KAUPUNGINJOHTAJAN EHDOTUS TALOUSARVIO VUODELLE 2016 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2020 Salon kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi kirjaamo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1
1 Kaupunginjohtajan katsaus... 2 Salon kaupungin perustehtävä... 4 Salon kaupungin visio 2025... 4 Salon kaupungin arvot... 4 Kaupunginvaltuuston tuloskortit 2016 2019... 5 Elinvoima ja työpaikat... 5 Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi... 5 Vakavarainen talous... 6 Johtaminen ja osaava henkilöstö... 6 Yleisperustelut... 7 Talousarvion sitovuus... 11 Henkilöstösuunnitelma... 13 Henkilöstösuunnitelman 2016 2019 perustelut... 18 Kaupunginhallituksen tuloskortti... 27 Elinvoima ja työpaikat... 27 Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi... 28 Vakavarainen talous... 29 Johtaminen ja osaava henkilöstö... 31 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, toiminnan painopistealueet ja perustelut... 33 Tarkastustoimi... 33 Keskusvaalilautakunta... 34 Kaupunginvaltuusto... 34 Konsernipalvelut... 35 Hallintopalvelut... 35 Henkilöstö- ja talouspalvelut... 36 Hyvinvointipalvelut... 43 Terveyspalvelut... 47 Vanhuspalvelut... 49 Sosiaalityön palvelut... 51 Lasten ja nuorten palvelut... 64 Vapaa-ajan palvelut... 74 Kaupunkikehityspalvelut... 85 Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelut... 88 Tekniset palvelut... 90 Maankäyttöpalvelut... 95 Rakennus- ja ympäristövalvonta...101 Liikelaitos Salon Vesi...103 Tuloslaskelma perusteluineen ja verorahoitus... 107 Investointisuunnitelma 2016 2019... 111 Investointisuunnitelman 2016 2019 perustelut... 119 Rahoituslaskelma perusteluineen... 129 Liitteet... 131 Kokonaismenot ja -tulot...131 Vesihuoltolaitoksen tulos- ja rahoituslaskelma...138 Talousohje...140 Sisäisen laskutuksen periaatteet...145 Yhdistysten avustaminen...147
2 Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2016 talousarvion valmistelua on leimannut Microsoftin heinäkuussa tekemä päätös Salon tuotekehitysyksikön sulkemisesta. Kaupungin jo muutenkin haasteelliseen tilanteeseen tuli yksi ulottuvuus lisää. Tuhat huippuluokan osaajaa on nyt etsimässä uutta työtä tai siirtymässä töihin Microsoftin muihin toimipisteisiin. Heinäkuussa päättyi myös Salon tarina kännykkäkaupunkina. Lähes 90 vuotta langattoman viestinnän kunniakasta historiaa on takana ja Salo on viimeistään nyt uuden edessä. Minkälainen on tulevaisuuden Salo? Meillä on yleisesti tunnustettuja vahvuuksia kuten esimerkiksi maailman luokan osaaminen jota voidaan soveltaa usealla toimialalla hyvinvointipalveluista logistiikkaan, erinomainen sijainti ja yhteydet sekä edulliset ja monipuoliset asumismahdollisuudet. Lisäksi tällä seudulla on aina ollut valmiutta kokeilla ja tehdä asioita ensimmäisten joukossa. Talous- ja työllisyystilanteen kanssa kamppaileva Salo ei ole poikkeus Suomen kuntien joukossa. Harvassa ovat tällä hetkellä ne kunnat, joissa ei olisi samankaltaisia ongelmia. Pitkään valmistelussa ollut sote-uudistus näyttää nyt myös viimein toteutuvan muodossa, joka merkitsee suurta muutosta kunnan roolissa. Koska olemme nyt selkeästi vedenjakajalla, on ollut perusteltua päivittää kaupungin strategiaa talousarviotyöskentelyn yhteydessä. Päivitetyn strategian tavoitteet on jaettu neljään toimenpidekokonaisuuteen, joilla selkeä yhteys vuoden 2016 talousarvioesitykseen. Elinvoima ja työpaikat kokonaisuuden ytimenä on tulopohjan vahvistaminen eli uusien työpaikkojen syntyminen joko Salossa jo toimiviin tai tänne perustettaviin yrityksiin. Tämä edellyttää toimenpiteitä niin osaamisen, kumppanuuden kuin positiivisen kaupunkimielikuvan luomisen alueilla. Näihin toimenpiteisiin on panostettava myös taloudellisesti entistä enemmän. Tätä toimintaa ei voi rakentaa pelkästään hankerahoituksen tai erilaisten lyhytaikaisten ratkaisujen varaan, vaan toiminnan on oltava pitkäjänteistä, sillä tulevaisuudessa kisa uusista työpaikoista vain kovenee. Uudistuvat palvelut koriin on kerätty toimenpiteitä, joilla valmistaudutaan - nykyinen taloustilanne huomioiden - kaupungin uuteen rooliin sote-uudistuksen jälkeen. Tämä tarkoittaa muun muassa palvelujen ja palveluverkkojen uudistamista. Vuoden 2016 talousarvioesitys sisältää muun muassa kouluverkon uudelleentarkastelun siten, että säästötavoitteena vuositasolla on 0,8 milj. euroa. Tämä edellyttää Pajulan, Hajalan ja Teijon koulujen lakkauttamista. Ravitsemus- ja puhtaanapitopalveluista tehdään ulkoistusselvitys vaihtoehtona omalle investoinnille sekä Perniön vuodeosaston lakkauttaminen vuoden 2017 alussa selvitetään. Palvelujen uudistaminen tulee toteuttaa niin, että pitkällä tähtäimellä se edistää niin kuntalaisten hyvinvointia kuin alueen vetovoimaakin. Entistä enemmän on myös luotava edellytyksiä sille miten kuntalainen voi osallistua oman yhteisönsä kehittämiseen kaikilla tasoilla korttelista koko kaupunkiin. Tulevaa ennakoiden on taloussuunnitelmaan mallinnettu vuodelle 2019, miltä Salon kaupungin talousarvio saattaisi näyttää ilman sote-itsehallintoalueelle siirtyviä tehtäviä. Mallinnus on suuntaa antava, koska avoimia kysymyksiä on lukuisia. Valtion tasolla hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä. Työ on vasta valmisteluvaiheessa ja tarkkaa aikataulua ei ole annettu, joten näiden toimenpiteiden mahdollista vaikutusta ei ole huomioitu talousarvioesityksessä. Kaupungin talouskurin on jatkuttava tiukkana myös vuonna 2016. Taseet on nyt niin sanotusti syöty mikä tarkoittaa sitä, että liikkumavaraa ei enää ole. Keväällä hyväksytyn sopeuttamisohjelman toimenpiteiden lisäksi kustannustehokkuutta ja tuottavuutta parannetaan jatkamalla hyväksi koettua lean-toimintaa. Päätöksentekoa tukevan tiedon laatuun puolestaan panostetaan raportointijärjestelmää uusimalla. Tavoitteena on vakavarainen talous. Vuonna 2016 talous on edelleen alijäämäinen. Taloussuunnitelma lähtee siitä, että Salon kaupungin talous on kuntalain edellyttämässä tasapainossa vuodesta 2017 alkaen.
3 Johtaminen ja osaava henkilöstö toimenpidekokonaisuudessa pyritään selkeästi ja strategialähtöisesti johdettuun toimintaan, jossa jokainen organisaation jäsen, niin esimiehet, työntekijät kuin päättäjät tietävät oman roolinsa kokonaisuudessa ja toimivat sen mukaan. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään työhyvinvointiin, esimiestyön laatuun sekä sairauspoissaolojen taustalla olevien asioiden analysointiin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. *** Katsaus talousarvion sisältöön Vuoden 2016 talousarvioesitys on 5,4 miljoonaa euroa alijäämäinen ja talouden tasapainoon tähtäävä kaupunginhallituksen raami jäi saavuttamatta. Toimintamenojen loppusumma on 371 miljoonaa euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen on 0,6 %. Toimintatuottoja arvioidaan kertyvän 93 miljoonaa euroa eli 3,0 prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Toimintakate 277,7 miljoonaa euroa on 0,1 prosenttia kuluvaa vuotta pienempi. Valtuuston hyväksymän sopeuttamisohjelman leikkaukset on ajettu täysimääräisenä talousarvioesitykseen. Talouden tasapainon saavuttamisen edellytyksenä on nykyistä alempi kustannustaso. Vuonna 2016 käynnistetään lukuisia selvityksiä, joilla tavoitellaan tuottavuuden kasvua. Talousarvio ja suunnitelma vuosille 2016-2018 on laadittu siten, että kaupungin tase pysyy ylijäämäisenä koko suunnitelmakauden. Kun konsernien väliset sisäiset erät eliminoidaan, konsernitase kääntyy alijäämäiseksi. Uuden kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Jos kuntakonsernin tase kääntyy alijäämäiseksi, kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Veron korotuksia ei vuoden 2016 talousarvioesitys pidä sisällään. Kunnallisveroja arvioidaan vielä ensi vuonna kertyvän lähes yhtä paljon kuin vuonna 2015. Yhteisöverojen kuntien jakoosuus laskee väliaikaisesti korotetulta tasolta. Kertymä tulee olemaan vuotta 2015 pienempi. Valtionosuudet kasvavat edellisen vuoden tasoon nähden verotulojen tasauksesta johtuen, koska Salon verotettava tulo asukasta kohti on koko maan keskiarvoa alhaisempi. Kaupungin kokonaishenkilöstömäärä on viime vuosina laskenut merkittävästi organisaatiouudistuksen, vaikeutetun rekrytoinnin ja esimiesten määrän vähentämisen johdosta. Henkilöstömäärä on edelleen laskussa. Näiden muutosten seurauksena vakituisen henkilöstön palkkakustannukset ovat edellistä vuotta pienemmät. Sairaslomien määrä ja siitä johtuvat kustannukset ovat kasvaneet huolestuttavasti kahden edellisen vuoden aikana. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen on varattu resursseja vuoden 2016 talousarvioon. Uusia vakansseja esitetään perustettavaksi 11 kpl. Henkilöstömenojen kokonaismäärä on 159,6 miljoonaa euroa. Budjetissa pysyminen edellyttää vapaaehtoisten säästötoimien ja vaikeutetun rekrytoinnin jatkamista. Työllisyyden hoidon kustannukset jatkuvat suurina ensi vuonnakin ja epäselvää on vielä se, miten valtion työllistämistoimet, kuten esimerkiksi palkkatuki, vaikuttavat asiaan. Joka tapauksessa kaupungin omia työllistämistoimia jatketaan ja samalla tehdään työllisyydenhoidon kehitystyötä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Investointiohjelma vuodelle 2016 on yhteensä 19,1 miljoonaa euroa. Suurimpana yksittäisenä investointikohteita vuonna 2016 ovat: Perniön varhaiskasvatuksen uudet tilaratkaisut 1,5 milj. euroa, Perttelin päivähoidon tilaratkaisut 0,9 milj. euroa, katuvalaistuksen saneeraus (HQ-valaisimien vaihto) 2,8 milj. euroa ja kantatie 52 parantaminen 1,1 milj. euroa, Metsäjaanun teollisuusalueen kunnallistekniikka 1,5 milj. euroa sekä urheilupuiston peruskorjauksen aloitus 1,0 milj. euroa. Vesihuoltolaitoksen investoinnit ovat yhteensä 1,6 milj. euroa, joista vesi- ja jätevesiverkoston saneeraukseen käytetään 1,1 milj. euroa. Investointiohjelma merkitsee kaupungin kokonaisvelan maltillista kasvua, mutta on tämän jälkeenkin vielä jäämässä kuntien keskiarvon alapuolelle. Investointien omarahoitusaste on 60 %, joten uutta velkaa joudutaan ottamaan siten, että velkamäärä kasvaa 5,0 miljoonaa euroa. Antti Rantakokko Kaupunginjohtaja
4 Salon kaupungin perustehtävä Kuntapalvelujen järjestäminen asukkaille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Salon kaupungin visio 2025 Salo on monipuolisen elinkeinoelämän sekä älykkään teknologian osaamisen kaupunki, joka toimii tehokkaasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Salon kaupungin arvot Asiakaslähtöisyys Rohkeus Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus
5 Kaupunginvaltuuston tuloskortit 2016 2019 Elinvoima ja työpaikat Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Luo edellytyksiä uusille työpaikoille 1.1. Työllisyys paranee / Kuukausiluvut edellisvuotta paremmat 2. Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista 3. Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille toimijoille 1.2. Työpaikkaomavaraisuus kasvaa / Vertailu edellisvuoteen 1.3. Perusrakenne valmiina / Tontteja 2 v. tarve, kaava 5 v. tarve, raakamaata 10 v. tarve, seuranta vuositasolla 2.1. Työvoiman osaaminen vastaa yritysten tarpeita / Arviointi ja palaute: Yrittäjäyhdistys ja osaamisen merkitys sijoittuvien yritysten hankkeissa 2.2. Yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa / Koulutustarjonta 3.1. Tuotekehitysyhteistyö ja kokeiluhankkeet / Toteutuneet hankkeet Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 3.2. Hyvä yrittäjäilmapiiri / Kyselyn tulokset paranevat Kaupunginhallitus 3.3. Palvelujen ja hankintojen monipuolistaminen / Palvelustrategian ja hankintapoliittisen ohjelman laatiminen 4. Viestii ja markkinoi rohkeasti Saloa 4.1. Kv. markkinoilla toimivien yritysten sijoittuminen Saloon aktiivisten myyntitoimien seurauksena / Sijoittumiset 4.2. Pendelöintiedellytyksiä parannetaan / Asukasluvun positiivinen kehitys Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Uudistaa ennakkoluulottomasti ja rohkeasti palveluja ja toimintatapoja 2. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa 3. Edistää kuntalaisten ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia 1.1. Palvelurakenne uudistuu / Muutokset palvelupisteiden ja palvelupaikkojen määrässä 1.2. Uuden kunnan suunnittelu on toteutettu kuluvan valtuustokauden aikana / Suunnittelu valmis 1.3. Kuntarajoista riippumattomat palvelut digitalisaatiota hyödyntäen 2.1. Palvelut sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaatimusten ja kokonaisedun mukaisia / Vertailuarvioinnit 2.2. Asukkaan aktiivisuus oman yhteisön kehittämiseksi lisääntyy / Yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet 2.3. Kolmannen sektorin osuus palveluiden tuottamisessa kasvaa / Toteutuneet muutokset 3.1. Asukkaiden aktiivisuus oman yhteisön kehittämiseksi lisääntyy / Yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet 3.2. Ennakoiva viestintä suunnitteilla olevista asioista tehostuu (ml. Some) / Viestintämittaukset Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 3.3. Muutokset toteutuvat kaupungin koordinoimana Kaupunginhallitus
6 Vakavarainen talous Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Tasapainottaa vastuullisesti taloutta niin, että arviointimenettelyn kriteerit eivät täyty 2. Edistää kustannustehokkuutta ja tuottavuutta 3. Uudistaa toimintaansa ennakoimalla ja tiedolla 1.1. Konsernitase on ylijäämäinen / Vuosikatteella rahoitetaan suurin osa investoinneista, jolloin investointien omarahoitustaso on lähellä 100 % ja kunta ei velkaannu merkittävästi. 1.2. Kunnallisveroprosentti enintään 1 %-yksikköä yli maan keskiarvon, konsernin velkataso / asukas alle maan keskiarvon 1.3. Tasapainottamistavoitteen edellyttämät välttämättömät sopeuttamistoimet pannaan täytäntöön / Seuranta ja raportointi 2.1. Optimaalinen palveluverkko talouden, toiminnan ja kokonaisedun näkökulmasta sekä uudistuneet toimintatavat / Palveluverkkoa ja tilojen käyttöä koskevat selvitykset ja toimeenpano 2.2. Oman toiminnan jatkuva kehittäminen / Lean-hankkeen eteneminen ja tulokset 3.1. Päätöksentekoa tukevan tiedon laatu paranee / Uudistuva raportointijärjestelmä Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Johtaminen ja osaava henkilöstö Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Varmistaa strategisen ja ennakoivan johtamisen sekä päätöksenteon 2. Mahdollistaa innostavan ja vaikuttavan esimiestyöskentelyn 3. Tukea ja kannustaa henkilöstön osaamista ja hyvinvointia 1.1. Päätöksentekoa ja henkilöstön toimintaa ohjaavat selkeät strategiset linjaukset / Arviointi 1.2. Tietoinen luottamuksen rakentaminen ja vuorovaikutuksen lisääminen keskeisissä asioissa / Arviointi 2.1. Esimiestyö on tasalaatuista ja laadukasta / Esimiestyön arviointi, henkilöstökyselyt Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 2.2. Johtamista ja esimiestyötä tukeva työnjako Kaupunginhallitus 3.1. Osaava, motivoitunut ja kokeileva henkilöstö / Koulutuksiin osallistumiset, henkilöstökyselyt ja esitetyt kehitys- Kaupunginhallitus ideat 3.2. Paremmat työyhteisötaidot / työyhteisötaitojen kehittyminen 3.3. Työhyvinvoinnin lisääntyminen Sairaspoissaolojen vähentyminen / Raportit Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus
7 Yleisperustelut Kaupunginvaltuuston strategiset tavoitteet vuosille 2016 2019 Kaupunginvaltuuston strategiset tavoitteet on kirjattu neljälle tuloskortille joiden otsikot ovat: 1. Elinvoima ja työpaikat 2. Uudistuvat palvelut 3. Vakavarainen talous 4. Johtaminen ja osaava henkilöstö Kaupunginhallituksen tuloskortteihin on kirjattu konkreettiset keinot ja mittarit asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Kaupunki pyrkii edellisiä vuosia enemmän eri keinoin edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Palveluverkkoja ja palveluratkaisuja kehitetään ennakkoluulottomasti tavoitteena kustannustehokkaat palvelut. Tavoite koskee sekä itsehallintoalueille siirtyviä sote-palveluja, että kunnan tehtäväksi jääviä palveluja. Uudistukset ovat edellytys talouden tasapainon saavuttamiselle. Henkilöstön panos tulevissa uudistuksissa on merkittävä. Osaamisen edistäminen ja työhyvinvoinnin parantaminen luovat paremmat edellytykset tuleville muutoksille. Lähtökohdat vuoden 2016 talousarvion valmistelulle Vuoden 2016 talousarvio on valmisteltu kaupunginhallituksen antamien valmisteluohjeiden ja menoraamin pohjalta. Talousnäkymät Salossa ovat edelleen heikot johtuen asukasluvun laskusta ja heikosta työllisyystilanteesta. Varsinkin pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut kasvussa. Uusia työpaikkoja on syntynyt, mutta Microsoftin ilmoitus Salon yksikön lopettamisesta vaikuttaa merkittävästi vuoden 2016 työllisyysnäkymiin. Budjetin taloussuunnittelu lähtee kuitenkin siitä, että työllisyysaste ei Salossa enää merkittävästi laske. Kaupunginvaltuuston hyväksymä sopeuttamisohjelma on huomioitu talousarvioesityksessä. Ohjelmassa hyväksytyt toimet eivät kuitenkaan ole riittäviä talouden saamiseksi tasapainoon. Siksi talousarvioesitys pitää sisällään palveluverkkoon ja palveluratkaisuihin liittyviä toimenpiteitä. Viime vuodet ovat osittaneet, että määrätietoisella päätöksenteolla ja tuloksellisella johtamisella voidaan vaikuttaa kehityksen suuntaan. Kaupunginvaltuuston päätös Hallintokuntien esitysten toimintakate oli noin 13 milj. euroa raamia suurempi. Katetta tulisi löytää lähes kahden veroprosentin kertymän verran lisää. Raami lähti siitä, että vuonna 2016 veroprosentteja ei koroteta. Talousarvioesityksen vuosikate on 8,9 milj. euroa positiivinen. Investointien omarahoitusaste on n. 66 %. Lainaa on otettava osaan investoinneista ja erääntyvien lainojen lyhennyksiä varten siten, että lanojen nettolisäys on 5 milj. euroa. Asukaskohtainen lainan nousee n. 2 300 euroon riippuen vuoden 2015 lainannostotarpeesta. Tavoitteena on, että talous on tasapainossa suunnitelmakauden lopussa. Tämä edellyttää tiukan kulukuirin jatkamista ja talousarvioesitykseen liittyvien sopeuttamistoiminen täytäntöönpanoa. Tämän jälkeen toimintakulut voidaan kattaa vuositasolla toimintatuotoilla, kunnallis- ja kiinteistöveroilla sekä valtionosuuksilla. Vuosittain vaihteleva yhteisövero sopii investointien omarahoitusosuudeksi. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus on laadittu siltä pojalta, että Salon kaupungin verotusperusteet vuonna 2016 ovat seuraavat: Kunnallisvero 20,75 % Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,55 % Yleinen kiinteistövero 0,90 %
8 Vapaa-ajan asunnon kiinteistövero 1,15 % Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 3,0 % Salon talousarvion toimintamenot vuonna 2016 ovat yhteensä 370,6 milj. euroa ja tulot 92,9 milj. euroa. Toimintamenojen osuus kokonaismenoista on 91 % ja investointien 4 %. Rahoitusmenojen osuus on 5 %. Tuloista toimintatuottojen osuus on 23 %, verotulojen 45 % ja valtionosuuksien 27 %. Lainanoton osuus tuloista on 4 %. Rahoituksessa valtionosuuksien merkitys on kasvanut. Suunnitelmakauden 2016 2019 aikana toimintatuotot ja verotulot eivät juurikaan kasva. Suurin yksittäinen muutos tapahtuu valtionosuuksissa. Valtionosuuksiin liittyvällä verotulojen tasausjärjestelmällä on merkittävä vaikutus Salon kaupungin talouteen. Samaan aikaan, kun valtionosuukisa leikataan, Salo tasaus nousee, johtuen siitä, että Salon asukaskohtaiset verotulot ovat selvästi alle maan keskimääräisen. Suurimpana haasteena vuosille 2016 2019 on menojen sopeuttaminen pysyvästi totuttua alemmalle tasolle. Tilannetta ratkaisemiseksi ei löydy uusia tuloja, vaan menoja on edelleen sopeutettava. Henkilöstömenojen kehitys 2009 2018 170,0 165,0 160,0 155,0 150,0 Hke Ta Tot/enn. 145,0 140,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Laskennallinen palkkasumma on ollut vuosittain selvästi korkeammalla tasolla kuin budjetoitu ja toteutunut palkkasumma. Tähän on päästy vakansseja lakkauttamalla, lomautuksilla, vaikeutetulla rekrytoinnilla ja vapaaehtoisilla toimilla. Talousarviossa vuodelle 2016 henkilöstömenoihin on varattu 159,6 milj. euroa, mikä on samaa tasoa, kun vuoden 2015 ennuste. Vuosille 2016 2019 on edelleen asetettava henkilöstömenoille säästötavoitteita, vaikka vakituisen henkilökunnan lukumäärä onkin laskenut. Talousarvioesitykseen on liitetty luettelo lakkautettavista vakansseista. Vakanssien lukumäärä tulee edelleen vähenemään. Henkilöstösuunnitelmassa uusia vakansseja esitetään perustettavaksi 11. Henkilöstömenojen laskua on hillinnyt kasvussa oleva sairaslomien määrä. Kaupunginhallituksen Johtaminen ja osaava henkilöstö korttiin kirjatuilla toimenpiteillä vaikutetaan tähän kehitykseen. Tavoitteena on suunnitelmakauden aikana laskea merkittävästi sairaslomien määrää ja tätä kautta siitä koituvia kustannuksia. Panostusta työllistämistoimenpiteisiin jatketaan. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattu 4,5 milj. euroa riittää siinä tapauksessa, että työllistämistoimissa onnistutaan. Tämä edellyttää myös valtion panostusta työllistämisen kustannuksiin. Talousarvioesitys on rakennettu niin, että kaupungin tase pysyy positiivisena koko suunnitelmakauden. Konsernin ylijäämä saattaa kääntyä alijäämäiseksi suunnitelmakauden ai-
9 kana. Tämä riippuu konserniyhtiöiden tuloksesta. Uuden kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Mikäli kunnan talous ei ole tasapainossa, voidaan kuntalin mukaan käynnistää arviointimenettely. Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää säädetyssä määräajassa. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja konsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot: 1. kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen, 2. kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti, 3. asukasta kohti laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosenttia, 4. kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. Salon osalta kohta veroprosentti on juuri 1,0 prosenttia yli keskimääräisen ja konsernin suhteellinen velkaantuminen on yli 50 prosenttia. Yksi keskeinen seuratta mittari on investointien tulorahoitus. Tavoitteena on että se on 100 prosenttia, jolloin kunta ei velkaannu. Talousarvioesityksessä se on 66 prosenttia. Ilman määrätietoisia toimia Salo on vaarassa lähestyä kriisikunnan tunnusmerkkejä. Talousarvion toimintamenot ovat yhteensä 370,6 milj. euroa ja toimintatulot 92,9 milj. euroa. Toimintakate on siten -277,7 milj. euroa, kun se vuoden 2015 talousarviossa on - 278,1 milj. euroa. Muutos edelliseen vuoteen on -0,14 %. Vuosien 2015 2016 välisessä vertailussa on otettu huomioon vuoden 2015 lisätalousarvio. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna menojen kasvua on 5,5 milj. euroa. Henkilöstömenot ovat yhteensä 159,6 milj. euroa eli 43,1 % kaikista toimintamenoista. Henkilöstömenot vähenevät edellisen vuoden talousarvioon nähden 0,16 %. Poistojen arvioidaan muodostuvan vuonna 14,9 milj. euroksi, joten tilikauden alijäämäksi muodostuu -5,3 milj. euroa. Tilikauden tulos on siten edelleen voimakkaasti alijäämäinen ja talous on epätasapainossa kuudetta vuotta peräkkäin. Verotulojen arvioidaan kertyvän vuonna 2016 yhteensä 181,2 milj. euroa. Verotuloista kunnallisveron tuoton arvioidaan olevan 160,0 milj. euroa (lisäystä vuodesta 2015 0,9 %) ja osuus yhteisöveron tuotosta 7,0 milj. euroa (vähennys vuodesta 2015-17,6 %) sekä kiinteistövero 14,2 milj. euroa (sama kuin vuonna 2015). Kunnille tilitettävän yhteisöveron jako-osuus pienenee vuodesta 2015. Valtionosuuksien arvioidaan olevan vuonna 2016 yhteensä 108,0 milj. euroa, missä on lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 4,6 milj. euroa eli 4,4 %. Verotulojen tasauksen on laskettu olevan 22,6 milj. euroa vuonna 2016. Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot lisääntyvät talousarviovuonna 1,0 milj. euroa eli 0,6 % vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Lasten ja nuorten palveluissa toimintamenot vähenevät 0,05 milj. euroa (-0,06 %). Kaupunkikehityspalvelujen toimintakate paranee vuoden 2015-0,7 milj. eurosta 0,3 milj. euroon vuonna 2016. Liikelaitos Salon Veden toimintakate paranee vuodesta 2015 vähän ollen 5,2 milj. euroa vuonna 2016. Talousarvion suurimmat yksittäiset palvelukokonaisuudet ovat: milj. euroa Terveyspalvelut 111,8 Perusopetus 46,2 Sosiaalityön palvelut 40,7 Vanhuspalvelut 40,2 Varhaiskasvatus 32,5 Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelut 14,8 Tilapalvelut 11,3 Toinen aste 6,7 Maaseututoimi 4,8
10 Edellä luetellut muodostavat yli 83,4 % kokonaistoimintamenoista. Eri palvelukokonaisuuksien palvelut ja tuotteet on eritelty talousarvion toimintatietokorteissa. Henkilöstösuunnitelman mukaan uusia vakansseja perustetaan vuonna 2016 yhteensä 11. Painopisteenä on nuorisotyön palvelu, jonne esitetään neljää vakanssia. Kahden työhyvinvointikoordinaattorin määräaikaiset vakanssit vakinaistetaan. Sosiaalityön palveluihin ja vanhuspalveluihin esitetään yhtä vakanssia sekä terveyspalveluihin kahta. Työllistämistehtäviin esitetään yhtä vakanssia. Lakkautettavien vakanssien määrä on perustettavia suurempi. Salon bruttoinvestoinnit vuonna 2016 ovat yhteensä 19,1 milj. euroa, kun ne vuoden 2015 talousarviossa ovat 15,4 milj. euroa. Kun investointien rahoitusosuudet ovat 1,6 milj. euroa ja kun ledvalaistuksen rahoitus otetaan huomioon jää muulla tavoin rahoitettavaksi nettoinvestoinniksi 15,0 milj. euroa. Vuosikatteen ollessa 8,9 milj. euroa, on investointien omarahoitusaste 60 %. Investointien rahoittamista ja toimintamenojen alijäämää kattamista varten rahoituslaskelmaan on esitetty otettavaksi lainaa 18,0 milj. euroa ja kun lainoja lyhennetään 13,0 milj. euroa, nousee asukaskohtainen lainamäärä noin 2.300 euroon asukasta kohti edellyttäen, että kaikki vuodelle 2016 merkityt lainat nostetaan. Investointiohjelma vuodelle 2016 on yhteensä 19,1 milj. euroa. Suurimpana yksittäisenä investointikohteena vuonna 2016 ovat: Maan hankinta 0,7 milj. euroa Lehmuskodin korvaava ryhmäkoti 0,6 milj. euroa Perniön varhaiskasvatuksen uudet tilaratkaisut 1,5 milj. euroa Perttelin päivähoidon tilaratkaisut 0,9 milj. euroa Kunnallistekniikan osalta merkittäviä rakentamiskohteita vuonna 2016 ovat: Uudelleen päällystettävät kadut 0,3 milj. euroa Katuvalaistuksen saneeraus (HQ-valaisimien vaihto) 2,8 milj. euroa Katuvalaistuksen saneeraus yhd. Lounea/Caruna 0,3 milj. euroa KT 52 parantaminen 1,1 milj. euroa Metsäjaanun kunnallistekniikka 1,5 milj. euroa Urheilupuiston peruskorjauksen aloitus 1,0 milj. euroa Uudet kunnostettavat puistot 0,3 milj. euroa Vesihuoltolaitoksen investoinnit 1,6 milj. euroa, joista vesi- ja jätevesiverkoston saneeraukseen käytetään yhteensä 1,1 milj. euroa.
11 Talousarvion sitovuus Sitovuustaso kaupunginvaltuusto Käyttötalousosa Investointiosa Toimielin Proj.ryhmä Proj. yksikkö Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Aineeton käyttöomaisuus Kiinteä omaisuus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunkikehityspalvelut Tekninen lautakunta Talonrakennus Lasten ja nuorten palvelut Vapaa-ajan palvelut Terveydenhuollon palvelut Sosiaalityön palvelut Vanhuspalvelut Kaupunkisuunnittelulautakunta Kunnallistekniikka Hyvinvointipalvelut Kaava-alueet (410) Sosiaali- ja terveyslautakunta Opetuslautakunta Vapaa-ajanlautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Vesilaitoksen johtokunta Irtain omaisuus Vesihuoltolaitos Muu kunnallistekniikka (420, 430, 440) Toimialojen muut kohteet (450) Konsernipalvelut Kaupunkikehityspalvelut Hyvinvointipalvelut Lupa- ja valvontapalvelut
12 Talousarvion 2016 sitovuus Talousarvion toimintamenojen sitovuus vuonna 2016 on lauta- tai johtokunnan toimintakate. Henkilöstömenojen osalta sitovuustaso on kaupunkitason henkilöstömenot. Sisäisten erien määrärahoja ei saa käyttää ulkoisten menojen katteena. Toimielimet voivat tehdä määrärahasiirtoja sitovuustason sisällä. Perusteluista poikkeava toiminta, hanke tai hankinta vaatii kaupunginvaltuuston myöntämän määrärahan, joka tulee hakea etukäteen. Kaikista talousarviomuutoksista on tehtävä ilmoitus talouspalveluun. Poikkeuksena lisämäärärahan hakemiselle ovat sellaiset kesken talousarviovuotta aloitettavat projektiluontoiset toiminnot, joille ei ole varattu talousarviossa määrärahaa. Mikäli kyseessä oleville toiminnoille saadaan menojen katteeksi kokonaisuudessaan ulkopuolinen rahoitus, voidaan tällaiset lisämäärärahaesitykset hyväksyä kaupunginhallituksessa. Talousarviovuoden aikana voi olla perusteltua tehdä toiminnallisia muutoksia, jolloin tulee tarve siirtää määrärahoja sitovuustasolta toiselle. Silloin, kun ei synny lisämäärärahatarvetta, voidaan määräraha siirtää sitovuustasolta toiselle ilman kaupunginvaltuuston päätöstä. Asiasta on kuultava kumpaakin osapuolta. Päätöksen tekee se toimielin, jolle kulloinkin kysymyksessä olevan asian päätösvalta kuuluu. Kaikista talousarviomuutoksista on aina tehtävä ilmoitus taloushallinnolle ja Taitoa Oy:lle. Talousarvissa hyväksytyt tuloskortit ovat valtuustoon nähden sitovia ja ne kuuluvat talousarvion perusteluosaan. Tuloslaskelma Tuloslaskelmaosaan sisältyy valtuustoon nähden sitovia määrärahoja kuten verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja menot ja satunnaiset erät. Muilta osin tuloslaskelmaosa on luonteeltaan perusteluosaan kuuluva. Investointiosa Investointiosassa on valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot projektiryhmille tai - yksiköille. Investointiosassa esitetään investointien kokonaiskustannusarvio, edellisinä vuosina käytetty määräraha sekä ehdotettu talousarviovuoden määräraha. Sitovuustasolta toiselle tehtävistä määrärahasiirroista päättää kaupunginvaltuusto. Tilikauden käyttämätön määräraha ei siirry seuraavalle vuodelle. Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat anto- ja ottolainoja koskevat määrärahat ja tuloarviot. Muut erät ovat suunnitelmia rahoituksesta ja sen muutoksista. Valtuus tilapäisluoton ottamiseen kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi Hallintosäännön 8 :n mukaan henkilöstö- ja talouspäällikkö päättää tilapäisluoton ottamisesta kaupungille maksuvalmiuden turvaamiseksi valtuuston vuosittain vahvistaman enimmäismäärän puitteissa ja kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Lyhytaikaisesta rahoituksesta ovat voimassa kuntatodistusohjelmat Kuntarahoituksen, Op Pohjolan, Nordean ja Danskebankin kanssa. Sopimuksilla turvataan rahoitus kaikissa tilanteissa. Yhden kuukauden kassavirta on n. 30 milj. euroa. Kun maksuvalmiuden turvaaminen edellyttää tilapäisrahoitusta, kuntatodistusohjelmat kilpailutetaan vuorokautta ennen rahoituksen tarvetta. Luottoa otetaan tarvittavaksi ajaksi. Vuotuisen koron hintataso on viimeaikoina ollut alle 1,0 prosentin Henkilöstö- ja talouspäällikölle myönnetään oikeus ottaa lyhytaikaista kassalainaa kuukausittain enintään 30 milj. euroa, joka vastaa n. yhden kuukauden maksuvalmiuden turvaavaa summaa.
13 Henkilöstösuunnitelma Uudet virat ja työsuhteet 2016 2019 Palvelualue Palkka/v Kustannukset / vuosi Kustannuspaikka HKE 2016 KJE 2016 2017 2018 2019 TA 2016 2017 2018 2019 Konsernipalvelut 1641 Työhyvinvointi Työhyvinvointikoordinaattori 33 800 2 2 84 000 84 000 84 000 84 000 Konsernipalvelut yhteensä 33 800 2 2 0 0 0 84 000 84 000 84 000 84 000 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2121 Kotisairaala Sairaanhoitaja 35 000 1 1 43 000 43 000 43 000 43 000 2174 Mielenterv. aikuispalv. Psykiatri (ylilääkäri) 90 000 1 1 110 000 110 000 110 000 110 000 201 Terveyspalvelut yhteensä 125 000 2 2 0 0 0 153 000 153 000 153 000 153 000 220 Vanhuspalvelut 2400 Toimintayksiköt Lähihoitaja (yöpäivystys) 24 000 1 1 29 000 29 000 29 000 29 000 220 Vanhuspalvelut yhteensä 24 000 1 1 0 0 0 29 000 29 000 29 000 29 000 240 Sosiaalityön palvelut 2766 Kehitysvammahuolto Laitoshuoltaja 24 000 1 0 0 0 0 0 2766 Kehitysvammahuolto Avustaja 24 000 1 1 31 000 31 000 31 000 31 000 2766 Kehitysvammahuolto Ohjaaja 32 000 1 39 000 2767 Keh.vammahuolto as.palv Hoitaja 28 000 2 1 68 000 102 000 102 000 240 Sosiaalityön palv. yhteensä 108 000 2 1 2 1 1 31 000 99 000 133 000 172 000 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä 257 000 5 4 2 1 1 213 000 281 000 315 000 354 000 Lasten ja nuorten palvelut 301 Lasten ja nuorten palvelut 4726 Työpajatoiminta Mediapajan työvalmentaja 26 000 1 1 32 000 32 000 32 000 32 000 4726 Työpajatoiminta Kahvilapajan työvalmentaja 26 000 1 1 32 000 32 000 32 000 32 000 4727 Nuorisopalvelujen projektit Etsivä nuorisotyöntekijä 56 900 3 2 70 000 70 000 70 000 70 000 301 Lasten ja nuorten palvelut yhteensä 108 900 5 4 0 0 0 134 000 134 000 134 000 134 000 Hyvinvointipalvelut yhteensä 365 900 10 8 2 1 1 347 000 415 000 449 000 488 000
14 Palvelualue Palkka/v Kustannukset / vuosi Kustannuspaikka Kaupunkikehityspalvelut HKE 2016 KJE 2016 2017 2018 2019 TA 2016 2017 2018 2019 180 Kehittämispalvelut 1841 Työllisyyspalvelut Työnsuunnittelija 37 500 1 1 48 000 48 000 48 000 48 000 Kaupunkikehityspalv. yht. 37 500 1 1 0 0 0 48 000 48 000 48 000 48 000 Uudet virat ja työsuhteet yhteensä 437 200 13 11 2 1 1 479 000 547 000 581 000 620 000 Määräaikaiset toimet ja työsuhteet 2016 2019 Palvelualue Palkka/v Kustannukset / vuosi Kustannuspaikka HKE 2016 KJE 2016 2017 2018 2019 TA 2016 2017 2018 2019 Konsernipalvelut 1314 Lähidemokratia Kyläasiamies 34 200 1 1 1 0,5 42 000 42 000 21 000 1511 Talouspalvelut hallinto Talousasiantuntija 2 vuotta 43 800 1 1 1 54 000 54 000 1911 Maaseutupalvelut Toimistosihteeri 4 kk 10 000 1 1 12 300 12 300 12 300 12 300 Konsernipalvelut yhteensä 88 000 3 3 2 1 0 108 300 108 300 33 300 12 300 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2022 TK yhteiset palvelut Perhetyönohjaaja 35 000 1 1 43 000 2040/2050 Avoterveydenhuolto Perhetyöntekijä (testam., 2 v.) 35 000 1 1 43 000 2040/2050 Avoterveydenhuolto Perhetyöntekijä 30 000 2 2 74 000 2040/2050 Avoterveydenhuolto Kodinhoitaja, 2 v. 22 000 4 4 108 000 2040/2050 Avoterveydenhuolto Sairaanhoitaja 35 000 2 2 86 000 2040/2050 Avoterveydenhuolto Terveydenhoitaja 38 000 2 2 93 000 2025 Terveyspalv. projektit Projektityöntekijä 12 000 1 1 15 000 2025 Terveyspalv. projektit Projektityöntekijä 12 000 0,5 1 7 500 2025 Terveyspalv. projektit Projektityöntekijä 12 000 0,5 1 7 500 2102 Fysioterapian yksikkö Fysioterapeutti 35 000 1 1 43 000 2103 Puheterapian yksikkö Puheterapeuttiharjoittelija 6 216 1 1 7 600 2122 Päivystysyksikkö Sairaanhoitaja 35 000 2 2 86 000 2130 Terveyskeskussairaala Osastolääkäri 70 000 1 1 86 000 201 Terveyspalvelut yhteensä 377 216 19 19 0 0 0 699 600 0 0 0
15 Palvelualue Kustannuspaikka Palkka/v HKE 2016 KJE 2016 Kustannukset / vuosi 2017 2018 2019 TA 2016 2017 2018 2019 240 Sosiaalityön palvelut 2720 Sosiaalikeskus Etuuskäsittelijä 32 000 2 2 39 000 2728 Työvoiman palvelukeskus Yksilövalmentaja (Walttival., vanha) 18 000 2 2 45 000 2728 Työvoiman palvelukeskus Hanketyöntekijä(ESR) 6 250 3 3 23 000 2728 Työvoiman palvelukeskus Projektivastaava 7 500 1 1 9 300 2746 Sijaishuolto Sosiaalityöntekijä 40 000 1 1 49 000 2766 Kehitysvammahuolto Koululaisten loma-ajan hoitoapu 33 500 1 1 41 200 2766 Kehitysvammahuolto Aamu- ja iltapäivähoito 97 000 3 3 119 300 2766 Kehitysvammahuolto Tilapäishoito Elmeri 30 000 1 1 36 900 240 Sosiaalityön palv. yhteensä 264 250 14 14 0 0 0 362 700 0 0 0 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä 641 466 33 33 0 0 0 1 062 300 0 0 0 Lasten ja nuorten palvelut 301 Lasten ja nuorten palvelut 3200 Perusopetus Iltapäivätoim. ohjaajat (osa-aik), 10 kk 120 000 9 9 147 600 147 600 147 600 147 600 3200 Perusopetus Ryhmäkokojen pienentäminen - hanke 148 000 5 5 182 000 182 000 182 000 182 000 3200 Perusopetus Koulutuksellinen tasa-arvo -hanke 243 900 13 13 300 000 300 000 300 000 300 000 3200 Perusopetus Toimintaympäristön kehittäminen - hanke 5 700 1 1 7 000 7 000 7 000 7 000 4715 Nuorisotilat Nuorisotilan ohjaaja, 8 kk 44 700 5 5 55 000 55 000 55 000 55 000 4727 Nuorisotoimen projektit Etsivä nuorisotyöntekijä 28 450 1 1 35 000 35 000 35 000 35 000 301 Lasten ja nuorten palvelut yhteensä 590 750 34 34 0 0 0 726 600 726 600 726 600 726 600 401 Vapaa-ajan palvelut 4510 Liikuntapalvelut Liikunnanohjaaja/uimaopettaja, 1-4 kk 81 000 70 70 99 630 99 630 99 630 99 630 4510 Liikuntapalvelut Jääkenttien hoitajat 14 000 10 10 17 220 17 220 17 220 17 220 401 Vapaa-ajanpalvelut yhteensä 95 000 80 80 0 0 0 116 850 116 850 116 850 116 850 Hyvinvointipalvelut yhteensä 1 327 216 147 147 0 0 0 1 905 750 843 450 843 450 843 450
16 Palvelualue Kustannuspaikka Kaupunkikehityspalvelut Palkka/v HKE 2016 KJE 2016 Kustannukset / vuosi 2017 2018 2019 TA 2016 2017 2018 2019 180 Kehittämispalvelut 1816 Elinkeinokehittäminen Projektityöntekijä 52 800 1 1 65 000 1841 Työllisyyspalvelut Työelämäkoordinaattori 59 000 1 1 1 1 72 500 50 000 50 000 1821 Kansainvälinen toiminta Hanketyöntekijä (ESR) 40 280 1 1 1 1 49 600 50 096 50 597 1831 Viestintä ja mainetyö Projektityöntekijä 52 800 1 1 65 000 Kaupunkikehityspalv. yht. 204 880 4 4 2 2 0 252 100 100 096 100 597 0 Määräaikaiset yhteensä 1 620 096 154 154 4 3 0 2 266 150 1 051 846 977 347 855 750 Nimikemuutokset 2016 Palvelualue Kustannuspaikka Lakkautettava vakanssi ja vakanssinro Lkm Uusi kustannuspaikka Perustettava vakanssi Kustannusten muutos 2016 Hyvinvointipalvelut 201 Terveyspalvelut Vastaanottohoitaja 211 068 1 Itäinen avoterveydenhuolto 2050 Sairaanhoitaja 2 500 Toimistosihteeri 210 021 1 Itäinen avoterveydenhuolto 2050 Lähihoitaja 800 Perushoitaja 215044 1 Vuodeosasto 2132 Sairaanhoitaja 2 300 Mielenterveyshoitaja 230 020 1 Mielenterveystyön aikuispalvelut 2174 Sairaanhoitaja (psykiatrinen) 2 100 201 Terveyspalvelut yhteensä 4 7 700 220 Vanhuspalvelut Sairaanhoitaja 224 007 1 Kotihoidon koordinointi 2314 Palveluohjaaja, kotihoito 3 600 Hoivatyöntekijä 224 091 1 Hintan hoivakoti 2442 Lähihoitaja 3 500 Hoivatyöntekijä 224 094 1 Hintan hoivakoti 2442 Lähihoitaja 3 500 Hoivatyöntekijä 224 015 1 Itäinen kotihoito Lähihoitaja 3 500 Hoivatyöntekijä 224 125 1 Läntinen kotihoito 2411 Lähihoitaja 3 500 220 Vanhuspalvelut yhteensä 5 17 600 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä 9 25 300 Nimikemuutokset yhteensä 9 25 300
17 Lakkautettavat vakanssit 2016 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Tulosyksikkö Työyksikkö Ammattinimike Vakanssinumero Vakanssien määrä Lisätietoja 201 Terveyspalvelut 2130 Terveyskeskussairaala laitoshuoltaja 1 Toteutetaan, jos ruokahuoltosopimus uusitaan 2140 Suunterveydenhuollon palvelut 21402154 Moision hammashoitola terveyskeskushammaslääkäri 216031 1 Vakanssi lakkautetaan 1.1.2016 alkaen 2140 Suunterveydenhuollon palvelut 21402152 Pta:n hammashoitola suuhygienisti 216059 1 Vakanssi lakkautetaan 1.1.2016 alkaen 2140 Suunterveydenhuollon palvelut 21402156 Perniön hammashoitola laitoshuoltaja 216081 1 2022 Terv.palv.johto 20202022 TK-yhteiset palvelut kanttiinityöntekijä 210025 0,5 2040 Itäinen avoterv.huolto 20402041 Kiikalan terveysasema laitoshuoltaja 211038 1 201 Terveyspalvelut yhteensä 5,5 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä 5,5 Lasten ja nuorten palvelut 301 Lasten ja nuorten palvelut 3283 Ap/ip toiminta 32803283 Ap/ip hoito aamu- ja iltapäivätoiminnan esimies 326003 1 301 Lasten ja nuorten palvelut yhteensä 1 Hyvinvointipalvelut yhteensä 6,5 Kaupunkikehityspalvelut 500 Kaupunkikehityspalv. Tekninen 5310 Tilapalvelut 53105315 Isännöinti Etelä Perniö- Kiinteistöhuoltomies Kisko-Särkisalo 530061 1 5310 Tilapalvelut 53105316 Isännöinti Länsi I Salo- Erikoisammattimies Muurla 530070 1 5410 Ravitsemispalvelut 54105413 Salon keskuskeittiö Ravitsemistyöntekijä 541032 1 5410 Ravitsemispalvelut 54105412 Monitoimikeittiö Kimara Ravitsemistyöntekijä 541005 1 5410 Ravitsemispalvelut 54105414 Koulujen keittiöt Ruokapalveluvastaava 541070 1 5420 Puhtaanapitopalvelut 54205421 Koulujen puhtaanapito Laitoshuoltaja, 50 % 542016 0,5 5420 Puhtaanapitopalvelut 54205421 Koulujen puhtaanapito Laitoshuoltaja, 50 % 542020 0,5 Kaupunkikehityspalv. yht. 6 Lakkautettavat vakanssit yhteensä 12,5
18 Henkilöstösuunnitelman 2016 2019 perustelut Uudet virat ja työsuhteet 2016 2019 Konsernipalvelut 1641 Työhyvinvointi Hyvinvointipalvelut 2 Työhyvinvointikoordinaattoria Työhyvinvoinnin johtaminen edellyttää esimiehiltä aktiivisia toimia, joihin jo olemassa oleva ohjeistus ei pelkästään riitä. Henkilöstöpalveluiden on annettava esimiehille palvelua, joka vahvistaa esimiesten johtamista erilaisissa henkilöstötilanteissa, esim. varhaisen tuen toimenpiteet, puheeksiottamiset, uudelleensijoitukset. Työyhteisöjen ristiriitojen ratkaisemiseksi otetaan käyttöön työyhteisösovittelumenettely. Vuodesta 2011 alkaen toteutetun työhyvinvointihankkeen työntekijän, työyhteisön ja esimiestyön tuen palvelut kytketään tunnuslukujen (esim. sairaspoissaolotilastot, työhyvinvointikysely) perusteella työyksiköittäin toteutettavaan toimintaan. Panostuksella työhyvinvointipalveluihin tavoitellaan pitkällä aikavälillä sairauspoissaolojen hallintaa ja jokaisen työntekijän henkilökohtaisen vastuun vahvistamista sekä oman että työyhteisönsä hyvinvoinnin suhteen. Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2121 Kotisairaala 1 Sairaanhoitaja Sairaanhoitajan työpanos kotiutustiimiin tulee kotisairaalan henkilöstöstä. Toiminnan vakiinnuttua tarve on jatkuva. Mahdollinen yöpartiotoiminta lisää painetta hoitajapanokselle. Kotona tapahtuvan sairaanhoidon ammattiosaamisen tukeminen muihin palvelualueisiin toteutuu osittain kotisairaalan kautta. 2174 Mielenterveystyön aikuispalvelut 220 Vanhuspalvelut 1 Psykiatrin virka Mielenterveyspalveluiden palvelukokonaisuutta omana toimintana on kehitetty. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen, sote uudistuksen, tavoitteena ovat väestöä lähellä olevat integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka muodostavat saumattoman palvelukokonaisuuden. Tämän tehtävän toteutuminen edellyttää myös psykiatrian erikoislääkärin osaamista erityisesti palvelukokonaisuuden koordinointi- ja konsultaatiotehtävissä. Tämän vaikutuksesta erikoissairaanhoidon palvelutarve vähenisi erityisesti sairaalahoidon vuodepaikkojen osalta. 2400 Toimintayksiköt 1 Lähihoitaja Perustetaan lähihoitajan toimi kotihoidon yöpartiotoimintaan. Yöpartiotoiminta käynnistyy 5 vakanssin voimin, joista neljä siirretään toimintaan sisäisin järjestelyin.
19 240 Sosiaalityön palvelut 2766 Kehitysvammahuolto V. 2016 Perniön toimintakeskukseen 1 avustaja: Perniön kehitysvammaisten toimintakeskuksessa on 2 ohjaajaa, joilla on yhteensä 28 asiakasta, joista päivittäin toimintakeskuksessa käy keskimäärin 18 asiakasta. Toimintakeskuksen työt jaottuvat kokoonpano-, purku- ja kädentaidon työtehtävien lisäksi Perniön vanhalla kunnantalolla tapahtuviin kiinteistöhuollon- ja puhtaanapitotehtäviin. Kunnantalolla sijaitsee myös Toimintakeskuksen myymälä. Tuen tarve on kasvanut monilla asiakkailla, joiden toimintakyky on laskenut diagnoosiin liittyvien rajoitteiden, sairauden tai ikääntymisen vuoksi. Osa asiakkaista tarvitsee jatkuvaa ohjausta haastavan käytöksen vuoksi. Työtehtävien mahdollistamiseksi tarvitaan kahden ohjaajan lisäksi yksi henkilö avustamaan asiakkaita. V. 2017 1 yhteinen laitoshuoltaja: Kehitysvammahuollon yksiköissä pitää olla omavalvontasuunnitelman ja muiden hygieniamääräyksien mukainen hygieniataso. Yksiköiden henkilökunta huolehtii asiakastyön lisäksi siivoamisesta. Vaaditun hygieniatason ylläpitämiseksi nykyisen henkilökunnan työpanos ei ole riittävä, sillä henkilökunta on entistä sidotumpi asiakkaiden hoito- ja ohjaustyöhön. Kehitysvammahuollon asiakaskunta on ikääntynyt ja uudet asiakkaat koostuvat pääasiassa vaikeasti liikuntavammaisista ja autismin kirjoon kuuluvista henkilöistä. Puhtaanapidon ammattilainen auttaisi kehitysvammahuollon yksiköissä hygieniatason ylläpitämisessä ja huolehtisi että yksiköissä on riittävä määrä tarvittavia siivoustarvikkeita. Hän myös vastaisi hygieniaohjeistuksista ja henkilökunnan hygieniaopastuksesta. Kehitysvammahuollossa on yhteensä 8 ryhmäkotia, 3 työ- ja toimintakeskusta, 1 päivätoimintakeskus sekä 1 tilapäishoidon yksikkö, joiden kesken laitoshuoltaja jaetaan. V. 2019 Salon työ- ja toimintakeskukseen 1 ohjaaja: Työ- ja päivätoiminnassa on noin 150 asiakasta, joista suurin osa, lähes sata henkilöä, käy Salon työ- ja toimintakeskuksessa. Työ- ja päivätoimintaan tuovat haastetta asiakasmäärien kasvaminen, asiakkaiden vanheneminen ja entistä enemmän tukea tarvitsevat asiakkaat. Salon työ- ja päivätoimintaan tarvitaan lisää henkilökuntaa asiakasmäärän kasvun vuoksi ja myös siksi, että osa uusista asiakkaista on entistä vaativampia moni- ja vaikeavammaisia ja siksi heidät pitää sijoittaa pienempiin ryhmiin kuin aikaisemmin. 2767 Kehitysvammaisten asumispalvelut V. 2017 ryhmäkotiasumiseen 2 hoitajaa: Ryhmäkodeissa asukkaat vanhenevat ja tarvitsevat entistä enemmän hoitajan apua ja tukea päivittäisissä toimissaan. Tällä hetkellä neljässä ryhmäkodissa aamutoimet hoituvat kokonaan tai osittain työ- ja päiväkeskusten ohjaajien toimesta, jotta ryhmäkotien henkilökunta riittää muihin työvuoroihin. Myös työ- ja toimintakeskuksista alkaa olla vaikea irrottaa henkilökuntaa ryhmäkotien aamutöihin. Osa asukkaista ei ikääntymisestä johtuen pysty enää osallistuman toimintakeskusten työ- ja/tai päivätoimintaan ja heidän hoitonsa sekä viriketoimintansa tulee pystyä turvaamaan päivisin ryhmäkodeissa. Ryhmäkotien henkilöstömitoitukset ovat niin pienet, että ilman lisäresurssia tämä ei onnistu. V. 2018 tukiasumiseen 1 hoitaja: Tukiasumisessa on tällä hetkellä 2 ohjaajan vakanssia. Asiakasmäärä vuonna 2015 on noin 50, joista osa on perheitä. Tukiasumisen avulla pyritään tukemaan asiakkaiden itsenäistä asumista ja ehkäisemään ympärivuorokautisen avun tarvetta. Tarvetta tukiasumisen lisäämiseen on, sillä asiakassuhteet ovat pitkiä ja vanhojen asiakkaiden lisäksi on uusia asiakkaita jatkuvasti tulossa. Asiakkaiden moniongelmaisuus näkyy myös tukiasumisessa siten, että asiakkaiden asioita selvitellään usealla taholla. Tukiasumisen laajentuminen vaatii lisäresursseja.
20 301 Lasten ja nuorten palvelut 4726 Työpajatoiminta 1 työvalmentaja, mediapaja Nuorten työpajatoiminnan mediapajan ohjausresurssin kustannukset ovat kohdistuneet noin kymmen vuoden ajan erilaisiin projektirahoituksiin. Viimeisimpien vuosien osalta työvalmentajan palkkakulut on katettu OKM:n alaisella avustuksella nuorten työpajatoimintaan. Rahoitusta tullaan hakemaan jatkossakin ja sitä voidaan myöntää sekä vakituisiin, että määräaikaisiin työsuhteisiin. Nuorten mediapajan kalusto on ajanmukaisessa kunnossa ja se mahdollistaa monenlaisien työtehtävien harjoittelun pajalla. 1 työvalmentaja, kahvilapaja Nuorten työpajatoiminnan kahvilapaja on toiminut vuodesta 2011 lähtien. Työvalmentajan palkkakustannukset on katettu OKM:n alaisella valtion avustuksella nuorten työpajatoimintaan. Rahoitusta tullaan hakemaan jatkossakin ja sitä voidaan myöntää sekä vakituisiin, että määräaikaisiin työsuhteisiin. Kahvilapajalla nuoret pääsevät harjoittelemaan mm. leipomista, ruoanlaittoa ja asiakaspalvelua. 4727 Nuorisotoimen projektit 3 etsivää nuorisotyöntekijää Salossa nuorisolain mukaista etsivää nuorisotyötä on toteutettu vuodesta 2010 lähtien. Työntekijöiden työsuhteet ovat olleet määräaikaisia ja palkkakulut on rahoitettu valtionavustuksella. Etsivä nuorisotyö on vakiinnuttanut paikkansa valtakunnallisesti nuorten ohjauksen työmuotona. Salon nuorisopalveluille on kolmena edellisenä vuotena myönnetty OKM:n alaista rahoitusta kolmen etsivän nuorisotyöntekijän palkkakuluihin. Rahoitusta tullaan hakemaan jatkossakin ja sitä voidaan myöntää sekä vakituisiin, että määräaikaisiin työsuhteisiin. 1.7.2014-30.6.2015 välisenä aikana etsivän nuorisotyön asiakkaana on ollut 196 nuorta. Kaupunkikehityspalvelut 180 Kehittämispalvelut 1841 Työllisyyspalvelut 1 Työnsuunnittelija Kaupungin työllisyyspalveluissa on tarve lisätä henkilömäärää työnsuunnittelijalla. Työn vaikuttavuus työllisyyspalveluissa ei ole toivotulla tasolla, tällä hetkellä ja lisäksi valtionhallinnon puolelta suuntaus näyttää olevan se, että pitkäaikaistyöttömien hoidossa kuntien velvoitteet kasvavat. Työnsuunnittelija kehittää erityisesti kaupungin omaa palkkatukityöllistämistä ja sen vaikuttavauutta, koulutuksellisia elementtejä sekä muita palkkatukityöhön liittyviä elementtejä. Määräaikaiset toimet ja työsuhteet 2016 2019 Konsernipalvelut 1314 Lähidemokratia 1 Kyläasiamies Kaupunginhallitus hyväksyi 4.5.2015 154 Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo - hankkeen hakemisen. Hankkeen tarkoituksena on aktivoida ja vahvistaa Salon paikallistoimijat sekä saada käyntiin kylien elinoloja parantavia hankkeita. Hankkeen kesto on 2,5 vuotta ja se alkaa vuoden 2016 alussa. Hankkeen vastuuhenkilöksi palkataan kyläasiamies määräaikaiseen työsuhteeseen.
21 1511 Talouspalvelut hallinto 1911 Maaseutupalvelut Hyvinvointipalvelut 1 Talousasiantuntija Salon kaupunki käynnistää vuonna 2016 uusien taloudenohjaus- ja HR-järjestelmien käyttöön oton. Tavoitteena on ottaa uudet järjestelmät käyttöön vuoden 2017 alusta. Alustavien tarjousten mukaan käytönotto edellyttää Salon kaupungilta projektipäällikön nimeämistä ja kymmenien henkilötyöpäivien budjetoimista projekteille. Projektin aikana on tarkoitus erityisesti panostaa raportoinnin kehittämiseen. Tavoitteena on laajasti käytettävissä oleva, kaikki kaupungin toimialat kattava mobiiliratkaisuihin perustuva sähköinen raportointi. Määräaikaisella vakanssilla korvataan talouspalveluista vapautunut talousasiantuntijan vakituinen vakanssi. Tätä vakituista vakanssia ei toistaiseksi lakkauteta. 1 Toimistosihteeri n.4kk: ajalle Maaseutupalveluiden työmäärä ruuhkautuu kevät- ja kesäajalle, kun kaikki päätukihaun asiakirjat saadaan käsiteltäväksi. Työ on vaatii tarkkaa asiakirjahallintoa ja säädösten yksityiskohtien tuntemusta. Tehtävät on hoidettava tarkoin määrätyssä, tiukassa aikataulussa. Määräaikaisesti palkattava toimistosihteeri auttaa ruuhkan purkamisessa ja mahdollistaa aikataulussa pysymisen. Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2022 Keskitetyt palvelut 1 määräaikainen perhetyönohjaaja Perhetyön koordinointiin ja käytännön perhetyöhön. Osa valtuuston tekemää päätöstä perhetyön vahvistamiseksi 2015 2016. 2040 Itäinen avoterveydenhuolto ja 2050 Läntinen avoterveydenhuolto 2 määräaikaista perhetyöntekijää neuvolan perhetyöhön Neuvolan varhaisen perhetyön kaksi perhetyöntekijää on palkattu perintövaroin ja Kaupunginvaltuuston päätöksen 11.12.2014 128 mukaisesti työsopimukset on tehty vuoden 2016 loppuun. Neuvolan perhetyölle on Salossa ilmeinen tarve ja työllä pyritään varhaisella puuttumisella ja perheen tukemisella vahvistamaan perheiden omia voimavaroja ja ennaltaehkäistä lisäavun ja lastensuojelun tarvetta. 4 määräaikaista perhetyöntekijää (kodinhoitaja / lähihoitaja) lapsiperheiden kotihoitoon Vuoden 2015 alusta kunnalla on velvollisuus tarjota lapsiperheille kotihoitoa lain määrittelemissä tilanteissa. Kaupunginvaltuuston päätöksen 11.12.2014 128 mukaisesti on kolme perhetyöntekijää palkattu vuoden 2016 loppuun perintövaroin. Päätöksessä on myönnetty lupa myös neljännen työntekijän palkkaamiseen. Tämä tapahtunee vuoden 2015 loppupuolella tai ensi vuoden alusta, koska asiakastarve on lisääntynyt. 2 määräaikaista sairaanhoitajaa Sijaisten saatavuus on haasteellista ja jatkuva uusien henkilöiden perehdyttäminen vie henkilöstön voimavaroja. Lääkärin vastaanoton toiminnan luonne on lakisääteisten uudistusten myötä muuttunut. Hoidon tarpeen arviointi on toiminnan ydin, joka mahdollistaa asiakkaan tarpeen mukaisen hoitamisen ja jonka toteutumista myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valvoo. Hoitajien äkillisten poissaolojen aikaisen toiminnan varmistamiseksi esitetään määräaikaista sairaanhoitajavarahenkilöä korvaamaan sijaishenkilöresurssia, jonka tarve isoissa yksiköissä on suuri. Vastaava summa säästyy sijaismäärärahoista. 2 määräaikaista terveydenhoitajaa Terveydenhoitajan määräaikaista sijaista tarvitaan paikkaamaan terveydenhoitajien poissaoloja, jotta pystytään turvaamaan lakisääteisten tehtävien hoito vakinaisten terveydenhoitajien poissaolojen aikana. Alueen aikuisväestön työttömyystilanne huomioiden, toimintaa