttämistä kouluihin ja oppilaitoksiin. Kaikkia tieto- ja viestintätekniikan mukanaan tuomia haasteita ei voida sälyttää kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen asiantuntijoille, joita opettajat ovat ensisijaisesti. On välttämätöntä, että tietostrategian toimeenpanossa selkiytetään pedagogisen, teknisen ja hallinnollisen tukihenkilöstön roolia oppilaitoksissa. 3.4.2 OPE.FIn kolme porrasta Opetushenkilöstön keskeiset tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, opetuskäytön taidot ja erityisosaamisen alueet määritellään OPE.FIn kolmiportaisena koulutusjatkumona. Koulutusjatkumossa korostuu se, että ensi vaiheessa hankitaan tieto- ja viestintätekniikan perustaidot. Toisessa vaiheessa hankitaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot sovellettavaksi omassa työssä. Kolmannessa vaiheessa syvennetään toisen vaiheen taitoja ja hankitaan erityisosaamista. OPE.FI I: Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, jotka jokainen opettaja hallitsee: - tietokoneen yleisimpien käyttömahdollisuuksien ja käyttöliittymää koskevien käsitteiden tuntemus - tekstinkäsittely - Internet-selaimen käyttö ja sähköpostin perusominaisuuksien hallinta - audio- ja videolaitteiden opetuskäyttö - matkaviestimien perusominaisuuksien hallinta - tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön periaatteiden tuntemus. OPE.FI II: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot, jotka puolet opetushenkilöstöstä hallitsee: - OPE.FI I:n taidot - sähköpostin, WWW-ympäristön ja ryhmätyöohjelmien monipuolinen käyttö - opetussisältöihin liittyvä osaaminen: työvälineohjelmat, opetussovellukset, oman sisältöalueen digitaalisen oppimateriaalin tuntemus, oppimateriaalin tuottamisen periaatteet; tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön sovellukset - taito seurata välineiden ja ohjelmistojen kehittymistä - tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallisten haasteiden ja mahdollisuuksien tuntemus. OPE.FI III: Erityisosaamisen alueita, jotka 10 % opetushenkilöstöstä hallitsee, ovat esimerkiksi: - OPE.FI II:n taidot - sisältökohtaiset ja ammattialakohtaiset sovellukset; esimerkiksi kuvan käsittely, mediavalinnan tuntemus, laaja etäopiskeluvälineiden käyttö, ammattisimulaatiot 17

- oman opetusalan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön syvällinen asiantuntemus, vahva pedagoginen käyttötaito, taito opastaa kollegoja sekä toimia kouluttajana, oppilaitosyhteisön kehittäjänä sekä osana asiantuntijaverkostoa - tietotekniikan erityisalueet, esimerkiksi ohjelmointi - digitaalisen oppimateriaalin tuottaminen - oppilaitoksen tietohallinnon edellyttämät tiedot ja taidot - taito ennakoida ja tutkia tieto- ja viestintätekniikan innovaatioita opetuksessa. OPE.FI I-III on kokonaislaajuudeltaan vähintään 15 opintoviikkoa. OPE.FIn ensimmäisen vaiheen sisällöt vastaavat yhden opintoviikon opintoja ja toisen vaiheen sisällöt 3-5 opintoviikon laajuisia opintoja. Koulutus suoritetaan yhden vuoden aikana. Kolmosvaiheen erityisosaamisalueiden laajuudet vaihtelevat aiheen mukaan. Koulutus suoritetaan yhden tai kahden vuoden aikana. On tarpeen, että strategiakauden aikana suunnitellaan ja käynnistetään OPE.FI IV. Edellä tehtyjä määrittelyjä voidaan käyttää niin opettajien peruskoulutuksen kuin täydennyskoulutuksenkin sisältösuunnittelun perustana. Ne soveltuvat käytettäviksi myös muiden ammattiryhmien koulutuksen jäsentäjinä. Sisältöjä ajankohtaistetaan ja täsmennetään vuosittain yhdessä koulutuskentän toimijoiden kanssa palaute- ja arviointitiedon perusteella. Seuraavat tekijät tulee ottaa huomioon OPE.FIn kolmen koulutusvaiheen suunnittelussa ja toteutuksessa: - yhteisöllisen oppimisen tuki - kirjoittamisprosessin tuki - autenttisten oppimisympäristöjen ja -tehtävien luominen ja ratkaiseminen - yhteydenpito asiantuntijakulttuureihin ja oppilaitosten ulkopuolisen asiantuntemuksen tuominen osaksi opiskelua - tiedonhaku, tarkoituksenmukaisen tiedon arviointi, tiedon prosessointi - opetuksen monimuotoistaminen tietoverkkoja apuna käyttäen. 3.4.3 Määrälliset tavoitteet Opetustoimen henkilöstöön lasketaan tässä suunnitelmassa kuuluviksi opetusministeriön toimialalla kouluissa, oppilaitoksissa, yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä vapaan sivistystyön koulutusorganisaatioissa ja ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa työskentelevät opettajat ja kouluttajat. Näitä ryhmiä koskevat määrälliset tiedot esitetään seuraavassa yhteenlaskien suomen- ja ruotsinkielinen henkilöstö. Mukaan on otettu myös lastentarhanopettajien määrä. 18

Lastentarhanopettajat 8 700 Perusopetuksessa työskentelevät opettajat 40 000 Lukion opettajat 6 500 Ammatillisten oppilaitosten opettajat 15 000 Yliopistojen opettajat 8 000 Ammattikorkeakoulujen opettajat 3 500 Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajat 2 500 Vapaan sivistystyön opettajat 1 700 Yhteensä 85 900 Tieto- ja viestintätekniikan koulutusmahdollisuudet ovat strategiakaudella 1996-1999 olleet kohtalaisen laajat. On oletettavissa, että useat opettajat ovat olleet halukkaita kehittämään taitojaan tieto- ja viestintätekniikassa itseopiskelun avulla. Työryhmä on päätynyt seuraavaan täydennyskoulutustarvearvioon strategiakaudella 2000-2004: OPE.FI I tai vastaava osaaminen 7 500 OPE.FI II tai vastaava osaaminen 35 000 OPE.FI III tai vastaava osaaminen 9 000 Lastentarhanopettajien koulutustarve ei sisälly yllä olevaan arvioon. Työryhmän käsityksen mukaan muun koulutusorganisaatioissa työskentelevän henkilöstön, kuten johdon sekä tukihenkilöstön osallistuminen koulutukseen on useissa tapauksissa aiheellista. Työryhmän mielestä tarvitaan myös koulutusyhteistyötä oppilaitosten sekä kirjasto-, nuoriso- ja kulttuuritoimen edustajien kesken. Työryhmä asettaa etusijalle koulutusjärjestelyissä vakinaisen henkilöstön koulutustarpeet, mutta pitää hyödyllisenä ja tarpeellisena myös määräaikaisen henkilöstön ja tuntiopettajien osallistumista koulutukseen. Näin voidaan tehokkaimmin vaikuttaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittymiseen koko oppilaitoksen tasolla. Työryhmä on sisällyttänyt suunnitelmaansa myös esitykset neuvontajärjestöille suunnatusta koulutuksesta ja teknistä tukea antavien henkilöiden koulutuksesta, vaikka nämä ryhmät eivät suoranaisesti kuulukaan opetustoimen henkilöstöön. Työryhmä tarkentaa esityksiään näiltä osin saatuaan pyytämäänsä lisäinformaatiota tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksia ja rakennekysymyksiä käsitteleviltä työryhmiltä. 3.5 Toimenpiteet vuosina 2000-2004 Seuraavassa kuvataan OPE.FI-hankkeen toteutusta siten, että ensin käsitellään varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukioiden, II asteen ammatillisen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden opetushenkilöstön täydennyskoulutusta kohderyhmittäin jaoteltuna. Sen jälkeen käsitellään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetus- 19

henkilöstön täydennyskoulutusta. Tämän jälkeen tehdään opettajien peruskoulutusta koskevat esitykset. Lopuksi tehdään muuta kouluttaja- ja ohjauskoulutusta koskevia esityksiä. 3.5.1 Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukioiden, II asteen ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden opetushenkilöstön täydennyskoulutus 3.5.1.1 Varhaiskasvatuksessa työskentelevän henkilöstön täydennyskoulutus Työryhmä esittää selvitettäväksi, miten lastentarhanopettajien mahdollisuudet saada täydennyskoulutusta tieto- ja viestintätekniikassa voidaan parhaiten järjestää. Saman selvitystyön yhteydessä tulee arvioida tämän ryhmän koulutustarpeita. Työryhmä esittää, että selvitystyö annetaan opetushallituksen suoritettavaksi yhteistyössä eri asiantuntijatahojen kanssa niin, että selvitystyö ja sen perusteella tehtävät ratkaisuehdotukset ovat käytettävissä elokuussa vuonna 2000. Työryhmä esittää, että opetusministeriön yleissivistävä yksikkö varaa 50 000 markkaa tähän selvitystyöhön. OPE.FIn hankesuunnitelmaa täsmennetään näiltä osin selvitystyön valmistuttua. Myöhempien vuosien kustannukset määritellään em. selvitystyön valmistuttua. 3.5.1.2 Perusopetuksen, lukioiden, II asteen ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden opetushenkilöstön täydennyskoulutus Seuraavassa esitetään ensin koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen yleisperiaatteet ja sen jälkeen määrälliset vuositavoitteet sekä koulutuskustannukset. 1. Työryhmä esittää, että OPE.FIn koulutuskokonaisuus perusopetuksen, lukioiden, II asteen ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden opetushenkilöstön osalta on opetushallituksen toteutusvastuulla. Opetusministeriö osoittaa opetushallitukselle vuosittain määrärahan tätä tarkoitusta varten. Tällä määrärahalla järjestetty koulutus on osallistujalle maksutonta. Osallistujan taustayhteisö vastaa koulutukseen osallistumisesta aiheutuvista matka-, sijaisuus- ja vastaavista kustannuksista. 2. Opetushallitus käyttää koulutuksen toteutuksessa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden opetussektorilla hyvää asiantuntemusta ja osaamista edustavien koulutusorganisaatioiden tarjontaa. Koulutuksen järjestäjäratkaisut tehdään pääsääntöisesti tarjouskilpailun perusteella. Koulutuksen järjestäjältä edellytetään jatkuvaa itsearviointia, palautejärjestelmää, raportointia ja osallistumista ulkopuolisiin arviointeihin. 20

3. Työryhmä pitää erityisen tärkeänä sitä, että koulutusratkaisut ovat siten suunnitellut, että ne tukevat oppilaitoksia niiden laatiessa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiansa vuoteen 2002 mennessä. Työryhmä katsoo, että oppilaitosjohdon osallistumisella koulutukseen on tällöin tärkeä merkitys. Tehtäessä ratkaisuja koulutukseen osallistujista edellytetään osallistujien taustayhteisöiltä sitoutumista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyöhön. Työryhmä esittää, että suunnitelman toimeenpanon alkuvuosina asetetaan koulutuksessa etusijalle ne oppilaitokset, jotka osallistuvat virtuaalikouluhankkeisiin. 4. OPE.FIn koulutuskokonaisuuden sisällöt voidaan hankkia monin eri tavoin järjestetyllä koulutuksella ja esittää, että koulutuksen järjestäjät kehittävät vaihtoehtoisia ja monipuolisia malleja, joiden avulla OPE.FIn koulutuskokonaisuuden sisältöjen hallinta voidaan osoittaa. Työryhmän mielestä on välttämätöntä, että mahdollisimman pian kehitetään toimintamalli, jolla ainakin OPE.FIn I vaiheen taitojen hallinta voitaisiin osoittaa verkkopohjaisesti. Myöhemmin tällainen testausmahdollisuus laajennettaisiin OPE.FIn kakkosvaihetta koskevaksi. Työryhmä esittää, että tähän tarkoitukseen varataan 300 000 markan määräraha ja tehtävä annetaan myöhemmin määriteltävän asiantuntijatahon tehtäväksi niin, että näin syntynyt testausmalli on kokeiltavissa vuonna 2000 ja yleisesti käytettävissä vuonna 2001. 5. OPE.FI-koulutuskokonaisuuden toteutuksessa tulee ottaa huomioon koulutustarpeiden eriytyminen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön monipuolistuessa ja syvetessä. Samoin tulee ottaa huomioon oppilaitosten koulutusmuotojen ja koulutusalojen erityispiirteet, eri opettajaryhmien tarpeet ja erilaisten opetussisältöjen aiheuttama koulutustarpeiden eriytyminen. Tämä edellyttää koulutuksen järjestäjiltä paneutumista koulutustarpeiden analysointiin jo suunnitteluvaiheessa. 6. Työryhmä korostaa alueellisten yhteistyöhankkeiden merkitystä koulutusjärjestelyissä. Erityisenä haasteena on ottaa huomioon oppilaitosten ja kuntien erot tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisessä. Alueellisilla yhteistyöhankkeilla voidaan huomattavasti tiivistää oppilaitosten yhteistyötä muun työelämän kanssa. Niillä voidaan myös edistää koulutuksessa syntyvän ja aiemman osaamisen levittämistä ja tehdä hyviksi koettuja käytänteitä tunnetuiksi. Työryhmä pitää hyödyllisenä, että alueellisten yhteistyöhankkeiden koulutukseen osallistuu myös kuntien opetus- ja sivistystoimen virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Näin voidaan lujittaa sitoutumista tieto- ja viestintätekniikan kehittämiseen. Työryhmä esittää selvitettäväksi tällaisten yhteiskoulutusten rahoitusjärjestelyt. 21

22 Alueelliset tarpeet huomioonottavat koulutusratkaisut ovat myös siksi tärkeitä, että koulutus olisi mahdollisimman helposti ja vähäisin oheiskustannuksin osallistujien saavutettavissa. Työryhmä esittää, että lääninhallitukset osallistuvat koulutusjärjestelyihin erityisesti OPE.FIn ykkös- ja kakkososioissa. 7. OPE.FIn toteutusratkaisut tulee mahdollisuuksien mukaan kytkeä kiinteästi opetushallituksen vastuulla olevaan muiden koulutuspoliittisten painopistealueiden täydennyskoulutukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi matemaattisluonnontieteellisten aineiden opetuksen kehittäminen ja työelämäyhteistyö. Varsinkin OPE.FIn kolmannen vaiheen toteutuksessa tulee suosia sellaisia ratkaisuja, joissa opettajille tarjoutuu mahdollisuuksia perehtyä media- ja tietotekniikan alan yrityksiin ja niissä tehtävään työhön. Käyttökelpoisia ovat esimerkiksi sellaiset koulutusratkaisut, joissa perehdytään digitaalisen oppimateriaalin tuottamiseen opettajien ja uusmedia-alan ammattilaisten yhteiskoulutuksena. Työryhmä esittää, että selvitetään tällaisiin koulutuksiin soveltuvat rahoitusmallit. Työryhmän esitys vuosiksi 2000-2004: Osallistujat Opintoviikot OPE.FI I 6 000 6 000 OPE.FI II 29 500 154 000 OPE.FI III 5 400 44 000 Työryhmä pitää välttämättömänä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisen kannalta, että oppilaitoksilla on käytettävissään tarvittava tekninen tuki. Työryhmä esittää, että oppilaitosten teknisille tukihenkilöille varaudutaan järjestämään koulutusta. Vuosittain koulutusta tarjotaan 100-150 henkilölle. Etusijalla ovat erityisesti niiden oppilaitosten teknistä tukea antavat opettajat, joissa kunta ei ole huolehtinut teknisestä tuesta. Koulutus on laajuudeltaan 3 ov:n mittaista ja sen toteutuksessa otetaan huomioon OPE.FIn suuntaviivat. Tästä aiheutuvat kustannukset ovat vuosittain 300 000-450 000 mk. Työryhmä pitää tärkeänä oppilaitosten sekä muun sivistys- ja kulttuuritoimen yhteistyön tiivistämistä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. Erityisen tarpeellista on koulutusyhteistyö kirjastojen kanssa. Työryhmä esittää, että varataan vuosittain 500 000 markan määräraha oppilaitosten ja kirjastojen yhteisiin koulutus- ja kehittämishankkeisiin. Perusopetuksen, lukion, II asteen ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden opetushenkilöstön koulutuskustannukset arvioidaan yhteensä 208 milj. mk:ksi vuosina 2000-2004.

3.5.2 Yliopistojen opetushenkilöstön täydennyskoulutus 3.5.2.1 Opettajankouluttajat Koulutuksen järjestämisvastuu on yliopistoilla itsellään. Opetusministeriön yliopistoyksikkö osoittaa tähän tarkoitukseen vuosittain määrärahan siten, että yliopistot esittävät määrärahaa hakiessaan koulutussuunnitelmansa. Suunnitelmalta edellytetään, että se tukee asetettua tavoitetta opettajankoulutuslaitosten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian laadinnasta vuoteen 2001 mennessä. Suunnitelmassa tuodaan esille se, miten opettajankouluttajien täydennyskoulutusta hyödynnetään opettajien peruskoulutuksen kehittämisessä. Koulutuksessa painotetaan työyhteisökohtaisia toteutusmalleja sekä yliopistojen sisäisen ja yliopistojen välisen yhteistyön kehittämistä. Määräraha edellyttää raportointia ja arviointiin osallistumista. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön täydennyskoulutus tulee kytkeä kiinteästi yliopistojen opettajankoulutuksen arvioinnissa v. 1999 esille tulleisiin kehittämistarpeisiin. Määrärahalla katetaan koulutuksen toteutumisesta aiheutuvat kustannukset. Mahdolliset sijaisuus-, matka- ym. kustannukset jäävät yliopistojen itsensä maksettaviksi. Koulutuksessa tulee soveltuvin osin käyttää hyväksi OPE.FIn rakenteita ja sisältöjä ottaen huomioon eri opettajankouluttajaryhmien erityistarpeet. Opetusministeriö määrittelee tarvittaessa määrärahan käytön sisällölliset painoalueet yksityiskohtaisemmin. Koska OPE.FIn ykkösosion tyyppistä koulutusta on ollut runsaasti tarjolla, voimavarat keskitetään pääsääntöisesti OPE.FIn kakkos- ja kolmososioiden tyyppisiin sisältöihin. Suunnitelmakauden alkuvaiheessa pääpaino on erityisesti aineenopettajakoulutuksessa ja lastentarhanopettajakoulutuksessa sekä virtuaaliyliopiston toteutukseen osallistuvilla. Työryhmän esitys vuosiksi 2000-2004: Osallistujat Opintoviikot OPE.FI I 300 300 OPE.FI II 1 050 5 250 OPE.FI III 800 7 000 Opettajankouluttajien täydennyskoulutuksen kustannukset arvioidaan yhteensä 12,5 milj. mk:ksi vuosina 2000-2004. 3.5.2.2 Muu yliopistojen opetushenkilöstö Yliopistojen muun opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisvastuu on yliopistoilla. Opetusministeriön yliopistoyksikkö tukee koulutuksen järjestämistä 23

myöntämällä vuosittain määrärahan tähän tarkoitukseen yliopistojen hakemuksesta. Hakemuksessa tulee osoittaa, miten tuettava koulutus liittyy tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian laadintaan. Etusija on virtuaaliyliopistohankkeeseen osallistuvilla. Koulutuksessa käytetään soveltuvin osin OPE.FIn rakenteita ja sisältöjä ottaen huomioon yliopistojen opetushenkilöstön työn erityispiirteet. Määräraha edellyttää seurantaan ja arviointiin osallistumista. On tärkeätä, että koulutukseen osallistuu myös yliopistojen opintoasiainhallinnossa, opintoneuvonnassa ja kirjastoissa työskentelevää henkilöstöä. Työryhmän esitys vuosiksi 2000-2004: Osallistujat Opintoviikot OPE.FI. I 800 800 OPE.FI II 2 600 13 000 OPE.FI III 1 800 9 000 Yliopistojen muun opetushenkilöstön täydennyskoulutuskustannukset arvioidaan yhteensä 27,8 milj. mk:ksi vuosina 2000-2004. Työryhmä esittää, että lisäksi varaudutaan - virtuaaliyliopiston toteutuksen aiheuttamien koulutushankkeiden kustannuksiin vuosittain 1 milj. markalla. Tämä suunnataan erityisesti pedagogisen tuen tarpeisiin. - teknisen tukihenkilöstön koulutuskustannuksiin vuosittain 0,3 milj. markalla. 3.5.3 Ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstön täydennyskoulutus 3.5.3.1 Ammatillisten opettajakorkeakoulujen opettajat Ammattikorkeakoulujen opettajankoulutuksen opettajien täydennyskoulutusvastuu on ammattikorkeakouluilla. Ammattikorkeakoulut tekevät strategiasuunnitelman opettajiensa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisestä vuoteen 2001 mennessä. Niiden ammattikorkeakoulujen, joiden tehtävään kuuluu opettajankoulutuksen järjestäminen, tulee erityisesti ottaa huomioon opettajankoulutuksen opettajien koulutustarve. Koska opettajankouluttajilla on erityinen rooli uusien käytäntöjen siirtäjinä, heidän valmiuksiensa tason tulee olla hyvä. Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisissä tavoite- ja tulossopimuksissa kiinnitetään huomiota tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön valmiuksiin liittyvään täydennyskoulutuksen. Ammattikorkeakoulujen tukiohjelman korin, johon kuuluvat verkkoympäristön kehittäminen ja tietoverkkojen rakentaminen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttö opetuksessa, sisällä painotetaan sisältötuotantoon liittyviä seikkoja ja täydennyskoulutusta, joka palvelee opetuksen kehittä- 24

misen valmiuksia. Tukiohjelman voimavarat maksetaan ammattikorkeakoulujen ylimääräisestä valtionavustuksesta. Edellä mainittuihin tarkoituksiin osoitetaan kaikille ammattikorkeakouluille yhteensä vuosittain noin 12 milj. mk ja käyttöä suunnataan vuosina 2000-2004 myös täydennyskoulutukseen. 3.5.3.2 Muu opetushenkilöstö Ammattikorkeakouluilla on vastuu opetushenkilöstönsä kehittämisestä. Ammattikorkeakouluille osoitetaan ylimääräisestä valtionavustuksesta vuosittain noin 12 milj. mk verkko- ja opiskeluympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa osa ammattikorkeakoulujen tukiohjelmaa. Tästä rahoituksesta sovitaan vuosittain tavoite- ja tulosneuvotteluissa. Vuosia 2000-2004 varten sovitaan, että tämän korin määrärahasta suunnataan resursseja myös opettajien tieto- ja viestintätekniikan valmiuksia parantavaan täydennyskoulutukseen. Ammattikorkeakoulujen kokonaistoiminnan kannalta on tärkeää, että myös kirjasto- ja tietopalvelutehtävissä sekä opintoneuvontatehtävissä toimivat osallistuvat tähän koulutukseen. Kun tarve opettajien koulutustason nostamiseen tähtäävään tutkintotavoitteiseen koulutukseen, vähitellen vähenee, suunnataan myös ammattikorkeakoulujen tukiohjelman opettajien koulutustason nostamiseen liittyvästä korista voimavaroja täydennyskoulutuksen lisäämiseen. Ammattikorkeakouluissa on käynnistymässä laaja verkkopohjaisen opetuksen kehittäminen. Työryhmä katsoo, että virtuaalisesti toteutetun opetuksen kehittäjäammattikorkeakoulujen opettajien valmiuksien kehittämiseen tulee suunnata riittävästi voimavaroja sovittaessa tavoite- ja tulossopimusneuvottelujen yhteydessä ammattikorkeakoulujen hankerahoituksesta. 3.5.4 Opettajien peruskoulutus 3.5.4.1 Opettajien peruskoulutus yliopistoissa Työryhmä esittää, että opettajankouluttajien täydennyskoulutuksen ohella suunnataan erityistoimenpiteitä ja kokeiluhankkeita tieto- ja viestintätekniikan käytön tehostamiseen opettajien peruskoulutuksessa. Toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti opettajankoulutuksen määrällisten laajentamistarpeiden tueksi, alan verkostoitumiseen, uusille koulutusaloille, aineenopettajakoulutukseen ja kielellisten vähemmistöryhmien opettajankoulutukseen. Näin menettelemällä arvioidaan sekä tehostettavan 2000-2004 välttämätöntä opettajankoulutuksen laajentamista että saatavan uudentyyppisiä ja mahdollisimman monipuolisia kokemuksia opettajien peruskoulutuksessa laajemminkin hyödynnettäväksi. Verkostoitumisen avulla parannetaan myös koulutuksen saavutettavuutta ja voidaan karsia päällekkäistä työtä ja kustannuksia. Hankevalinnassa pyritään mahdollisuuksien mukaan varmistamaan yhteydet virtuaaliyliopiston kehittämistyöhön. Määrärahoja pyritään suuntaamaan opettajien peruskoulutuksen kehittämiseen vuosittain 6,5-7,5 milj. mk. 25