FCG Finnish Consulting Group Oy SATAMAESISELVITYS 0620-D3757 30.12.2009
SATAMAESISELVITYS SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 LÄHTÖTIEDOT... 2 2.1 Maastokäynti... 2 2.2 Lähtöaineisto... 2 2.3 Asukaskysely... 2 2.4 Vedenkorkeudet... 2 2.5 Vesiväylät... 2 2.6 Merkitsevä aallonkorkeus... 2 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Yleistä... 3 3.2 Vesiväylät... 3 3.3 Venepaikat... 3 3.4 Soutuveneiden rantapaikat... 4 4 RANTA-ALUEET JA ESITYS NIIHIN KOHDISTUVISTA JATKOTOIMENPITEISTÄ... 4 4.1 Lavikanlahti... 4 4.1.1 Sijainti ja kaavatilanne... 4 4.1.2 Maanomistus... 4 4.1.3 Maastokäynnillä tehdyt havainnot... 5 4.1.4 Asukaskyselyn tulokset... 6 4.1.5 Jatkotoimenpiteet... 6 4.1.6 Alustava arvio kustannuksista... 6 4.2 Partakoski... 6 4.2.1 Sijainti ja kaavatilanne... 6 4.2.2 Maanomistus... 7 4.2.3 Maastokäynnillä tehdyt havainnot... 7 4.2.4 Asukaskyselyn tulokset...10 4.2.5 Jatkotoimenpiteet...10 4.2.6 Alustava arvio kustannuksista...11 4.3 Kärnäkosken Hiekkaniemi...11 4.3.1 Sijainti ja kaavatilanne...11 4.3.2 Maanomistus...11 4.3.3 Maastokäynnillä tehdyt havainnot...12 4.3.4 Asukaskyselyn tulokset...14 4.3.5 Jatkotoimenpiteet...14 4.3.6 Alustava arvio kustannuksista...15 4.4 Pettilän kunnanranta...15 4.4.1 Sijainti ja kaavatilanne...15 4.4.2 Maanomistus...17 4.4.3 Maastokäynnillä tehdyt havainnot...17 4.4.4 Asukaskyselyn tulokset...19 4.4.5 Jatkotoimenpiteet...19 4.4.6 Alustava arvio kustannuksista...20 4.5 Kuivasen maalaituri...20 4.5.1 Sijainti ja kaavatilanne...20 4.5.2 Maanomistus...21 4.5.3 Maastokäynnillä tehdyt havainnot...21 4.5.4 Asukaskyselyn tulokset...23 4.5.5 Jatkotoimenpiteet...23 4.5.6 Alustava arvio kustannuksista...24
4.6 Rahikkala...24 4.6.1 Sijainti ja kaavatilanne...24 4.6.2 Maanomistus...25 4.6.3 Maastokäynnillä tehdyt havainnot...26 4.6.4 Jatkotoimenpiteet...27 5 VESIVÄYLÄHANKKEET...28 6 YHTEENVETO...29 6.1 Yleistä...29 6.2 Uusien venepaikkojen sijoitus...29 7 JATKOTOIMENPITEET...30 7.1 Pohjatutkimukset ja kartoitukset...30 7.2 Hankkeen luvanvaraisuus...30 7.3 Jatkosuunnittelu...30 Liitteet - Liite 1 Kysely Savitaipaleen kunnan venesatama-alueista, yhteenveto - Liite 2 Lavikanlahti, esitys venepaikkojen kehittämisestä 1:1000 - Liite 3 Partakoski, esitys venepaikkojen kehittämisestä 1:1000 - Liite 4 Kärnänkosken Hiekkaniemi, esitys venepaikkojen kehittämisestä 1:1000 - Liite 5 Pettilän kunnanranta, esitys venepaikkojen kehittämisestä 1:1000 - Liite 6 Kuivasen maalaituri, esitys venepaikkojen kehittämisestä 1:1000 - Liite 7 Rahikkala, esitys venepaikkojen kehittämisestä 1:1000
FCG Finnish Consulting Group Oy 1 (30) SATAMAESISELVITYS 1 JOHDANTO Savitaipaleen kunnan toimeksiannosta FCG Finnish Consultin Group Oy on laatinyt satamaesiselvityksen. Tilaajaa työssä ovat edustaneet Savitaipaleen kunnasta kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi, osastopäällikkö Vesa Roiko-Jokela ja elinkeino-maaseutuasiamies Eeva Heikka. Konsultin puolelta selvityksen laadinnasta ovat vastanneet toimialapäällikkö dipl.ins. Seppo Virmalainen, suunnittelupäällikkö ins. (AMK) Markku Vähäkäkelä ja suunnittelija Hanna Alanen. Selvityksen laadintaan ovat myös osallistuneet Ossi Illukka Lavikanlahden osakaskunnasta, Tuomo Mäkelä Partakosken kyläyhdistys ry:stä sekä Reino Tikka Veskansa ry:stä. Selvityksessä on tarkasteltu Suur-Saimaan ja Pienen Saimaan rannoilla sijaitsevia venesatama- ja venevalkama-alueita, joista voitaisiin osoittaa lisää venepaikkoja. Tarkastelun kohteena ovat olleet seuraavat 6 ranta-aluetta, joiden sijainti on esitetty kuvassa 1. - 1. Lavikanlahti - 2. Partakoski - 3. Kärnänkosken Hiekkaniemi - 4. Pettilän kunnanranta - 5. Kuivasen maalaituri - 6. Rahikkala 6 4 5 2 3 1 Kuva 1. Satamaesiselvityksen kohteena olevat ranta-alueet.
FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (30) 2 LÄHTÖTIEDOT 2.1 Maastokäynti 2.2 Lähtöaineisto 2.3 Asukaskysely 2.4 Vedenkorkeudet 2.5 Vesiväylät 2.6 Merkitsevä aallonkorkeus Maastokäynnit ranta-alueilla tehtiin 1.9.2009. Maastokäynnillä tehdyt havainnot ja huomiot on kirjattu muistioon pvm. 8.9.2009. Lisäksi havainnot dokumentoitiin kohteista otetuin valokuvin. Esiselvitys käsittää kuuden erillisen ranta-alueen venepaikkojen nykytilanteen selvittämisen. Selvityksessä on käytetty lähtöaineistona kunnalta saatua pohja- ja kaavakartta-aineistoa. Nykyisistä laitureista ym. rantarakenteista ei ole ollut käytettävissä suunnitelmia. Esiselvitystä varten on tehty asukaskysely, jonka tuloksia on käytetty selvityksen laatimisessa. Kysely toimitettiin yhteensä 250 talouteen, joista vastauksia tuli 46 kpl. Kyselyn vastausprosentti oli 18 %. Asukaskyselyn tulokset on esitetty tämän selvityksen liitteenä 1. Saimaan merkittävät vedenkorkeudet ovat vuosina 1991-2005 Lauritsalan asteikolla tehtyjen havaintojen mukaan seuraavat: HW (ylivesi) = +76.50 (+76.46) MHW (keskiylivesi) = +76.19 (+76.15) MW (keskivesi) = N 43 +75.85 (NN +75.81) MNW (keskialivesi) = +75.47 (+75.43) NW (alivesi) = +75.04 (+75.00) Saimaan vedenkorkeuden alavertailutaso (purjehduskauden NW nav ) on N 43 +75.14 (NN +75.10) Pienen-Saimaan puolella sijaitsevasta Lavikanlahdesta (tarkastelukohde 1) on matkaa noin 15 km Merenkulkulaitoksen ylläpitämälle Rutolan väylälle, jonka kulkusyvyys on 1.8 m. Suur-Saimaan osalta Kuivasen pohjoispuolella sijaitsee Vehkaselkä-Partakoski väylä, jonka kulkusyvyys on 2.4 m. Väylä johtaa Kuivasen eteläpuolen kautta Partakosken venesatamaan. Ko. väylä sijaitsee noin 700 metrin päässä Kärnänkosken Hiekkaniemen (tarkastelukohde 3) ranta-alueesta pohjoiseen, noin 3 km Pettilän kunnanrannasta (tarkastelualue 4) luoteeseen ja noin 350 m Kuivasen maalaiturista (tarkastelukohde 5) etelään. Rahikkalan (tarkastelukohde 6) ranta-alueen läheisyydessä ei sijaitse väylää. Lavikanlahden, Partakosken, Kärnänkosken Hiekkaniemen, Pettilän kunnanrannan, Kuivasen maalaiturin ja Rahikkalan edustalla esiintyvien merkitsevien aallonkorkeuksien arvioimiseksi on suoritettu alustavia aallonkorkeuslaskelmia. Merkitsevä aallonkorkeus em. ranta-alueiden edustalla tuulennopeudella v = 15 m/s, v = 20 m/s ja v = 25 m/s on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Merkitsevä aallonkorkeus tarkasteltujen ranta-alueiden edustalla. Merkitsevä aallonkorkeus (Hs) Tuulennopeus Lavikanlahti Partakoski Kärnänkoski, Hiekkaniemi Pettilä Kuivasen maalaituri v (m/s) Hs (m) Hs (m) Hs (m) Hs (m) Hs (m) 15 20 25 0.3 0.4 0.5 0.3 0.4 0.5 0.3 0.4 0.5 0.7 0.9 1.1 0.4 0.6 0.7
FCG Finnish Consulting Group Oy 3 (30) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Yleistä 3.2 Vesiväylät 3.3 Venepaikat Venesatamissa yleisesti hyväksytty merkitsevä aallonkorkeus on 30 cm. Tarkastelukohteiden osalta tuulennopeutta 15 m/s voidaan pitää nykyisellään varsin tavanomaisena kovan tuulen tilanteena, eikä se näin ollen kuvaa mahdollista myrskytilannetta. Alustavien aallonkorkeuslaskelmien perusteella voidaan todeta, että kaikki tarkastelun kohteina olevat ranta-alueet edellyttävät aaltosuojausta siltä osin, kun niistä on tarkoitus esittää uusia venepaikkoja. Tehtävän tavoitteena on ollut tarkastella Savitaipaleen kunnan Suur-Saimaan ja Pienen-Saimaan ranta-alueilla sijaitsevia venesatama- ja venevalkama-alueita, joista voitaisiin osoittaa lisää venepaikkoja. Lähtökohtana on ollut potentiaalisten venepaikkojen nykytilanteen selvittäminen ja niiden käytön tehostamismahdollisuuksien arviointi. Esiselvitys antaa materiaalia kunnan alueelta osoitettavien uusien venepaikkojen eri toteuttamisvaihtoehtojen pohjalta käytävälle keskustelulle. Tarkastelun kohteena on ollut yhteensä 6 ranta-aluetta, joiden sijainti on esitetty kuvassa 1. Tarkasteluille ranta-alueille alustavasti esitettyjen venepaikkojen vertailukustannukset on tarkoitettu ainoastaan eri kohteiden keskinäiseen vertailuun. Alustavat vertailukustannukset käsittävät laituri- ja rantarakenteiden arvioidun osuuden lukuun ottamatta niihin liittyviä maa- ja pohjarakennustöitä. Em. töiden huomioon ottaminen edellyttää maastotutkimuksia kohteen alueelta. Pien-Saimaan puolella Riutanselän kohdalla sijaitsevan Rutolan väylän kulkusyvyys 1.8 m rajoittaa Lavikanlahteen liikennöivien veneiden kokoa. Lisäksi Rutolan väylän ja Lavikanlahden välillä sijaitsevan Mielakansaaren kohdalla sijaitsee Syväsalmen ylittävä sähkölinja, jonka alikulkukorkeus on merikartan mukaan 9 metriä. Merenkulkuhallituksen veneväylien suunnitteluohjeissa v. 1995 on esitetty kansainvälisen väylä- ja satama-alan järjestön PIANC:in veneiden kokoluokitus. Luokituksen mukaan 12-15 metrin pituisten moottoriveneiden (luokka IVM) syväys on 1.4 m ja leveys 4.7 m. Venekoon suurentuessa seuraavaan kokoluokkaan 15-18 m (luokka VM) moottoriveneen syväys kasvaa 1.6 metriin ja leveys 5.0 metriin. Alle 8 metrin pituisten moottoriveneiden (luokka IM) osalta syväys on 1.0 m ja leveys 3.3 m. Purjeveneiden osalta alle 8 metrin veneiden (luokka IS) syväys on 1.5 m ja leveys 2.8 m. Veneiden pituuden kasvaessa 10-12 metriin (luokka IIIS) syväys vastaisi väylän kulkusyvyyttä 1.8 ja veneen leveys olisi 3.4 m. Lähtökohtana on, että veneiden kotisatamiksi osoitettujen ranta-alueiden laiturit ovat rakenteeltaan jatkuvalla puukannella ja erillisillä teräsbetoniponttoneilla varustettuja ponttonilaitureita. Veneiden kiinnitys laituriin tapahtuisi kelluvien metalliaisojen avulla. Lähtökohtana on, että venepaikan keskimääräinen koko on noin 3.0 metriä (venekoko noin 2.5 m). Mikäli venepaikan koko on suurempi, on vastaavasti laiturista osoitettavien venepaikkojen määrä pienempi. Kotisatamien aaltosuojaus esitetään toteutettavaksi pääosin kelluvien aallonvaimenninponttonien avulla, jotka ovat rakenteeltaan jatkuvia massiivisia teräsbetoniponttoneita. Niiltä osin, kun venepaikkojen suojaaminen aallonvaimenninponttonilla ei tule kyseeseen, on toimiva ratkaisu kiinteä pengeraallonmurtaja. Kaupunkiliiton julkaisun C 38 Venesatamasuunnittelu mukaisesti venesataman autopaikkojen kokonaistarve vaihtelee keskimäärin 0.3-0.7 autopaikkaa/vene-paikka. Asuinalueiden läheisyys venesatamaan nähden luonnollisesti pienentää autopaikkojen tarvetta.
FCG Finnish Consulting Group Oy 4 (30) 3.4 Soutuveneiden rantapaikat Soutuveneet on tarkoituksen mukaista sijoittaa rantaluiskan yhteyteen toteutettavaan telarantaan, jonka kaltevuus on noin 1:6. Telarannassa veneet vedetään osittain maahan upotettujen pyöreiden pylväspuiden varaan, jolloin ranta-alueesta saadaan siisti ja toimiva kokonaisuus. 4 RANTA-ALUEET JA ESITYS NIIHIN KOHDISTUVISTA JATKOTOIMENPITEISTÄ 4.1 Lavikanlahti 4.1.1 Sijainti ja kaavatilanne Lavikanlahden venelaiturialue sijaitsee Savitaipaleen keskustan itäpuolella, Pien-Saimaan vesistön rannalla. Läntisen Pien-Saimaan rantaosayleiskaavassa, joka on vahvistettu 20.2.2002, on Lavikanlahdelle osoitettu venevalkamaalue. Alue sijaitsee noin 3 kilometrin päässä kunnan keskustasta. Alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Venevalkama on osoitettu rantayleiskaavassa kylänrantana, jonka kaavamerkintä on LV-2. Kaavamääräysten mukaan alueelle voidaan sijoittaa veneiden säilytystä ja jääteitä varten tarvittavat rakenteet ja laitteet. Kaava-alue on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Ote Pien-Saimaan rantaosayleiskaavasta Lavikanlahden alueelta. 4.1.2 Maanomistus Lavikanlahdessa sijaitsevien tilojen 7:93 ja 7:159 osalta maan omistaa Savitaipaleen kunta. Tilan 7:427 omistaa yksityinen maanomistaja. Tila 7:427 jatkuu myös pienenä suikaleena itäosassa, sekä tilan 7:159 pohjoispuolella. Mahdollinen maanhankinta voisi olla paikallaan tilan 7:427 rantapalasen osalta, mikäli maanomistajalla on kiinnostusta myymiseen. Kaavassa esitetyn LValueen hallinta ja kunnossapitovastuu on yleisesti kunnalla tai jollakin muulla yhteisöllä, esim. kyläyhdistyksellä. Kuva 3. Lavikanlahden ranta-alueet RN:o 7:93, RN:o 7:427 ja RN:o 7:159.
FCG Finnish Consulting Group Oy 5 (30) 4.1.3 Maastokäynnillä tehdyt havainnot Lavikanlahden venelaiturialue sijaitsee kunnan maalla. Alueella on laaja tausta-alue mm. autojen pysäköintiin. Tausta-alueella sijaitsee myös kunnan jätteiden aluekeräyspiste, joka käsittää jätelavan ja jätekatoksen. Jätekatoksesta on osoitettu omat jäteastiat kuiva-, paperi- ja lasijätteelle, pienmetalleille sekä paristoille. Nykyisestä puurakenteisesta rantalaiturista on osoitettu noin 10 venepaikkaa. Lisäksi laiturin eteläsivulla on 2-3 kylkikiinnityspaikkaa. Osa laitureista on varattu vierasveneiden tilapäiseen käyttöön. Ranta-alueella on myös soutuveneiden rantapaikkoja sekä sorapintainen veneiden laskuluiska. Alueella on kyläyhdistyksen rantasauna ja sen uimalaituri. Lavikanlahden venesataman edustan vesialue on melko matala ja kapea. Näin ollen mahdollinen vesiväylä tai venereitti edellyttäisi ruoppauksia. Ranta-alueelta olisi mahdollista osoittaa teräsbetonirakenteinen veneluiska sekä telaranta soutuveneiden rantapaikkoja varten. Alueen varustelun osalta sähköpisteelle olisi tarvetta. Sähkölinja kulkee noin 300 metrin päässä. Kuva 4. Lavikanlahden ranta-alueelta on osoitettu veneille peräpaalupaikkoja. Kuva 5. Lavikanlahden ranta-alueelta on osoitettu veneiden rantapaikkoja.
FCG Finnish Consulting Group Oy 6 (30) 4.1.4 Asukaskyselyn tulokset 4.1.5 Jatkotoimenpiteet 4.1.6 Alustava arvio kustannuksista 4.2 Partakoski 4.2.1 Sijainti ja kaavatilanne Lyytikkälän osakaskunta vuokraa alueelta venepaikkoja. Vuoden 2009 osalta venepaikat ovat kyläläisille ilmaisia ja ulkopuolisille laituripaikka on 50 /vuosi ja rantapaikka 20 /vuosi. Ulkopuolisille vuokrattavia venepaikkoja on noin 5-6 kpl. Lavikanlahteen ei nykyisellään johda mitään väylää. Lähin merkitty väylä (kulkusyvyys 1.8 m) sijaitsee noin 15 km:n päässä Lavikanlahdesta itään. Vesiliikenteen kannalta Lavikanlahden venesatama toimii pääte-/alkupisteenä. Venesatama-alueiden asukaskyselyn mukaan yhdelläkään vastaajalla ei ollut venepaikkaa Lavikanlahdessa. Vastaajat eivät myöskään ilmoittaneet tarvitsevansa venepaikkaa alueelta. Alueen kehitystarpeena nähtiin veneiden jätetankkien tyhjennyspaikan puuttuminen sekä alueen jätehuolto. Lavikanlahden veneranta sopii rantapaikkoina soutu- ja perämoottoriveneille. Ranta-alueelta voidaan osoittaa telarantapaikat noin 50 soutuveneelle liitteessä 2 esitetyn mukaisesti. Lisäksi alueelta voidaan osoittaa paikka teräsbetonirakenteiselle veneluiskalle. Nykyiset rantalaiturit ja niistä osoitetut venepaikat säilyvät nykyisellään. Vierasveneilijöille suunnattuna palveluna alueen palvelutasoa voidaan nostaa sijoittamalla vieraslaiturin yhteyteen septitankin tyhjennyspiste. Nykyisessä Läntisen Pien-Saimaan rantayleiskaavassa Lavikanlahden rantaalue on osoitettu kylänrannaksi. On kunnan ja viranomaisten harkinnassa, vaatiiko alueen laajempi edelleen kehittäminen kaavamuutoksen yleiseksi venevalkamaksi (LV), jolloin kunta on velvoitettu huolehtimaan alueen kunnossapidosta. Kaavamuutoksesta aiheutuvat kustannukset eivät olisi kohtuuttoman suuret, mikäli kunta pystyy tekemään kaavan muutostyön itse. Nykyisellään alue on rannan suuntaisesti tarpeeksi laaja, joten alueen laajentaminen kaavassa esitetyn aluevarauksen ulkopuolelle ei ole välttämättä tarpeen. Ranta-alueen edustalla on peruskartan mukaan noin 300 metrin päässä 1.5 m vesisyvyyttä kuvaava käyrä. Merikartan perusteella arvioituna ruoppauksia edellytettäisiin myös Otamoin- ja Rakosalmen välillä sekä Kitulansalmessa. Alustavan arvion mukaan vesialueen ruoppauksia edellytettäisiin yhteensä noin 3 km:n matkalla. Ruoppausmassojen määrittäminen edellyttää vesialueen luotausta. Ruoppausten osalta tulee ottaa huomioon, että Lavikanlahti on kansallisesti arvokas linnustonsuojelukohde. Lavikanlahti kuuluu Pien-Saimaan pohjoisosan FINIBA kohteeseen, jonka kriteerilajeina ovat kaulushaikara ja ruskosuohaukka. Alueella pesii myös kalasääski. Soutuveneiden telarantapaikkojen sekä veneluiskan toteuttamisen vertailukustannukseksi ilman maa- ja pohjarakennustöitä on arvioitu noin 160 000 (alv. 0 %). Tällöin yhden telarantapaikan vertailukustannukseksi muodostuisi noin 2 200 /rantapaikka. Lisäksi kustannuksia aiheutuisi mm. ranta-alueen tutkimuksista sekä suunnittelusta. Partakosken alue sijaitsee Savitaipaleen kunnan pohjoisosassa noin 9 kilometrin päässä keskusta-alueelta. Alueella on voimassa 17.9.2001 hyväksytty Saimaan alueen rantaosayleiskaava, jonka mukaan Partakosken alueella on osoitettu yleisen venevalkama-alueen merkintä LV. Alueella ei ole voimassa
FCG Finnish Consulting Group Oy 7 (30) olevaa asemakaavaa. Ote voimassa olevasta Saimaan alueen rantaosayleiskaavasta on esitetty kuvassa 6. 4.2.2 Maanomistus Kuva 6. Ote Saimaan alueen rantaosayleiskaavasta Partakosken alueelta. Rantaosayleiskaavassa esitetty LV-merkintä tarkoittaa yleistä venevalkamaaluetta, jolle saa sijoittaa käytön kannalta tarpeellisia rakennelmia. Partakosken ranta-alueisiin liittyvä maanomistus on kaikki yksityisten tai yritysten. Kunta ei omista maata alueella. Kanisaaren sekä satama-alueen tausta-alueen (tien itäpuolella oleva alue) maanomistaja on sama, eli alueet ovat tilaa Piilopirtti RN:o 4:128 (tunnus 73942000040128). LV-alue sijoittuu pääosin vesialueen puolelle. Partakosken venesataman tausta-alueella sijaitsevat kiinteistöt kuuluvat tilaan Koskela RN:o 4:31 (tunnus 73942000040031), jonka omistaa Partakosken Ranta Oy. 4.2.3 Maastokäynnillä tehdyt havainnot Kuva 7. Partakosken ranta-alue RN:o 4:128. Partakosken venesatama-alue kiinnostaa veneilijöitä, koska alueella on palveluita (mm. kauppa, sauna, septitankin tyhjennyspiste sekä polttoaineen ja-
FCG Finnish Consulting Group Oy 8 (30) kelupiste). Kesäisin alue on todella suosittu veneilijöiden keskuudessa. Partakosken venesatamaan johtaa kulkusyvyydeltään 2.4 m väylä. Kuva 8. Septitankin tyhjennyspiste. Kuva 9. Polttoaineen jakelupiste. Partakosken kohdalla ei ole varsinaista tausta-aluetta, vaan veneilijöiden ym. autojen pysäköintipaikat sijoittuvat tiealueen yhteyteen. Pysäköintitilan puute on yksi tausta-alueen keskeisistä ongelmista.
FCG Finnish Consulting Group Oy 9 (30) Kuva 10. Ilmakuva Partakosken venesataman ja Kanisaaren kohdalta. Veneiden käyttöön osoitettavan alueen laajenemismahdollisuudet rannassa tällä hetkellä heikot ja vaativat jatkossa maanhankintaa. Partakosken venesataman laitureista on nykyisin osoitettu kotivenepaikkoja noin 40 kpl, joista uudella ponttonilaiturilla noin 30 kpl. Vierasvenepaikkoja venesatamasta on osoitettu noin 10 kpl. Nykyisten venepaikkojen osalta rannan suuntainen vanhin puurakenteinen laiturinosa on huonokuntoinen ja tulisi uusia. Kuva 11. Nykyinen huonokuntoinen puurakenteinen rantalaituri. Nykyistä venesatamaa on mahdollista laajentaa uuden ponttonilaiturin itäpuoleiselle vesialueelle esim. kelluvien pistolaitureiden avulla. Venesataman edustalla sijaitsevan Kanisaaren yhteyteen olisi mahdollista esittää venepaikkoja. Kanisaari on yksityisomistuksessa, joten ko. alueen hyödyntäminen venesatamakäytössä edellyttäisi maanhankintaa.
FCG Finnish Consulting Group Oy 10 (30) 4.2.4 Asukaskyselyn tulokset 4.2.5 Jatkotoimenpiteet Partarannan satamamaksu on 17 /yö ja siihen kuuluu sauna (1 h), juomavesi veneeseen, sähkö sekä septitankin tyhjennys. Lisäksi satamassa on pyykinpesu- ja kuivausmahdollisuus. Venesatama-alueiden asukaskyselyn mukaan Partakosken osalta havaittuina epäkohtina sekä alueen kehitystarpeina on vastaajien mukaan koettu seuraavaa: Alueella havaitut epäkohdat - Autopaikoista pulaa ja autojen pysäköinti sekavaa, vaarantaa liikennettä - Vierasvenepaikkojen vähyys - Septitankkien tyhjennys satamaan, jäteasema siivoton - Pikkuveneen säilytyspaikkoja vähän - Veneet pilaavat talvella koskimaisemaa / liikaa veneitä - Solkein suunnalla vedenalainen kivi keskellä väylää. Kivi tulisi merkitä lipulla. Alueen kehitystarpeet - Vieraspaikkoja lisää ja kunnolla merkittynä - Veneen nosto/laskupaikka Saimaan puolelle - Autojen pysäköinti - Jätehuolto + lajittelu/kierrätys - Ohjeistus ja vastuut kuiva- ja märkäjätteille - Pitäisi käsitellä satama-alueena, nopeusrajoitukset - Venepaikkatilanteen kartoitus - Tulisi perustaa käyttäjärahoitteinen venesatama Asukaskyselyssä esitetty kommentti keskellä väylää sijaitsevasta kivestä ei pidä paikkaansa. Järvi-Suomen väyläyksikköön käydyn puhelinkeskustelun Vähäkäkelä-Kotisalo pvm. 21.12.2009 mukaisesti Vehkaselkä-Partakoski väylän väyläalue on tutkittu Partakosken venesataman edustalla. Tutkimusten mukaan väyläalueella ei sijaitse kiviä, jotka olisivat väylän haraussyvyyden 2.8 m yläpuolella. Venesatama-alueelle on alustavasti esitetty nykyisen rantalaiturin kunnostuksen lisäksi noin 170 uutta venepaikkaa. Uudet venepaikat sijoittuisivat kelluville ponttonilaitureille. Nykyisen ponttonilaiturin itäpuolelle on esitetty L-mallinen laituri, joka toimisi samalla aallonvaimenninlaiturina liitteessä 3 esitetyn mukaisesti. Ko. laiturin suojasta on esitetty noin 50 venepaikkaa sekä vierasvene- ja/tai asiointipaikkoja. Kanisaaren yhteyteen esitetyistä ponttonilaitureista on osoitettu yhteensä noin 120 venepaikka. Venepaikat edellyttävät aaltosuojausta, joka on esitetty toteutettavaksi aallonvaimenninponttonin avulla. Kulkuyhteys Kanisaareen tapahtuisi ponttonisiltaa pitkin. Ponttonisillan yhteydestä on myös mahdollista osoittaa venepaikkoja. Venepaikkojen lisääminen vaikuttaa jossakin määrin alueen kulttuurimaisemaan. Toisaalta alueella on nykyisinkin veneitä Partakosken suuosan molemmilla puolilla kuten ilmakuvasta (kuva 10) on havaittavissa. Tausta-alueen kapeus asettaa rajoituksen veneilijöiden autopaikkojen esittämiselle venesataman välittömään läheisyyteen. Eräs mahdollisuus pysäköintitilan saamiseen on maantien suuntainen täyttö vesialueelle. Vesialue ei ole kunnan omistuksessa, joten tästä saattaa aiheutua ongelmia. Lisäksi vesialueen täyttötöistä saattaa olla seurauksia myös läheisen Partakosken arvokkaaseen kulttuurimaisemaan.
FCG Finnish Consulting Group Oy 11 (30) 4.2.6 Alustava arvio kustannuksista 4.3 Kärnäkosken Hiekkaniemi 4.3.1 Sijainti ja kaavatilanne Tausta-alueen kapeuden sekä maantien välittömän läheisyyden vuoksi rantaalueelle ei ole esitetty veneluiskaa. Vilkasliikenteinen maantie saattaisi aiheuttaa jatkuvia vaaratilanteita veneiden nosto- ja laskutapahtumien yhteydessä. Partakosken venesatama-alueen kehittäminen Kanisaaren suuntaan edellyttää alueelle laadittavaa kaavamuutosta, joka mahdollistaa satama-alueen rakenteiden sijoittumisen saaren rantaan. Nykyisin saari on osoitettu M-alueeksi (maa- ja metsätalousalue). Alustava arvio kaavamuutoksesta aiheutuvista kustannuksista on noin 3 000-5 000 euroa, kaavan laatijasta sekä tarvittavien taustaselvitysten laajuudesta riippuen. Kanisaaren tilan osalta tulisi selvittää maanomistajan mahdollinen myyntihalukkuus ennen kaavamuutoksen vireille tuloa. Venesataman uusien ponttonilaitureiden toteuttamisen vertailukustannukseksi ilman maa- ja pohjarakennustöitä on arvioitu noin 1 280 000 (alv. 0 %). Tällöin yhden venepaikan vertailukustannukseksi muodostuisi noin 7 500 /vp. Alustava arvio nykyisen puurakenteisen rantalaiturin uusimisesta on noin 200 000 (alv. 0 %). Lisäksi kustannuksia aiheutuisi mm. maanhankinnasta ja ranta-alueen tutkimuksista sekä suunnittelusta. Kärnäkosken Hiekkaniemi sijaitsee taajama-alueen pohjoispuolella noin 8 kilometrin päässä kunnan keskustasta. Ranta-alue sijaitsee Kärnäkosken linnoituksen raunioalueen itäpuolella noin 300 metrin etäisyydellä maantiestä. Saimaan alueen rantaosayleiskaavassa (hyväksytty 17.9.2001) Hiekkaniemen alueelle on osoitettu yleisen venevalkaman alue LV sekä puutavaran lastausja pudotuspaikka LV-1. Ote voimassa olevasta Saimaan alueen rantaosayleiskaavasta on esitetty kuvassa 12. 4.3.2 Maanomistus Kuva 12. Ote Saimaan alueen rantaosayleiskaavasta sekä kaavamerkinnöistä Hiekkaniemen alueella. Rantaosayleiskaavassa esitetty LV-1 merkintä tarkoittaa puutavaran lastausja pudotuspaikkaa, jonka alueelle saa sijoittaa käytön kannalta tarpeellisia rakennelmia. LV-merkintä tarkoittaa yleistä venevalkama-aluetta, jolle saa sijoittaa käytön kannalta tarpeellisia rakennelmia. Hiekkaniemen ranta-alue kuuluu tilaan Koskela RN:o 1:105 (tunnus 73941100010105). Tilan omistaa UPM Kymmene Oyj.
FCG Finnish Consulting Group Oy 12 (30) 4.3.3 Maastokäynnillä tehdyt havainnot Kuva 13. Kärnänkosken Hiekkaniemen ranta-alue RN:o 1:105. Partakosken venesataman edustalle johtava 2.4 m väylä sijaitsee noin 700 m päässä Hiekkaniemen pohjoispuolella. Ranta-alueella sijaitsee jäänteitä uittoon liittyneistä rakenteista (nippujen pudotuslaituri ym. ks. kuva 14). Rannassa on myös veneiden laskuun tarkoitettu luonnonluiska (kuva 15). Ranta-alueen taustakentältä voidaan osoittaa autojen pysäköintipaikkoja. Kuva 14. Ranta-alueella sijaitsevia uiton rakenteita.
FCG Finnish Consulting Group Oy 13 (30) Kuva 15. Veneiden laskupaikka toimiva luonnontilainen rantaluiska. Kuva 16. Ranta-alueelle johtava tieyhteys. Ranta-alueen itäosassa sijaitsee yksityisten venepaikkoja (UPM myynyt/vuokrannut), eikä ko. alueen osaa voida ottaa tältä osin venesatama-alueen käyttöön.
FCG Finnish Consulting Group Oy 14 (30) 4.3.4 Asukaskyselyn tulokset 4.3.5 Jatkotoimenpiteet Kuva 17. Soutuveneiden rantapaikkoja Kärnänkosken Hiekkaniemen ranta-alueelle. Mahdollisten uusien venepaikkojen osalta näyttäisi siltä, että niiden aaltosuojaus on mahdollista toteuttaa kelluvan aallonvaimenninponttonin avulla. Venesatama-alueiden asukaskyselyn mukaan Kärnänkosken Hiekkaniemen osalta havaittuina epäkohtina sekä alueen kehitystarpeina on vastaajien mukaan koettu seuraavaa: Alueella havaitut epäkohdat - Alueella ei ole laitureita Alueen kehitystarpeet - Uusi venelaituri /jätepiste veneilijöille/sähköt - Lisää laituri- ja rantapaikkoja Ranta-alueen kehittämisen osalta on esitetty alueen maisema ja historiallisten arvojen huomioimista. Alueelle on alustavasti esitetty noin 140 uutta venepaikkaa, jotka on esitetty sijoitettavaksi kelluville ponttonilaitureille. Venepaikat sijoittuvat L-mallisen aallonvaimenninlaiturin suojan puolelle liitteessä 4 esitetyn mukaisesti. Ko. laiturin suojan puolelta on esitetty noin 62 venepaikkaa ja kahdesta erillisestä ponttonilaiturista noin 74 venepaikkaa. Lisäksi aallonvaimenninponttonin itäsivun yhteyteen on osoitettu paikka teräsbetonirakenteiselle veneluiskalle. Mikäli rantaosayleiskaavassa esitettyä LV-1 aluetta halutaan kehittää satamaalueena, tulisi alueelle laatia kaavamuutos. Kaavamuutoksella nykyinen LV-1 (puutavaran lastaus- ja pudotuspaikka) alue muutettaisiin LV-alueeksi, eli yleiseksi venevalkama-alueeksi. Mahdollisen kaavamuutosprosessin yhteydessä on syytä olla yhteydessä UPM-Kymmene Oyj:hin, jotta saadaan selville maanomistajan halukkuus ranta-alueen kehittämiseen tai mahdolliseen maaalueen myyntiin.
FCG Finnish Consulting Group Oy 15 (30) Saimaan rantaosayleiskaavan laatimisen aikaan vuonna 2002 on ollut selkeä tarve puutavaran lastaus- ja pudotuspaikalle, joten ranta-alueen maanomistajalta on selvitettävä nykypäivän tarve ko. alueen käyttötarkoituksen mahdollisesta muuttamisesta veneilyä palvelevaksi alueeksi. 4.3.6 Alustava arvio kustannuksista 4.4 Pettilän kunnanranta 4.4.1 Sijainti ja kaavatilanne Kuva 18. Ilmakuva Kärnänkosken Hiekkaniemen ranta-alueen kohdalta. Venesataman aallonvaimenninponttonin ja ponttonilaitureiden sekä veneluiskan toteuttamisen vertailukustannukseksi ilman maa- ja pohjarakennustöitä on arvioitu noin 780 000 (alv. 0 %). Tällöin yhden venepaikan vertailukustannukseksi muodostuisi noin 5 600 /vp. Pettilän kunnanranta sijaitsee Kuivasensaaressa, Pettilän kyläalueen pohjoisosassa. Savitaipaleen kirkonkylältä matkaa Pettilän kylään on maantietä pitkin noin 21 km. Pettilä on Kuivasensaaren kyläkeskus, johon toiminnot keskittyvät. Kuivasensaaressa on noin 180 vakituista asukasta, mutta kesäisin alueen asukasmäärän nousee jopa 3 000 henkeen. Alueella on voimassa Saimaan alueen rantaosayleiskaava (hyväksytty 17.9.2001), mutta tällä hetkellä Pettilän kyläalueelle ollaan laatimassa Pettilän kyläyleiskaavaa, joka kunnanrannan osalta tulee korvaamaan rantaosayleiskaavan. Pettilän kyläyleiskaava on tällä hetkellä ehdotusvaiheessa ja valmistunee vuoden 2009 aikana. Kyläyleiskaavaehdotuksessa kylänranta on osoitettu merkinnällä LV, venevalkama. Rannan puolella on alue osoitettu venevalkama/uimaranta-alueeksi, merkinnällä LV/VV. Vesialueen LV-merkinnän määräys antaa mahdollisuuden rakentaa käytön kannalta tarpeellisia rakenteita ja aallonmurtajia.
FCG Finnish Consulting Group Oy 16 (30) Kuva 19. Ote Pettilän kyläyleiskaavaehdotuksesta kunnanrannan alueella sekä kaavamerkinnät. Kaavassa on Pettilän kunnanrannan alueelle osoitettu myös pohjavesialue (PV-1). Pohjavesialue on luokiteltu tärkeäksi alueeksi, jolla on kiellettyä kaikki sellainen rakentaminen ja muut toimenpiteet, joista voisi aiheutua vesilain 1. luvun 18 ja ympäristönsuojelulain 1. luvun 7 ja 8 tarkoitettuja seurauksia. PV1 Kuva 20. Ote Saimaan alueen rantaosayleiskaavasta Pettilän kunnanrannan alueella. PV1 alue käsittää sinisen pistekatkoviivan sisäpuolelle jäävän alueen.
FCG Finnish Consulting Group Oy 30.12.2009 4.4.2 17 (30) Satamaesiselvitys 0620-D3757 Maanomistus Tarkastelun kohteina olleista ranta-alueista kunnalla on täysi maanomistus vain Pettilän kylänrannassa. Tila Kujansuu RN:o 1:195 (tunnus 73942700010195) on kokonaisuudessaan Savitaipaleen kunnan omistuksessa. Kuva 21. Pettilän kunnanranta, RN:o 1:195 4.4.3 Maastokäynnillä tehdyt havainnot Partakoskelle johtava Vehkaselkä-Partakoski väylä, jonka kulkusyvyys on 2.4 m, sijaitsee noin 3.5 km:ä ranta-alueen pohjoispuolella. Kivinen ranta-alue on hyvin avoin (ks. kuva 22), joten venepaikat edellyttävät aaltosuojausta. Venepaikkojen aaltosuojaus edellyttää kiinteän pengeraallonmurtajan toteuttamista. Kuva 22. Tuulelle ja aallokolle avoin ranta-alue.
FCG Finnish Consulting Group Oy 18 (30) Pettilän kunnanranta on kovassa käytössä. Alueella on uimaranta sekä noin 10 soutuveneiden rantapaikkaa. Lisäksi tausta-alueella kulkee sähkölinja, josta on liittymä metsästysmajalle. Ranta-alueelle tuleva tie melko jyrkkä. Ranta-alueella on nykyisellään luonnonluiska veneiden nostoa ja laskua varten. Kuva 23. Ranta-alueelle johtava tieyhteys. Kuva 24. Soutuveneiden rantapaikkoja Pettilän kunnanrannan ranta-alueelle. Ranta-alue on kokonaan kunnan omistuksessa, joka mahdollistaa alueen kehittämisen myös venesataman kotivene- ja vierasvenepaikkojen sekä niihin
FCG Finnish Consulting Group Oy 19 (30) 4.4.4 Asukaskyselyn tulokset 4.4.5 Jatkotoimenpiteet liittyvien toimintojen osalta. Uusien venepaikkojen lisäksi alueella on tarve kunnon veneluiskalle. Venesatama-alueiden asukaskyselyn mukaan Pettilän kunnanrannan osalta havaittuina epäkohtina sekä kehitystarpeina on vastaajien mukaan koettu seuraavaa: Alueella havaitut epäkohdat - Veneen nosto/laskupaikka puuttuu - Liian vähän vierasvenepaikkoja / Vierasvenelaituri puuttuu - Pienet pysäköintitilat - Jätepiste puuttuu - Huono ranta, laituri ja tie - Kaupan uudelleen avaamiselle olisi tarvetta Alueen kehitystarpeet - Lisää pysäköintitilaa - Veneen nosto/laskupaikka - Jätepiste - Aallonmurtaja - Venesatama / kauppa - Laiturit, WC, venerantaan terassit, kioskit - Ruoppauksia Alueelle on alustavasti esitetty noin 260 uutta venepaikkaa. Venepaikat sijoittuvat vesialueelle toteutettavan pengeraallonmurtajan suojan puolelle liitteessä 5 esitetyn mukaisesti. Pengeraallonmurtajan suojan puolen rantalaiturista on alustavasti esitetty noin 70 veneiden keulakiinnityspaikkaa ja kolmesta erillisestä ponttonilaiturista noin 190 venepaikkaa. Lisäksi pengeraallonmurtajan itäsivun yhteyteen on osoitettu paikka teräsbetonirakenteiselle veneluiskalle. Mahdollinen satama-alueeksi kehittäminen on huomioitu Pettilän kyläyleiskaavassa. Savitaipaleen kunnan tulisi osoittaa ko. alue satama-alueeksi myös laatimisvaiheessa olevassa maakuntakaavassa. Osoittamisella voisi olla mahdollisesti merkitystä myöhemmässä alueen kehittämisessä, jos esimerkiksi jatketaan viitoitusta Vehkaselkä-Partakoski väylälle. Asiaan voi ottaa kantaa Etelä-Karjalan liitto, joka on parhaillaan laatimassa maakuntakaavaa. Toisaalta myös jo Pettilän kyläyleiskaavassa osoitettu venevalkama-alue antaa tarvittavan kaavallisen valmiuden alueen kehittymiselle, joten kaavamuutokselle tai esimerkiksi ranta-asemakaavan laatimiselle ei ole tarvetta. Pettilän kunnanrannan alueen pohjavesiarvot tulee huomioida jatkosuunnittelussa. Mahdollisen venesatamahankkeen yhteydessä tulee arvioida hankkeen vaikutukset pohjavesialueeseen. Hankkeen eteenpäin viemiseksi on syytä olla yhteydessä alueelliseen ympäristökeskukseen mahdollisimman hyvissä ajoin, jotta voidaan selvittää mahdollisten selvitysten tarve ja laajuus. Tarvittavien selvitysten laajuudesta riippuen tulee niistä aiheutumaan jonkin verran lisäkustannuksia mahdolliseen rakennushankkeeseen. Pettilän kunnanrannan ranta-alueen hyödyntäminen venesatamatoiminnassa edellyttää vaiheittain toteutusta ja pitkää toteutusaikaa.
FCG Finnish Consulting Group Oy 20 (30) 4.4.6 Alustava arvio kustannuksista 4.5 Kuivasen maalaituri 4.5.1 Sijainti ja kaavatilanne Kuva 25. Ilmakuva Pettilän kunnanrannan alueelta. Venesataman aallonmurtajan yhteyteen esitettyjen laiturirakenteiden, ponttonilaitureiden ja veneluiskan toteuttamisen vertailukustannukseksi ilman maa- ja pohjarakennustöitä on arvioitu noin 1 300 000 (alv. 0 %). Tällöin yhden venepaikan vertailukustannukseksi muodostuisi noin 5 000 /vp. Edellä esitetyissä alustavissa vertailukustannuksissa ei ole otettu huomioon pengeraallonmurtajan toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia. Kuivasen maalaituri sijaitsee Kuivasensaaren Tyrynniemessä, Pettilän kylästä lounaaseen. Alueelle on matkaa Savitaipaleen kirkonkylästä tietä pitkin noin 25 kilometriä. Alueella on voimassa Saimaan alueen rantaosayleiskaava (hyväksytty 17.9.2001). Rantaosayleiskaavassa alue on osoitettu LV-alueeksi, eli venevalkama-alueeksi, jonne saa sijoittaa käyttötarkoituksen mukaisia rakenteita, kuten aallonmurtajia ja laitureita. LV-alueen viereiset alueet on osoitettu A- eli vakituisen asumisen rakennuspaikaksi sekä M-alueeksi, eli maa- ja metsätalousalueeksi. Kuva 26. Ote Saimaan alueen osayleiskaavasta Kuivasen maalaiturin alueelta.
FCG Finnish Consulting Group Oy 30.12.2009 4.5.2 21 (30) Satamaesiselvitys 0620-D3757 Maanomistus Kuivasen maalaiturin alue sijoittuu yleiselle vesialueelle. Tilan 2:64 (itä) ja 2:12 (länsi) alueet omistavat yksityiset maanomistajat. Yksityisten tilojen alueella rajoitukset maanhankintaan aiheuttavat mm. rakennusten sijainnit laituriin nähden. 2:12 Kuva 27. Kuivasen maalaiturin ranta-alueet RN:o 2:64 ja RN:o 2:12. 4.5.3 Maastokäynnillä tehdyt havainnot Kuivasen maalaituri on järveen pengertämällä tehty maapenger. Kunta on aikoinaan antanut alueen asukkaiden käyttöön penkereen molemmilta puolilta yhteensä noin 30 rantapaikkaa. Nykyisellään rantapaikkoja isännöi alueen tienhoitokunta, joka on jakanut paikat kiinteistökohtaisesti. Maapenkereen kummaltakin sivulta on osoitettu soutu- ja perämoottoriveneiden rantapaikkoja (kuva 28). Soutuveneet on sijoitettu alueen pienuudesta johtuen liian lähekkäin, jolloin alueen tilankäyttö ei ole järjestelmällistä ja hallittua. Laiturin päästä kulkee talvisin jäätie, joka oikaisee kulkua Savitaipaleen keskustaan Partakosken kautta. Kuva 28. Kuivasen maalaituri.
FCG Finnish Consulting Group Oy 22 (30) Maapenger on suhteellisen kapea (kuva 29), joten aluetta on hankala laajentaa. Lisäksi alueen molemmilla puolilla sijaitsee vakituisessa käytössä olevia kiinteistöjä, joten on ymmärrettävää, että ranta-alueen osalta ei naapurikiinteistöjen omistajilla ole myyntihalukkuutta. Kuva 29. Kuivasen maalaituri. Taustalla paikallistien kääntöpaikka. Maapenkereen pohjoispuolella kulkee kaapeli, josta osoituksena kyltti rannassa. Penkereen itäreunalla sijaitsee pieni ponttonilaituri, joka saattaa mahdollisesti olla uimalaituri (kuva 30). Maalaiturin tausta-aluetta käytetään kesäisin autojen pysäköintiin ja alue on hyvin tukkoinen. Palokunnan säiliöauto käy täyttämässä vesisäiliötään maalaiturin kohdalla. Tausta-alueelle ahtautuneiden autojen vuoksi säiliöauto ei aina mahdu täyttämään säiliötään. Kuva 30. Kuivasen maalaiturin itäsivulla sijaitseva uimalaituri.
FCG Finnish Consulting Group Oy 23 (30) 4.5.4 Asukaskyselyn tulokset 4.5.5 Jatkotoimenpiteet Venesatama-alueiden asukaskyselyn mukaan Kuivasen maalaiturin osalta havaittuina epäkohtina sekä kehitystarpeina on vastaajien mukaan koettu seuraavaa: Alueella havaitut epäkohdat - Veneenlaskupaikka (veneen nosto ei onnistu henkilöautolla) - Pysäköintipaikkoja ei riittävästi - Veneiden koot kasvaneet mutta maalaituriin ei sovi kunnolla - Vedenkorkeusvaihtelu, korkean veden aikaan venepaikat ahtaita - Jätepiste puuttuu - Maalaituri laiton, ei vesioikeuden lupaa? - "matonpesupöytä, uimakopit puuttuvat, laituri liian jyrkkä Alueen kehitystarpeet - Lisää venepaikkoja ja väljyyttä lisää - Lisää pysäköintipaikkoja autoille - Veneen nosto/laskupaikka kuntoon - Rakenteiden korjauksia, rannan ruoppaus ja hiekan lisäys Kuivasen maalaiturin maapengertä voidaan hyödyntää soutu- ja perämoottoriveneiden rantapaikkoina. Nykyisten venepaikkojen järjestelmällisempi osoittaminen edellyttää maapenkereen molemmilta puolille esitettyjä telarantapaikkoja. Rantapaikkojen määrä säilyy nykyisellään eli ranta-alueelta on osoitettu yhteensä noin 30 soutuveneiden rantapaikkaa liitteessä 6 esitetyn mukaisesti. Mahdollinen venevalkama-alueen kehittäminen saattaa Kuivasen maalaiturin alueella olla melko hankalaa, sillä itse laiturialue on hyvin pienialainen. Lähialueen maanomistajat eivät ole olleet alustavien tietojen mukaan halukkaita luovuttamaan lisäaluetta laiturin kehittämistä varten. Alueen läheiset omakotiasukkaat eivät välttämättä ole innokkaita puoltamaan kehittämishanketta. Alueen laiturialueen kehittäminen, mikäli se sisältää alueen laajentamisen, vaatisi kaavamuutoksen, sillä nykyisen LV-alueen osoitus kattaa ainoastaan nykyisen laiturialueen. Kuva 31. Ilmakuva Kuivasen maalaiturin kohdalta.
FCG Finnish Consulting Group Oy 24 (30) 4.5.6 Alustava arvio kustannuksista 4.6 Rahikkala 4.6.1 Sijainti ja kaavatilanne Soutuveneiden rantapaikkojen toteuttamisen vertailukustannukseksi ilman maa- ja pohjarakennustöitä on arvioitu noin 70 000 (alv. 0 %). Tällöin yhden telarantapaikan vertailukustannukseksi muodostuisi noin 2 300 /rantapaikka. Lisäksi kustannuksia aiheutuisi mm. ranta-alueen tutkimuksista sekä suunnittelusta. Rahikkalan ranta-alue sijaitsee Kuivasensaaressa, Pettilän kyläkeskuksesta koillisen suuntaan muutamia kilometrejä. Maantietä pitkin Rahikkalan alueelle on Savitaipaleen keskustasta matkaa noin 25 kilometriä. Rahikkalan alueella on voimassa muilta osin Saimaan alueen yleiskaava, mutta tämä nimenomainen venevalkama-alue sijaitsee Ketvelrannan rantaasemakaava-alueella yksityisen maanomistajan mailla. Ketvelrannan rantaasemakaava on vahvistettu Kymen lääninhallituksessa 22.9.1987. Rantayleiskaavassa voimassa oleva ranta-asemakaava on osoitettu sellaisenaan ja ranta-asemakaavassa venevalkama-alue on osoitettu merkinnällä LV. Kuva 32. Ote Ketvelrannan ranta-asemakaavasta Rahikkalan venevalkaman alueelta. Ranta-asemakaavassa esitetty LV- merkintä tarkoittaa maanomistajan toimesta toteutettavaa venevalkama-aluetta. Alueelle saa sijoittaa veneretkeilyä palvelevan vierasvenelaiturin sekä laituripaikkoja sopimuksellista veneenpitoa varten.
FCG Finnish Consulting Group Oy 25 (30) 4.6.2 Maanomistus Kuva 33. Ote Saimaan alueen rantaosayleiskaavasta, johon ranta-asemakaava on sijoitettu sellaisenaan. Myöhemmin laaditussa Saimaan alueen yleiskaavassa on alueelle osoitettu myös arvokas harjualue ah, Suomelansaaren harjualue, sekä pohjavesialue merkinnällä PV-2 (sininen pistekatkoviiva kuvassa 33). Rahikkala kiinteistön Ketvelranta 1:159 (tunnus 73943000010159) omistaa yksityinen taho. Kunnalla ei ole alueella omaa maata. Kuva 34. Rahikkalan ranta-alue RN:o 1:159.
FCG Finnish Consulting Group Oy 26 (30) 4.6.3 Maastokäynnillä tehdyt havainnot Helsinkiläisen rakennusyhtiön omistama ranta-alue, josta mahdollisesti on myyty tai vuokrattu noin 15-20 rantapaikkaa. Tausta-alue on hiekkaista ja mäntyvaltaista kangasta, jossa olisi jonkin verran tilaa myös autoille. Kuva 35. Veneiden nykyisiä rantapaikkoja Rahikkalan niemen itärannalla. Kuva 36. Veneiden nykyisiä rantapaikkoja Rahikkalan niemen itärannalla
FCG Finnish Consulting Group Oy 27 (30) 4.6.4 Jatkotoimenpiteet Kuva 37. Ilmakuva Rahikkalan ranta-alueelta. Nykyiset venepaikat sijaitsevat kuvan vasemmalla puolella sijaitsevalla ranta-alueella. Kunnalla ei ole maanomistusta ranta-alueella, joten alueen kehittäminen venesataman osalta ei ole ensisijalla. Rahikkalan ranta-alueelle ei ole esitetty uusia venepaikkoja. Alueen sijainti on varsin syrjäinen. Lisäksi noin 4 km:n päähän Pettilän kunnanrantaan keskitettäväksi esitetyt laajamittaiset venesatamatoiminnot eivät puolusta Rahikkalan alueen kehittämistä venepaikkojen sijoittamisen osalta. Mikäli aluetta ryhdytään kehittämään veneilyyn liittyvien toimintojen osalta, on syytä olla yhteydessä ranta-alueen maanomistajaan ja ottaa selville heidän toiveensa alueen toteutusnäkymien suhteen. Todennäköistä on, että mikäli aluetta on tarkoitus kehittää, niin ranta-asemakaavaan tulisi tehdä muutos ja laajentaa venevalkama-aluetta ulottumaan myös vesistön puolelle. Tässä tilanteessa myös venevalkama-alueeseen kohdistuva kaavamääräys tulisi mahdollisesti saattaa ajan tasalle. Alueen luonto- ja maisemalliset arvot antavat luultavimmin melko paljon rajoitteita alueen kehittymiselle. Näistä syistä ennen mahdollista kehittämistä olisi järjestettävä neuvottelu ympäristöviranomaisen kanssa tai vähintäänkin pyytää alustava lausunto alueen arvoista venevalkaman kehittämisen näkökulmasta. Mahdollisen asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointiin tulisi todennäköisesti erityisesti kiinnittää huomiota, mikä taas lisää kaavatyön kustannuksia. Koska työ tulisi teettää yksityisellä suunnittelutoimistolla, tulisi kaavamuutoksen kustannukseksi arviolta vähintään 5 000-7 000 euroa, riippuen lisäselvitysten ja vaikutusten arviointien tarpeesta.
FCG Finnish Consulting Group Oy 28 (30) 5 VESIVÄYLÄHANKKEET Tarkastelun kohteina olevien ranta-alueiden kehittäminen edellyttää kuhunkin venesatamaan johtavaa väylästöä. Uusina väylinä on tässä yhteydessä tarkasteltu lähinnä Lavikanlahteen edellytettävää väylää tai venereittiä nykyiseltä Rutolan 1.8 metrin väylältä sekä Vehkaselkä-Partakoski 2.4 m väylältä Pettilän kunnanrantaan ja Kärnänkosken Hiekkaniemeen esitettyihin tuloväyliä. Puhelinkeskustelussa 31.8.2009 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vesistöpäällikkö Visa Niittyniemen kanssa kävi ilmi, ettei ympäristökeskus nykyisellään harjoita vesiväylien suunnitteluun tai rakentamiseen liittyvää toimintaa. Näin ollen kunnan tulee itse hoitaa tarvittavat suunnitelmat ja lupa-asiat Pien-Saimaalta Lavikanlahteen johtavan uuden vesiväylän tai venereitin perustamiseen liittyvien vaiheiden osalta. Puhelinkeskustelussa 31.8.2009 Merenkulkulaitoksen Järvi-Suomen väyläyksikön väyläpäällikön Tero Sikiön kanssa käytiin läpi Merenkulkulaitoksen roolia uusien väylien perustajana ja toteuttajana. Nykyisellään Merenkulkulaitoksen lähtökohtana on, ettei se juurikaan toteuta uusia vesiväyliä tai venereittejä. Näin ollen uusien väylähankkeiden liikkeelle laittaminen tapahtuu kuntien taholta. Uudet väylät jäävät käytännössä venesatamia hallinnoivien tahojen (kunnat, veneseurat tms.) ylläpitovastuulle. Mikäli kunta katsoo alueellaan tarvittavan uusia vesiväyliä, tulee kunnan tai venesatamaa hallinnoivan tahon hoitaa väylien suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvä prosessi itse. Ensivaiheessa virallista vesiväylää varten edellytetään vesialueen tutkimuksia ja niiden pohjalta laadittua väyläsuunnitelmaa. Väylien perustamiseen liittyvän vesilain mukaisen hakemussuunnitelman osalta valvovana viranomaisena toimiva Kaakkois-Suomen ympäristökeskus sekä Merenkulkulaitoksen Järvi-Suomen väyläyksikkö tulevat antamaan lupahakemusvaiheen aikana lausuntonsa hankeen toteuttamiseen liittyvistä asioista. Väylähankkeeseen liittyviä vaiheita on esitetty kuvan 38 kaaviossa. Kuva 38. Kaavio väylähankeen toteuttamiseen liittyvistä vaiheista./1/. Uusien väylien perustamiskäytäntöön liittyviä asioita on käsitelty myös Merenkulkulaitoksen julkaisussa 9/2007 Merenkulkulaitoksen kulkuväylien perustamiskäytäntö. Merenkulkulaitoksen julkaisu löytyy seuraavasta linkistä http://portal.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/tietopalvelut/julkaisut/julkaisusarjat/2007/merenkulkulaitoksen_kulkuvaylien_perustamiskaytanto.pdf. /1/ Merenkulkulaitoksen julkaisuja 5/2009. Vesiväyläsuunnitelmat: kokonaisuudet ja sisällönhallinta. Helsinki 2009.
FCG Finnish Consulting Group Oy 29 (30) 6 YHTEENVETO 6.1 Yleistä Potentiaalisia uusia venesatamakohteita Suur-Saimaan ranta-alueilla on kaksi; Pettilän kunnanranta (kohde 4) ja Kärnäkosken Hiekkaniemen (kohde 3) ranta-alue. Lisäksi Partakoskelle (kohde 2) on esitetty sijoitettavaksi uusia laitureita nykyisen venesataman yhteyteen. 6.2 Uusien venepaikkojen sijoitus Partakosken ranta-alueen kehittäminen venesatamatoimintoja kokoavana keskuksena edellyttää lisätarkasteluja myös koko alueelle suunnitellun muun maankäytön yhteensovittamiseksi. Ranta-alueen keskeinen sijainti ja nykyinen palvelutaso antavat hyvät puitteet koko alueen toiminnalliselle kehittämiselle myös veneilyn näkökohdista ajateltuna. Pettilän kunnanrannan toteuttaminen venesatamana edellyttää esirakentamista, jolloin aluetta voitaisiin ensivaiheessa käyttää esim. rakennustöistä syntyvien täyttömaiden vastaanottoalueena pengeraallonmurtajan toteuttamisen osalta. Pengeraallonmurtajan valmistuttua alueelta voidaan osoittaa venepaikkoja ponttonilaitureista, veneluiska ym. veneilyyn liittyviä rakenteita. Lisäksi tausta-alueelle olisi mahdollista toteuttaa myös veneiden talvisäilytyspaikkoja. Yhteenveto venesatama- ja laiturikohteista on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Venesatama- ja laiturikohteet. Kohde (nro) Venepaikat Alustava vertailukustannus ( (lkm) alv. 0 %) 2. Partakoski 170 1 280 000 (7 500 /vp) 3. Kärnänkosken Hiekkaniemi 140 780 000 (5 600 /vp) 4. Pettilän kunnanranta * ) 260 1 300 000 (5 000 /vp) Venepaikat yhteensä 570 * ) Pettilän kunnanrantaan esitetyn pengeraallonmurtajan alustavat toteutuskustannukset eivät sisälly vertailukustannuksiin, eikä venepaikkojen vertailuhintaan. Venesatamakohteiden lisäksi tarkastelun kohteina olleilta ranta-alueilta on mahdollista osoittaa soutuveneiden rantapaikkoja kahdesta kohteesta. Yhteenveto venevalkamakohteista on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Venevalkamakohteet. Kohde (nro) Venepaikat, soutuveneet (lkm) Alustava vertailukustannus (, alv. 0 %) 1. Lavikanlahti 50 110 000 (2 200 /vp) 5. Kuivasen maalaituri 30 70 000 (2 300 /vp) Rantapaikat yhteensä 80 Rahikkalan ranta-alueen (tarkastelukohde 6) osalta ei ole katsottu tarpeelliseksi esittää alueelta uusia soutuveneiden rantapaikkoja.
FCG Finnish Consulting Group Oy 30 (30) 7 JATKOTOIMENPITEET 7.1 Pohjatutkimukset ja kartoitukset Tarkastelun kohteina olevien alueiden osalta ei ole käytettävissä pohjatutkimus- tai kartoitustietoja eikä vesialueen luotaustietoja. Näin ollen jatkosuunnittelun kohteiksi valittavien alueiden osalta edellytetään täydennystutkimusten suorittamista. 7.2 Hankkeen luvanvaraisuus 7.3 Jatkosuunnittelu Hankkeen eteenpäin viemiseksi tulee selvittää ranta- ja vesialueille esitettävien kiinteiden laiturirakenteiden toteuttamisen luvanvaraisuus Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselta. Edellä kohdissa 4.1 4.6 esitettyjen rakennustoimenpiteiden vaatiessa vesilain mukaisen luvan, tulee ranta- ja laiturirakenteista laatia vesilain mukainen hakemussuunnitelma Itä-Suomen ympäristölupavirastolle. Hankkeeseen liittyvän vesilain mukaisen lupapäätöksen myöntämisen jälkeen voidaan käynnistää laiturin ja rantarakenteiden toteutusvaiheen rakenne- ja varustelusuunnittelu, jonka perusteella toteutetaan laiturin rakenteet ja suoritetaan tarvittavat varustehankinnat. Ranta-alueille esitettyjen venepaikkojen ja niihin liittyvien laiturirakenteiden osalta tulee tarkasteltavaksi myös vesiväyliin liittyvät asiat, joita on käsitelty aiemmin kohdassa 5. Uusien venepaikkojen sijoittaminen Savitaipaleen kunnan ranta-alueille edellyttää jatkosuunnittelua ja täydennystutkimuksia. Potentiaalisten venesatama-alueiden osalta tausta-alueet, satama-altaat ja satamaan johtavan tuloväylän vesialueet ja mahdollisen ruoppaustarpeen selvittäminen edellyttävät tutkimuksia. Hankkeen eteenpäin viemiseksi on tarpeen laatia yleissuunnitelma kehittämiskelpoisimmista venesatamakohteista, jolloin pystytään arvioimaan tarkemmin kohteen alustavia kustannuksia maarakennustöiden sekä sataman varustetason edellyttämässä laajuudessa. Yleissuunnitelman laadinta edellyttää maaston kartoitusta, vesialueen luotausta ja pohjatutkimuksia. Yleissuunnitelma toimii samalla myös vesilain mukaisen hakemussuunnitelman teknisenä osana. FCG Finnish Consulting Group Oy Seppo Virmalainen toimialajohtaja, dipl.ins. Markku Vähäkäkelä suunnittelupäällikkö, ins. (AMK)