Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Samankaltaiset tiedostot
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Clostridium difficile. Labquality-päivät Eveliina Tarkka HUSLAB

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

C.difficile alueellisena haasteena

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ

Clostridium difficile infektio kliinisenä ongelmana Eero Mattila

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Diagnostiikka kohta pelkkää PCR:ää? Sairaalahygieniapäivät Kaisu Rantakokko-Jalava

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL FEBRUARY 1999

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka

INFEKTIO. TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA No 4 /

SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy

Labqualitypäivät Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Harvinaiset sairaudet Euroopassa

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Appendisiitin diagnostiikka

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

gramnegatiiviset sauvat

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Clostridium difficile on anaerobinen itiöitä muodostava

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?

HIV ja hepatiitit HIV

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila

Mitä julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota?

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula HY ja HYKS Lastenklinikka

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

Sydänpurjehdus Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Mitä hyötyä kliinisestä tutkimuksesta on yritykselle - Case Medix Biochemica

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia. Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka

Keskuslaskimokatetrit teho-osaston ulkopuolella. 43. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät Katrine Pesola PHHYKY

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 4

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Transkriptio:

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013

Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa? - Euroopassa ja USA:ssa näkemykset eroavat - Suomessa olisi hyvä olla yhteinen konsensus - Perinteisesti käytössä on ollut toksinogeenista viljelyä yhdistettynä toksiinin osoitukseen ulosteesta tai toksiinigeenin PCR:ää hypervirulenssitekijällä tai ilman - Onko taudin diagnostiikka ja kantajien seulonta eri asia? - Pitäisikö Cd:tä seuloa (ripulipotilaat kliinisen arvion mukaan, kaikki ripulipotilaat, kaikki potilaat)? - PCR antaisi mahdollisuuden seulontaan

Eurooppalainen suositus Cd-diagnostiikkaan Crobach MJT et al. CMI 2009;15:1053.

Lancet Infect Dis 2013 Sep 3, published online ahead of print Planche työtovereineen osoitti, että käytetty testimenetelmä vaikuttaa ennusteeseen Yli 6000 ripulipotilasta, joilta Cd testattiin eri menetelmillä ja joista oli päätetapahtumat tiedossa Sytotoksisuustesti-positiivisuuteen (CTA+) liittyi korkeampi 30d kuolleisuus verrattua pelkästääntoksinogeeniseen viljelypositiivisuuteen (CTA-, CC+) tai molempien tutkimusten suhteen täysin negatiiviseen tulokseen (16.6%, 9.7 % ja 8.6 %) Suosittelivat algoritmina PCR tai GDH-testi ja EIA suoraan ulosteesta Muitakin samansuuntaisia tuloksia löytyy, mm. Baker I et al. J Hosp Infect 2013;84:311

Amerikkalainen hoitosuositus Cd-diagnostiikkaan Vuoden 2010 SHEA:n ja IDSA:n hoitosuosituksessa oltiin vielä nykyisillä eurooppalaisilla linjoilla Cohen SH et al. Infect Control Hosp Epidemiol 2010;31:431 Uusissa hoitosuosituksissa suositellaan ensisijaisesti pelkän PCR-testin käyttöä diagnostiikassa; toissijaisesti voidaan käyttää myös 2-vaiheista testiä Surawicz CM et al. Am J Gastroenterol 2013;108:478 Brecher SM et al. CID 2013 July 17, published online ahead of print Käytettäessä PCR-testejä diagnostiikassa, positiivisten löydösten määrä kasvaa n. 50 % Moehring RW et al. Infect Control Hosp Epidemiol 2013;34:1055 Surawicz CM et al. Am J Gastroenterol 2013;108:478 Brecher SM et al. CID 2013 July 17, published online ahead of print

J Clin Microbiol 2013;51:869

Asiaa puitiin myös Lancet Infectious Diseases -lehden kommentissa Goldenberg SD. Lancet Infect Dis 2013 Sep 3, published online ahead of print Diagnostisesta protokollasta ei ole konsensusta USA:ssa uskotaan PCR:ään; Euroopassa PCR:ää pidetään taudin suhteen epäspesifisenä ja halutaan lisäksi toksiiniosoitus suoraan ulosteesta (2. tai 3-portaiset algoritmit) Suosituksia ei lisäksi täysin noudateta, mm. Englannissa mm. 1/3 labroista käytti pelkkää toksiini EIA-testiä, joka on epäherkkä ja epäspesifi Planchen ja useissa tutkimuksissa on osoitettu, että Cd +, ulosteen tox - liittyy lievempi infektio, lyhempi taudin kesto, matalampi bakteeritaso ja huonompi hoitovaste, vähemmän komplikaatioita ja pienempi kuolleisuus Toisessa tutkimuksessa (Humphries) taas osoitettiin, että tox+ ei ole yhteyttä taudin vaikeusasteeseen Konsensus kuitenkin on, että PCR+, tox- ovat potentiaalisia taudin levittäjiä Jopa 1/3 Cd-tartunnoista saadaan oireettomilta kantajilta (Curry SR et al. CID 2013 July 23, published online ahead of print) Geneettisen tyyppauksen mukaan tartunnan saaminen oireiselta vs. oireettomalta kantajalta on yhtä yleistä (29 vs. 30 %) Pitäisikö oireettomia kantajia seuloa? PCR tarjoaisi siihen mahdollisuuden

Puiminen jatkui NEJM:n pääkirjoituksessa Eyre ja hänen kollegansa olivat Iso-Britanniassa sekvensoineet yli 1200 Cd:n koko genomin ja vertailleet näiden klonaalisuutta 45 % kannoista erosi kaikista muista tutkituista kannoista viitaten suureen joukkoon tartuntalähteitä Mahdollisia tartuntalähteitä mm. oireettomat kantaja (myös sairaalan ulkopuolella) ja ympäristö Pitäisikö kaikki ripuliulosteet seuloa vai pitäisikö kaikki potilaat seuloa, koska oireettomat kantajat ovat usein tartunnan lähde kanta on usein hankittu sairaalan ulkopuolelta

Mietteitä keskustelun pohjaksi C. difficile tauti on kliininen diagnoosi, jota laboratoriotestit tukevat Onko yleiseurooppalainen 2-vaiheinen testaus, tyydytäänkö PCR:ään vai onko muita vaihtoehtoja Näytteen laatuna pitää olla löysä tai vetinen uloste Kontrollinäytettä ei tule tutkia, jos potilas tulee oireettomaksi Pitäisikö C. difficileä seuloa Oireettomat Cd tox+ -kantajat levittävät tautia tehokkaasti Tartunta on voitu saada jo hoitoyksikön ulkopuolella