Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Transkriptio

1 Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

2 Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily Heikki Kankainen

3 Tiineysaika Ravintoaineiden tarve Tamman omaan aineenvaihduntaan Sikiön, kohdun ja istukan kasvuun ja kehitykseen -> istukan paino tiineyden lopussa noin 4 kg -> kohdun paino kasvaa noin 4 kg tiineyden aikana Maitorauhasen kehittyminen

4 Tiineysaika Sikiö kasvaa runsaasti kokoa tiineysajan loppupuolella - Tiineysaika 7 kk sikiön paino noin 20 % syntymäpainosta - Tiineysaika 10 kk sikiön paino noin 70 % syntymäpainosta

5 Tiineysaika Energia ja valkuainen Tiineyden alkuajan energian ja valkuaisen tarve säilyy ennallaan -> ruokinta rasitustason mukaisesti 90 viimeisen tiineysvuorokauden aikana energian ja valkuaisen tarve kasvaa -> tarve suurin piirtein samalla tasolla kuin kohtalaista työtä tekevällä hevosella

6 Tiineysaika + 10,3 17,3 MJ

7 Tiineysaika g

8 Tiineysaika Energia ja valkuainen Jos tammalla on tiineyden alkuaikana hoikassa kunnossa, tulisi normaali lihavuuskunto saavuttaa 5 tiineyskuukauteen mennessä -> rajoitetulla ruokinnalla olleilla tammoilla tiineysaika on ollut joissain tutkimuksissa pidempi (Hines et al. 1987) -> varsojen syntymäpainot olleet silti normaaleja Energiantarpeessa tulee huomioida myös olosuhteet (esim. kylmäpihatto) Jos tamma säilyttää normaalin lihavuuskunnon koko tiineyden ajan, painon nousu tiineysaikana on noin %

9 Tiineysaika Kivennäiset ja hivenaineet Myös kivennäis- ja hivenaineiden tarve kasvaa -> varsa kasvaa runsaasti kokoa lopputiineydestä. Kivennäis- ja hivenaineita tarvitaan myös varsan luuston ja kudosten rakennusaineeksi

10 Tiineysaika

11 Tiineysaika Tiineyskuukausi

12 Ruokintaesimerkki Tiineyden alku, lepohevonen Esimerkki 1 Esimerkki 2 Säilöheinä 9 kg 9 kg Kaura 1 litra Racing Prix 1 litra Hevosten Mineral Plus 300 g 200 g Laskelmassa käytetyn säilöheinän ka 65 %, raakavalkuainen 8 %.

13 Ruokintaesimerkki Tiineyskuukaudet 9-11 Säilöheinä Kaura Racing Protein Hevosten Mineral Plus Racing Lifeguard (viim. 3 vk) Esimerkki 1 10 kg 1 litraa 1 litra 300 g 50 g Laskelmassa käytetyn säilöheinän ka 65 %, raakavalkuainen 10 %.

14 Varsan vastustuskykyyn voidaan vaikuttaa emän tiineysajan ruokinnalla Tutkittua tehoa MTT, Danisco Innovation ja Suomen Rehu Oy ovat testanneet Lifeguardin Procut -tehoaineen vaikutusta Ypäjällä

15 Elämän alku on riski Varsa syntyy ilman omaa vastustuskykyä ja kohtaa monia riskitekijöitä elämänsä ensimmäisten minuuttien, tuntien, vuorokausien ja viikkojen aikana. Varsa on alttiina tarttuviin virusten, bakteerien ja parasiittien (loisien) aiheuttamiin tauteihin (esimerkiksi rhodococcus equi). Mitä parempi vastustuskyky varsalla on, sitä pienempi riski sairastumiseen.

16 Patentoitu tehoaine Racing Lifeguard on patentoitua tehoainetta (Progut ) sisältävä lisäravinne.lifeguardin vaikutukset perustuvat Progut -tehoaineen kykyyn tukea hevosen suoliston luonnollista toimintaa ja vastustuskykyä.

17 Immunoglobuliini A Emätamman veri sisältää IgA:ta Ternimaito sisältää IgA:ta Lisää eläimen vastustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan Neutraloi haitallisten bakteerien erittämiä myrkkyjä Suojelee suolta haitallisten bakteerien kiinnittymiseltä

18

19

20

21

22 Tutkimuksissa todetut Racing Lifeguard-ruokinnan edut: Tukee varsan vastustuskykyä. Tukee imettävän tamman vastustuskykyä. Edistää tamman palautumista varsomisesta. Parantaa tiinehtyvyyttä. Tukee myös aikuisten hevosten vastustuskykyä.

23 Imetysaika Energia ja valkuainen Imetyskuukaudet 1-3 -> Energiantarve vastaa raskasta työtä tekevää hevosta -> valkuaisen tarve erittäin korkea -> varsan pääasiallinen ravinto on emän maito Maidontuotanto noin 3 kg / 100 kg elopainoa Tärkeää täyttää tamman ravintoaineiden tarve, jotta tamma ei laihdu liikaa - pienet muutokset energian saannissa ei vaikuta maidontuotantoon

24 Imetysaika Energia ja valkuainen Imetyskuukaudet 4 6 -> Energiantarve vastaa raskasta työtä tekevää hevosta -> valkuaisen tarve korkea -> maidontuotanto laskee, varsa täyttää osan ravintoaineiden tarpeestaan kuivalla rehulla Maidontuotanto noin 2 kg / 100 kg elopainoa

25 Imetysaika +50 % -15 %

26 Imetysaika g g

27 Imetysaika Kivennäis- ja hivenaineet Imetyskuukaudet 1-3 -> Kalsiumin tarve erittäin korkea, kalsiumin eritys maitoon -> Fosforin tarve lisääntyy hieman Ca:P suhde saa olla melko korkea 1,8 1,9 : 1 -> hivenaineiden tarve samalla tasolla kuin tiineyden loppuvaiheessa

28 +17 g Imetysaika

29 Imetysaika Imetyskuukausi

30 Ruokintaesimerkki Imetyskuukausi 1-3 Esimerkki 1 Esimerkki 2 Laidun, alkukesä Vapaasti Säilöheinä 5 kg 13 kg Kaura 4 litraa 3 litraa Racing Protein 1 litra 2 litraa Hevosten Mineral Plus 350 g 350 g Racing Lifeguard (4 8 vk) 50 g 50 g Laskelmassa käytetyn säilöheinän ka 65 %, raakavalkuainen 10 %.

31 Ruokintaesimerkki Imetyskuukausi 4-6 Esimerkki 1 Esimerkki 2 Laidun, loppukesä Vapaasti (päivällä) Säilöheinä 5 kg (karsinaan) 13 kg Kaura 4 litraa 3 litraa Racing Protein 1 litra 1 litraa Hevosten Mineral Plus 350 g 350 g Loppukesällä laidunruohon energia- ja valkuaispitoisuus laskee, huomioitava muussa ruokinnassa!

32 Vieroitus Tamman maidontuotanto pitää saada loppumaan Energian ja valkuaisen saantia lasketaan -> Aloita vieroitus vähentämällä tamman väkirehuannos puoleen -> Noin 3 päivää ennen vieroitusta voi tammalta poistaa kaikki väkirehut (muista kivennäislisä kuitenkin) -> Maidontuotannon väheneminen lisää myös varsan kiinnostusta kuivan rehun syöntiin olennaista onnistuneelle vieroitukselle on se, että varsa syö riittävästi heinää ja väkirehua = noin 2 3 % painostaan esim. 5 kg kuivaa heinää 1,3 kg väkirehua

33 Vieroitus Vieroituksen jälkeen Pidä tammaa ilman väkirehua vielä muutaman päivän ajan, jotta maidontuotanto loppuisi kokonaan. Jos tamma on tiine, älä rajoita väkirehuja liian pitkään, sillä uusi kohdussa kasvava varsa tarvitsee ravintoaineita -> Muista kivennäis- ja hivenaineet! -> Nosta väkirehut takaisin haluttuun määrään nostamalla rehuannosta 0,5 l joka kolmas/neljäs päivä, kunnes ollaan halutulla tasolla

34 Vieroitetun varsan ruokinta: Olosuhteet täysin samat Ero väkirehun aminohappopitoisuudessa Ero jopa 15 kg (lihakset, jänteet ja sidekudokset)

35 HEVOSTEN RAVINNONTARVESUOSITUKSET UUDESSA REHUARVOJÄRJESTELMÄSSÄ Hevosen energian (ry) ja valkuaisen (g srv) tarve päivässä eri elopainoluokissa VIEROITETTU VARSA (6-12 KK), AIKUISPAINO 450/550/600 KG 450 kg 550 kg 600 kg MJ srv MJ srv MJ srv 52, , ,2 600 (lysiiniä 0,5-0,6 % rehuannoksessa tai 6,3-6,5 g/ry) 1-3 VUOTIAS, AIKUISPAINO 450/550/600 KG 57, , ,05 545

36 Turvaa tamman ja varsan hyvinvointi.