Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 1 / 47 Kokoustiedot Aika 01.12.2014 maanantai klo 13:05-15:15 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Tiina Elo Ulf Johansson Saara Hyrkkö Arja Juvonen, saapui klo 13.10 344 käsittelyn aikana Pia Kauma Hannele Kerola Laura Kiijärvi Mia Laiho Mikko Peltokorpi Jyrki Myllärniemi Markku Sistonen Seppo Sonkeri Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Markus Torkki Sirpa Hertell Maria Guzenina Jukka Mäkelä Juha Metso Pirjo Mutanen Olavi Louko Mauri Suuperko Timo Kuismin Reijo Tuori Satu Tyry-Salo Päivi Sutinen Mari Immonen Kimmo Sarekoski Markku Antinoja Marianne Kaunio Minna Ahola Riitta-Liisa Kammonen valtuuston puheenjohtaja, saapui klo 13.10 344 käsittelyn aikana valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja toimialajohtaja talousjohtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja lakiasiainjohtaja rahoitusjohtaja viestintäjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri henkilöstöjohtaja liikennesuunnittelupäällikkö, poistui klo 13.55 yleiskaavapäällikkö, poistui klo 13.55 Espoo Catering liikelaitoksen toimitusjohtaja, poistui klo 14.35 kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 2 / 47 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 8.12.2014 3.12.2014 Hannele Kerola Laura Kiijärvi Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2013 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 12.12.2014 osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 3 / 47 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 334 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 335 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 336 Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn arviointi, 6 jatkokehityslinjausten hyväksyminen sekä kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisointivaihtoehtojen tarkastelun käynnistäminen 337 1 Henkilöstösopimuksen hyväksyminen 13 338 2-3 Teknisen toimen johtajan tehtävän haettavaksi 15 julistaminen 339 Valtuuston 17.11.2014 päätösten laillisuusvalvonta 17 340 4 Espoon kaupungin ja Espoon seudun 18 koulutuskuntayhtymä Omnian välinen sopimus Omnian kuraattoreiden siirtymisestä kaupungin palvelukseen 1.1.2015 lukien 341 5 Kuitinmäki, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö- ja 20 esisopimuksen hyväksyminen, alue 321803, 22. kaupunginosa, Olari (osittain Kv-asia) 342 6 Pientalokiinteistön myyminen Kurttilasta 38 343 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 41 344 Kokouksessa kuultavat selostukset 44
Espoon kaupunki Pöytäkirja 334 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 4 / 47 334 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 27.11.2014 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 335 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 5 / 47 335 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Hannele Kerola ja Laura Kiijärvi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 336 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 6 / 47 4446/00.01.01/2014 336 Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn arviointi, jatkokehityslinjausten hyväksyminen sekä kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisointivaihtoehtojen tarkastelun käynnistäminen Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh. 046 877 2055 Mauri Suuperko, puh. 040 336 0741 Olavi Louko, puh. 0500 607 754 Reijo Tuori, puh. 050 544 7642 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy linjaukset palveluliiketoimen ja sisäisten palvelujen tilaajayksiköiden kokonaisuuden kehittämiselle seuraavasti: - Johtamisjärjestelmää selkeytetään. - Palvelujen ja toimintojen järjestämis- ja tuottamistapaa sekä sijoittumista kaupunkiorganisaatioon arvioidaan koko kaupungin näkökulmasta. - Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on taloudellisuus sekä palvelujen ja toiminnan laatu. Mahdollisia organisointitapoja omajohtoisen tuotannon (virastomalli) ohella ja vaihtoehtona ovat liikelaitos, kunnallinen osakeyhtiö, ulkoistaminen ja liikkeen luovutus. - Kaupunki keskittyy valtuuston määrittämiin tehtäviin toimivia markkinoita hyödyntäen - Kilpailutus- ja sopimuskäytäntöjä kehitetään siten, että palveluntuottajille syntyy houkuttimia palvelujen ja tuottavuuden kehittämiseen. - Uudelleenorganisointiehdotusten vaikutuksista tehdään ennakkoarvioinnit. - Muutoksilla tavoitellaan merkittävää tuottavuuden kasvattamista, palvelujen laadun parantamista ja taloudellisia säästöjä. - Kehittämisvisiota kohti kuljetaan vaiheittain vuosien 2015 2017 aikana. - Valmistelut tehdään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. 2 kehottaa kaupunginjohtajaa käynnistämään projektin arvioimaan kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin vaihtoehtoja, suunnittelemaan yhteistoimintamenettelyt yhdessä henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 336 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 7 / 47 tekemään ehdotuksen valittavaksi organisointitavaksi ja tuomaan esityksen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi 13.4.2015 kokoukseen. 3 kehottaa valmistelemaan väliraportin käsiteltäväksi kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan iltakoulussa 9.2.2015. Käsittely Asia käsiteltiin 344 pykälän jälkeen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Taustaa ja lähtökohta Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma Vuosien 2014-2016 taloussuunnitelman valmistelun aikana kävi ilmeiseksi, että kaupungin rahoituksen epätasapaino pahenee oleellisesti suunnitelmakauden aikana. Väestörakenteen muuttuessa palvelutarpeet kasvavat väestökasvua nopeammin. Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja johtanut osaltaan siihen, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pahentunut. Valtiontalouden velkaantumiskehityksen johdosta kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka. Julkinen velka nousee sille tasolle, että pitkälläkään aikavälillä rahoitus ei riitä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Valtio valmisteli ja julkaisi marraskuun lopulla 2013 rakennepaketin, jossa kirjatuilla toimenpiteillä kuntasektorin kustannustasoa pitäisi voida laskea kaksi miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Tästä puolet on tarkoitus saada kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä ja toinen puoli kuntien omilla toimenpiteillä, mukaan lukien veron korotukset. Valtio suunnittelee kestävyysvajeen kattamiseksi lisätoimia. Taloudellinen toimintaympäristö, kestävä kehitys, tietoyhteiskuntakehitys, kaupungistuminen ja ikääntyminen ovat Espoon suuria haasteita, kuten Espoo-tarinassa todetaan. Aiempina vuosikymmeninä haasteet on ratkaistu taloudellisen kasvun avulla, nyt finanssi- ja eurokriisin aikana se ei onnistu. Yleisesti on ennakoitu, että kasvu tulee olemaan pitkään hidasta. Lähivuosien hidas talouskasvu pakottaa laittamaan kehityskohteita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja. Toimintaa on tehostettava pitkäjänteisesti. Palvelutarjonnan kriittinen arviointi tulee olemaan osa talouden tasapainotustoimenpiteiden kokonaisuutta. Valtuusto päättäessään 4.12.2013 vuoden 2014 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta kehotti kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille 2014-2016 taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU-ohjelma). Ohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset hyväksyttiin valtuustossa 24.3.2014 ja ohjelmasuunnitelma 19.5.2014.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 336 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 8 / 47 Ohjelmasuunnitelmassa on linjattu ja määritetty toimenpiteeksi omistajatilaaja-tuottaja -roolien ja nykyisen toimintamallin arviointi sekä jatkokehittämisen kohteista ja aikataulusta sopiminen. Palveluliikelaitosten johtokunta on 11.6.2014 päättänyt TATU-ohjelman toimenpiteiden valmistelusta johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Päätöksen selostuksessa todetaan, että nykyinen tilaaja-tuottaja - toimintamalli ei mahdollista pitkän aikavälin TATU-tavoitteiden saavuttamista. Tilaaja-tuottaja -malli kuntien sisäisen organisoinnin muotona Kunnan sisäisiä tilaajan ja tuottajan erottavia toiminnan organisointi- ja ohjaustapoja on otettu käyttöön 1990-luvulta alkaen. Markkinasuuntautuneet instrumentit ovat olleet etenkin suurempien kaupunkien käytössä jo pitkään. Kun aitoja markkinoita ei ole ollut, ovat kunnat pyrkineet luomaan markkinamaisia suhteita muuttamalla organisaatiorakenteita ja aikaansaamalla siten markkinamaisia asetelmia (näennäismarkkinat). Edellä mainittu ajattelutapa on osaltaan vaikuttanut siihen, että kunnat ovat pyrkineet organisoimaan toimintansa siten, että niiden oma palvelutuotanto olisi mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja tehokasta sekä ulkopuolisen palvelutuotannon rooli oman tuotannon rinnalla mahdollisimman selkeää ja vertailukelpoista. Tilaaja-tuottaja -toimintatapa kuntien oman ja ulkopuolisen palvelutuotannon järjestämisessä voidaan nähdä eräänä keskeisenä markkinasuuntautuneiden toimintamallien käytännön sovelluksena. Täsmällistä tilaaja-tuottaja-toimintatavan mukaista toimintamallia ei ole missään tarkasti määritelty, eikä voida sanoa, mikä olisi juuri oikein organisoitua tilaaja-tuottaja-toimintatavan mukaista toimintaa. Tilaaja-tuottaja -menettelyn soveltaminen on tuonut myös kielteisiä piirteitä toiminnan johtamiseen ja siksi monet mallia soveltaneista kaupungeista ovat parhaillaan arvioimassa ja suunnittelemassa malliin muutoksia tai mallista kokonaan luopumista. Tilaaja-tuottaja -menettely Espoossa Espoossa tilaaja-tuottaja -menettely otettiin käyttöön Palveluliiketoimen aloittaessa uutena toimialana 1.1.2011. Palveluliiketoimen tavoitteena on olla kaupungin oma palveluntuottaja, joka tuottaa laadukkaita palveluja yhdessä sovittujen hinnoitteluperiaatteiden mukaisesti, kustannustehokkaasti ja asiakkaita kuunnellen. Toimintoja on liikelaitostettu, kustannustietoisuutta ja kustannusten läpinäkyvyyttä lisätty ja toimintaan on tuotu liiketaloudellinen näkökulma. Tilaajatoimintoa on kehitetty teknisessä ja ympäristötoimessa niin tilakeskuksessa kuin teknisessä keskuksessa. Tilaajan markkinatuntemus on lisääntynyt ja valmiutta hankkia markkinoilla saatavissa olevia palveluita kaupungin oman palvelutuotannon rinnalla on kehitetty. Ensimmäiset ulkopuoliselta hankitut alueurakat ovat jo käynnissä ja tilaajalla on kyky hallita hankintoja usealta eri tuottajalta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 336 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 9 / 47 Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota vuoden 2013 arviointikertomuksessa kaupungin tilaaja-tuottajamalliin ja toteaa, että mallin kattava arviointi ja yhtenäisesti esitetyt tavoitteet mallin kehittämiseksi puuttuvat. Lisäksi lautakunta kehottaa tarkastelemaan tilaaja-tuottajamallin toimivuutta mallin soveltamisesta saatujen kokemusten pohjalta sekä arvioimaan, onko mallilla saavutettu tavoiteltuja hyötyjä. Espoossa tilaaja-tuottaja -menettelyn käyttöönoton yhteydessä todettiin, että sen tavoitteena on parantaa - palvelujen laatua ja asiakaslähtöisyyttä - kustannustehokkuutta ja tuottavuutta - palvelujen vertailtavuutta ulkoisiin palveluntuottajiin - toiminnan joustavuutta ja reagointikykyä - omaisuuden hallintaa. Seuraavassa on arvioitu, miten em. tavoitteiden osalta on edetty viime vuosien aikana. Palvelujen laadun ja asiakaslähtöisyyden paraneminen - tuotantoa on lähdetty ajattelemaan palvelulähtökohdista - asiakaslähtöisyys on otettu koko kulttuurinmuutoksen lähtökohdaksi, josta esimerkkinä mm. kehityskokoukset eri organisaatiotasoilla ja asiakasraportit - suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus on parantunut ja se on ulotettu työpaikkatasolle Kustannustehokkuuden ja tuottavuuden paraneminen - liikelaitokset ovat osoittaneet tuottavuusmittareilla kustannustehokkuuden ja tuottavuuden lisääntymistä palvelutuotannossa - kustannukset on tehty läpinäkyviksi ja kustannuksiin on sisällytetty kaikki palvelun tuottamiseen liittyvät kustannukset aiheuttamisperiaatteen mukaisesti - tilaaja-tuottaja -menettelyn mukainen organisointi on kuitenkin aiheuttanut roolien epäselvyyttä ja johtanut osittain tehtävien päällekkäisyyteen - kustannustaso on edelleen monin paikoin huomattavasti yksityisen sektorin hintatasoa korkeampi Palvelujen vertailtavuuden paraneminen ulkoisiin palveluntuottajiin - kaikilla palveluilla on hinnat ja niitä pystyy vertailemaan tietyssä määrin ulkoisiin palveluntuottajiin - lähes kaikki palvelut on tuotteistettu ja palvelukuvaukset laadittu
Espoon kaupunki Pöytäkirja 336 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 10 / 47 Toiminnan joustavuuden ja reagointikyvyn paraneminen - toteutusnopeus on lisääntynyt - tilaajan ja tuottajan erottaminen on tuonut yhteensopivuusongelmia. Kaupungin johtoryhmä arvioi omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn nykytilaa seminaarissaan 5. - 6.8.2014. Johtopäätöksenä kaupungin johtoryhmä totesi, että omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn kehittämisellä on saavutettu tuottavuuden paranemista ja sisäiset palvelut ovat omana toimintonaan jäsentyneet, mutta samalla on tullut uutta tehtävien päällekkäisyyttä ja roolien epäselvyyttä. Tarvitaan seuraava kehitysaskel TATU-tavoitteiden saavuttamiseksi ja johtamisjärjestelmän selkiyttämiseksi, mikä edellyttää uudelleen organisointeja. Toimenpide tilaaja-tuottaja -menettelyn arvioimiseksi ja sen jatkokehittämiseksi Keskeisenä toimenpiteenä TATU-ohjelmassa on nykyisen omistaja-tilaajatuottaja -menettelyn tarkastelu. Siihen liittyy roolien kirkastaminen, päällekkäisyyksien poistaminen ja edellytysten luominen tuottavuuden jatkuvalle parantamiselle. Tavoitetilaan pääseminen on todettu edellyttävän muutoksia organisaatiorakenteeseen. Kehittämisellä tavoitellaan toiminnan organisointia siten, että tuottavuutta voidaan parantaa merkittävästi tulevina vuosina. Samalla joudutaan tarkastelemaan myös teknisen ja ympäristötoimen sekä palveluliiketoimen toimialojen organisaatioiden muutostarpeita strategisten ja ei-strategisten toimintojen sijoittumisessa kaupunkiorganisaatiossa. Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn nykytilan arvioimiseksi tutustuttiin myös muihin tilaaja-tuottaja -menettelytapaa soveltaviin ja mallia parhaillaan kehittäviin kaupunkeihin. Muissa kaupungeissa on tunnistettu seuraavia tilaaja-tuottaja -menettelyyn liittyviä ongelmia ja kehittämistarpeita: - roolit ovat epäselviä, vaikka toimintamalli on ollut jo pidempään käytössä - tilaajalla ja tuottajalla on päällekkäisiä tehtäviä, mitkä aiheuttavat ongelmia käytännön johtamistyöhön ja lisäävät transaktiokustannuksia sekä osaoptimointia - osa kaupungeista on luopunut tilaaja-tuottaja -mallista ja osa harkitsee luopumista parhaillaan. Paluuta vanhaan virasto-organisaatioon ei muissa kaupungeissa nähdä olevan, vaan uudelleenorganisoinnit ovat johtaneet usein yhtiöittämiseen tai ulkoistamiseen. Jatkokehityslinjaukset ovat erilaisia eri kaupungeissa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 336 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 11 / 47 Kehittämisvisio ja linjaukset Kaupungin johtoryhmän 5. 6.8.2014 tekemän arvioinnin johtopäätösten perusteella on laadittu pitkän ajan kehittämisvisio ja linjaukset jatkokehittämiselle. Kehittämisvisio ja linjaukset koskettavat palveluliiketoimen ja sisäisten palvelujen tilaajayksiköiden kokonaisuuden kehittämistä. Kehittämisvisio: Kaupungin johtamisjärjestelmä on selkeä ja palvelujen tuottaminen on toteutettu asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti joko omana tai yksityisenä toimintana huomioiden palvelun tai toiminnon erityispiirteet. Linjaukset: 1. Johtamisjärjestelmää selkeytetään. 2. Palvelujen ja toimintojen järjestämis- ja tuottamistapaa sekä kaupunkiorganisaatioon arvioidaan koko kaupungin näkökulmasta. 3. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on taloudellisuus sekä palvelujen ja toiminnan laatu. Mahdollisia organisointitapoja omajohtoisen tuotannon (virastomalli) ohella ja vaihtoehtona ovat liikelaitos, kunnallinen osakeyhtiö, ulkoistaminen ja liikkeen luovutus. 4. Kaupunki keskittyy valtuuston määrittämiin tehtäviin toimivia markkinoita hyödyntäen 5. Kilpailutus- ja sopimuskäytäntöjä kehitetään siten, että palveluntuottajille syntyy houkuttimia palvelujen ja tuottavuuden kehittämiseen. 6. Uudelleenorganisointiehdotusten vaikutuksista tehdään ennakkoarvioinnit. 7. Muutoksilla tavoitellaan merkittävää tuottavuuden kasvattamista, palvelujen laadun parantamista ja taloudellisia säästöjä. 8. Kehittämisvisiota kohti kuljetaan vaiheittain vuosien 2015 2017 aikana. 9. Valmistelut tehdään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin tarkastelu Ensimmäisessä vaiheessa uudelleenjärjesteltäviä kaupungin toimintoja ovat kiinteistöpalvelut ja kaupunkitekniikka. Tarkastelun kohteena ovat
Espoon kaupunki Pöytäkirja 336 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 12 / 47 teknisen ja ympäristötoimen yksiköistä Tekninen keskus ja Tilakeskusliikelaitos sekä palveluliiketoimen yksiköistä Espoo Kaupunkitekniikka - liikelaitos ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos. Näihin on päädytty siksi, että erityisesti näissä palveluissa on tilaajan ja tuottajan toiminnoissa päällekkäisyyttä, käyttäjien palaute edellyttää kehittämistä ja tarkastuslautakunta on kiinnittänyt näihin huomiota. Myös volyymit ovat toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittäviä, joten näissä palveluissa TATU-hyödyt on saavutettavissa nopeasti. Kiinteistöpalveluissa ja kaupunkitekniikassa on laajat toimivat markkinat ja kummankin osalta Espoolla ja muilla kaupungeilla on kokemusta myös yksityisten palvelujen käytöstä ja toimintojen kilpailuttamisesta ja useista muista toteuttamisvaihtoehdoista. Uudelleenorganisoinnin suunnittelu projektoidaan EsPro-mallin mukaan. Projektin omistajana toimii kaupunginjohtaja ja operatiivisena omistajana palveluliiketoimen toimialajohtaja. Projektin ohjausryhmään nimetään lisäksi teknisen ja ympäristötoimen toimialajohtaja sekä konserniesikunnan ja henkilöstön edustajat. Projektin tehtävänä on tarkastella seuraavia vaihtoehtoja: - Tilaaja-tuottaja -menettely edelleen kehitettynä - Kilpailutus ja ulkoistaminen vaiheittain - Kilpailutus ja ulkoistaminen liikkeen luovutuksena - Yhtiöittäminen - Linjaorganisaatio (virastomalli) Projektin tehtävänä on laatia esitys kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan järjestämistavasta ja tarvittavista toimenpiteistä. Projekti huolehtii työskentelyn yhteistoiminnallisuudesta. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 337 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 13 / 47 4445/01.00.01/2014 337 Henkilöstösopimuksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Sarekoski, puh. 050 351 5087 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisen henkilöstösopimuksen noudatettavaksi 31.12.2016 saakka. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyy sopimuksen liitteeksi otetun Espoon kaupungin henkilöstöpolitiikka - työniloa ja tuloksia Espoon kaupungilla asiakirjan mukaiset henkilöstöpoliittiset periaatteet noudatettavaksi mainitun määräajan jälkeenkin toistaiseksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Espoon henkilöstösopimus 26.9.2014 Sopimuksen taustaa Hyväksyessään talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman TATU ohjelmasuunnitelman kokouksessaan 19.5.2014 valtuusto päätti kehottaa kaupunginjohtajaa neuvottelemaan henkilöstöjärjestöjen kanssa ohjelmasuunnitelmassa mainitun henkilöstösopimuksen. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman TATU ohjelmasuunnitelmaan on kirjattu: Johtamisen ja henkilöstöohjauksen peruslähtökohtana on, että kaupungin henkilöstö tuottaa ja järjestää kaupungin palvelut mahdollisimman tuottavasti ja tehokkaasti. Tämä edellyttää koko henkilöstön sitoutumista tuottavuuden parantamiseen työnteossaan. Henkilöstön kanssa solmitaan talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman yhteydessä henkilöstösopimus. Sopimuksen ajoituksesta ja taloudellisesta hyödystä ohjelmassa todetaan seuraavaa: Kattaa koko ohjelman ajan, taloudellinen hyöty saavutetaan toiminnan kehittämiseen liittyvien tavoitteiden toteuttamisen onnistumisessa. Sopimus tehdään valtuuston TATU-päätöksen jälkeen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 337 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 14 / 47 Kaupunginjohtaja on valtuuston asettaman tehtävän mukaisesti neuvotellut henkilöstöjärjestöjen kanssa henkilöstösopimuksen. Neuvottelut käytiin 18.9. ja 26.9.2014, jolloin saavutettiin yhteinen näkemys henkilöstösopimuksen sisällöstä. Sopimus rakentuu kolmesta osasta; johdannosta, jossa perustellaan sopimuksen tarpeellisuus, varsinaisesta sitoumusosasta sekä kolmanneksi sopimuksen liitteeksi otetuista henkilöstöpoliittisista periaatteista ( Espoon kaupungin henkilöstöpolitiikka - työniloa ja tuloksia Espoon kaupungilla ). Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 338 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 15 / 47 4992/01.01.01/2014 338 Teknisen toimen johtajan tehtävän haettavaksi julistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Sarekoski, puh. 050 351 5087 Jutta Takala, puh. 046 877 3176 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus julistaa teknisen toimen johtajan vakinaisen viran haettavaksi 1.8.2015 lukien. Hakuaika on 7.12.2014-5.1.2015. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Hyrkkö Elon kannattaman teki seuraavan muutosesityksen: Kaupunginhallitus julistaa teknisen toimen johtajan (pois: vakinaisen) viran haettavaksi 1.8.2015 lukien. Virka täytetään määräaikaisesti 31.8.2017 saakka. Hakuaika on 7.12.2014-5.1.2015. Perustelut: Espoon kaupungin johtamisjärjestelmä tulee uudistaa ja siirtyä pormestarimalliin. Nykymallissa kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat käyttävät merkittävää poliittista valtaa, vaikka heidät valitaan muodollisesti sitoutumattomiin, vakituisiin viranhaltijatehtäviin. Espoon tulisi siirtyä seuraavien kuntavaalien jälkeen pormestarimalliin, jossa kaupungin ja sen toimialojen poliittisena johtona toimisivat vaalikauden mittaisiksi kausiksi valittavat pormestarit ja apulaispormestarit. Muutos lisäisi kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia kaupungin johtamiseen sekä vahvistaisi demokratiaa ja avoimuutta. Johtamisjärjestelmän uudistaminen tulee aloittaa jo tämän valtuustokauden aikana, jotta muutos voidaan toteuttaa sujuvasti. Seuraavat kuntavaalit pidetään todennäköisesti keväällä 2017, joten on luontevaa, että nyt haettava tehtävä kestää kesän 2017 loppuun asti. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 2 ääntä vastaan yhden ollessa poissa hylänneen Hyrkön muutosehdotuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 338 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 16 / 47 Liite Selostus 2 Teknisen toimen johtaja erekry ilmoitus 1.12.2014, kokouksessa korjattu 3 Äänestys 338 Teknisen toimen johtajan viran nykyinen haltija jää eläkkeelle 31.7.2015. Kaupunginhallituksen tehtävänä on julistaa virka haettavaksi, virkaan valinnan tekee valtuusto. Henkilöstösääntö 5 ja 9. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 339 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 17 / 47 339 Valtuuston 17.11.2014 päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston 17.11.2014 tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Selostus Päätös Valtuuston 17.11.2014 pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 340 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 18 / 47 4925/01.01.00/2014 340 Espoon kaupungin ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian välinen sopimus Omnian kuraattoreiden siirtymisestä kaupungin palvelukseen 1.1.2015 lukien Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh. 046 877 1846 Marjo Sotala-Solovjew, puh. 050 395 2165 Merja von Schantz, puh. 09 816 52014 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian välisen sopimuksen Omnian opiskelijahuollon kuraattoreiden siirtymisestä Espoon kaupungin palvelukseen 1.1.2015 lukien ja 2 oikeuttaa sivistystoimen johtajan tekemään sopimukseen vähäisiä muutoksia sekä allekirjoittamaan sopimuksen. Käsittely Päätös Sivistystoimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli talousjohtaja Pirjo Mutanen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 4 Espoon kaupungin ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian välinen sopimus Omnian kuraattoreiden siirtymisestä Espoon kaupungin palvelukseen 1.1.2015 lukien Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013, jäljempänä opiskeluhuoltolaki) tuli voimaan 1.8.2014. Valtuusto on 9.6.2014 167 hyväksynyt opiskeluhuoltolain voimaantulon edellyttämät muutokset sivistystoimen toimialan sekä lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöihin. Lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 6 :n 5 kohdan mukaan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tehtävänä on huolehtia opiskeluhuoltolaissa opetuksen järjestäjän velvollisuudeksi säädetyistä tehtävistä sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä. Sivistystoimen toimialan johtosäännön 3 :n mukaisesti psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 340 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 19 / 47 vastaavat suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ja ruotsinkielisen sivistyspalvelujen tulosyksikkö. Opiskeluhuoltolaissa säädetään perusopetuslain (628/1998), lukiolain (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaisessa opetuksessa/koulutuksessa olevan oppilaan/opiskelijan oikeudesta opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltolain 9 :n mukaan oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillisista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Espoon kaupunki vastaa siten opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä kaupungin omien oppilaitosten lisäksi Espoossa sijaitseville oppilaitoksille. Opiskeluhuoltolain 2 :n mukaan lain tarkoituksena on muun muassa turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu sekä vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Omnialla on seitsemän työsuhteista kuraattoria ja psykologipalvelut se on saanut kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Nuorisopoliklinikka Nupolista. Omnian ja kaupungin edustajat ovat käyneet useita neuvotteluja kuraattorija psykologipalvelujen toteuttamisesta. Opiskeluhuoltolain edellyttämä yhdenvertaisuusnäkökohta huomioiden on katsottu tarkoituksenmukaiseksi, että Espoon kaupunki myös tuottaa opiskeluhuoltolain tarkoittamat opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut. Omnian kanssa on neuvoteltu sopimus siitä, että sen palveluksessa olevat kuraattorit siirtyvät Espoon kaupungin palvelukseen työsopimuslain 1 luvun 10 :n liikkeenluovutusta koskevien periaatteiden mukaisesti. Liikkeenluovutuksessa kuraattoreiden työsuhteet jatkuvat samana ja he siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä. Omnian hallitus on hyväksynyt sopimuksen omalta osaltaan 20.11.2014. Muutos on käsitelty Omniassa yhteistoimintamenettelyn mukaisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 20 / 47 175/10.02.03/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 94 29.5.2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 54 7.5.2014 341 Kuitinmäki, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö- ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 321803, 22. kaupunginosa, Olari (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hietanen-Köninki, puh. 043 825 5215 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan ST-1 Oy:n ja Espoon kaupungin välillä 27.11.2014 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden vaihdosta, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 2.3.2009 päivätyn ja 28.4.2014 muutetun Kuitinmäki - Kvisbacka asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6449, joka käsittää korttelin 22080 sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321803. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Maankäyttösopimus ja esisopimus alueiden vaihdosta - Kuitinmäki, tapahtumaluettelo - Kuitinmäki, kaavamääräykset (osa 1) - Kuitinmäki, kaavamääräykset (osa 2) - Kuitinmäki, kaavamääräykset (osa 3) - Kuitinmäki, kaavakartta - Kuitinmäki, ajantasa-asemakaava - Kuitinmäki, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Kuitinmäen ostoskeskuksen alueella sijaitsevan korttelin 22080 käyttötarkoitus liike- ja pienteollisuusrakennusten korttelialueesta (oleva kerrosala 6 500 k-m²) ja autopaikkojen korttelialueesta (oleva kerrosala 5 375 k-m²) pääosin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 21 / 47 asumiseen ja tutkia alueeseen liittyviä liikennejärjestelyjä ja autopaikoitusta sekä mahdollisuutta kerrosalan lisäämiseen paikalliset olot ja kaupunkikuvallinen sijainti huomioiden. Asemakaava- alueelle on suunniteltu kerrosalaa n. 9 870 k-m², josta asumista / palveluasumista on noin 9 370 k-m² ja liike-, palvelu-, toimistotai liikuntatiloja tai asuntojen työtiloja n. 500 k-m². Kerrosalasta laskettuna (1 asukas/ 50 k-m²) saadaan alueelle yhteensä noin 190 uutta asukasta. Asemakaavan muutoksessa on enää mukana vain uudisrakennusvaihtoehto, jossa oleva Esson entinen pääkonttorirakennus puretaan. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Kuitinmäki - Kvisbacka asemakaavan muutos, piirustusnumero 6449, käsittää korttelin 22080 sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321803. Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 12.9.2008 ja tarkistettu 5.3.2014. Alueen nykytila Asemakaavan muutoksen alue sijaitsee Kuitinmäen ostoskeskuksen alueella. Kuitinmäen ostoskeskus rakennettiin palvelemaan Olari- Kuitinmäki - alueen asukkaita monipuolisena palvelukeskuksena 1970 - ja 1980 - lukujen aikana. Palvelujen painopiste on siirtynyt ensin Olarin vanhasta ostoskeskuksesta Kuitinmäen ostoskeskukseen ja sittemmin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 22 / 47 Ison Omenan kauppakeskukseen. Nykyisellään Kuitinmäen ostoskeskuksen ilme on hieman rapistunut. Osa ostoskeskuksen liiketiloista on tyhjiä. Alueella on kuitenkin olemassa kaupallista virettä lähipalveluille, joiden turvaaminen on tärkeää. Korttelialueella oleva pääkonttorirakennus muodostaa kaupunkikuvallisen kokonaisuuden Kuitinmäen ostoskeskuksen alueelle yhdessä kahden muun Kuunkehrän aukiota rajaavan toimisto-/liikerakennuksen kanssa: Kuunkehrän aukion vuonna 1975 rakennetun pohjoispuolen ja vuonna 1983 rakennetun länsipuolen toimisto-/liikerakennusten kanssa. Rakennuksia yhdistää toisiinsa tyylillisesti paitsi horisontaalisuus, myös niiden rakenteellisuutta korostava ja moduulimitoitusta ilmaiseva estetiikka. Näiden rakennusten mittakaava määrittelee ympäröivien kaupunkitilojen muotoa ja kokoa. Rakennukset muodostavat selkeät kaupunkitilan rajat Kuunkadun pohjoispuolelle ja niiden keskelle jäävälle Kuunkehrän aukiolle, joka on Kuitinmäen mittakaavassa merkittävä kaupunkitila. Aukio toimii suurimmalta osin paikoitusalueena ja oleskelu rajoittuu lähinnä aukion reunoille. Ympäröivien rakennusten liittyminen aukioon on haasteellista vaihtelevien korkeusasemien vuoksi. Itä-länsisuunnassa ostoskeskuksen alueen halkaisee vilkasliikenteinen Kuunkatu. Tällaisena se myös jakaa kadun eri puolille sijoittuvat liiketilat erilleen toisistaan. Haasteena on yhdistää runsaat liikennemäärät ja viihtyisyys. Pohjois-eteläsuuntainen kevyenliikenteen väylä kulkee puistoja aukiosarjojen muodostaman tilasarjan läpi. Kevyenliikenteen väylä menee Kuunkadun yli siltaa pitkin. Kuunkehrän torialueen itäpuolisella korttelialueella sijaitsee entinen Esson pääkonttorirakennus, joka on tällä hetkellä tyhjillään St1 Oy:n ostettua Esson v. 2006 ja siirrettyä toimistopalvelut Pitäjänmäelle. Korttelin toisella tontilla sijaitsee maanpäällinen, kaksikerroksinen pysäköintilaitos. Esson entinen pääkonttorirakennus edustaa tyyliltään 1960-luvun moduulikonstruktivismia. Olari Kuitinmäki on puolestaan kiitetty esimerkki suomalaista kaupunkirakentamista. Vuonna 1975 Olarin suunnittelijat saivat rakennustaiteen ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinnon. Perusteluissa mainitaan esimerkiksi että elinympäristö on viihtyisä ja alueella on ominaisilmettä ja moni-ilmeisyyttä. Olari - Kuitinmäki lienee Suomen laajin ja ehjin yhtenäinen moduulikonstruktivistinen kaupunkikokonaisuus. Pääkonttorilla on oma luonteva osansa Kuunkehrän aukion kaupunkikokonaisuudessa. Esson pääkonttorirakennus on silmämääräisesti arvioiden hyväkuntoinen, mutta nykyisen omistajan mukaan jatkokäytön kannalta tarpeellisiin muutoksiin joustamaton ja taloudellista tappiota tuottava. 1990-luvun alussa tehtiin asbestikartoitus, jossa paljastui, että julkisivussa näkyvissä Siporex-pintaisissa rakenneosissa ja IV-konehuoneissa käytetty Kenitex-pinnoite sisälsi asbestia. Rakennuksesta löytyneet asbestiesiintymät tulee ottaa huomioon pääkonttorin rakennustoimenpiteitä suunniteltaessa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 23 / 47 Rakennuksen nykytilanne ja -käyttö (2012) Muutamia vuokralaisia lukuun ottamatta koko toimitalo on ollut tyhjillään vuodesta 2006 asti. Kellarikerros on varastokäytössä. Esson entiselle pääkonttorirakennukselle vuosien varrella tehdyt muutokset ovat olleet melko kevyitä, ja rakennuksen yleisilme on säilynyt pääpiirteittäin alkuperäisen kaltaisena. Remonteissa on pyritty alkuperäisen 1970-lukulaisen ulkonäön säilyttämiseen. Korjaukset ovat kuitenkin vieneet rakennusta koko ajan tavanomaisempaan suuntaan ja useat rakennusajankohdalle tyypilliset persoonalliset yksityiskohdat ovat karsiutuneet pikku hiljaa pois. Huomattavimmat rakennuksen ulkonäköön vaikuttaneet muutokset ovat olleet: vuonna 1998 tehty julkisivun betoniosien pellitys, vuonna 1999 tehty, katolla sijaitsevan ilmanvaihtokonehuoneen laajennus, vuonna 2000 tehty pääsisäänkäynnin muutos sekä vuonna 2002 tehty puuikkunoiden ulkopuitteiden vaihtaminen alumiiniprofiilisiksi, julkisivun puuosien peittäminen alumiinilistoilla sekä markiisien poistaminen. Silmämääräisesti tarkasteltuna pääkonttori on säilynyt siistissä kunnossa. Se, että rakennus on ollut jo useamman vuoden pääasiassa tyhjillään, näkyy julkisivussa muutamana graffitina. Voimassa oleva maakuntakaava- ja yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty pääosin taajamatoimintojen alueeksi. Nyt suunnittelussa oleva asemakaavan muutosalue Olarin asuntoalueeseen, joka sijaitsee suunnittelualueesta koilliseen. Kuitinmäen asuntoalue on kuitenkin jatkoa Olarin asuntoalueelle ja sen rakentamisessa on noudatettu pitkälti Olarin alueen suunnitteluperiaatteita. Olarin asuntoalue on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavan aluevaraukset: Suunnittelualue on nykyisellään säilyvää aluetta. Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. C on Keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alue: Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 24 / 47 A on Asuntoalue. Kaupunkikuvallisesti arvokas alue on viivoitettu pystyviivoin asemakaavan muutosalueen ulkopuolella sijaitsevalla Olarin asuntoalueella. Se on kaupunkimaisema, jonka rakennus-, ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen erityisarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Kuitinkallion tunnelin on tarkoitus yhdistää Puolarintie ja Ylismäentie ja vähentää Kuitinmäen keskustan läpiajoliikennettä. Toteuttamisajankohdasta ei ole tehty päätöstä. Lisäksi kartassa on esitetty punaisella viivalla merkittävästi parannettava ja uusi liikenneverkon ja raideliikenneverkon osuus. Asemakaava Korttelissa 22080, puistoalueella ja katualueen osalla on voimassa sisäasiainministeriön 7.7.1972 vahvistama Kuitinmäen asemakaava, jonka on laatinut arkkitehtitoimisto Järvinen- Valjakka. Asemakaava- alue käsittää koko Kuitinmäen Kuunkadun pohjoispuolella olevan osan ja se on suurimmaksi osaksi edelleen voimassa. Kuunkehrän aukio on osa Matinkylän alueen kokonaissuunnitelmassa esitettyä alueen keskustavyöhykettä, jota kutsutaan Kuitinmäki 1 -asemakaavan selostuksessa keskustaruodoksi. Vyöhyke palvelee kevyttä liikennettä. Autoliikenne ylittää tämän keskusvyöhykkeen Länsiväylän pohjoispuolella vain muutamassa kohdassa; Kuitinmäen Kuunkatu on yksi niistä. Muilta osin autoliikenne tulee keskustavyöhykkeen tuntumaan vain pistoina. Keskustavyöhykkeellä on alueen keskeisiä toimintoja sekä useita puistoja. Sama idea jatkuu Länsiväylän eteläpuolelle Matinkylään. Keskustavyöhykkeen molemmin puolin kulkee kevyen liikenteen reitti. Näistä on Kuitinmäessä toteutunut täysimittaisena vain itäisempi reitti. Itäisempi reitti kulkee siltaa pitkin Esson entisen pääkonttorin edessä. Korttelissa 22080 sijaitsee ALT1- ja AP5- merkinnöillä merkityt korttelialueet. ALT1 on liike- ja pienteollisuusrakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa myös toimistoja sekä viihdetarkoituksia ja sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja. Rakennusoikeutta on osoitettu korttelialueelle yhteensä 6500 k-m² ja se on jaettu II- kerroksiseen rakennuksen osaan 1800 k-m² ja IV- kerroksiseen rakennuksen osaan 4700 k-m². Autopaikkoja on rakennettava yksi kutakin liike- ja työtilojen kerrosalan 50 m² kohti. Autopaikat on sijoitettava Ap- kortteliin ja a- paikoille. AP5 on autopaikkojen korttelialue, jossa autopaikat on varattu 22078- ja 22080- kortteleiden käyttöön. Rakennusoikeutta on osoitettu 5375 k-m² korttelialueelle. Ylimmän pysäköintitason tulee olla vähintään 1 m alempana kuin enintään 16 metrin etäisyydellä olevien asuinrakennusten alimman asuntokerroksen lattiatason.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 25 / 47 Kuunkadun varressa sijaitsee lisäksi asemakaavan muutosalueeseen kuuluva P1, istutettava puistoalue. Asemakaavan muutosalueeseen kuuluu lisäksi Puolikuun katualue. Autopaikkojen rakentamisesta on määrätty seuraavaa: Järjestysoikeuden määräämillä ehdoilla on mahdollista rakentaa vähintään 60 % vaadittujen autopaikkojen määrästä rakentamisen yhteydessä ja loput järjestysoikeuden vaatiessa välittömästi sitä mukaa, kuin autoistumisen tarve vaatii. Kuunkehrän aukion, alueen keskeisen kaupunkitilan ympäristön asemakaavan sisällöstä on kerrottu lisää asemakaavan muutoksen selostuksessa. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 12.8. 10.9.2013. Kaavaehdotuksesta saatiin 1 muistutus ja yhteensä 11 lausuntoa ja kannanotto. Hyväksymiskäsittelyvaiheessa on kaavamateriaalia tarkennettu ja muutettu ehdotuksesta saatujen lausuntojen ja muistutuksen perusteella mm seuraavin osin: - Korttelialueen suurin sallittu kerrosluku on laskettu yhdeksästä kahdeksaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta saadun lausunnon johdosta. Kuunkehrän itäreunan tornimaiset osat saavat nousta enintään kahdeksankerroksisiksi Kuunkadun ja Kuunkehrän katualueilta lukien. - Kattopihoille ei saa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta saadun lausunnon mukaan suunnitella paloa levittäviä rakenteita tai kasvillisuutta. Kaavamääräyksiin on tämän johdosta kirjattu maininta että kattopihasuunnitelma on esitettävä pelastuslaitokselle ennen sen rakentamista. - Meluntorjuntamääräyksiä on tarkennettu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti niitä selkeyttämällä. Rakennuslautakunnan mahdollisuus poikkeusten sallimiseen on poistettu 4 :stä ja parvekkeiden lasitustarveteksti on siirretty 4 :ään. - Rakennusvalvontakeskus suositteli kaavamääräystekstin muuttamista muotoon karhea, elävä tiilipinta, jolloin kyseeseen tulee tiili tai tiililaatta rakennusten julkisivumateriaalina. Espoon kaupunginmuseo on pitänyt tärkeänä alueelle ominaisten värillisten julkisivulasipintojen käyttöä myös uudessa suunnittelussa. Rakennusvalvontakeskus esitti Esson entisen pääkonttorirakennuksen julkisivulasien värin määritystä tehtävään korttelisuunnitelmaan.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 26 / 47 - Puolikuu- kadun katualueen länsipuolen istutettavan alueen muuttamista kiveykseksi tutkitaan katusuunnitelman teon yhteydessä korttelin pysäköintihallin sisäänajoluiskan eteläpuolisella osalla. Tekninen keskus totesi kunnallisteknisessä kokouksessa että asemakaavakartassa Puolikuu- kadun jatkeena oleva jalankululle varattu katualue on liian kapea toimiakseen, ja että se tulee leventää vähintään viiteen metriin. Kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikkö päätyi käyttämään kohteessa paikallisesti räätälöityä pysäköintinormia. Asemakaavan autopaikkamääräystä muutettiin. Hyväksymiskäsittelyvaiheessa on asemakaavan viitesuunnitelmien aineistosta muokattu korttelisuunnitelma, johon on siirretty aiemmin kaavamääräyksissä olleita yksityiskohtaisia tekstejä. Myös laajemman Kuitinmäen ostoskeskusta koskevan kokonaistarkastelun tekemistä sekä korttelin sisäistä tontinjakoa pohdittiin, mutta näistä päätettiin luopua. Tehtyjen muutosten seurauksena on korttelialueen kerrosala pudonnut vajaat 400 k-m² ja autopaikkojen määrä vähentynyt noin 75 autopaikan verran. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Alueelle on tehty ennen asemakaavasuunnittelun käynnistymistä ja osittain suunnittelun kuluessa selvityksiä, joissa on pohdittu mm, asemakaavan muutosaluetta suuremman kokonaisuuden mahdollista kehittymistä tulevaisuudessa, alueen monimutkaisia pysäköintijärjestelyitä ja kaavamuutosalueella olevan rakennuksen rakennushistoriallista arvoa. Tehdyt selvitykset ovat olleet pohjana valmisteluaineisto- ja ehdotusvaiheiden suunnitelmille. Hyväksymiskäsittelyvaiheessa on asemakaavan viitesuunnitelmien aineistosta koottu korttelisuunnitelma, johon on siirretty aiemmin kaavamääräyksissä olleita yksityiskohtaisia tekstejä. Korttelialue Asuinkerrostalojen korttelialue AK-1, jonka kerrosala on 9 870 k-m 2, joka vastaa tehokkuuslukua (kerrosalan suhdetta tontin pinta- alaan) noin e = 1.96. Kerrosluku on IV VIII. Korttelialueen käyttötarkoitukset ovat asuminen, palveluasuminen, liike-, palvelu-, toimisto- ja liikuntatilat sekä asuntojen työtilat. Mikäli kortteliin suunnitellaan palveluasumista, tulee suunnitelmiin sisällyttää sekä asuin- että yhteistiloja toimivassa pinta-ala suhteessa ja lisäksi työtilat hoitohenkilökuntaa varten. Lisäksi, korttelin luoteiskulmaan sijoittuvien palveluasuntojen parvekkeet eivät ole pelastuslaitoksen puomitikasauton saavutettavissa, johtuen olevan ympäristön mitoituksista. Palveluasuntojen varatietä ei voi toteuttaa asukkaan omatoimisuutta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 27 / 47 vaativan parvekeluukun kautta vaan varatie voidaan toteuttaa toisen porrashuoneen avulla. Kadun tasossa sijaitsevia tiloja avataan katutilaan ottamalla niitä käyttöön liike-, palvelu-, toimisto- tai liikuntatiloiksi tai asuntojen työtiloiksi vähintään 5 % korttelialueen kerrosalasta. Korttelissa on pyritty luomaan kaupunkimaista katutilaa sijoittamalla rakennukset lähelle katualueen rajaa sekä sallimalla kansipihan alle pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja, asumista lukuun ottamatta, enintään 350 k-m² rakennusoikeuden lisäksi. Kansipihan ja jalustaosan päällä sijaitsevat, asemakaavakartassa erikseen merkityt, rakennuksen osat varataan asumiseen ja asumisen aputiloille. Asemakaavassa on esitetty alimpia lattiakorkeuksia sekä muita ohjeellisia korkotasoja, millä keinoilla rakennukset saadaan luontevasti istumaan kortteleiden sisäisiin kulkuväyliin ja pihajärjestelyihin sekä ympäröivään maastoon ja kaupunkikuvaan. Tornimaisten rakennuksenosien ja lamellirakennuksen ylimmät sallitut korkeusasemat asettavat uuden korttelin rakennusten korot samaan mittamaailmaan olevan rakennuskannan kanssa. Korttelin korkojen sovittaminen uudelleen rakennettavan Kuunkadun ylittävän kevyenliikenteen väylän sillan kanssa on oleellista asumisen laadun säilymisen kannalta. Sillan kohdalla olevan alimman asuintilan lattiatasonkin on oltava jalkakäytävän korkeusasemaa ylempänä. Näitä korkoja on pohdittu osana kunnallistekniikan alustavaa yleissuunnitelmaa. Etelään päin melko sulkeutuneella korttelilla pihatilat saadaan sijoitettua melukatveeseen Kuunkadun melulta. Korttelin eteläisimmät rakennukset ovat Kuunkadun melualueella. Parvekkeet on lasitettava tai suojattava kiinteillä laseilla. Kaikkien parvekkeiden lasittaminen on tärkeää myös kaupunkikuvallisista syistä. Piha-alueiden melusuojaus tapahtuu rakennusmassoilla, joiden väliin rakennetaan 1,6 m korkea suoja-aita. Rakennusten porrashuoneet liittyvät suoraan sekä kansipiha- että pysäköintitasoihin. Porrashuoneista tulee olla myös suora yhteys kadulle. Rakentamisen tapa Kuitinmäen alueen rakentaminen perustuu ruutukaavaan. Oleva rakentaminen ja katuverkko noudattelevat samaa koordinaatistoa alueen läpi. Korkeat pistetalot ja matalammat tuulimyllykortteleita muodostavat lamellit luovat alueelle vaihtelevia ulkotiloja ja hierarkiaa. Ilmavuus, valoisuus ja vehreys ovat alueen ominaisuuksia. Alueen suunnittelussa on ollut käytössä selkeä materiaalien ja värien paletti. Uuden rakentamisen tulee noudattaa Kuitinmäen alkuperäisen ostoskeskuksen alueen henkeä. Rakennusten massat, mittasuhteet, julkisivujen käsittely ja käytettävät materiaalit ovat sopusoinnussa ympäristön kanssa. Muutosalueen rakentamisella on parhaassa tapauksessa mahdollisuus sitoa paremmin yhteen nykyisellään hyvin erilaisia alueen osia: Kuunkehrän aukion puolella olevaa isompaa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 28 / 47 rakentamisen mittakaavamaailmaa ja Puolikuun itäpuolella sijaitsevaa rakeisempaa ja pienimittakaavaisempaa rakentamisen volyymiä, toisistaan poikkeavia käyttötarkoituksia ja materiaalimaailmaa. Korttelin rakennusten tulee lisäksi olla kattomuodoltaan, väreiltään ja materiaaleiltaan yhtenäisesti suunniteltuja. Tämä ei tarkoita että kaikkien rakennusmassojen tulisi olla samanlaisia, tai että kaikissa rakennuksissa tulisi käyttää täsmälleen samoja materiaaleja tai värejä. Uudisrakentamisen ulkoarkkitehtuurissa pyritään niukoin keinoin sovittamaan rakennukset osaksi nykyistä ympäristökokonaisuutta, eikä niinkään nostamaan rakennuksia esiin erityisen poikkeavalla ulkoarkkitehtuurilla. Alkuperäisellä ostoskeskuksen alueella tarkoitetaan asemakaavassa Kuunkehrän aukion reunoilla sijaitsevien vaakasuuntaisten liikerakennusten lisäksi myös niihin liittyviä, alueelle tyypillisiä asuinrakennuksia. Nyttemmin rappauksella kuorrutettujen, naapurissa sijaitsevien asuinrakennusten ei katsota sisältyvän tässä annettuun rajaukseen sen alkuperäisyyden osalta. Rakennushistoriallinen selvitys antaa ohjeita uusien rakennusten suunnitteluun. Keinoja viitata konstruktivistiseen perintöön juuttumatta vanhaan ja huonontamatta mahdollisen uuden rakennuksen toiminnallisia ominaisuuksia ovat: - julkisivujen ja rakennusmassan taitavat ja ympäristöön liittyvät mittasuhteet, - koko rakennuksen (sekä massa, julkisivut että sisätilan päämitat) läpäisevä yhtenäinen mittamaailma ja sen systemaattinen ja selkeä esteettinen ilmaisu, - selkä massoittelun että detaljien niukkuus ja minimalismi, - julkisivujen selvä kolmiulotteisuus, jossa rakenne ilmaistaan todella materiaalina, ei vain pintaan liimattuna tai maalattuna kuvana, - sisätilojen muunneltavuus ja/tai tietty yleispätevyys ja - materiaalit ja värit, esimerkiksi värillinen julkisivulasi. Massoittelu Rakennusten massoittelun tulee olla selkeälinjaista. Pääosassa tulee jatkossakin olla Kuunkehrän aukion muodostama kaupunkitila. Uuden rakentamisen tulee osaltaan tukea entistä viihtyisämmän kaupunkitilan syntymistä. Korttelialueen Kuunkehrän aukion puoleiselle osalle tulee sijoittaa yhtenäinen, mielellään alkuperäisen rakennuksen kanssa hahmoltaan samamassainen rakennus. Rakennus koostuu asemakaavan muutoksessa katutason kerroksesta ja jalustaosasta ja jalustan päälle mahdollisesti tulevista tornimaisista osista, jotka sisältävät asumista. Tornimaiset osat tulee julkisivujen käsittelyllä häivyttää taustalle ja jalustaosan tulee nousta päärooliin Kuunkehrän
Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 29 / 47 aukion katutilassa. Erilliselle rakennusalalle tulee sijoittaa korttelialueen muusta massoittelusta poikkeava, lamellimainen rakennusmassa, joka ottaa massoittelullaan sekä väri- ja materiaalimaailmallaan kontaktia suunnittelualueen itäpuolisiin asuinrakennuksiin. Julkisivut Rakennusten julkisivujen tulee olla sopusoinnussa aluetta hallitsevan moduulikonstruktivistisen estetiikan kanssa. Arjatsalon ja Puolimatkan puoliksi rakentama Kuitinmäen pohjoisosa ostoskeskuksen ympärillä muistuttaa rakennustyyliltään vanhaa Olaria. Kuitinmäen rakentajina toimineiden rakennusliikkeiden rakentamisen jälki eroaa toisistaan: Puolimatkan asuinrakennukset vuorattiin betonielementeillä. Arjatsalo rakensi betonirunkoisia rakennuksia, joiden rungon ruudukkoon muurattiin punatiilestä paikalla ulkoseinät ja asennettiin ikkunaelementtiosat. Arjatsalon rakennusten pilari- laattajärjestelmä mahdollisti konstruktivistisen arkkitehtuurin periaatteiden mukaan rakennejärjestelmän mukaiset jaot myös ulkoseinissä. Nämä Arjatsalon rakentamat punatiiliset talot ovat ne, joista Olari yleensä tunnistetaan. Moduulikonstruktivismi on konstruktivistisen arkkitehtuurin alalaji tai täsmennys. Arkkitehti Juulia Mikkolan mukaan moduulikonstruktivismin erityispiirteenä on julkisivukenttiä rajaavien, pilareista ja palkeista muodostuvien kehikkorakenteiden yhdistäminen modulaariseen ikkunajakoon. Esson pääkonttorirakennuksen ensimmäinen ja toinen kerros vastaavat tätä määrittelyä. Myös julkisivuosien ja ikkunajakojen sisäinen jäsentely perustuu modulaarisiin mittoihin. Esson entisen pääkonttorirakennuksen perusrakenteena on pilari laatta - järjestelmä. Kantavia palkkeja ei ole. Myöskään julkisivut eivät ole kantavia. Pilari laatta -ruudukon voimakas ilmaisu julkisivussa ja värillisten julkisivulasien käyttö luovat aukiolle rytmiä ja tunnelmaa ja liittävät Kuunkehrän ilmiselväksi osaksi Olarin ja Kuitinmäen pohjoisosan kaupunkikokonaisuutta. Uusien rakennusten julkisivusommitelmien tavoitteena on sisältää näkyvä kolmiulotteinen ruudukkorakenne, moduuliruudukko. Ikkunoista muodostetaan ikkunakenttiä, joissa jokaisessa on sekä lasia että värillistä julkisivulasia. Parvekkeista muodostetaan parvekekenttiä/ selkeitä osia, joista jokaisessa on betonia ja/tai lasia ja värillistä julkisivulasia. Katutason julkisivuissa on laajoja läpinäkyviä osia. Rakennusten katutason julkisivut suunnitellaan katutilaa aktivoiviksi ja laadukkaiksi, mutta niukoiksi, detaljeiltaan. Katutason tiloja avataan kadulle mahdollisimman paljon. Lasia ja julkisivulasia käytetään alueelle ominaiseen tapaan.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 30 / 47 Värit ja materiaalit Rakentamisessa käytettävät materiaalit ja värit noudattelevat olevan ympäristön selkeää väri- ja materiaalipalettia. Kuitinmäen alueen alkuperäisessä suunnittelussa pääosin käytetyt materiaalit ja värit ovat: julkisivuissa on käytetty harmaata betonia, paikoin maalattua betonia, pesubetonia, punaista ja keltaista tiiltä, lasia, ja läpivärjättyjä värillisiä julkisivulaseja. Detaljeissa on käytetty puuta ja metallia, sekä joissain paikoissa, esim. maantasossa värilaseja on korvattu maalatuilla levyillä. Julkisivulasien väreinä on käytetty voimakkaita värejä kuten keltaista, sinistä, vihreää, punaista ja oranssia. Värillisiä julkisivulaseja on käytetty ikkunakenttien osana koko rakennusmassassa, sekä maantasossa että kerroksissa. Esson pääkonttorin julkisivulasien värinä on ollut tumma vihreä, ja tätä julkisivulasin väriä tulee käyttää uudessakin suunnittelussa ns. jalustaosassa. Korttelin kaikissa muissa massoissa käytetään johdonmukaisesti muuta värillistä julkisivulasia. Asuntojen parvekkeet lasitetaan. Korttelialueelle rakennetaan sekä kansi- että kattopihoja. Korttelialueen pihat suunnitellaan vehreiksi. Tämän takaamiseksi, korttelisuunnitelmassa annetaan viherrakentamisen vähimmäismääriä. Pihat ovat kasvillisuuden yleisilmeeltä rehevät ja monnikerrokselliset. Pihojen pinnat ovat laadukkaat ja rikkaat materiaaleiltaan: sisältävät puuta, kiveä, leikkialustoja ja erilaisia kasvillisuuspeitteitä. Asfalttia ei kansi- tai kattopihoilla käytetä. Tontin rajoja tai rakentamisen vaiheistusta ei kansipihalla huomaa, koska rakenteet ja materiaalit liittyvät pihalla sujuvasti yhteen, eikä tontteja aidata toisiaan vastaan. Kansipihan tasolla sijaitseville asunnoille voidaan rakentaa asuntopihat, jotka saa aidata. Kansi- ja kattopihojen suunnittelussa tulee huomioida pihan istutuksiin tarvittavan kasvualustan paksuus ja paino, hulevesirakenteet sekä pelastustoiminnan vaatimukset. Pysäköintilaitosten ilmanvaihtolaitteet liitetään suunnitteluvaiheessa rakennuksiin ja piharakenteisiin niin etteivät ne korostu pihatilassa. Kansipiha varataan oleskeluun, leikkiin ja istutuksille. Kansipihalla on suuria ja pieniä puita, pensaita ja rungollisia pensaita, maanpeitekasveja ja nurmea. Pysäköinti on kielletty kansipihan tasossa muutamaa erikseen osoitettua pysäköintipaikkaa lukuun ottamatta. Kansipihalta järjestetään suora porrasyhteys Kuunkadulle. Kansipihalla sijaitsee talousrakennus, jossa on jätehuone ja varastotilaa. Kansipihan tasolla sijaitsevien porrashuoneiden yhteyteen tulee rakentaa varastotila, joka on pääosin ulkoiluväline- tai lastenvaunuvarasto. Pääosin jalustaosan päällä sijaitsevat kattopihat tuovat lisää pihatilaa asukkaiden yhteiseen käyttöön. Kattopihat rakennetaan kansipihan lisäksi. Ne varataan oleskeluun, leikkiin ja istutuksille. Kattopihoilla varataan tilaa kaupunkiviljelyyn viljelylaatikoilla ja niillä on lisäksi pensaita, rungollisia pensaita ja maksaruohomattoa. Kattopihojen suunnittelussa tulee huomioida paloturvallisuusmääräykset kasvillisuuden ja pintamateriaalien valinnassa. Tästä syystä kaavamääräyksiin on lisätty teksti:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 31 / 47 Kattopihasuunnitelma on esitettävä pelastuslaitokselle ennen sen rakentamista. Puolikuun varteen jäävä tontin osa istutetaan pensain korttelialueen pysäköintilaitoksen sisäänajon pohjoispuolisella osalla. Pysäköintilaitoksen sisäänajon eteläpuolisella osalla käytetään kiveystä. Kuunkehrän aukion puolelle istutetaan koko korttelin matkalle ulottuva puurivi. Korttelialueen eteläreunan katutasoon tuodaan istutuksia. Korttelialueen etelä- ja länsireunan katutasossa tulee käyttää pintamateriaalina betonilaattoja/ -kiveystä muilla paitsi istutuksiin varatuilla osilla. Kortteli- ja katualueiden pintamateriaalit tulee sovittaa yhteen korkojen, mittojen, värien ja materiaalien osalta. Liikenne Ajoneuvoliikenne Henkilöautoliikenne ohjataan tontille Puolikuun kautta. Puolikuun päähän on suunniteltu kääntöpaikka, jonka keskusta on yliajettava (esim. kiveys). Kääntöpaikalta on yhteys tontille, jossa sijaitsee muutamia pihantasossa olevia autopaikkoja. Kääntöpaikan yhteyteen on myös osoitettu yleisiä autopaikkoja. Pääosa korttelin autopaikoista sijaitsee pysäköintilaitoksessa, jonne ajetaan Puolikuun keskivaiheelta. Kuunkehrän aukiolta ei ole yhteyttä korttelialueen pysäköintiin. Puolikuun katutila säilyy ennallaan. Ajorata on 6 m leveä ja kadun itäpuolella on 2,2 m leveä jalkakäytävä. Kevyt liikenne Pohjois- etelä- suuntainen, alueen läpi kulkeva kevyen liikenteen yhteys tulee säilyttää sillalla jatkossakin. Olevassa rakennuksessa kiinni oleva kevyen liikenteen silta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi itsenäinen siltaratkaisu. Jalankulku- ja pyöräilyreittiyhteydet Keskuspuistosta Matinkylän suuntaan säilyvät tältä osin ennallaan. Nykyisen Kuunkadulta sillalle johtavan ramppiyhteyden poistamista esitetään suunnitelmissa. Rampin poistuttua Kuunkadun katualueelle jää enemmän tilaa mm. jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Kuunkadulla ajoradan ja korttelialueen väliin jää katualuetta 8-11 m. Kadun pohjoispuolelle on osoitettu 4 m leveä yhdistetty jalankulku- ja pyörätie sekä 3,8 m leveä yleinen oleskelualue rakennuksen edustalla. Tilaa jää myös muulle detaljoidulle suunnittelulle: penkeille, istutuksille ja puuriville. Jalankulkuyhteys Kuunkadulta sillalle on järjestetty portailla Kuunkadun varresta. Esteetön reitti sekä pyöräilijöiden käyttämä reitti sillalle kulkee Kuunkehrän pohjoisosan kautta, jossa nykyiset portaat korvataan luiskalla. Myös tontin pohjoisosassa sijaitseva jalankulkuyhteys parannetaan. Alueen yhä kehittyessä Kuunkadulle Kuunkehrän kohdalle voitaisiin harkita myöhemmin omaa pyörätietä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 32 / 47 Olarinkadulla sekä Friisinkalliontiellä on pohjois-eteläsuuntaiset jalankulkusekä pyöräily-yhteydet, jotka tarjoavat sujuvan yhteyden Matinkylästä Keskuspuistoon. Joukkoliikenne Joukkoliikenne kulkee tontin läheisyydessä pääasiallisesti Kuunkatua pitkin. Lähimmät pysäkit sijaitsevat Kuunkadulla sekä Kuunkehrällä. Bussipysäkit säilytetään nykyisillä paikoillaan Kuunkadulla. Tällä hetkellä pysäkeiltä kulkee sekä Espoon sisäisiä linjoja että seutulinjoja Helsinkiin. Bussien kulun Kuunkehrällä tulee olla mahdollista myös kaava- alueen rakennustöiden aikana. Vuoden 2008 HSL:n länsimetron liityntälinjastosuunnitelmassa Kuunkatua palvelee kaksi liityntälinjaa. Linjojen suunniteltu palvelutaso on ruuhkaaikana yhteensä 9 vuoroa tunnissa. Pysäköinti Suunnittelualue sijaitsee Kuitinmäen ostoskeskuksen alueella. Uusien asuntojen todennäköinen keskimääräinen koko on pieni. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen voimassa olevan asuntoalueiden autopaikkaohjeen 2010 lisäksi, tämän asemakaavanmuutoksen pysäköintinormin määrittelyssä on myös huomioitu tekeillä olevan Espoon pysäköintijärjestelmän periaatteet -selvityksen alustavia tuloksia ja ohjeistuksia. Kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikkö on päätynyt räätälöityyn pysäköintinormiin. Tätä räätälöityä pysäköintinormia on alustavasti hahmoteltu tässä suunnittelutilanteessa Kuitinmäen ostoskeskuksen alueelle. Korttelialueelle tulee rakentaa vähintään 160 autopaikkaa, joista 51 autopaikkaa tulee rakentaa tonttien 22078/2 ja 22078/3 käyttöön ja, joista 5 autopaikkaa tulee rakentaa kaavakarttaan merkityille pysäköintipaikoille asukkaiden vieraspaikoiksi ja liiketilojen asiakaspaikoiksi. Kerrosalan mukaisesti laskettuna tämä pysäköintimääräys merkitsee liiketiloille noin 1 autopaikka / 50 k-m² ja asunnoille noin 1 autopaikka / 100 k-m². Asuntojen autopaikkanormiin sisältyvät tällöin sekä asukas- että vieraspaikat. Määräyksessä käytetty termi tulee rakentaa viittaa kaavan myötä tarvittaviin autopaikkamääriin ja niiden tilavaraustarpeeseen korttelialueella. Määräys ei ota kantaa autopaikkojen omistussuhteisiin tai kustannuksiin. Autopaikkojen sijoittaminen sopimuksin mahdollistaa kiinteistöjen keskinäiset järjestelyt. Kaavassa on osoitettu pihan ja rakennusten alle pysäköintilaitos, johon mahtuu n. 160 autopaikkaa kahteen tasoon. Tasonvaihto pysäköintikerrosten välillä tapahtuu pysäköintilaitoksen sisäpuolisella rampilla. Pysäköintilaitoksessa sijaitsevat kaikki asukkaiden autopaikat, osa vieraspaikoista ja liikkeiden autopaikat. Laitoksessa sijaitsee myös 51 kpl tonttien 22078/2 sekä 22078/3 rasiteautopaikkaa. Pihalla kääntöpaikan läheisyydessä on yhteensä 5 vieraspaikoiksi ja liiketilojen asiakaspaikoiksi osoitettua autopaikkaa. Kääntöpaikan
Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 33 / 47 yhteydessä on lisäksi 10 yleistä autopaikkaa katualueella. Puolikuun varrella säilyvät nykyiset 3 kadunvarsipaikkaa. Ma-1-merkinnällä on asemakaavakartassa esitetty rakentamisen alinta tasoa, joka sijaitsee katutasossa sijaitsevien rakennusmassojen ja kannen alaisten tilojen alla. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään 1 pyöräpaikka / asuntokerrosalan 30 k-m² kohti ja 1 pyöräpaikka / liikekerrosalan 100 k-m² kohti. Huolto- ja pelastusliikenne Tontin asuntojen huoltoliikenne operoi Puolikuuta pitkin. Jätehuone sijaitsee Puolikuun kääntöpaikan vieressä. Jäteautolle on varattu jätehuoneen viereen tyhjennyspiste. Kivijalan kaupallisen toiminnan huolto voidaan operoida Kuunkehrältä käsin. Pelastusreitit sijaitsevat sisäpihalla, Kuunkadun kevyen liikenteen väylällä sekä Kuunkehrällä. Korttelin kahden eteläisimmän 8- kerroksisen tornin läheisyydessä pystytään operoimaan pelastuslaitoksen puomitikasautolla katujen puolella (Kuunkehrä ja Kuunkatu) ja pihakannen puolella. Pohjoisimman tornin läheisyyteen päästään pihakannen puolella, sen sijaan sen pohjois- ja länsisivuille ei päästä pelastuslaitoksen raskaalla kalustolla, johtuen olevan ympäristön ahtaudesta ja liian vähäisistä mitoista. Korttelin luoteisosan pelastaminen tapahtuu parvekeluukkujen kautta paitsi pohjoispuolen matalan rakennusosan parvekkeilta, jotka sijaitsevat arkkitehdin viitesuunnitelmissa (28.3.2014) alle 10 m korkeudessa ja rakennuksen pohjoispääty on tältä osin kolme kerroksinen, joten Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustien suunnittelu ja toteutus- ohjeen (4.3.2010) mukaan tähän kohtaan ei tarvita pelastustietä. Mikäli kortteliin suunnitellaan palveluasumista, tulee korttelialueen luoteisosassa rak- 1a- rakennusalalla ja rak- 2 rakennusalan osalla, joka rajautuu pohjoisemman ohjeellisen kattopihan etelärajan ja sen jatkeen pohjoispuolelle käyttää asuntojen varateinä muuta ratkaisua kuin parvekeluukkuja. Korttelin luoteiskulmaan sijoittuvat palveluasuntojen parvekkeet eivät ole pelastuslaitoksen puomitikasauton saavutettavissa, johtuen olevan ympäristön mitoituksista. Palveluasuntojen varatietä ei voi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta saadun lausunnon mukaan toteuttaa asukkaan omatoimisuutta vaativan parvekeluukun kautta vaan varatie voidaan toteuttaa toisen porrashuoneen avulla. Kaavamääräystä ei asiasta kirjoiteta. Asia tulee hoidetuksi voimassaolevien rakennuksia koskevien paloturvallisuusmääräysten ja -ohjeiden myötä. Katualue Puolikuun kääntöpaikan yhteydessä on 10 yleistä autopaikkaa katualueella. Kadun varrella säilyvät nykyiset 3 kadunvarsipaikkaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 34 / 47 Puolikuun varteen sen länsipuolelle jäävä katualueen reuna- alue istutetaan pensain korttelialueen pysäköintilaitoksen sisäänajon pohjoispuolisella osalla. Pysäköintilaitoksen sisäänajon eteläpuolisella osalla käytetään kiveystä. Kuunkadun ajoradan pohjoispuolelle, rakennetaan laadukas katualueen osa, joka on varattu kevyelle liikenteelle ja istutuksille, katupuille. Kuunkadun varressa korttelialueen eteläpuolella sijaitsevilla katualueen osilla pintamateriaalina käytetään ostoskeskuksen rakennushistoriallisen hengen mukaisia pintamateriaaleja muilla paitsi istutuksiin varatuilla osilla. Tällaisia pintamateriaaleja voisivat olla esim. betonilaatat, luonnonkivi taas ei. Kortteli- ja katualueiden pintamateriaalit sovitetaan yhteen korkojen, mittojen, värien ja materiaalien osalta. Uuden kiinteistön rakentamisen yhteydessä puretaan paikalla sijaitseva entinen Esson pääkonttorirakennus ja Esson rakennuksen ulkoseinään tukeutuva kevyenliikenteen taso. Myös Kuunkadun ylittävä, olevan rakennuksen rakenteisiin tukeutuva, betonirakenteinen silta ramppeineen puretaan. Uusi silta rakennetaan rakennuksesta irrallisena rakenteena alkaen Kuunkehrän aukion koilliskulmasta ja ulottuen Kuunkadun yli sen eteläpuolelle. Silta sijoittuu samaan paikkaan olevan sillan kanssa. Sillan sijoittumista, korkoja, rakennetta, pilarivälejä, sekä mitoitus- ja materiaalimaailmaa on tutkittu alustavan kunnallisteknisen yleissuunnitelman osana. Alustavasti suunniteltu silta on 8- aukkoinen betonisilta. Jatkosuunnittelussa silta suunnitellaan tarkemmin, ja tuolloin tulisi huomioida laatutekijöitä kuten: Siltaratkaisun tulisi olla, kaupunkikuvaa parantava ja paikan rakennushistorialliseen henkeen sopiva. Suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota sillan detaljeiden suunnitteluun, kuten siltaa kannattaviin pystytukiin, sillan kaiteeseen ja valaistukseen. Sillan korkomaailmaa suunniteltaessa tulisi huomioida kortteliin 22080 rakennettavien asuntojen lattiakorot, niin että sillan kävelytason korko on asuntojen lattiakorkoa alempana. Hulevedet Korttelialueelle tulee laatia hulevesien hallintasuunnitelma rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Hulevesiä tulee ohjata istutuksille ennen liittymistä hulevesijärjestelmään. Kansi- ja kattopihalla kasvillisuuden ja rakenteen välissä tulee olla hulevesiä pidättävä kerros. Yhdyskuntatekniset verkostot Korttelin nykyiset kunnallistekniikan liitokset ovat pääosin Kuunkehräkadulla. Kaukolämpö kulkee korttelin pohjoispuolen puiston kautta. Korttelialueen pohjoisosassa on sen kahden pohjoisrajan tuntumassa kaksi maanalaista johtorasitetta. Näitä rasitteita ei ole merkitty kaavakarttaan koska johdot sijaitsevat korttelialueen pohjoispuolella. Johdot ovat olevia hule- ja jätevesiviemäreitä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 35 / 47 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Kaupungin ja St 1 Oy:n kesken on neuvoteltu maankäyttösopimus ja esisopimus alueiden vaihdosta, joka on allekirjoitettu 27.11.2014. Selvitykset ja suunnitelmat Alueelle on laadittu meluselvitys marraskuussa 2012. Alueelle on laadittu 28.4.2014 päivätty korttelisuunnitelma. Muita tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia on kuvailtu Ehdotus asemakaavan muutokseksi -otsikon alla. Perittävät maksut Hakija on maksanut 30.3.2009 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 %, 2 800,00 euroa kuulutuskustannusten loppuosan 1/3, 700,00 euroa, yhteensä 3 500,00 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.5.2013 94 Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Kuitinmäen valmisteluaineistosta, alue 321803 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 2.3.2009 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Kuitinmäki - Kvisbacka asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6449, joka käsittää korttelin 22080 sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321803. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 36 / 47 Käsittely Päätös Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.5.2014 54 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Kuitinmäen valmisteluaineistosta, alue 321803 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 2.3.2009 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Kuitinmäki - Kvisbacka asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6449, joka käsittää korttelin 22080 sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321803. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Kuitinmäen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 321803, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 2.3.2009 päivätyn ja 28.4.2014 muutetun Kuitinmäki - Kvisbacka asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6449, joka käsittää korttelin 22080 sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321803, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 2 800 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 700 euroa, eli yhteensä 3 500 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti jäsen Nevanlinnan kannattamana, että päätösehdotuksen loppuun lisätään seuraava kappale: Kuitinmäen ostoskeskuksen alue ei ole nykyisellään viihtyisä ja vaatii kehittämistä pysyäkseen kasvavan asukasmäärän toiminnallisena paikalliskeskuksena. Lautakunta kehottaa edistämään ostoskeskuksen alueen kehittämistä ja Kuunkehrän aukion elävöittämistä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 37 / 47 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus hänen tekemänsä ehdotuksen mukaisesti muutettuna hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut tätä, totesi puheenjohtaja tämän tullen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Kuitinmäen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 321803, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 2.3.2009 päivätyn ja 28.4.2014 muutetun Kuitinmäki - Kvisbacka asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6449, joka käsittää korttelin 22080 sekä katu- ja virkistysalueita 22. kaupunginosassa (Olari), alue 321803, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 2 800 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 700 euroa, eli yhteensä 3 500 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Kuitinmäen ostoskeskuksen alue ei ole nykyisellään viihtyisä ja vaatii kehittämistä pysyäkseen kasvavan asukasmäärän toiminnallisena paikalliskeskuksena. Lautakunta kehottaa edistämään ostoskeskuksen alueen kehittämistä ja Kuunkehrän aukion elävöittämistä. Tiedoksi - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus Palvelu- ja kehittämisyksikkö - Hakija, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökekus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 342 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 38 / 47 4934/02.07.00/2014 342 Pientalokiinteistön myyminen Kurttilasta Valmistelijat / lisätiedot: Hilkka Julkunen, puh. 050 304 7628 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus päättää, että Espoon kaupunki myy Ann-Christine Slottelle noin 2 005 m2:n suuruisen määräalan Nedre-Stenbackanimisestä tilasta kiinteistötunnus 49-436-5-34 rakennuksineen. Tontin myynnissä noudatetaan seuraavia pääehtoja: 1 Kauppahinta on 120 000 euroa. Kauppahinta maksetaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä. 2 Kauppaan ei sisälly osuuksia yhteisiin alueisiin. 3 Mikäli määräalan rakennusoikeus nousee asemakaavoituksella, poikkeusluvalla tai rakennusluvalla 10 vuoden kuluessa kaupanteosta, ostaja maksaa myyjälle uuden tilanteen mukaisen käyvän arvon mukaan määräytyvää lisäkauppahintaa. Lisäkauppahinta maksetaan kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lisärakennusoikeuden tuottava päätös on tullut lainvoimaiseksi. Ostaja on velvollinen ilmoittamaan em. muutoksista myyjälle viipymättä. Täytäntöönpanoon liittyviä ehtoja: Myyntipäätös on voimassa 27.2.2015 saakka, johon mennessä kauppakirja on allekirjoitettava. Teknisen toimen johtaja valtuutetaan laatimaan yksityiskohtaiset ehdot sisältävä kauppakirja. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Määräalan osto 436-5-34
Espoon kaupunki Pöytäkirja 342 Kaupunginhallitus 01.12.2014 Sivu 39 / 47 Selostus Tiedot myytävästä määräalasta ja rakennuksista Osoitteessa Stenbackantie 18 sijaitsee kaupungin omistama asuinrakennus, joka on ollut vuokrattuna Ann-Christine Slottelle jo vuodesta 1994 alkaen. Alueella on vireillä Mulbyn asemakaava (aluenro 521500), jonka maankäyttösopimusneuvottelut ovat vielä kesken. Asemakaavaehdotuksen mukainen rakennuspaikka on suuruudeltaan noin 2 005 m2 ja sille on esitetty erillispientalojen rakennusoikeutta 201 k m2. Huonokuntoisen puurunkoisen asuinrakennuksen lisäksi määräalalla sijaitsevat navettarakennus ja varastorakennus (pumppuhuone), jotka on määrätty säilytettäväksi. Navettarakennuksen huonon kunnon vuoksi sille on kuitenkin myönnetty purkulupa 10.3.2014 ehdolla, että olemassa oleva graniittikivijalka säilytetään. Tilakeskuksen mukaan kaupungilla ei ole asuin- eikä muillekaan rakennuksille käyttöä eikä resursseja pikaisesti tarvittaviin peruskorjauksiin. Pitkäaikainen vuokralainen on ilmoittanut valmiutensa ostaa rakennuspaikan ja rakennukset itselleen nykykuntoisina. Rakennusten käyttöä varten tarpeellisista kaivoa, vesijohtoja ja viemäreitä koskevista rasiteoikeuksista sovitaan kauppakirjan teon yhteydessä. Luovutuspäätös Rakennuksen kunto vaatii pikaisia korjaustoimia, joten kauppa on syytä tehdä riippumatta asemakaavan voimaantulon aikataulusta. Kaavan mahdollisesti aikanaan tuoma arvonnousun lisäys saadaan kaupungille lisäkauppahintana. Arviokirjan mukaan kaupan kohteen hinnaksi rakennusten korjaustarpeet huomioiden muodostuu 120 000 euroa. Rakennusten voidaan katsoa olevan arvottomia, jolloin asemakaavaehdotuksen mukaisen rakennusoikeuden hinnaksi muodostuisi noin 600 e / k m2. Tämä vastaa kaavan ulkopuolisen rakennuspaikan käypää hintaa. Kiinteistön arviokirja, kuntotutkimus ja kuntoarvio ovat nähtävissä kokousasiakirjoissa.