5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI"

Anne Elstelä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet

1 AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän näkemyksen mukaan tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet liittyvät 1) näyttötutkintojen järjestämisen laadun seurantaan ja tutkintosuoritusten arvioinnin laadun varmistamiseen, 2) tutkintotoimikuntatyön organisointiin ja työstä maksettaviin palkkioihin sekä 3) tutkintotoimikuntatyön rahoitukseen. Näyttötutkintojen järjestämisen laadun varmistaminen ja edelleen kehittäminen osana tutkintotoimikunnan laatutyötä toimikunta suunnittelee toimikautensa alussa, miten se valvoo tutkinnon järjestäjien kanssa tehtyjen järjestämissopimusten toteuttamista käytännössä tutkintotoimikunta seuraa systemaattisesti tutkintotilaisuuksien toteuttamista ja tutkinnon järjestäjien toimintaa varmistaa, että näyttötutkinnot järjestetään näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa ja siihen sisältyvässä näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa sovitulla tavalla Otetaan huomioon tutkintotoimikunnan hallinnoimien tutkintojen ja järjestämissopimusten määrä sekä tutkintotilaisuuksiin osallistuvien henkilöiden määrä 1

2 Näyttötutkintojen järjestämisen laadun varmistaminen ja edelleen kehittäminen jatk. näyttötutkintojen järjestämissopimukset pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviks Muutos asetuksen 5 :ään: järjestämissopimuksessa sovitaan siitä, että tutkintotoimikunta tarkastelee näyttötutkinnon järjestämissopimusta ja siihen sisältyvää näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmaa ja pyytää tarvittaessa sopimuskumppaneilta selvityksen järjestämissopimuksen ja siihen sisältyvän näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman toteutumisesta Selvityksen perusteella tutkintotoimikunta päättää korjaavista toimista. Mikäli korjaavia toimia ei ole tutkintotoimikunnan asettamaan määräaikaan mennessä tehty, tutkintotoimikunta käynnistää sopimuksen irtisanomis- tai purkamismenettelyn. Arvioijien saatavuuden varmistamiseksi tutkinnon järjestäjät kehittävät yhteistyötä työpaikkojen ja toisten tutkinnon järjestäjien kanssa tutkintosuoritusten arvioinnissa, arvioijien hankkimisessa, perehdyttämisessä ja käytössä tutkintotoimikunnat kiinnittävät tutkinnon järjestäjän järjestämisedellytyksiä arvioidessaan erityistä huomiota siihen, että tutkinnon järjestäjällä on riittävä määrä arvioijia suhteessa tutkinnon järjestäjien määrään ja maantieteelliseen saavutettavuuteen sekä arvioituun tutkinnon suorittajien ja tutkintotilaisuuksien määrään Arvioijien perehdytyksen systematisoimiseksi ja arvioijien arviointiosaamisen kehittämiseksi Opetushallitus laatii tutkintotoimikuntien kotisivulle tietopaketin arvioijien perehdytyksen järjestämisestä ja tutkintosuoritusten arvioinnista (arvioijan opas) ja järjestää arvioijia perehdyttäville ja kouluttaville tutkinnon järjestäjille koulutusta säännöllisesti. tutkinnon järjestäjät lisäävät työnantaja- ja työntekijäarvioijien perehdytystä ja järjestävät tarvittaessa täydennyskoulutusta jo perehdytetyille tutkintosuoritusten arvioijille. Opetusministeriö asettaa tutkintosuoritusten arvioijien perehdytyksen yhdeksi opetustoimen henkilöstökoulutuksen painopisteeksi ja osoittaa arvioijien perehdytykseen rahoitusta opetustoimen henkilöstökoulutuksen määrärahoista ja Osaava-ohjelmasta 2

3 Arvioinnin yhdenmukaisuuden ja luotettavuuden kehittämiseksi Ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lain 7 :ään lisätään säännös, jonka mukaan tutkinnon suorittajien arvioijien tulee edustaa työnantajia, työntekijöitä ja opettajia ja jos itsenäinen ammatin harjoittaminen on alalla laajuudeltaan merkittävää, itsenäisiä ammatinharjoittajia. Lisäksi näyttötutkintojen järjestämissopimuksen tekemisen edellytykseksi säädetään, että vähintään yhden tutkinnon järjestäjän tutkintotoimikunnalle ilmoittaman tutkintosuoritusten arvioijan tulee olla näyttötutkintomestarikoulutuksen suorittanut henkilö. Arvioinnin yhdenmukaisuuden ja luotettavuuden kehittämiseksi arvioijien kelpoisuudesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella Siten, että arvioijan tulee tuntea tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja hänellä tulee olla sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä tutkinnon osassa vaadittavan ammattitaidon arvioinnissa Eri osapuolten näyttötutkintojärjestelmää koskevan asiantuntemuksen vahvistamiseksi Opetushallitus tehostaa tutkintotoimikuntien jäsenten perehdyttämistä varmistaa, että tutkintotoimikunnan jäsenet, myös kesken toimikauden tulevat jäsenet, pystytään perehdyttämään näyttötutkintojärjestelmään ja eri osapuolten asemaan, tehtäviin ja toimivaltaan järjestelmässä Opetushallitus varaa henkilöstöresursseja ja määrärahoja tutkintotoimikuntien ohjaukseen ja ohjeistamiseen sekä yhteistyössä tutkintotoimikuntien kanssa tehtävään tutkinnon järjestäjien kouluttamiseen 3

4 Eri osapuolten näyttötutkintojärjestelmää koskevan asiantuntemuksen vahvistamiseksi tutkinnon järjestäjät huolehtivat siitä, että niiden näyttötutkintojärjestelmässä toimivalla henkilöstöllä on mahdollisuus hankkia työtehtävien edellyttämä näyttötutkintojärjestelmän tuntemus esim. suorittamalla näyttötutkintomestarin koulutusohjelma. Opetusministeriö osoittaa tähän tarkoitukseen rahoitusta opetustoimen henkilöstökoulutuksen määrärahoista ja Osaava-ohjelmasta. Kaikkien näyttötutkintojärjestelmän toimijoiden tulee aktiivisesti kannustaa myös työelämän edustajia osallistumaan näyttötutkintomestarikoulutukseen. Tutkintotoimikuntatyön tehostamiseksi tutkintotoimikuntien sihteeriresursseja lisätään välttämätöntä näyttötutkintotoiminnan laajentumisesta johtuvan lisääntyneen työn hoitamiseksi Tutkintotoimikuntatyön tehostamiseksi tutkintotoimikuntien sihteerit ovat pääsääntöisesti tutkintotoimikuntien ulkopuolisia pää- tai sivutoimisia sihteereitä, jotka Opetushallitus nimittää. Pää- tai sivutoiminen sihteeri voi huolehtia samanaikaisesti useamman tutkintotoimikunnan sihteerin tehtävistä Muutos asetukseen tutkintotoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Opetushallitus nimittää tutkintotoimikunnalle ulkopuolisen sihteerin tai tutkintotoimikunta valitsee sihteerin keskuudestaan. Tutkintotoimikunnan ulkopuolinen sihteeri voi olla kahdelle tai useammalle tutkintotoimikunnalle yhteinen. Tutkintotoimikuntien sihteeristö sijoitetaan Opetushallituksen yhteyteen. 4

5 Tutkintotoimikunta työstä maksettavien palkkioiden kehittämiseksi tutkintotoimikunnan jäsenten palkkioita muutetaan uusien tutkintotoimikuntien toimikauden alusta eli alkaen niin, että kokouspalkkiot ovat samat riippumatta siitä, onko kysymyksessä läsnäolokokous vai sähköinen kokous. Palkkiot olisivat seuraavat: virastotyöaikana virastotyöajan ulkopuolella puheenjohtaja euroa / kokous muu jäsen tai sihteeri euroa / kokous. Palkkio sihteerityöstä ja siihen rinnastettavasta työstä säilytetään ennallaan (21 euroa / tunti). Tutkintotoimikuntatyön rahoituksen turvaamiseksi tutkintotoimikuntien käyttöön varataan riittävästi määrärahoja suhteessa tutkintomaksukertymään. Tutkintotoimikunnalla tulee olla mahdollisuus itse ohjata ja sen tulee ohjata sille varatuista määrärahoista riittävä määrä näyttötutkintotoiminnan valvontaan ja näyttötutkintojen laadun seurantaan. Tutkintotoimikuntatyön rahoituksen turvaamiseksi tutkintomaksu korotetaan 68 euroon korotus mahdollistaa myös tutkintomaksun poistamisen vailla aiempaa ammatillista tutkintoa olevilta henkilöiltä. Vailla ammatillista tutkintoa olevalla tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole mitään aikaisempaa perusopetuksen jälkeistä tutkintoa tai joka on suorittanut vain ylioppilastutkinnon. Esitys edellyttää muutoksia aikuiskoulutuslain 17 :ään ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin. Aikuiskoulutuslain 17 :n 3 momenttia täsmennetään siten, että opetusministeriö tarkistaa tutkintomaksun tutkintotoimikuntajärjestelmän kustannuskehitystä vastaavasti. 5

6 TUTKE-hankeen jatko Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishanke ja hankkeen ohjausryhmän työ jatkuu lokakuun 2010 loppuun. jatko painottuu ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämiseen kokonaisuutena ja tutkintojärjestelmän joustavuuden lisäämiseen myös väliraportissa esitettyjä säädösmuutosehdotuksia täsmennetään ja muiden ohjausryhmän esitysten toimeenpanoa seurataan Ohjausryhmä valmistelee hankkeen loppuraportin mennessä jatkotoimenpiteet ajoitetaan ja niihin varaudutaan siten, että esitetyt muutokset tulevat voimaan vuoden 2011 alusta alkaen. 6

Samankaltaiset tiedostot

AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKE (TUTKE)

AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKE (TUTKE) Esitykset tutkintotoimikuntajärjestelmän, arvioijien osaamisen ja tutkintojärjestelmän kehittämiseksi TUTKE-HANKKEEN TEHTÄVÄT 1. Selvittää alakohtaisesti