2512 Sampo-Alajärven osayleiskaava LIITE X Palautteet ja kaavanlaatijan vastineet

1 2512 Sampo-Alajärven osayleiskaava LIITE X Palautteet ja kaavanlaatijan vastineet Sisällysluettelo A. Valmisteluvaiheen kuuleminen (elo-syyskuu 2014)... 2 Lausunnot... 2 1. Hämeen ELY-keskus / Ulla Räihä... 2 2. Museovirasto / Helena Taskinen ja Kaija Kiiveri-Hakkarainen... 4 3. Hämeen liitto / Maakuntahallitus 15.9.2014, 128... 5 4. Elenia Lämpö Oy / Mikko-Matti Kojonsaari... 7 5. Gasum Oy / Taneli Ojanen... 7 6. Kanta-Hämeen pelastuslaitos / Petri Talikka... 8 7. Hattulan kunta / Tekninen lautakunta... 9 8. Puolustusvoimat / Eero Ruotsila... 10 Valmisteluvaiheen kommentit Hämeenlinnan kaupungin eri yksiköiltä... 12 1. Ympäristöasiantuntija Heli Jutila 12.9.2014... 12 2. Luonnonhoitopäällikkö Kaarina Aulin 21.1.2014... 14 Osallisten mielipiteet... 15 1. Anna-Leena Vällä 21.8.2014... 15 2. Kari ja Maria Mononen 8.9.2014... 15 3. Olli Paakkala ja Aija Staffans 9.9.2014... 17 4. Myllyoja/Leteenoja perkausyhtiö, Olli Paakkala, 8.9.2014... 18 5. Taina ja Heikki Jokinen 8.9.2014... 18 6. Seija ja Lauri Hovila, 4.9.2014... 19 7. Seija Hovila 4.9.2014... 19 8. Juhani ja Anniina Mikkola 9.9.2014... 20 9. Eero ja Pirkko Mikkola 7.9.2014... 20 10. Pentti Seppälän perikunta 8.9.2014... 21 11. Matti Tulokas, Salla Kaurala, Aino Tulokas 9.9.2014... 21 12. Irja Kernen-Salonen 9.9.2014... 22 13. Olavi Hovilan kuolinpesä 9.9.2014... 22 14. Antero Sipilä 9.9.2014... 23 15. Jaana ja Kari Kivikko 8.9.2014... 23 16. Asunto Oy Leinuntie 3-9 8.9.2014... 24 As Oy Leinuntie 6-10 8.9.2014... 24 Muu palaute... 35

2 A. Valmisteluvaiheen kuuleminen (elo-syyskuu 2014) Yhdyskuntalautakunta käsitteli osayleiskaavaluonnosta kokouksessaan 10.6.2014. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 11.8.2014 9.9.2014 välisen ajan. Osayleiskaavaluonnoksesta saatiin 16 mielipidettä nähtävilläolon aikana. Osayleiskaavaluonnoksesta on pyydetty viranomaislausunnot Hämeen ELY-keskuksen alueidenkäytön yksiköltä, Hämeen liitolta, Museovirastosta, Puolustusvoimilta, Kanta- Hämeen pelastuslaitokselta, Hattulan kunnalta, Elenia Verkko Oy:ltä, Elenia Lämpö Oy:ltä, Gasum Oy:ltä, AinaCom Oy:ltä ja HS-Vesi Oy:ltä. Osayleiskaavaluonnoksesta saatiin kahdeksan lausuntoa. HS Vedeltä, Elenia Verkolta ja AinaCom Oy:ltä (nykyinen Telia-Sonera) ei saatu lausuntoa. Lisäksi pyydettiin kommentit kaupungin eri yksiköiltä ja yhtiöiltä: Linnan Infra, infran suunnittelu ja rakennuttaminen, rakennusvalvonta, paikkatieto ja kiinteistöt, maaomaisuuden hallinta, ympäristöasiantuntija, luonnonhoitopäällikkö, viheralue- ja maisemasuunnittelu sekä ikäihmisten palveluiden, lasten ja nuorten palveluiden ja liikuntapalveluiden yksiköiltä. Osayleiskaavaluonnoksesta saatiin kaksi kommenttia. Lisäksi järjestettiin kaupungin yksiköiden välinen suunnittelukokous 20.10.2014 luonnoksesta saadusta palautteesta ja palautteen vaikutuksista luonnokseen. Lausunnot 1. Hämeen ELY-keskus / Ulla Räihä 1.10.2014 Dnro HAMELY/1356/2014 Nro YMP/721/2014 --- Kaavaluonnos on valtioneuvostossa 28.9.2006 vahvistetun Kanta-Hämeen maakuntakaavan ja 2.4.2014 vahvistetun Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan keskeisten tavoitteiden mukainen. Hämeenlinnassa ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä kaava-alueella ole oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Alueella on voimassa pääosin Hämeenlinnan 11.1.1984 hyväksytty oikeusvaikutteeton yleiskaava. Vuorentaan alueella Liukuuskalliontie ja Marssitie kuuluvat 9.2.1995 vahvistettuun Kirstulan, Viisarin ja Vuorentaan osayleiskaavaan. Yleiskaavojen mukaiset rakentamiseen osoitetut alueet on suurimmaksi osaksi rakennettu ja asuinalueet ovat laajentuneet yleiskaavan mukaisille maa- ja metsätalousalueille. Hämeenlinnassa on pitkään edetty tekemällä asemakaavoja ja osayleiskaavoja, jolloin yleiskaavallinen tarkastelu jää suppeaksi eikä yleiskaavoituksen hyötyjä saavuteta. Koko kaupunki koskeva yleiskaava mahdollistaisi yhdyskuntarakenteen laajentumisen taloudellisten vaikutusten arvioinnin ja hallitsemisen paremmin kuin osayleiskaavoitus. Kokonaisyleiskaavan puute vaikeuttaa myös eri hankkeiden liikenteellisten vaikutusten arviointia ja yhteensovittamista. Osayleiskaavaan tulee liittää kaupunkirakenteellinen tarkastelu, josta käy ilmi osayleiskaavaalueen suhde koko kaupunkiin ja sen kehittämiseen esimerkiksi mitoituksen ja toteuttamisen osalta.

3 Sampo-Alajärven osayleiskaavasta on laadittu nähtäville asetettavaksi yksi osayleiskaavaluonnos, jonka mitoitus on huomattavan suuri. Kaavaselostuksen mukaan kaavan laadinnan aikana voidaan tarpeen vaatiessa tarkastella osaratkaisuista erilaisia vaihtoehtoja. Vaihtoehtotarkastelu ja siihen liittyvä vaikutusten arviointi on tarpeen ennen ehdotuksen laatimista. Vaihtoehtotarkastelun ja vaikutusten arvioinnin pohjaksi tarvittavat selvitykset ovat kesken. Ennen ehdotuksen laatimista on syytä järjestää viranomaisneuvottelu. Liikenneselvitys täydentynee, kun Hämeenlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan alueellisen rakennemallin tarkentamistyö etenee. Hämeenlinnan toimivaltaiselta joukkoliikenneviranomaiselta tulee pyytää lausunto uusien alueiden liittämisestä joukkoliikenteen piiriin. ELY-keskuksella ei ole mahdollisuutta osallistua liikenneinvestointeihin eikä mahdollisen meluntorjunnan suunnittelun tai toteuttamisen kustannuksiin. ELY-keskus tulee asemakaavoituksen yhteydessä edellyttämään Härkätien (mt 2855) ja Luolajantien (mt 2862) muuttamista kaduksi. Sampo-Alajärven osayleiskaavaluonnoksen vaikutukset ulottuvat Hattulaan erityisesti hulevesien osalta. Hulevedet laskevat suurelta osin Lehijärveen. Osayleiskaavatyön yhteydessä tulee laatia hulevesisuunnitelma yhteistyössä Hattulan kunnan kanssa. Liikenteen osalta jatkosuunnittelussa tulee lisäksi ottaa huomioon seuraavat asiat: Eheytyvä yhdyskuntarakenne on keskeinen alueidenkäyttötavoite. Uusien alueiden liikennejärjestelmän tulisi tukeutua yksityisautoilun sijaan joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn eivätkä ne saisi heikentää merkittävästi ennestään kuormittuneiden liikenneväylien välityskykyä. Uutta asutusta ei tule osoittaa täysin henkilöautovaltaiselle alueelle Tiirinkoskelle. Liikennejärjestelmän kannalta alue ei ole tavoiteltava yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta. Tiirinkosken asutuksen lisääntyminen aiheuttaisi mittavia investointeja (tien parantaminen ja kevyt väylä) ja maisemallista haittaa vanhalle Härkätielle. Tertti liittyy Tiirinkoskea paremmin olemassa olevaan asuinalueeseen. Sekin kuuluu autoliikennevyöhykkeeseen eikä alueen liikennejärjestelmä ole nykyisin kestävällä pohjalla. Härkätien varressa olevan alueen käyttöönotto ei ole liikennejärjestelmän kannalta suositeltavaa. Alue on teoriassa liitettävissä bussiliikenteen verkkoon päätepistettä siirtämällä. Epävarmuutta lisää kuitenkin se, onko bussiliikenne kilpailukykyinen vaihtoehto matkaajassa henkilöautoon verrattuna. Tertistä ei tule avata liittymää vanhalle Härkätielle. Liittymän tarvetta, turvallisuutta tai toteutettavuutta ei ole tutkittu riittävästi. Liittymän avaaminen heikentää vanhan Härkätien liikenneturvallisuutta ja lisää sen ajoneuvoliikennettä merkittävästi. Tertin liikenne tulisi ohjata Hämeenlinnan keskustaan sisäisen katuverkon kautta, jotta alue voidaan liittää joukkoliikenteen piiriin eikä historialliselle vanhalle Härkätielle aiheudu merkittävää investointitarvetta tai maisemallista haittaa.

4 Härkätiellä on kevyen liikenteen väylä Nukarintieltä Hämeenlinnan suuntaan. Tertin kevyt liikenne tulisi ohjata Tiiriöön Marssitien ja vanhan Härkätien kautta. Tertistä keskustaan pääsee polkupyörällä Ahvenistontien kautta kiertäen. Uudelle tieliikenteen yhteystarpeelle Marssitieltä maantielle 130 ei ole esitetty riittäviä perusteluita. Maantien 130 ja Hirvilammen väliin ei tulisi sijoittaa uutta pientalovaltaista asuinaluetta (AP) maantien melun vuoksi. Alueen kulkuyhteys ei sovellu lisääntyvälle liikenteelle. Luolajan alue kuuluu joukkoliikenne- ja autovyöhykkeeseen. Uusilla alueilla on joukkoliikennettä vain Pollentien välittömässä läheisyydessä. Asuinalueen laajentaminen edellyttää todennäköisesti uuden linjan perustamista. Luolajantiellä on kevyen liikenteen väylä keskustasta koululle. Yhdyskuntarakenteen laajentaminen Luolajan lounaiskulmaukseen ei mahdollista kestävää liikkumista vaan tukeutuu pelkästään yksityisautoiluun. Luolajantien liittymä valtatielle 10 tulisi poistaa tai parantaa merkittävästi, koska se on vaarallinen ja sijaitsee näkemiltään haasteellisessa paikassa. Lausunnon antamiseen ovat osallistuneet Pertti Heikkinen ja Merja Suomalainen Hämeen ELY-keskuksesta ja Liisa-Maija Thompson Uudenmaan ELY-keskuksesta. 2. Museovirasto / Helena Taskinen ja Kaija Kiiveri-Hakkarainen 1.10.2014 MV/255/05.02.00/2014 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ, HISTORIALLISET TIET JA VAT TAVOITTEET Kaava-aluetta halkaisevat historialliset Hämeen Härkätie ja Luolajantie. Näistä Hämeen Härkätie on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja siihen kohdistuvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kulttuuriympäristöä koskevien alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien alueiden ja kohteiden osalta on kysymys erityistavoitteista, jotka koskevat myös yleis- ja asemakaavoitusta. Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Kaikilla kaavatasoilla on tärkeää huolehtia siitä, että ratkaisut eivät ole ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteiden ja erityispiirteiden kanssa. Kaavaluonnoksessa on Hämeen Härkätien varteen merkitty suuria AT alueita. Alueelle suuntautuvat myös yhdyskunnan laajentumissuunta -merkinnät. Näiltä osin AT merkinnät tulee pääosin kohdistaa vain nykyisille kyläalueille ja kaavamääräyksestä poistaa lause alue on tarvittaessa tiivistettävissä kylämäistä tehokkaampaan asumiseen. Myöskään Härkätien varren mittava AP- alue ei voi sijoittautua suunnitellusti, se muuttaa lopullisesti toisen puolen AT -merkintöjen kanssa kyseisiltä osin Härkätien maiseman.

5 Kevyen liikenteen yhteystarve Vuorentaan alueelta Tiirinkoskelle on hyvin kyseenalainen, kuten myös uusi tieliittymä Härkätielle. Luolajantien varren AT -alueen sijoittumista kiinni tien varteen ja levittäytymistä pelloille tulee myös harkita uudelleen ja vähintään rajattava se pois peltomaisemasta. Myös Luolajantien varren AP -alueet on syytä tien varren osalta rajoittaa jo rakentuneisiin osiin. Kaikkiaan kaavamerkintöjä suhteessa Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön on tarkasteltava uudelleen ja varmistettava, ettei alueen ominaisluonne muutu ja maisema-arvot tuhoudu liian tehokkaan kaavoituksen myötä. MUINAISJÄÄNNÖKSET JA ARKEOLOGINEN KULTTUURIPERINTÖ Kaava-alueella tehtiin jo osayleiskaavoituksen ensi vaiheessa arkeologinen inventointi (2006), eikä sitä ole tarpeen täydentää, vaikka alue onkin aikaisempaa laajempi. Kaavasta puuttuu Hämeenlinnan ja Hattulan välinen rajamerkki, Vartiovuori (109010013, tunnus muinaisjäännösrekisterissä). Tämä Kirstulan ja Nummin kylien välinen rajapaikka mainitaan kirjallisissa lähteissä jo vuonna 1444. Rajamerkki lienee tuota ajankohtaa vanhempi, ja koko mäkeä juurelta huipulle on pidettävä rajapaikkana, vaikka varsinainen rajakivi onkin mäen päällä. Puuttuvaa rajapaikkaa lukuun ottamatta muut alueella sijaitsevat muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset on merkitty kohdemerkinnällä (aluerajaus näkyy ympäröivänä viivana) kaavakartalle, mutta niistä yksikään ei ole täysin oikealla paikalla. On syytä tarkistaa, mistä virhe johtuu ja tarvittaessa ladata paikkatiedot uudestaan Museoviraston kulttuuriympäristön tietojärjestelmän kautta osoitteessa http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/tietojarjestelmat/kympariston_tietojarjestelma/aineistoj en_lataaminen. Muinaismuistokohde -kohdemerkintä ja sen määräys ovat oikeat, mutta merkinnällä osoitettujen muinaisjäännösten luettelosta puuttuu Vuorentaka (1000013958, historiallisen ajan kylänpaikan jäljellä oleva osa) ja jo edellä mainittu Vartiovuori (109010013). Sama koskee kaavaselostuksen luetteloa (sivu 21), jossa kolmea kiinteää muinaisjäännöstä (Leteenmäki, Huhtamäki 2, Huhtamäki 4) nimitetään virheellisesti tentatiivikohteiksi (inventointikertomuksessa käytetty kyseenalainen termi). Lopullisessa kaavaselostuksessa ei tarvitse mainita Huhtamäki 3 -nimistä kohdetta, koska se ei ole kiinteä muinaisjäännös, vaan verraten nuori kellarikuoppa. 3. Hämeen liitto / Maakuntahallitus 15.9.2014, 128 valmistelija Heikki Pusa HL/153/03.01.00/2014 Ympäristöministeriön 2.4.2014 vahvistamassa Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa ajantasaistettiin Hämeenlinnan kantakaupungin länsiosan suunniteltu maankäyttö. Samalla merkintätapaa yleispiirteistettiin maakuntakaavan yleispiirteisen luonteen mukaisesti. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa rakennettavia uusia tai rakennetta tiivistäviä asuntovaltaisia alueita (Ar) osoitettiin Luolajaan, Kolkanmäen ja Loimalahden alueille sekä osayleiskaavan luoteisosaan sijoittuville Tertin ja Tiirinkosken alueelle. Osayleiskaava on ratkaisuiltaan Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan mukainen tarkentaen ja täsmentäen sitä kaavahierarkian mukaisesti. Alueelle tärkeät viheryhteydet sisältyvät sekä

6 kokonaismaakuntakaavaan (vahvistettu 2006) että ensimmäiseen vaihemaakuntakaavaan. Osayleiskaavassa ne on osoitettu maakuntakaavan rakennetta noudattaen. Suunnittelualueen pohjoisosaan sijoittuu osa Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta. Hämeen Härkätie on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä historiallinen tielinjaus ja arvokas maisemanähtävyys. Maisemanähtävyydet ovat ainutkertaisen hienoja ja kulttuurihistoriallisesti edustavia ja hyvin tunnettuja koko maassa. Maisemakuva on säilynyt metsäisenä ja yhtenäisenä. Linjauksen varrella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Eniten erilaisia maisema-arvoja on osayleiskaavan alueelle sijoittuvalla Vuorentaan peltoaukealla. Laajat näkymäalueet ovat tärkeitä, joten maisema on perusteltua säilyttää avoimena, kuten osayleiskaavassa on lähtökohtana. Pääosa Sampo-Alajärven osayleiskaava-alueesta ja osayleiskaavan mahdollistamasta uudisrakentamisesta sijoittuu Lehijärveen laskevan Leteenojan ja Myllyojan valuma-alueelle. Kaava-alueen läpi kulkee Leteenoja, joka muuttuu keskivaiheilla Kivisenojaksi ja laskee Myllyojana Lehijärveen. Kuten hulevesiselvityksestä ja kaava-asiakirjoista käy ilmi alueella muodostuvilla ja pois johdettavilla hulevesillä on vaikutuksensa alapuoliseen Hattulan puolella sijaitsevaan Lehijärveen. Hulevesien hallinta on kuntien rajat ylittävä kysymys ja siksi on tärkeätä, että Hattulan kunta ja Hämeenlinnan kaupunki myös yhteisesti arvioivat ja sopivat niistä toimenpiteistä, joita tarvitaan hulevesien hallinnassa suunnittelualueella ja sen valuma-alueella. Osayleiskaava-alueen liikenteellisten vaikutusten arviointia ja verkollisia ratkaisuja on tarpeen vielä arvioida ja täsmentää. Hämeenlinnaan on valmistunut liikenneverkkoselvitys, Sito 2013. Selvityksessä esitettiin suunnittelualuetta koskevana muun muassa ns. läntinen kehäkatuyhteys. Sen roolia, sijoittumista tai tarvetta ei osayleiskaavassa nyt käsitellä. Hämeen liitto on yhdessä Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan sekä Ely-keskusten kanssa käynnistämässä seudullisen liikennemallin laatimista. Sen pohjalta on todennäköisesti mahdollista käsitellä nyt osayleiskaavassa tehtyä tarkemmin Sampo-Alajärven alueen liikenteen johtamista tulevaisuudessa. Tärkeätä on kuitenkin, että osayleiskaava mahdollistaa maankäytöllisesti tulevaisuudessa tarvittavat väyläratkaisut. Autoliikenne keskustan suuntaan tapahtuu nykytilanteessa lähinnä joko Ahvenistontietä pitkin tai Vuorentaan kautta. Ne ovat jo nyt tiettyinä aikoina korkeasti kuormittuneita. Kaavaselostuksessa on joitakin epätarkkoja kuvauksia koskien vahvistettua 1. vaihemaakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti Kirstulan erikoistavarakaupan suuryksikön tai paljon tilaa vaativan kaupan alueen, mutta jätti vahvistamatta erikoistavarakaupan osuutta koskevan kerrosalarajoituksen. Alueen päämaankäyttö tulee vahvistetun vaihemaakuntakaavan mukaan osoittaa autokaupan tai muiden vastaavien suuryksiköiden tarpeisiin. Osayleiskaavaselostuksen 1. vaihemaakuntakaavaa koskevassa kohdassa mainitaan vielä Seutukeskuksen palveluvyöhyke. Maininta on syytä poistaa koska ympäristöministeriö ei vahvistanut kyseistä merkintää. Hämeen liitto pitää hyvänä, että Hämeenlinnan kantakaupungin länsiosien maankäyttöä tarkastellaan laajana kokonaisuutena. Samalla on syytä todeta, että Hämeenlinnan kaupunkiseudulla kuntien maankäyttöä on tarpeellista tarkastella myös laajempana, kuntien rajat ylittävänä kokonaisuutena yleiskaavatasoisesti ottaen huomioon maankäytön, liikenteen ja palveluiden tarpeet.

7 Hämeen liitto puoltaa, huomioon ottaen edellä kuvatut näkökohdat, osayleiskaavaehdotuksen laatimista nyt lausunnolla olevan kaavaluonnoksen pohjalta. Kaavaselostusta tarkistetaan 1. vaihemaakuntakaavaa koskevien virheellisten kuvausten osalta. Hulevesien hallintaa Liikenneverkkoa ja liikenteellisiä vaikutuksia 4. Elenia Lämpö Oy / Mikko-Matti Kojonsaari 26.9.2014 Sampo-Alajärven osayleiskaavan luonnoksesta lausuntomme on: - kaavamuutokseen ei ole huomautettavaa - kaukolämpö- ja maakaasuverkkojen rakentaminen uusille asuinalueille on epätodennäköistä alueiden pientalovaltaisuudesta johtuen. Maankäytössä on kuitenkin hyvä varautua kaukolämpöverkon rakentamiseen Pollentien eteläpuolen A-merkinnällä olevalle alueelle. - Osalla jo rakennetusta alueista on kaukolämpö- ja maakaasuverkot. - Kiinteistöjen liittäminen kaukolämmön ja maakaasun jakeluun on mahdollista alueilla, joissa verkostot ovat lähettyvillä. - Kaavasuunnittelijalle toimitetaan digitaalisessa muodossa verkkokartat maakaasu- ja kaukolämpöverkoista. Liite 1. Liite 1: Elenia Lämmön maakaasu- ja kaukolämpöverkoston johtokarttaote (dwg) Pollentien eteläpuolisen alueen asemakaavoituksessa huomioidaan mahdollisuus kaukolämpöverkon rakentamiseen. Kaavaselostukseen lisätään kuva Elenian kaukolämpö- ja maakaasuverkostosta. KS. dwgliitekartta lausunnon ohessa 5. Gasum Oy / Taneli Ojanen 24.9.2014 LAK-2014-0149-TMO Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnitteluyksikkö pyytää lausuntoa Sampo- Alajärven osayleiskaavaluonnoksesta (työnumero 2512). Kaava-alueella on Gasumin maakaasuputkistoa DN500 ja DN150 sekä paineenvähennys- ja venttiiliasemia. Kaavaalueella on myös maakaasun jakeluputkistoa. Rakennusten ja rakenteiden suojaetäisyyksistä ja muista maakaasun käyttöön ja turvallisuuteen liittyvistä asioista säädetään maakaasun käsittelyn turvallisuudesta annetussa asetuksessa (551/2009). Suojaetäisyyksiä määritettäessä ulkopuoliset rakennukset jaetaan ryhmiin A ja B. Ryhmään A kuuluvat yleiset kokoontumiseen tarkoitetut rakennukset, kokoontumishuoneistot ja asuinhuoneistot (kerrostalo) sekä räjähteitä tai

8 vaarallisia kemikaaleja käsittelevät laitokset. Ryhmään B kuuluvat asuinhuoneistot (omakotitalo, rivitalo), työpaikkahuoneistot ja muut rakennukset, missä ihmisiä säännöllisesti oleskelee sekä eräät erityiskohteet. Maakaasuputken DN500 suojaetäisyysvaatimus asetuksessa tarkoitettuihin kohteisiin on 16 metriä (ryhmä A) tai 8 metriä (ryhmä B). Maakaasuputken DN150 suojaetäisyysvaatimus on vastaavasti 10 tai 5 metriä. Paineenvähennysaseman ja venttiiliaseman suojaetäisyysvaatimus on 50 metriä (ryhmä A) tai 25 metriä (ryhmä B). Suojaetäisyysvaatimus moottori-, moottoriliikenne-, valta- ja kantatiehen, rautatiehen on 25 metriä. Suojaetäisyys mitataan paineenvähennysasemalla suojarakennuksesta ja venttiili- ja kaavinasemalla uloimmasta venttiilistä tai kaavinloukusta. Alueella harjoitettava toiminta ei saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa maakaasuputkistoille. Maakaasuputkilinjalla on säilytettävä näköyhteys merkintäpylväältä toiselle. Gasum Oy:llä säilyy oikeus maakaasuputken käytön edellyttämien huolto-, kunnossapito- ja korjaustoimenpiteiden tekemiseen. Osayleiskaavan selostuksessa on virheellisesti mainittu Tertin alueelle sijoittuva paineenkorotusasema, alueella on venttiiliasema. Verkostoja kuvaavat merkinnät puuttuvat kaavaluonnoksesta. Osayleiskaavaselostuksen mukaan suunnittelualueelle sijoittuvat maakaasulinjat (runkolinja DN500 ja Luolajaan johtava haara DN150) huomioidaan osayleiskaavassa (ehdotusvaiheessa). Kaavamääräyksissä on merkintä Rakentaminen ja muu toiminta maakaasuputken läheisyydessä on rajoitettua. Maakaasun siirtojärjestelmään kuuluvat myös venttiili- ja paineenvähennysasemat, joten sana maakaasuputki on tarkoituksenmukaista korvata samalla maakaasuputkisto. Tarvittaessa yleiskaavamääräyksessä voidaan viitata myös ao. asetuskokoelman numeroon (551/2009). Kaavamerkinnät pyydetään laatimaan siten, että maakaasun rinnakkaisputkelle on varaus ohjeellisena linjauksena tai yhteystarpeena. Maa- tai biokaasua on saatavissa käyttöön alueella. Kaavaselostusta täydennetään tiedoilla suojaetäisyyksistä ja virheellinen maininta paineenkorostusasemasta korjataan. Putkistot merkitään kaavakartalle ja merkinnässä/määräyksessä mainitaan rinnakkaisputken varauksesta. Yleismääräyksissä vaihdetaan lausunnossa ehdotetun mukaisesti sana maakaasuputki sanaan maakaasuputkisto. KS. liitekartta lausunnon ohessa 6. Kanta-Hämeen pelastuslaitos / Petri Talikka 18.9.2014 Lausunto 1 258 Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnitteluyksikkö pyytää pelastusviranomaisen lausuntoa Sampo-Alajärvi osayleiskaavaluonnoksesta (pvm 1.8.2014, työnumero 2512). Tutustuttuani suunnitelmiin totean pelastusviranomaisen lausuntona seuraavaa:

9 - Yhdyskuntarakenteen laajentuessa kaavaluonnoksen mukaisesti tulee alueen riskiluokitus nousemaan (Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje, SM:n julkaisuja 21/2012). Mikäli kaavoitettavan alueen länsiosiin muodostuu jatkossa IIluokan riskialueita, ei pelastuslaitoksen toimintavalmius alueelle ole nykyisellä paloasema- ja tieverkostolla riittävä. - Muilta osin emme näe luonnoksessa huomautettavaa. Tämä lausunto perustuu Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnittelun laatimiin ja 1.8.2014 päivättyihin osayleiskaavaluonnokseen ja sen määräyksiin. Riskiluokitusrajat selvitettävä ja uusien paloasemien tarve/tiestön parantamistarve 7. Hattulan kunta / Tekninen lautakunta 19.8.2014, 40 valmistelija vs. kehittämisjohtaja Janne Teeriaho Sampo-Alajärven osayleiskaavan laadinnassa on tehty laajat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen, kaupunkikuvaan ja maisemaan, luontoon, virkistykseen, sosiaalisiin vaikutuksiin sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mm. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, ympäristöhaittojen vähentäminen sekä rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Hulevedet: Pääosa Sampo-Alajärven osayleiskaava-alueesta ja sen mahdollistamasta uudisrakentamisesta sijoittuu Hattulan puolella Lehijärveen laskevan Leteenojan-Myllyojan valuma-alueelle. Reuna-alueiltaan osayleiskaava ulottuu myös Mervenselän, Alajärven ja Hämeenlinnan valuma-alueille. Pääosa hulevesikuormituksesta suuntautuu kaavaratkaisun perusteella Hattulan lehijärveen. Hämeenlinnan kantakaupungin läntisten, jo toteutuneiden Hämeenlinnan kantakapupungin läntisten, jo toteutuneiden asuinalueiden hulevedet kertyvät jo tällä hetkellä Leteenojan Myllyojan valuma-alueelta. Toteutuneiden alueiden hulevesiratkaisut ovat osoittautuneet käytännössä riittämättömiksi eikä voida olettaa, että valuma-alueelle toteutettava asuinalueiden pinta-alan kaksinkertaistava maankäyttöratkaisu vähentäisi suunnittelualueelta kertyvien hulevesien määrää. Osayleiskaavan hulevesiselvitysluonnoksen mukaan kaavan mukaisella maankäytön muutoksella on merkittävä vaikutus hulevesiolosuhteisiin ja muutos edellyttää kokonaisvaltaisia hulevesien hallinnan toimenpiteitä alueella ja alueelta purkavien virtausreittien kehittämistä. Hulevesiselvityksessä esitetty hulevesien hallinnan perusratkaisu on riittämätön. Selvitystä tulee laajentaa koskemaan myös vaikutuksia Hattulan puolen Myllyojaan ja edelleen Lehijärveen. Selvityksessä on maininta, että hulevesiä tulee hallita kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla, joka tuleekin olla alueen hulevesihallinnan lähtökohta. Kaavan yleismääräyksissä on mainittu: Myllyoja on tulvaherkkää aluetta. Asema-kaavoituksessa tulee tarvittaessa osoittaa alueellisille hulevesien hallintajärjestelmille soveltuvat sijoituspaikat ja mitoitus sekä ohjeistaa kortteli- ja/ tai tonttikohtaista hulevesien hallintaa. Yleismääräys tulee muuttaa muotoon: Myllyoja on tulvaherkkää aluetta. Asemakaavoituksessa tulee osoittaa alueellisille hulevesien hallintajärjestelmille soveltuvat sijoituspaikat ja mitoitus sekä antaa määräykset kortteli- ja/ tai tonttikohtaisesta hulevesien hallinnasta. Lisäksi

10 hulevesien alueellisille hallintajärjestelmille tulee osoittaa aluevaraukset Leteenojan Myllyojan varressa sekä siihen laskevissa pääuomissa jo osayleiskaavassa sekä vaatia asemakaavoitettaville alueille laadittavaksi kattavat hulevesisuunnitelmat. Liikenne: Osayleiskaavan liikenneratkaisu on ristiriidassa suunnittelualueelle laaditun liikenneverkkoselvityksen kanssa. Kaavaselostuksessa on mainittu, että liikenneselvitystä tarkennetaan kaavan ehdotusvaiheeseen mennessä. Tertin ja Tiirinkosken alueiden liikennemäärät on laaditussa liikenneverkkoselvityksessä esitetty johdettavaksi läntistä kehätietä pitkin uuden rakennettavan eritasoliittymän kautta valtatielle 3. Kaavaluonnoksessa Tertin ja Tiirinkosken liikenteen pääväylänä on Härkätie ja edelleen kantatien 130 kautta Tiiriön eritasoliittymä ja 7 tai kaupungin katuverkko. Lisääntyvän ajoneuvoliikenteen vaikutukset Härkätien ja kantatien 130 ajoneuvoliikenteen välityskykyyn tulee tutkia tarkentuvassa liikenneselvityksessä. Härkätie toimii Hattulan eteläosien asukkaiden ja liiketoiminnan yhteysväylänä valtatielle 3. Varautumista kevyen liikenteen väylän toteuttamiseen Härkätien varteen voidaan pitää hyvänä asiana. Raja-alueen maankäyttö Hattulan kunnalla ei ole osayleiskaavan suunnittelualueen raja-alueillaan suunnitteilla sellaisia maankäytön muutoksia, joilla olisi vaikutuksia esitettyyn Sampo Alajärven osayleiskaavaan. Osayleiskaavan toteutuminen saattaa vaikeuttaa Hattulan kunnan maankäytön suunnittelua Armijärvi Lehijärvi alueella, mikäli edellä mainittuun hulevesiongelmaan ei löydy tehokasta ja kestävää ratkaisua. Päätösehdotus (vs.tj): Tekninen lautakunta päättää antaa Hattulan kunnan lausuntona Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnitteluyksikölle Sampo Alajärvi osayleiskaavaluonnoksesta va. kehittämisjohtajan edellä esitetyn lausunnon. Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Hulevesiselvityksen tarkentuminen tarvittavat toimenpiteet Liikenne 8. Puolustusvoimat / Eero Ruotsila Hämeenlinnan kaupungin lausuntopyyntö AK15670 Sampo-Alajärvi osayleiskaava PSPR:n lausunto MK26525, 22.9.2014 LSSLE:n lausunto MK15478, 22.5.2014 SAMPO-ALAJÄRVI OSAYLEISKAAVA, HÄMEENLINNA, LÄNSI-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN ESIKUNNAN LAUSUNTO KAAVALUONNOKSESTA 1 Yleistä Hämeenlinnan kaupunki pyytää lausuntoa Sampo-Alajärven osayleis-kaavasta 30.9.2014 mennessä. Osayleiskaavasuunnitelma sijoittuu Marssitien ja Aleksis Kiven kadun sekä Alajärven väliselle vyöhykkeelle. Luoteessa kaava-alue rajautuu Hattulan rajalle, pohjoisessa

11 maantiehen 130 ja Härkätiehen sisältäen mm. Vuorentaan asutuksen, idässä Marssitiehen ja Aleksis Kiven katuun, etelässä valtatiehen 10 ja lounaassa Alajärven rannan läheisyyteen. 2 Huomioita Panssariprikaatin harjoitusalue (Pikku Parola - Parolankangas) rajautuu suunnittelualueen pohjoisosan maantiehen 130. Hämeenlinna-Hattulan varuskunnan (Parolannummen kasarmialue) maankäyttösuunnitelman maankäyttömerkinnät Pikku Parolassa Parolankankaalla sisältävät mm. harjoitus- ja koulutusalueen (H), pohjaveden suojelualueen (s-2) sekä ET-1-merkinnän eli vedenottamon. Lisäksi Ilveskalliolla sijaitsee Millog Oy:n Ruttanmäen koeampumarata. Osayleiskaavaluonnoksessa esitetään maantiehen 130 rajautuen aluevarauksia kuten mm. AT (kyläalue), AP (pientalovaltainen asuntoalue), luo (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue), VU (urheilu- ja virkistyspalveluiden alue) sekä tieliikenteen yhteystarve maantie 130 ja 3052 risteyksen välittömään läheisyyteen. PSPR:n harjoitus- ja koulutusalueen sekä Ilveskallion koeampumaradan melualueiden riittävä huomioiminen kaavoituksessa turvaisi Panssariprikaatin toimintaedellytykset alueella ja koeampumaradan käyttömahdollisuuden tulevaisuudessa. 3 Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnan (LSSLE) aikaisempi lausunto lähialueella Merja Savonen ja Tero Salonen olivat pyytäneet lausuntoa suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta Hämeenlinnan Tiirinkoskella sijaitsevasta metsäalasta (0,5ha). Alue oli Millog Oy:n Ruttaanmäen koeampumapaikan melualueen (liite) ulkopuolella, mutta Panssariprikaatin (PSPR) harjoitustoiminnasta aiheutuu ehdotetulle rakennuspaikalle melua, jota ei ollut mitattu. Etäisyys PSPR:n säännöllisesti käyttämästä Piritänaukeasta oli noin 770m. LSSLE vastusti lausunnossaan MK15478, 22.5.2014 omakotitalon rakentamista, koska Puolustusvoimien toiminnasta ehdotetulle rakennuspaikalle aiheutuvaa melua ei ollut vielä selvitetty. On todennäköistä, että melu lisääntyy nykyisestä, koska Puolustusvoimat saattaa tulevaisuudessa siirtää melua aiheuttavaa harjoitustoimintaa Ilveskallion alueelle. 4 Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnan (LSSLE) lausunto Sampo-Alajärvi osayleiskaavaan Ruttanmäen koeampumapaikan melualueet eivät ulotu nyt kaavoituksen kohteena olevalle alueelle, mutta Puolustusvoimauudistuksen vuoksi Panssariprikaatin harjoitustoiminta on laajenemassa Ilveskallion eteläpuoliselle alueelle. Sen meluvaikutuksia ei vielä ole tiedossa, mutta tiedot ja siitä aiheutuvat melukartat on tarkoitus saada käyttöön 30.4.2015 mennessä. Tämän vuoksi LSSLE esittää, että mitään uusia asuntorakennuspaikkoja ei kaavoiteta eikä rakenneta ennen kuin melualueet ovat selvillä. Olemassa olevan asuinrakennuksen peruskorjaukseen voidaan suostua. 5 Jatkotyö LSSLE esittää, että jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida myös alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin ennen rakentamissuunnitelmien

12 valmistumista ja rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Palvelukeskuksesta puhelinnumerosta 0299 818 080. Koska kuntakaavoilla ja rakennusluvilla voidaan mahdollisesti ratkaista yksittäisten tuulivoimaloiden rakentamisia, LSSLE esittää, että mahdollisia yksittäisiä tuulivoimalahankkeita silmällä pitäen Hämeenlinnan kaupunki lisää rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihinkin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoima-loista tulee aina pyytää erillinen lausunto Puolustusvoimilta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. Alueellisena yhteyshenkilönä maankäyttö- ja kaavoitusasioissa toimii Länsi-Suomen Huoltorykmentin kiinteistöpäällikkö DI Eero Ruotsila, +358 299 464 156. Valmisteluvaiheen kommentit Hämeenlinnan kaupungin eri yksiköiltä 1. Ympäristöasiantuntija Heli Jutila 13.10.2014 Hyvää kaavaratkaisussa ovat selkeät ekologiset yhteysmerkinnät. Silti kaikki olennaiset yhteydet eivät ole tulleet huomioitua ja ylipäätään yhteyspaikoissa on epärealistisen kapeita mahdollisuuksia eliöiden liikkumiseen. Ratasniityn teollisuusalueen laajennus on liian suuri. Liito-oravan esiintymisalue ja metsälain mukaan arvokas Ratasniityn korpi eivät mahdollista näin laaja levittäytymistä etelään. Moreenissa on laaja teollisuusalue kaavoitettuna, joten ei ole mitenkään välttämätöntä laajentaa tätä teollisuusaluetta etelään. Ratasniityn korpi edustaa Etelä-Suomessa uhanalaistunut luontotyyppiä, korpia. Itse asiassa se on edustavimmilta osiltaan ruoho- ja heinäkorpea, joka on erittäin uhanalainen luontotyyppi Etelä-Suomessa. Sen lajistoon kuuluvat hento- ja äimäsara sekä korpialvejuuri (HJ 11.9.2014) ovat varsin harvinaisia Hämeenlinnassa. Teollisuusalueen laajentuminen kaavamerkinnän osoittamalla tavalla johtaa suon kuivamiseen ja luonnonarvojen häviämiseen. Luontoselvityksessä Ratasniityn korven säilyttämistä ennallaan pidetään tärkeänä. Ympäristöasiantuntija tutustui kohteeseen 11.9.2014. On huomattava, että Ratasniityn suo on mainittu selvitysalueen arvokkaimpana kasvillisuuskohteena. Alue tulee siis rajata selvästi rakentamisen ulkopuolelle ja lisäksi sen ympärille tulee jäädä riittävästi suojavyöhykettä alueen vesitalouden turvaamiseksi. Neuvottelussa 10.9.2014 kaavoittaja ilmoittikin supistavansa teollisuusaluekaavamerkintää. Esitin, että luo-aluetta ympäröivä metsä osoitettaisiin virkistysaluemerkinnällä. Suon pohjoispuolella oleva kuusikkoinen noron varren saniaiskorpi on myös säätämisen arvoinen. Myös Ratasniityn puro tulee säästää kaavassa. Ratasniityn ja Luolajan kylän välisellä alueella on laajat alueet osoitettu pientaloalueeksi (AP). Samalla tuhoutuisi alueella vielä säilynyt varttunut tuore kangasmetsä sekä liito-oravan esiintymisympäristö Ratasniityn pellon ympäristössä. Ympäristöasiantuntijan käynti osoitti metsän olevan suureksi osaksi lehtomaista kangasta. Lisäksi paikoin on lehtoa ja korpea. Metsä on kehittymässä erirakenteiseksi. Liito-oravaa on tavattu alueella viimeksi vuoden

13 2011 liito-oravakartoituksissa. On hyvin todennäköistä, että se asuttaa metsää edelleen. Siksi on edelleen tarve säästää lajin esiintymisympäristöä. Samalla säilytetään virkistysmetsää asukkaille alueella, missä metsien määrä on voimakkaasti vähentynyt. 10.9.2014 pidetyssä neuvottelussa päädyttiin siihen, että teollisuusrakentaminen sijoitetaan peltoaukealle ja metsäkuviot osoitetaan VR-merkinnällä sekä liito-orava huomioiden. Ekologisten yhteyksien säilyminen tulee turvata. Myös Luolajantien länsipuolella metsäalueelle sijoittuvaa asutusta tulee supistaa. Alueella olevat luontoarvot tulee turvata ja osoittaa esim. VR-alueena. Järeä kuusimetsä varjostaa kausikosteaa Luolajan noroa, jonka kivisen uoman varrella on hiirenporras- ja mesiangervovaltaista kosteaa lehtoa. Ikävä kyllä kyseisen puron yläjuoksu on rakentamisella tuhottu, ja hakkuu Luolajantien länsipuolella on väliaikaisesti vaikuttanut osaan kohdetta. Ekologista yhteyttä osoittava nuoli ja kapea luo-alue on riittämätön. Viheryhteyden tulee olla leveämpi ja sen tulee jatkua pellon reunassa etelää kohti ja liittyä sieltä muihin ekologisiin yhteyksiin. Samalla kyseinen viheryhteys voi toimia asukkaiden virkistyksen tarpeita palvellen. Neuvottelussa viheryhteys päätettiin merkitä osayleiskaavaan. Myös Luolajan koululta johtavat hiihtoreitit tulee turvata. Kaavassa maisemallisesti merkittävän Kuralan kallion tuntuma sijoittuu VR-alueelle. Liitooravan turvaava merkintä (esim. luo) on tarpeen, sillä alueella on lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka. Kuralan lehto on kaavan mukaan jäämässä osin hautausmaan laajennuksen alle. Neuvottelussa 10.9.2014 päädyttiin siihen, että rajausta tarkistetaan niin, että mahdollisimman suuri osa Kuralan lehtoa säästyy. Kaavakartalla sekä Kuralan lehto että kallio tulisi osoittaa luo-merkinnällä. Kaava-alueelle sijoittuvan Kirkkomäen kaavamerkintä on MY, joka toivottavasti on riittävä alueen luonto- ja maisema-arvojen takaamiseksi. Kirkkomäen maa-ainesten ottolupa evättiin mm. Hämeen Härkätien maisema-arvojen vuoksi. Kallion tuntuman kasvistoon kuuluu harvinaisia lajeja ja kallioiden kasvillisuustyyppi on paikallisesti arvokas. On hyvä, että kaavassa on osoitettu luo-merkinnällä Majalahden kallio ja lehto. Myös paikallisesti arvokas metsälakikohde Loimalahden lehto on kaavaluonnoksessa säästetty. Loimalahden lehto on tärkeä paitsi luonnon kannalta myös virkistyskäytössä. Huomionarvoista lajistoa ovat mustakonnanmarjaa, hiirenporras, velholehti, lehtokorte, jänönsalaatti sekä lukuisat lehtosammalet kuten isolehväsammal (Plagiomnium medium), isokastesammal (Plagiochila asplenioides), korpikerrossammal (Hylocomiastrum umbratum), lehtohaivensammal (Cirriphyllum piliferum). Alueelta tavataan myös Hämeessä harvinaiset etelänhavusammal (Thuidium delicatulum) ja ruusukesammal (Rhodobryum roseum). Alueella on lampareita, jotka tosin ovat kuivahtaneet ympäristön kuivatuksen vuoksi. Kolkanmäen lähteikkö on rajattu kaavassa liian suppeasti ja rajausta tulee laajentaa. Melko luonnontilaisena säilynyt lähde on vesilain suojaama ja kaavoituksella tulee turvata sen säilyminen. Kaava-alueella on muitakin arvokkaita luontokohteita. Uuden selvityksen myötä luo-alueita on rajattu myös Tervaniemeen ja Vuorentaan harjulle. Olen esittänyt luontoselvittäjälle täydennyspyyntöjä luontoselvitykseen liittyen ja toivon voivani palata asiaan, kun selvitykset valmistuvat. Toivoisin, että laajin Loimalahden Sammonmäen kylmänkukkaesiintymä osoitettaisiin luomerkinnällä ja muut lajin esiintymät symbolimerkinnällä. Kyseessä on erityisesti suojeltava

14 laji, joten siksi on perusteltua, että lajin esiintymät tulevat hyvin selvästi esiin kaavaaineistossa. Neuvottelussa päätetyt muutokset sekä luontoarvoista saadut lisätiedot mahdollistavat kaavan kehittymisen edelleen parempaan suuntaan. 2. Luonnonhoitopäällikkö Kaarina Aulin 21.1.2014 Kävin Soramäen Markon ja Tuomolan Timon kanssa luonnosta läpi, johon ei ollut erityistä kommentoitavaa. Alla muutama asia mitä nostimme esille/pidämme tärkeänä. - Kunnossapidon kannalta tieyhteys (lenkki) vanhalle Rengontielle on tärkeässä roolissa (mm. kunnossapidon tehokkuus, kustannussäästöt, päästöjen minimointi) - Hulevesi asiat isossa roolissa (asiakirjoissa olikin maininta, että erikseen suunnitelma tulossa näistä) - Viheryhteydet säilytettävä tarpeeksi leveinä, jotta ne ovat toimivia myös hoidon kannalta Kaupungin yksiköiden välinen suunnittelukokous pidettiin 20.10.2014.

15 Osallisten mielipiteet 1. Anna-Leena Vällä 21.8.2014 Vastustan Sampo-Alajärven osayleiskaavassa, työnumero 2512, omistamilleni alueille ohjattuja ja sijoitettuja maankäytön muutoksia oikeudellisesti ja tosiasiallisesti perusteettomina ja selvittämättöminä. Sampo-Alajärvi osayleiskaavamuutoksen alueella sijaitsevat maa-alueeni sekä niiden yksityiskohtainen nykykäyttö perustuvat Korkeimman hallinto-oikeuden, muiden viranomaisten sekä kaupungin oikeus- ja lainvoimaisiin päätöksiin ja lupiin sekä rantakaavaan, jotka sitovat myös Hämeenlinnan kaupungin viranomaisia. Maa-alueitteni osalta kaupunki ei ole esittänyt eikä yksilöinyt hallintolain 31 :n 1 momentin ja 45 :n edellyttämiä selvityksiä sekä oikeudellisia ja asiallisia perusteluja muuttaa maaalueitteni lain- ja oikeusvoimaisesti vahvistettuja nykyisiä maankäyttömuotoja ja -sijoituksia. Osayleiskaavatyön numeron 2512 mukaan sen Laadittavat selvitykset -kappaleessa jätetään huomioimatta maa-alueitteni osalta edellä esitetyt lain- ja oikeusvoimaiset päätökset ja ratkaisut sekä vallitseva oikeuskäytäntö. Pidän kohtuuttomana ja oikeuttani loukkaavana, mikäli kaupunki aktivoi nyt uudelleen vuosia kestäneen prosessin alueitteni lain- ja oikeusvoimaisiin päätöksiin ja lupiin perustuvasta nykymaankäytöstä. Edellä esitetyin perustein vastustan osayleiskaavatyön 2512 mukaisten yleisten virkistys-, suojelu- ja ulkoilukäyttöalueiden ohjaamista ja sijoittamista maa-alueilleni. Kaupungilla ei ole oikeudellisia ja asiallisia edellytyksiä muuttaa lain- ja oikeusvoimaisiin sekä yksityiskohtaisiin viranomaispäätöksiin, -ratkaisuihin ja -lupiin perustuvaa maa-alueitteni nykyistä maankäyttöä yleisiksi alueiksi. Lisäksi yleisten maankäyttötarkoitusten ohjaaminen ja sijoittaminen maa-alueilleni aiheuttaa minulle asianomistajana vahinkoa ja haittaa sekä alentaa maa-alueitteni taloudellista vaihdanta-arvoa. Näin kaupunki alentaa omaan tarkoitukseensa osayleiskaavamuutoksella, työnumero 2512, maa-alueitteni maanhintaa. Kaupunki ei voi eikä saa käyttää kaavoitusoikeuksiaan ja harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on säädetty. 2. Kari ja Maria Mononen 8.9.2014 Mielipiteinämme ja huomioinamme, koskien Sampo-Alajärvi osayleiskaavaluonnosta (1.8.2014), haluamme saattaa Hämeenlinnan kaupungin Maankäytön tietoon seuraavaa: Osayleiskaavaluonnos on laadittu kartalle, joka ei vastaa tilannetta maastossa. Tämä ilmenee ainakin koskien kiinteistöjä Hovilantie 41, Luolajantie 144. Kyseiset kiinteistöt puuttuvat mainitusta kartasta, vaikka niissä on toimitettu kiinteistöjen lopputarkastus kesäkuussa 2014. (po. kiinteistöissä on asuttu v. 2010 ja 2012 alkaen.) Oheiseen karttaan on merkitty mainittujen kiinteistöjen pihapiirit. Kyseiset kiinteistöt löytyvät lukuisista julkisista kartoista sekä ilmakuvista yms. (esim. Maanmittauslaitos Karttapaikka, Applen kartta sovellus ym.) Osayleiskaavaluonnoksessa käytetty karttapohja on, kuten todettua, tarkkuudeltaan ja oikeellisuudeltaan vähintäänkin kyseenalainen ja saa epäilemään koko luonnoksen uskottavuutta. Kuriositeettina mainittakoon mm.,

16 että Leteenmäellä sijaitseva kiinteä muinaisjäänne on sijoitettu kokonaan mäen väärälle puolelle Samassa yhteydessä todettakoon, että naapurissamme sijaitseva Hovilan tilakeskus on yhtä perinteistä kylämaisemaa kuin Mattinen, Raakkula ja Pelto- Eskola. Myös Hovilan tilakeskus on täten maisemallisesti kulttuuriarvokas ja siten suojeltava kokonaisuus, kuten Jukolan koululla (26.8.2014) järjestetyssä yleisötilaisuudessa ja sen muistiossa todetaan. Osayleiskaavaan merkitty tieliikenteen yhteystarve merkintä on sijoitettu kartalle siten, että se kulkisi Luolajantien kanssa risteävästi juuri Leteenmäen alla, tien vaarallisimmassa kohdassa. Ylipäätään, risteyksen sijoittaminen, minkä hyvänsä, mäen alueelle on turvallisuuden suhteen erittäin kyseenalaista. Osayleiskaavaluonnokseen merkitty tieliikenteen yhteystarve merkintä on linjaukseltaan sijoitettu maantieteellisesti erittäin ahtaaseen paikkaan: Leteenmäen/Huhtamäen ja olemassa olevien maatalouksien tilakeskusten sekä pientalojen väliin, jossa se väistämättä tuhoaa asuttuja pihapiirejä ja maatalouksien toimintaedellytyksiä ja olennaisesti turmelee säilytettäväksi esitettyä kulttuuriympäristöä. Viheryhteystarve merkintä puolestaan on merkitty osayleiskaavaluonnokseen kotimme etuovelle, vaikka taloamme ei karttaan ole merkittykään. Edellä esitettyyn perustuen, vastustamme ehdottomasti tieliikenteen yhteystarvemerkintää ja viheryhteystarve -merkintää osayleiskaavaluonnoksen esittämässä muodossa alueella Hovilantie Leteenmäki Ratasniitty. Olemme perehtyneet kaupungin verkkopalvelussa (http://www.hameenlinna.fi/palvelut/kaavat-ja-rakentaminen/kaavoitus/vireilla-olevatkaavat/sampo-alajarvi-oyk/) olevaan aineistoon, olemme olleet puhelinyhteydessä arkkitehti Johanna Närheen (5.8.2014?), olemme käyneet tapaamassa arkkitehti Johanna Närheä hänen toimistollaan (14.8.2014) ja olemme osallistuneet yleisötilaisuuteen Jukolan koululla (26.8.2014). Osayleiskaavaluonnoksessa esitetylle tieliikenteen yhteystarpeelle ei ole esitetyssä muodossa tällä alueella perusteita, eikä viheryhteystarve merkintä ole merkitty sellaiseen maastoon, jossa se voisi tarkoitetulla tavalla toteutua. Osayleiskaavaluonnoksessa käytetyt karttapohjat eivät ole olleet asianmukaisia tarkkuudeltaan ja täsmällisyydeltään ja niiden pohjalta tehdyt esitykset eivät pohjaudu näin ollen kaikilta osin tosiasioihin. Jukolan koululla pidetyssä yleisötilaisuudessa arkkitehti Johanna Närhi kertoi, että Hämeenlinnan kaupunki on teettämässä omana työnään uutta tieliikenteen yhteystarpeen selvitystä (Liikenneselvityksen tarkennus, Hämeenlinnan kaupunki, liikennesuunnittelija Hannu Sainio, harjoittelija Tiina Sainio). Kysymme, missä vaiheessa tämän selvityksen laatiminen on ja millä aikataululla tämän selvityksen tuloksia on saatavilla. Entä tämän selvityksen mahdolliset vaikutukset osayleiskaavaluonnokseen? Aloitimme kotimme rakentamisen omistamallemme tontille vuonna 2009. Sen hetkisen tiedon mukaan tälle alueelle ei oltu kaavailtu nyt esitettyjä tieliikenteenyhteystarpeita lainkaan. Mikäli tämän kaltaisia suunnitelmia olisi tullut tietoomme, emme todennäköisesti olisi rakentaneet kotiamme ainakaan juuri tälle paikalle. Olette tervetulleita tutustumaan kanssamme osayleiskaavaluonnoksen vaikutuksiin maastossa. Pyydämme kirjallista vastausta mielipiteeseemme.

17 3. Olli Paakkala ja Aija Staffans 9.9.2014 Esitämme muutaman näkökohdan liittyen nähtävillä olevaan Sampo-Alajärven osayleiskaavluonnokseen: 1. Kaava-alueen pohjoisnurkassa olevan Hirvilammen tilakeskuksen alueelle merkittyä kyläaluevarausta (AT) tulee laajentaa luoteeseen rinteiden väliin jäävälle peltoalueelle ja metsän reunavyöhykkeelle. Koko aluevarausta tulisi lisäksi laajentaa jonkin verran myös syvyyssuunnassa. Perustelu: Koska kaavan lähtökohtana on Vuorentaan aukean säilyminen avoimena viljelymaisemana, on nyt tehtävien aluevarausten myös käytännössä mahdollistettava maatalouselinkeinon harjoittaminen pitkälle tulevaisuuteen, kuten yleiskaavan aikajänne edellyttää. Luonnoksessa kyläalueeksi merkitty alue on aivan liian niukka käsittäen vain kolme alueella nykyisin olevaa asuinrakennusta pihapiireineen. Kyläalueen laajentaminen esitetyllä tavalla harju- ja peltoalueen rajavyöhykkeessä turvaa sekä maisemallisten arvojen että tunnusomaisten näkymien säilymisen, mutta myös maatalouselinkeinon kehittämisen mahdollisuuden. 2. Pyydämme poistamaan tai ainakin pienentämään pohjoisnurkan harjualueilla olevaa merkintää luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeästä alueesta. Harjujen välissä oleva pieni suo on perusteltua säilyttää, samoin Hirvilammen rantavyöhykkeet, mutta koko harjualueen varaaminen luo-merkinnällä on ylimitoitettu ja poikkeaa laajuudeltaan kaavaluonnoksen muista luo-merkinnöistä. Maakuntakaavan aluerajaukset tai tehdyt luontoselvitykset eivät myöskään mitenkään tue kyseisten harjualueiden luo-merkintää. 3. Edellä mainittuun liittyen pyydämme tarkistamaan luontoselvityksessä Hirvilammen rantaan merkityn kylmänkukkamerkinnän. Kyseisellä paikalla ei kasvuolosuhteiden perusteella voi esiintyä kylmänkukkaa. Luontoselvityksen mukaan: "Hirvilammella on tavattu vuonna 1991 hämeenkylmänkukan esiintymä, jonka elinvoimaisuudesta tällä hetkellä ei ole tietoa." Meillä ei myöskään ole tästä esiintymästä tietoa. Olemme iloisia, jos kylmänkukkaa löytyy, mutta tällaisena kartan merkintä on harhaanjohtava. 4. Käydessämme kaavatoimistolla 5.9.2014 ilmeni, että peltoaukealla olevan Hämeenpeltonimisen kiinteistön asuinrakennus olisi merkitty suojeltavaksi. Emme kuitenkaan enää kotona löytäneet uudelleen tätä merkintää asiakirjoista. Pyydämme tarkistamaan ko. rakennuksen suojelutilanteen. Kyseessä on entinen karjalaistila, joka on rakennettu 1940- luvun lopulla. Tila ja rakennukset siirtyivät omistukseemme 1985. Sen jälkeen tilalle ei ole asuttu vakinaisesti, vaan rakennukset ovat olleet vuokralla kesäpaikkana. Rakennukset ovat erittäin ränsistyneet ja huonossa kunnossa, mm. perustukset ovat pettäneet. Rakennukset eivät sovellu suojeltaviksi, mutta rakennuspaikka ja -tapa pihapiireineen on säilyttämisen arvoinen, mikäli sodan jälkeistä asutushistoriaa halutaan suojella. Ehdotamme siis, että rakennusta ei suojella, mutta rakentamistapa koko peltoaukealla määritellään kulttuurimaisemaan sopivaksi. 5. Hulevesien osalta olemme laatineet erillisen viestin. Jatkamme mielellämme vuorovaikutusta alueen maankäytöstä ja osallistumme sen tulevaisuutta koskevaan suunnitteluun.

18 4. Myllyoja/Leteenoja perkausyhtiö, Olli Paakkala, 8.9.2014 Esitämme muutaman näkohdan liittyen nähtävillä olevaan Sampo-Alajärven osayleiskaavluonnokseen Hulevesien aiheuttamat tulvat Vuorentaan aukeella Hämeenlinnan kaupungin Vuorentaan peltoaukeaman ja Hattulan kunnan Nihattulan kylän läpi virtaa Myllyoja/Leteenoja. Kyseinen oja lähtee Hämeenlinnan kaupungin Luolajan kylästä ja päätyy n. 12 km päähän Hattulan kunnan Lehijärveen. Alue on vahvaa maatalousaluetta. Myllyojan kuormitus on viime vuosina kasvanut merkittävästi, kun sen vaikutusalueelle on rakennettu Hämeenlinnan kaupungin toimesta uusia asuinalueita. (Hirsimäki, Lakee, Sampo 1. ja 2. sekä suunnitteilla oleva Tertin uusi alue). Ennen oja saattoi tulvia lumen sulaessa lähinnä keväisin, mutta nyt tulvimista tapahtuu selvästi useammin voimakkaiden sateiden ja ukkoskuurojen jälkeen. Tulvien alla on viime vuosina ollut useita kertoja n. 5-30 ha peltoja. Asvaltoiduilta alueilta kertyy vettä nopeasti ja se kuormittaa ojaa. Hämeenlinnan kaupungin on huolehdittava, että uudet asuntoalueet eivät lisää Myllyojan vesimääriä ja aiheuta tulvimista, joka haittaa maataloutta. Lisäksi kaupungin on rakennettava uusia ja kunnostettava vanhoja valuma-altaita sekä osallistuttava ojan kunnostustöihin tulvien estämiseksi. 5. Taina ja Heikki Jokinen 8.9.2014 Asumme Luolajassa Hovilantie 85. Osayleiskaavan kartassa on piirretty suuri kokoojatie kulkemaan aivan takapihaltamme, sekä peltomme Pollentien ja isonojan (Leteenojan) välistä kaavoitettu asuinalueeksi. Samaisesta kartasta näkee myös piirretyn Pollentieltä lähes Hovilantielle asti ulottuva "ohjeellinen tai vaihtoehtoinen tielinjaus". Vastustamme kaikkia maa-alueitamme koskevia suunnitelmia. Päätulonlähteemme on maatalous ja nämä kaikki suunnitelmat vaarantavat elinkeinoamme. Tälläkin hetkellä pihaalueemme läpi kulkee tie joka on ulkoilijoiden ahkerassa käytössä ja he nimenomaan lenkkeilevät alueidemme läpi kauniiden maalaismaisemien vuoksi ja ihastelevat kun voi olla kuin maalla ja kuitenkin lähellä kaupunkia. Kartassa suunniteltu takapihallamme kulkeva suuri tieliikenteen yhdystie on muutenkin suunniteltu runsaasti haittaa aiheuttavasti. Tielinjauksen alle tai välittömään läheisyyteen jää Hovilantien varresta suurin osa taloista. Yhdystie on lisäksi piirretty liittymään Luolajantiehen todella vaarallisesti heti mäen alla josta ei ole minkäänlaista näkyvyyttä Luolajan suunnasta tulevaan liikenteeseen.

19 6. Seija ja Lauri Hovila, 4.9.2014 Sampo-Alajärven oyk, mielipide tilan 109-416-5-27 osalta Hovilan tilan tilakeskus on yksi 1920-1930 luvulla Luolajan kyläkeskuksesta siirretyistä maatiloista. Inventoinnissa on mainittu, että tilakeskus on maakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö. Tilakeskus tulee osoittaa asianmukaisesti vastaavasti kuin alueen muut kolme tilakeskusta (Mattinen, Raakkula ja Eskola) samalta aikakaudelta eli Kaupunkitai kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi ja suojeltavana rakennuksena. Hirsimäen ja Ratasniityn teollisuusalueen yhdistävä tieliikenteen yhteystarve on osoitettu osayleiskaavassa puutteellisin selvityksin, riittämättömin perustein ja toteutuskelvottomaan paikkaan. Vaikka kysymyksessä on tavoitteellinen yhteystarve, tulee sen sijainti osoittaa järkevästi ja toteutuskelpoisena, koska yhteysmerkintä tulee vuosikymmenten ajan rajoittamaan tilan maankäyttöä. Nyt yhteystarvetta osoittava merkintä kulkee lähes Hovilan tilakeskuksen päältä. Uutta tieyhteyttä ei saa tuoda kiinni vanhaan tilakeskukseen. Lisäksi se kulkee naapurustossa olevan kahden aivan uuden omakotitalon päältä ja kiinteistön Sanjanrinne 109-416-25-0. Myös liittymä Luolajantielle on täysin mahdoton rakentaa turvallisesti ja riittävin näkymin nyt osoitettuun paikkaan. 7. Seija Hovila 4.9.2014 Sampo-Alajärven oyk, mielipide tilan Sanjanrinne 109-416-25-0 osalta Tila Sanjanrinne on noin hehtaarin suuruinen rakentamiseen perinnönjaon yhteydessä lohkottu kiinteistö. Alue on länteen avautuva erittäin hyvin asumiseen soveltuva lämmin rinne. Osayleiskaavaluonnos tuhoaa tilan rakentamismahdollisuudet täysin varaten sen tieliikenteen yhteystarvetta ja viheryhteystarvetta varten. Hirsimäen ja Ratasniityn teollisuusalueen yhdistävä tieliikenteen yhteystarve on osoitettu osayleiskaavassa puutteellisin selvityksin, riittämättömin perustein ja toteutuskelvottomaan paikkaan. Vaikka kysymyksessä on tavoitteellinen yhteystarve, tulee sen sijainti osoittaa järkevästi ja toteutuskelpoisena, koska yhteysmerkintä tulee vuosikymmenten ajan rajoittamaan tilan maankäyttöä. Nyt yhteystarvetta osoittava merkintä pilaa tilan Sanjanrinne 109-416-25-0 rakentamismahdollisuudet täysin. Lisäksi liikenneyhteys kulkee lähes Hovilan tilakeskuksen päältä ja naapurustossa olevan kahden aivan uuden omakotitalon päältä. Myös liittymä Luolajantielle on täysin mahdoton rakentaa turvallisesti ja riittävin näkymin nyt osoitettuun paikkaan. Tieyhteys ja viheryhteys tulee siirtää pois Sanjanrinne kohdalta.

20 8. Juhani ja Anniina Mikkola 9.9.2014 Kartan mukaan meidän tilaa koskee nyt ainakin Luolajantieltä lähtevä kokoomatie ja myllyojan viherryttäminen. Jukolan koulun kuulemistilaisuudessa oli kuitenkin epäselvää, mihin tie tulee vai tuleeko sitä ollenkaan. Tielle nyt osoitettu paikka yhtyisi Luolajantiehen vaarallisen mäen alla ja veisi siivun maatalous maata mennessään. Lisäksi kyseisellä kohdalla menee maisemallisesti tärkeä koivukuja/pihatie jota EU:n säädökset kehottavat säästämään. Toisaalta, jos tietä siirrettäisiin Rengon suuntaan, veisi se todella ison alan peltoa mennessään Hirsimäkeen. Tämä laskisi tilan kannattavuutta maatalousmaan vähentyessä. Teimme muutama vuosi sitten sukupolvenvaihdoksen emmekä tietenkään halua ajaa tilaa/elinkeinoamme alas. Tilakauppojen aikaan vanhempani kyselivät kaupungin kiinnostuksesta maitamme kohtaan eikä silloin ollut mitään kiinnostusta. Myllyojaa pitkin kulkevan viherryttämiskaistan sanottiin olevan liito-oravan ylityspaikka. Ojassa kasvaa pajukkoa joka muutaman vuoden välein on raivattu pois varjostamasta peltoja. Siellä ei siis liito-orava ole voinut liikkua kuin vedessä. 9. Eero ja Pirkko Mikkola 7.9.2014 Kun saimme kaavan luonnoksen, jossa maatilan pellolle uuden omakotitalomme eteen on suunniteltu leveä yhdystie, palautuivat tapahtumat muutama vuosi taaksepäin. Luolajassa Pelto-Eskolan tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos 2.1.2012. Sitä edelsi keskustelu kaupungin virkamiesten kanssa mahdollisesta kaupungin kiinnostuksesta ostaa peltomme kaupungin tulevaa tarpeeseen (Huhdanmäki ja Järvinen). Huhdanmäki antoi ymmärtää, että kaupunki tarvitsee tulevaisuudessa vara-aluetta tulevia kaavoituksia varten. Siksi Eero Mikkola keskusteli geodeetti Järvisen kanssa, että hän tekisi meille ostotarjouksen pelloistamme. Sovimme jopa rajaukset, mitä maita osto koskisi. Tarjousta ei kuitenkaan kuulunut, joten otimme itse yhteyttä uudelleen geodeettiin. Vastaus oli, ettei kaupungilla ole tarvetta ostoon. Vastauksen jälkeen uskalsimme tehdä sukupolvenvaihdoksen poikamme Juhani Mikkolan ja vaimonsa Anniina Mikkolan kanssa. Pelto-Eskolan kaikki pellot ovat suunnitelmassa M-aluetta, hyvä niin. Mutta nyt kaavassa on piirretty pellolle/koivukujalle yhdystie. Tie pienentäisi pellon pinta-alaa, mikä vaikuttaisi maatilan kannattavuuteen ja toimivuuteen. Tie pilaisi myös tilalle menevän koivukujan, jonka EU:n monimuotoisuussäädöksetkin vaativat säilyttämään. Viheryhteystarve-merkintä tilan viljelyspelloilla ei ole sovelias eikä myöskään omakotitontillamme. Kaavaluonnoskarttaan ei ole merkitty omakotitaloamme, jossa lopputarkastus on tehty v. 2014. Yhdystie on merkitty rinnetonttimme eteen. Tieliikenteen yhteystarve merkintä on sijoitettu kaavaluonnoksessa Luolajantien historiallisen tielinjan Leteenmäki / Huhdanmäki mäen alle risteäväksi, joka on erittäin vaarallista liikenteellisesti. Lisäksi on huomioitava Leteenmäen ja Huhtamäen muinaismuistokohteet. Pyydämme kirjallista vastausta mielipiteeseemme.