Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60

Samankaltaiset tiedostot
Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Sikojen Rehutaulukko Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Rehuanalyysiesimerkkejä

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Kaura lehmien ruokinnassa

KARKEAREHUANALYYSIEN KÄYTTÖ HEVOSTEN RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Hyödyllinen puna-apila

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehuako vesirutosta?

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Jokainen tila on erilainen

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Sari Kajava, Annu Palmio

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Rehumaissin viljelyohjeet

Maississa mahdollisuus

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Mitä rehuanalyysit kertovat?

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Rehuanalyysien tulokset. Petra Tuunainen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Johdanto

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Nurmen lannoitusohjelmat

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Tietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Säilörehunurmet kg ka

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Älykkäät mittaukset karjan ruokinnassa ja terveydessä ÄLYREHU

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

Riittääkö laitumella syötävä?

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Säilörehun tuotantokustannus

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porojen lisäruokinnan hyvät käytännöt

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna

Lisälannoitus kasvukaudella

TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

Hyötyykö lihasika säilörehusta?

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Hevosten ruokinnan erityispiirteitä. Stina Eklund-Uusitalo

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Transkriptio:

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut 8.-9.4.2017 Tampere MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60 1

Esityksen sisältö 1. Taustaa hevosten rehuanalyyseille- Miksi analysoida rehut? 2. Eurofins Viljavuuspalvelun tarjoamat rehuanalyysit hevosille 3. NIR analyysit karkearehuille 4. Kivennäisanalyysit 5. Hygieeninen laatu 6. Näytteenotto, lähetys ja tulokset MESSUOSASTO E60 2

MIKSI ANALYSOIDA HEVOSEN KARKEAREHUT? 3

Miksi hevosten karkearehut pitäisi analysoida? Karkearehut muodostavat valtaosan hevosen ruokavaliosta Rehun laadulla suuri merkitys hevosen terveydelle Karkearehujen laaduissa isot erot erien välillä Laatuun vaikuttaa hyvin monet tekijät: o Käytetyt kasvilajit/lajikkeet o Lannoitus o Kasvuston ikä (niittohetkellä, monivuotisuus) o Kasvukauden sääolosuhteet o Mahdollisesti käytetty säilöntäaine o Korjuuajankohdan sää MESSUOSASTO E60 4

Mitä on hyvä hevosheinä? Riippuu hevosesta ja sen käyttötarkoituksesta! Ravintoarvot Hygieeninen laatu- kaiken perusta 5

Heikon rehun aiheuttamat yleisimmät ongelmat Laihuus/lihavuus Sairaudet esim. kaviokuume Suoritusongelmat MESSUOSASTO E60 6

Eurofins Viljavuuspalvelu analysoi hevosesi rehut! Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta 1992 lähtien yritys on sijainnut Mikkelissä Osaksi Eurofins-konsernia vuonna 2012 2013 yhtiön nimeksi Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Henkilöstömäärä 22 MESSUOSASTO E60 7

HEVOSTEN NIR-REHUANALYYSIT 8

Rehujen NIR-analyysit Eurofins Viljavuuspalvelu on perinteisesti analysoinut rehuja kemiallisilla menetelmillä ja kuivattuja viljoja myös NITmenetelmällä Heinäkuusta 2016 alkaen säilörehujen NIR-analyysit on tehty Mikkelissä, jolloin tulokset saadaan 3-4 päivässä asiakkaalle Analyysit tehdään yhteistyössä Eurofins-konsernin hollantilaisen laboratorion (ent. BLGG) kanssa käyttäen heidän kalibrointiaineistoaan Yli 25 vuoden kokemus säilörehujen NIR-analysoinnista Euroopan eri alueilla, vuosittain noin 150 000 säilörehuanalyysia Laboratorion analysointimenetelmät ovat akkreditoituja MESSUOSASTO E60 9

NIR-analysointi Näytteen käsittely - näyte kuivataan ja jauhetaan - purkitetaan - purkki laitetaan lukijaan - näyte pyörii mittauksen ajan - 50 osamittausta, joista lasketaan keskiarvo MESSUOSASTO E60 10

HEVOSTEN NIR- REHUANALYYSIEN SISÄLTÖ 11

Hevosten heinäanalyysi (NIR) Eurofins Viljavuuspalvelulla Sisältää määritykset: Kuiva-aine, raakavalkuainen, sulava raakavalkuainen (Ruotsin laskenta), raakakuitu, raakarasva, sokeri, NDF-kuitu, D-arvo, rehuarvot, rakenne-indeksi 12

Kuiva-aine Perusta koko tutkimukselle, mitä korkeampi arvo, sitä kuivempaa rehu on Muut tulokset ilmoitetaan usein kuiva-ainepainossa Tavoitearvot: Kuivaheinä ka: 83-85 % Säilöheinä ka: 45-80 % Säilörehu ka: alle 45 % Voi olla vaikutusta myös heinän hintaan, osa hinnoittelee kuivaaine perusteisesti 13

Sulavuus, D-arvo Kertoo kuinka suuri osuus rehusta on sulavaa Tavoitearvo hevosilla 600-650 g/ kg KA Sulavuus vaikuttaa siihen miten hyvin rehun sisältämät ravintoaineet pystytään hyödyntämään Matala arvo kertoo yleensä (liian) myöhäisestä korjuuajankohdasta Yleensä matalampi kuivaheinässä kuin säilöheinässä (myöhäisempi korjuuajankohta) Korkea sulavuus voi johtaa lihomiseen Esim. D-arvo 562 g/ kg KA= 562 g sulavaa ainesta, 438 g sulamatonta ainesta D-arvo ennustelaskuri niittoajankohdan optimointiin säädatan avulla: http://www.karpe.fi/darvoennuste.php 14

Raakakuitu Kertoo rehun sisältämän kuidun määrän Korkeampi kortisemmilla rehuilla, koska korret sisältävät enemmän kuitua Korjuuasteella suuri vaikutus kuidun määrän Ilmoitetaan yleensä NDF kuituna (neutral detergent fiber)= selluloosa, hemiselluloosa, ligniini 15

Energia-arvo, ME= muuntokelpoinen energia Käytetään lähinnä ruokinnan suunnittelussa Karkearehuilla: Lasketaan D-arvon, eli sulavuuden, avulla Tavoitteena kuivaheinällä: yli 9 MJ (ka), säilöheinällä yli 11 MJ (ka) Muilla rehuilla lasketaan: raakarasvan, raakavalkuaisen, raakakuidun avulla 16

Raakavalkuainen ja sulava raakavalkuainen (srv) Valkuaista tarvitaan välttämättömien aminohappojen lähteenä hevosen elintoimintoihin Suositus: 100-150 g/ kg KA hevosesta riippuen Valkuaispitoisuutta nostavat: korkea N lannoitus, sadonkorjuu aikaisin Säilöheinissä yleensä enemmän kuin kuivaheinässä Liian korkea valkuainen voi aiheuttaa terveysongelmia Sulava raakavalkuainen =hevoselle käyttökelpoinen valkuainen, käytämme Ruotsin rehuarvolaskentaa, sulavuuskertoimet eri rehuille Tavoite srv: 80-100 g/kg KA 17

SOKERIT (mm. glukoosi, fruktoosi, sakkaroosi, fruktaanit) Eniten huomiota saanut Ei aiheuta ongelmia yleensä TERVEILLE HEVOSILLE Yleisenä raja-arvona sokeriherkille (/sairaille) hevosille 100 g/kg KA, mutta 50-150 g/kg KA normaali vaihteluväli Matalampi sokeripitoisuus heikentää maittavuutta, ei muita ongelmia Sokeripitoisuus ei muutu säilytyksen aikana kuivaheinässä ja säilöheinässä, mutta säilörehussa muuttuu maitohappokäymisen seurauksena (alenee) Suuri vaikutus heinän viljelytoimenpiteillä ja korjuulla!! MESSUOSASTO E60 18

Kuivaa heinää vai säilöheinää? Mikä sopii toiselle hevoselle, ei välttämättä sovi toiselle Terveelle hevoselle ei väliä Sairaille (esim. ripuloiva hevonen) paras kuivaheinä (matalasokerinen) Pölyallergisille ei kuivaheinää Säilöheinä yleisin, ja parhaiten saatavilla oleva vaihtoehto 19

Rehujen analysointipalvelut NIR-menetelmä soveltuu: kuiva heinä, säilöheinä säilörehut: nurmi, kokovilja, maissi kuivatut viljat: kaura, ohra, ruis, vehnä Kemialliset rehuanalyysit liemirehut aperehut viljaseokset MESSUOSASTO E60

KIVENNÄISANALYYSIT HEVOSILLE 21

Kivennäisarvot ja -analyysit Tärkeää tietää myös karkearehun sisältämien kivennäisten määrä ruokinnan suunnittelun ja kustannusten takia Määrät yleensä liian pieniä, ei suuria Terveysvaikutukset (mm. luut, lihakset, elektrolyytit) Seleeniä käytännössä hyvin vähän hevosten karkearehuissa Valittavana: Laaja ja peruskivennäisanalyysi sekä hivenaineanalyysi Laaja: Ca, P, K, Mg, Na, S, Cu, Mn, Fe Perus: Ca, P, K, Mg, Na Hivenpaketti: Se, I, Co, Mo Seleeni myös yksittäin! 22

Kivennäisanalyysin tulokset, esimerkki 23

KARKEAREHUN HYGIEENINEN LAATU 24

Hygieeninen laatu Tärkein tekijä! Mahdollista arvioida aistinvaraisesti kokemuksen pohjalta Huono hygieeninen laatu, varoitusmerkit: Paha haju Rehun lämpeneminen Kasvusto rehussa, homepilkut tms Varman tiedon antaa kuitenkin vain laboratoriossa tehty tutkimus 25

Mikrobiologinen ja hygieeninen laatu Saatavilla kolme pakettia: 1. Heinän hygienia (aerobiset mikro-organismit, homeet, Aspergillus fumigatus, veden aktiivisuus) 2. Säilörehun hygienia (E. coli, enterobakteerit, hiivat, homeet, Aspergillus fumigatus, Clostridium tyrobutyricum, ph 3. Viljan hygienia (homeet, Aspergillus fumigatus, veden aktiivisuus) Ja tulkinta tuloksille 26

REHUNÄYTTEEN OTTAMINEN JA LÄHETTÄMINEN 27

Edustavan rehunäytteen ottaminen Hyvin suuri merkitys! Karkearehu on luonnontuote ja vaihtelu suurta kasvustossa Otettava useita osanäytteitä (ainakin 6-9 kpl) eri paaleista/ eri puolilta aumaa/siiloa Osanäytteet sekoitetaan ämpärissä, ja tästä koostetaan varsinainen tutkittava näyte Omat näytteet eri peltolohkoilta Riittävä rehunäytemäärä: 500 g Mieluummin liikaa kuin liian vähän! Näyte suljetaan ilmatiiviiseen muovipussiin Oma näyte mikrobiologiseen analyysiin MESSUOSASTO E60 28

Rehusaatteet: Rehusaatteet täytettävissä Viljavuuspalvelun nettisivuilla http://viljavuuspalvelu.fi/sites/default/files/sites/default/files/hevo srehut_2017_vuorovaikutteinen.pdf 29

Näytteiden lähetys Näytesaate täytetään huolellisesti Perustiedot ovat tärkeät analysoinnin ja tulosten kannalta Näytteet kannattaa lähettää alkuviikosta ( ma ke) Näytteet lähetetään käyttäen Morning Express 9-pakettikorttia Samassa paketissa voi lähettää useampia rehunäytteitä, myös muut näytteet (maa, lanta) MESSUOSASTO E60

Tulokset Tulokset valmistuvat 3-4 työpäivässä näytteiden saapumisesta laboratorioon Toimitetaan ensin sähköpostilla, jos tiedossa postitetaan laskun kanssa asiakkaalle arkistoituvat myös Tuloslaariin www.viljavuuspalvelu/tuloslaari Tulosten mukana myös tulkinta tuloksista MESSUOSASTO E60

*PC Horse on norjalainen hevosten ruokintasuunnitteluohjelma, johon on tehty suomenkieliset käännökset *Tulosten mukana tulee kokeilukoodi 30 vuorokauden ajaksi ohjelmaan *Rehuanalyysien tulokset voi siirtää suoraan ohjelmaan *Ohjelma sisältää useimmat Suomessa käytetyt hevosten rehut *Lisenssiä voi jatkaa itse maksaen

Analysoimme myös Maan viljavuustutkimukset Lantanäytteet Rehuanalyysit märehtijöille Kasvianalyysit Kompostit ym. MESSUOSASTO E60

MESSUOSASTO E60! Eurofins Viljavuuspalvelu Oy viljavuuspalvelu@eurofins.fi Graanintie 7, PL 500, 50101 Mikkeli Puh. 015 320 400