OSALLISTUJAT Kimpanpää Hilppa puheenjohtaja Päätöksentekijät Ristiniemi Sami varapuheenjohtaja

-1, KULA 17.2.2015 17:00 OSALLISTUJAT Kimpanpää Hilppa puheenjohtaja Päätöksentekijät Ristiniemi Sami varapuheenjohtaja Alastalo Iiro jäsen Haarala Annina Halme Raili Kuusela Marko Repo Risto Stenholm Markku Suuronen Pirkko Talikka Kyllikki Tilli Juha Virtanen Milja Muut osallistujat Olsson Birgitta kaupunginhallituksen edustaja Sevänen Niilo vt. kulttuurijohtaja Lindholm Terhi kehitysjohtaja Rasi Leena controller Kupiainen Katariina kirjastotoimenjohtaja Niku Kirsi museotoimenjohtaja Koskimies Sanna hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri Nurminen Ilona nuorisovaltuutettu Rantanen Roosa-Josefina varanuorisovaltuutettu Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Hilppa Kimpanpää Sanna Koskimies LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät 1 PÖYTÄKIRJAN Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) 20.2.2015 TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) 23.2.2015, klo 9.00 12.00 Sihteeri Sanna Koskimies

1, KULA 17.2.2015 17:00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan. Oikaisuvaatimusohje

2, KULA 17.2.2015 17:00 Pöytäkirjan tarkastajat Tarkastusvuorossa ovat Milja Virtanen ja Sami Ristiniemi. Seuraavana vuorossa ovat Iiro Alastalo ja Annina Haarala. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta

3, KULA 17.2.2015 17:00 Käsittelyjärjestys Hyväksytään listan mukaisena. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta

4, KULA 17.2.2015 17:00 KH: 148/2015 Kulttuurilautakunnan käyttösuunnitelma 2015 Kula 17.2.2015 Valmistelijat: Controller Leena Rasi, puh. 040 556 4784 yksiköiden johtajat Talousarvion täytäntöönpanomääräysten mukaan valtuuston hyväksyttyä vastuu- ja palvelualueittain määrärahat toimielimet päättävät talousarvion käyttösuunnitelmista. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt marraskuussa talousarvion vuodeksi 2015. Kulttuurilautakunnan yhteenlaskettu toimintakate on tämän jälkeen - 6 699 673. Kulttuurilautakunnan kokouksen jälkeen on määrärahaa karsittu, tapahtumatuotantoa supistetaan sekä avustuksia jaetaan vähemmän. Kulttuurilautakunta on osa kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualuetta. Vastuualue sijoittuu konsernipalveluihin. Lautakunnan alaisina yksikköinä toimivat: - Kulttuuriasiainkeskus - Kaupunginkirjasto - Kymenlaakson museo Vuoden 2015 alusta on kuvataidetoiminta siirretty kulttuuriasiainkeskukselta museotoimintaan. Kulttuuriasiainkeskuksen talousarviosta on siirretty kirjallisten iltojen järjestämiseen varattu määräraha 5 000 euroa kirjaston talousarvioon. Jatkossa kirjasto vastaa kirjallisten iltojen järjestämisestä yksinään. Perusteluosan alussa on talousarvion sitovuusmääräykset sekä talousarvion toimeenpanomääräykset. Sitovuusmääräysten mukaan käyttötalousosassa sitovuus valtuustoon nähden on lautakunnan toimintakate, palvelualueen toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Irtaimen investointeihin hyväksytyt määrärahat sisältyvät perusteluosaan../. Käyttösuunnitelman perusteluosa esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kulttuurilautakunta päättää hyväksyä talousarvion 2015 määrärahojen käyttösuunnitelman liitteineen esityksen mukaisesti. Päätös: Toimeenpano: Ote: Kaupunginhallitus Oikaisuvaatimusohje

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa Kulttuurilautakunta Käyttösuunnitelma 2015

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa SISÄLLYSLUETTELO Talousarvion sitovuus 1 Talousarvion 2015 täytäntöönpanomääräykset.. 5 Kustannuspaikkarakenne. 7 Strategiset tavoitteet.. 8 Kulttuuriasiainkeskus.. 9 Kaupunginkirjasto.. 12 Kymenlaakson museo.... 15 Investoinnit 18 Henkilöstösuunnitelma.. 19

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 1 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalain mukaan Kuntalain 65 pykälässä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä talouden tasapainottamisesta eli alijäämien kattamisesta. Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Lisäksi tehdään taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi, talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalaki edellyttää, että talousarvio ja -suunnitelma laaditaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion sitovuusmääräykset ovat jäljempänä. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Talousarvion jakaantuminen käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan todetaan kuntalaissa. Suomen Kuntaliitto ja kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ovat antaneet suosituksia ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman tarkemmasta laatimisesta ja sisällöstä. Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä kerrotaan talousarvion painopistealueista. Yleisperusteluihin sisällytetään vähintään kerran valtuustokaudella strategiaosa tai se voidaan laatia erillisenä strategiaohjelmana. Tavoitteet talousarviovuodelle sisältää kaupunginvaltuuston päättämät sitovat toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin. Käyttötalousosa sisältää lautakuntakohtaiset talousarviot esitettynä pääsääntöisesti vastuualuetasolla. Toimielinten suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tuloslaskelmiin tulee sisällyttää toimintatulot, toimintamenot, sisäiset erät sekä suunnitelmapoistot. Taloussuunnitelma on kolmivuotinen. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Suunnitelma tehdään kolmelle vuodelle. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot, jotka esitetään tarvittaessa hankekohtaisesti. Investointiosa laaditaan viideksi vuodeksi. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman. Sen tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista. Kotkan talousarvion rakenne ja osat Kotkan kaupungin talousarvio ja taloussuunnitelma sekä sen rakenne, sisältö ja laadinta perustuvat kuntalakiin ja sen soveltamisesta annettuihin Kuntaliiton suosituksiin. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet. Kotkan kaupungin talousarviossa on yleisperustelu-, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa sekä erikseen kolme kunnallista liikelaitosta.

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 2 Talousarvion käyttötalousosa ohjaa kunnan varsinaista palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtävä-, vastuu- tai palvelualuekohtaisesti. Käyttötalousosassa on esitetty määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto vastuu- tai palvelualueittain. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan se, kuinka kunnan tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa määritetään myös kaupungin vuosikatteen taso eli tulorahoituksen määrä, joka on mahdollista kohdentaa investointien rahoitukseen ja/tai lainojen lyhennyksiin. Tuloslaskelmaosa on esitetty myös siten, että kaupungin ja liikelaitosten vaikutus erikseen ja yhteensä, on todettavissa. Investointiosan avulla kaupunki ohjaa investointien toteuttamista ja rahoitusta. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle sekä suunnitelmavuosille. Lähtökohtana on, että talousarviovuodelle otetuista investoinneista on tarkka hankesuunnitelma kustannusarvioineen ja käyttötalousvaikutuksineen. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin, hankkeittain tai lautakunnittain. Investointeja koskevat määrärahat on ryhmitelty taloussuunnitelmassa toimielimittäin ja investointilajeittain. Rahoitusosassa arvioidaan myös pitkäaikaisten saamisten muutokset ja pitkäaikaisten lainojen vähennys. Rahoitusosa kertoo kaupungin rahoitustarpeen ja palvelujen järjestämisen vaikutuksen maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään kunnissa vakiintuneen rahoituslaskelmakaavan muodossa. Liikelaitosten talousarviot esitetään omana osanaan. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi talousarviot sisältävät laskelmat liikelaitoskaavalla esitettynä. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Talousarvion yleisperustelut ovat informatiivisia, ja niitä ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Talousarvion tehtäväalueittaiset perustelut ovat ohjeellisesti sitovia. Tehtäväalueiden tulee noudattaa perustelujen ja asetettujen painopistealueiden kuvaamaa toiminnallista linjaa. Talousarviossa esitettävät tunnusluvut muodostuvat suoritetavoitteista, tehokkuutta ja taloudellisuutta ilmaisevista luvuista, toiminnan laajuustiedoista sekä voimavaroja osoittavista tunnusluvuista. Tunnusluvut ovat ohjeellisia. Valtuusto voi kuitenkin korvamerkitä myös perustelutekstiin haluamiaan tavoitteita ja niiden edellyttämiä määrärahavarauksia. Strategisissa tavoitteissa on esitetty strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät, joissa kaupungin on onnistuttava edetäkseen asetetun menestysvisionsa suuntaan. Jokaiselle kriittiselle menestystekijälle ovat toimielimet määritelleet vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet ja tavoitetasot arviointikriteerien/mittarien avulla. Kriittiset menestystekijät arviointikriteereineen ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. Tarkastuslautakunta seuraa näiden valtuuston tavoitteiden toteutumista ja raportoi niistä valtuustolle.

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa Käyttötalousosa 3 Lautakunta (toimielin) voi laatia itselleen sitovia tehtäväkohtaisia (vastuu- tai palvelualuetasoisia) toiminnallisia tavoitteita. Ne on esitetty toimielinten omissa talousarvioissa. Toimielimen toimintakate (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus) on sitova valtuustoon nähden, ellei talousarviossa ole määrärahan käytölle erikseen asetettu rajoituksia (KH tai KV). Kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelulautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan, liikuntalautakunnan, lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan ja teknisen lautakunnan vastuualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Nuorisotyön yksikön sekä kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan palvelualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Mikäli toimielin aloittaa kesken vuotta toimintakatteen puitteissa uutta toimintaa, jota ei perusteluissa ole selvitetty, ja joka aiheuttaa kustannuksia myös tulevina vuosina, on ko. asia vietävä valtuuston päätettäväksi. Toimielinten sitovien tavoitteiden sekä toimintakatteen muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Kaikki talousarvioon tehtävät muutokset on perusteltava, ja samalla selvitettävä, mistä kate osoitetaan. Menomäärärahojen ylitystä varten haetaan lisämäärärahaa. Tulojen alitusta varten haetaan tuloarvion tarkistusta. Toimielimellä on oikeus hyväksyä käytössään olevia käyttötalousosan menojen ja tulojen muutoksia toimielimen toimintakatteen muuttumatta, mikäli valtuustoon nähden sitovat tavoitteet eivät tämän johdosta muutu. Jos talousarvioon varatun määrärahan käyttötarkoitus muuttuu, on asia vietävä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Käyttötalouteen liittyvästä projektirahoituksesta ja -päätöksistä annetaan talousarvion täytäntöönpanomääräyksissä tarkemmat ohjeet. Talous- ja rahoitusjohtaja tekee päätöksen ja valvoo leasingrahoituksen käyttöä. Toimielimen on perusteltava hankinnoissaan leasingrahoituksen käyttö ja varattava sitä varten käyttötalouteensa riittävät määrärahat. Investointiosan määrärahoja ei voi siirtää käyttötalouden määrärahoiksi. Investointien siirtomäärärahamenettelyä ei enää ole. Ainoastaan tilinpäätöksessä ylijäämäisestä tuloksesta voidaan tehdä varauksia investointien osalta suunnitteluvuosille. Varaus merkitään taseeseen, ja hankkeen toteuduttua varaus puretaan ja tuloutetaan kaupungin talousarvion asianomaiselle kohdalle. Toimielimen irtaimessa omaisuudessa sitovuus valtuustoon nähden on hankkeiden yhteenlaskettu menojen loppusumma. Toimielimet voivat päätöksellään toteuttaa irtaimen omaisuuden hankintoja yhteenlasketun määrärahan puitteissa erityisestä perustellusta syystä toisin, esimerkiksi muuttamalla suunnittelukauden hankintojen kiireellisyysjärjestystä. Investointiosassa sitovuus on valtuustoon nähden siten, että aineettomassa käyttöomaisuudessa se on menon loppusumma. Kiinteässä omaisuudessa nettomenon tulee olla vähintään nolla tai positiivinen eli myyntituloilla (tasearvo) täytyy kattaa vuosittaiset hankinnat. Täytäntöönpanomääräyksissä voidaan antaa tarkempia määräyksiä omaisuuden myynnistä. Talonrakennuksessa on sitovana valtuustoon nähden hankkeen bruttomenojen loppusumma, Kaupunkisuunnittelulautakunnan, teknisen lautakunnan ja liikuntalautakunnan muiden kuin em. käyttöomaisuusryhmien sitovuus on omaisuusryhmän nettomääräinen loppusumma. Poikkeuksen sitovuuteen muodostavat arvioidut valtionosuus- tms. tulot. Mikäli tulojen määrä ylittää arvioidun, sitoo investointimenon bruttomääräinen loppusumma. Arvioitua suurempi ulkopuolinen rahoitus ei saa kasvattaa hankkeen bruttomenoja. Toimielimien investointihankkeiden toteutumisen tulee tapahtua perustelujen käyttötarkoituksen puitteissa. Kaupunginhallitus on 23.9.2003 536 päättänyt, että uudis- ja korjausrakentamisen taidehankinnat päätetään erikseen harkiten tapauskohtaisesti. Esitys taidehankinnoista sisältyy hankesuunnitteluohjeiden mukaisesti hyväksyttävään hankesuunnitelmaan. Tuloslaskelmassa sitovan määrärahan muodostavat ulkoisten korko- ja rahoituserien, menojen ja tulojen yhteismäärät eli rahoitusnetto. Rahoituslaskelmassa antolainojen osalta sitovuus on antolainojen lisäys. Pitkäaikaisten lainojen osalta sitovaa on lainojen nettolisäys (lainojen muutos). Pitkäaikaista lainaa on mahdollista ottaa vä-

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 4 hemmän ja lyhennyksiä maksaa enemmän kuin talousarvioon on merkitty. Tulos- ja rahoituslaskelman tulojen poikkeamista raportoidaan valtuustolle. Edellä olevista yleismääräyksistä poiketen toimielinten ja talousarvioyksiköiden tulee ottaa huomioon seuraavat määräykset: 1. Kaupunginhallitus voi päätöksellään ostaa, myydä, vaihtaa tai lunastaa kiinteää omaisuutta sekä rakennuksia ja laitteita, kun hinnan, vaihtoarvon tai korvauksen enimmäismäärä on 500.000 euroa. Kaupunkisuunnittelulautakunta, kun enimmäismäärä on 200.000 euroa. 2. Kaupunginhallitus voi myöntää vahingonkorvauksen tapauksissa, joissa kaupunki on korvausvelvollinen tai joissa se voidaan katsoa korvausvelvolliseksi, eikä vaadittu korvaus ylitä 85.000 euroa. Kaupunginhallitus voi myöntää helpotuksen tai vapautuksen, enimmäismäärältään 35.000 euroa yksittäistapauksessa kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta, jollei valtuusto ole suoritettavaa määrää erikseen vahvistanut tai määrä perustu valtuuston hyväksymään taksaan. 3. Kaupunginhallitus voi päättää tilapäisluoton ottamisesta maksuvalmiuden turvaamiseksi. Luoton enimmäismäärä on 60 miljoonaa euroa, joka käsittää konsernitilin limiitin ja muun lyhytaikaisen rahoituksen (kuntatodistukset) hankinnan. 4. Tekninen lautakunta hyväksyy rakennusten sekä muiden rakenteiden ja laitteiden luonnospiirustukset, kun töiden arvon enimmäismäärä on 850.000 euroa. 5. Kaupunginjohtajalla on päätöksellään oikeus elinkeinopoliittisista syistä ehdollisesti sitoutua kaupungin puolesta ennakolta talousarvioon sisältymättömiin kunnallisteknisiin yrityksiä koskeviin määrärahahankkeisiin. Yksittäinen hanke voi olla enintään 850.000 euroa. Hankkeesta on tehtävä päätös kaupunginhallituksessa ja/tai kaupunginvaltuustossa myöhemmin. 6. Yhteisöavustuksista päättää kaupunginjohtaja silloin, kun päätös ei sisällä harkintavaltaa veteraaniyhdistysten, yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero-osuuksien sekä seuratalojen vuokraavustusten myöntämisen osalta. Toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat: Kaupunginjohtaja Palvelujohtaja Konsernipalvelujen ja hyvinvointipalvelujen tehtäväalueilla vastuualueiden johtajat Kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan alaisten palvelualueiden johtajat sekä liikuntatoimen johtaja Keskusvaalilautakunnan sihteeri Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Kymijoen työterveyden toimitusjohtaja ICT Kymin toimitusjohtaja 10. Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, toimielintasolla ja vastuu- tai palvelualuetasolla. Raportointi kohdistuu taloudellisen tuloksen, strategiatavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumisen seurantaan. Kaupunkistrategiaan sisältyviä sitovia tavoitteita sekä taloutta koskeva talousarvion toteutumaraportti laaditaan kaksi kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Talouden ja strategian toteutumisen seurannan puolivuosiraportteihin kootaan vain keskeiset kaupungin palvelutuotannon järjestämistä koskevat tiedot. Raportti laaditaan kesäkuun tilanteesta sekä tilinpäätös vuoden lopun tilanteesta. Lisäksi laaditaan talouden kuukausiraportit, jotka ovat sisällöltään edellä mainittua suppeammat. Lautakunnat velvoitetaan toteuttamaan puolivuosiraportointi lautakuntaa sitovien tavoitteiden ja talouden osalta sillä tasolla kun toimielin katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Säännölliseen muuhun raportointiin on lautakuntien päätettävä toimintamalli, jota lautakunta kokoustensa aikataulun puitteissa toteuttaa talousarviovuoden aikana.

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 5 Talousarvion 2015 täytäntöönpanomääräykset Valtuuston hyväksyttyä 10.11.2014 toimielimille vastuu- ja palvelualueittain määrärahat lauta- ja johtokunnat (toimielimet) päättävät talousarvion käyttösuunnitelmista eli tarkistavat talousarvioesityksiinsä sisältyneet alustavat määrärahaesitykset käyttösuunnitelmiksi. Kaupunginhallitus edellyttää, että toimielimien hyväksymien käyttösuunnitelmien oleelliset muutokset saatetaan kaupunginhallituksen tietoon, mikäli sellaisista on päätetty kaupunginhallituksen ja valtuuston budjettikäsittelyssä mahdollisesti tekemien muutosten jälkeen. Talousarvion 2015 täytäntöönpanomääräykset 1. Valtuuston vahvistettua talousarvion toimielinten on päätettävä talousarvioehdotuksen laadintavaiheessa hyväksymiensä käyttösuunnitelmien tarkistamisesta vastaamaan valtuuston hyväksymää talousarviota. Käyttösuunnitelmissa on otettava huomioon kaupunginhallituksen ja valtuuston talousarviokäsittelyssä mahdollisesti tekemät sellaiset yksittäiset muutokset, jotka sisältyvät toimielimen vastuu- ja palvelualueiden määrärahoihin. Kaupunginhallitus edellyttää, että toimielimien hyväksymissä käyttösuunnitelmissa olevat oleelliset muutokset aikaisempaan toimintaan on saatettava kaupunginhallituksen tietoon. 2. Toimintakatteeseen vaikuttavat muutokset on käsiteltävä toimielimessä silloin, kun muutokset tapahtuvat vastuualueelta toiselle vastuualueelle. 3. Talousarviossa olevaan investointiosan hankkeen käynnistämiseen on saatava kaupunginhallituksen lupa, jos hankkeeseen ei saada merkittyä valtionosuutta, tai sitä saadaan huomattavasti budjetoitua vähemmän. 4. Henkilöstösuunnitelman täytäntöönpanoa varten kaupunginhallitus tekee erillisen päätöksen täyttölupakäytännöstä. Ohjeistus löytyy Helmeristä. Henkilöstömenojen vähentämiseen liittyvä palkaton virkavapaa säästösyistä -ohjeistus löytyy myös Helmeristä. 5. Toimielimien on kaikessa toiminnassaan otettava huomioon kaupungin taloussäännön määräykset ja sen perusteella annetut erillisohjeet. Menojen ja tulojen kirjauksissa on noudatettava kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kirjanpitolain soveltamisesta antamia ohjeita, Kuntaliiton suosituksia ja näiden perusteella kaupungin erikseen antamia erillisiä kirjausohjeita, sekä muutoinkin noudatettava yleisiä ja hyvän kirjanpitotavan mukaisia periaatteita.

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 6 Toimielimen tai kaupunginjohtajan ja palvelujohtajan tulee määritellä laskujen hyväksyjät ja varahyväksyjät sekä asiatarkastajat ja varahenkilöt, ellei hyväksyjää ole johtosäännössä määritelty. Kaikissa laskuissa on oltava asiatarkastajan ja hyväksyjän merkintä. Hyväksyjän tulee varmistua hyväksymänsä laskun sisällöstä, tositemerkintöjen oikeellisuudesta ja kulun sisältymisestä käyttösuunnitelmaan. Hyväksyjä lähettää laskun maksettavaksi. 6. Tietohallinnon kehittämiseen ja tietotekniikan käyttöönottoon liittyvät merkittävät järjestelmä-, laitteisto- ja ohjelmistohankinnat sekä yhteistyösopimukset on käsiteltävä tietohallinnon johtoryhmässä. 7. Projektit sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet (hankkeet) Hankkeiden osalta toimielinten ja vastuualueiden on hakemuksia tehtäessä noudatettava seuraavia periaatteita: a) toimielimen käyttösuunnitelmassa on määriteltävä perusteluineen ne hankkeet, joissa kaupunki on mukana rahoittajana b) talousarviovuoden aikana mahdollisesti käynnistettävät uudet hankkeet on hakemusvaiheessa hyväksytettävä kaupunginjohtajan johtoryhmässä c) jos hankkeeseen tarvittava kaupungin rahoitusosuus on yli 50 000 euroa vuodessa, asiasta on päätettävä kaupunginhallituksessa d) hankkeen yhteys kaupunkistrategiaan on todennettava e) konsernipalvelujen hankkeita koordinoi ja ohjaa kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue, hyvinvointipalvelujen hankkeita palvelujohtaja f) kunkin projektin ohjausryhmään nimetään kaupungin edustaja / edunvalvoja g) hankkeista on raportoitava säännöllisesti h) projektien jatkohankkeet käsitellään uudelleen samassa päätöksentekojärjestyksessä kuin uudetkin hankkeet i) hakemusvaiheessa on osoitettava hankkeen toiminnan hyödyt kaupungin toiminnan kannalta 8. Leasingrahoitusta käytetään hankinnoissa kaupunginhallituksen antaman erillisen ohjeen mukaisesti. 9. Vastuu- tai palvelualueen on raportoitava toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta ja taloudestaan toimielimelleen sekä talouden vastuualueelle erikseen ilmoitettavan aikataulun mukaan. 10. Kaupunginhallitus seuraa koko kaupungin taloudellista tilannetta, henkilöstösuunnitelman toteutumista ja rahoitusasemaa kuukausittain. 11. Toimielimen tulee päättää ja aikatauluttaa toimintamalli, jolla se toteuttaa säännöllistä raportointia talousarviovuoden aikana. 12. Toimielin voi tarpeen vaatiessa antaa toimialaansa koskevista määrärahoista tarkempia ohjeita ja määräyksiä.

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 7 Kulttuurilautakunnan kustannuspaikat v. 2015 KULA Kulttuurilautakunta 4600 KULA yleishallinto 4610 Luottamuselimet 4611 Projektit 4870 Myynti ja markkinointi 4880 ALV-yhtymä 4890 Tietokeskus Ulkopuoliset KULT Kulttuuriasiainkeskus (palvelualue) 4620 Kulttuurin hallinto 4630 Projektit 4631 Kuvataidekoulutus 4632 Pekkasakatemia S465 Kulttuuritapahtumat 4650 Kulttuuritapahtumat jakamattomat 4651 Kritiikkipäivät 4652 Residenssi 4653 Puistokonsertit 4654 Veteraanipäivä 4655 Nuorisoteatteri 4656 Kymijokipäivä 4657 Fashion Night & Culture 4658 Urkuviikot 4659 Jouluviikot S467 Kiinteistö- ja tekniset palvelut 4670 Konserttitalo 4671 Kyminsuu 4673 Satamakatu 4 4647 Ateljeet KIRJ Kaupunginkirjasto (palvelualue) 4700 Kirjasto yhteiset 4710 Pääkirjasto 4720 Karhulan kirjasto 4730 Karhuvuoren kirjasto 4740 Tavastilan kirjasto 4750 Otsolan kirjasto 4760 Kirjastoauto KMUS Kymenlaakson maakuntamuseo (palvelualue) MUSEO Museo 4800 Museon hallinto 4810 Museotoiminta 4820 Merivartiomuseo 4830 Vellamon tietokeskus 4840 Konservointilaitos 4850 Maakunnallinen toiminta 4860 Projektit S464 Kuvataidetoiminta 4640 Jakamattomat 4641 Näyttelyt 4642 Taideteokset 4672 Galleria Uusikuva

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 8 KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Kulttuuripalveluiden vastuualueen tehtävänä on vastata kulttuuritoiminnan ja tapahtumien, kirjasto- ja tietopalveluiden sekä museotoiminnan järjestämisestä. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Kärkikohteiden ja tapahtumien kehittäminen ja kävijämäärät, tapahtumien määrä Vellamo 105 000 Kirjasto 475 000 Kaupungissa järjestettävien kulttuuritapahtumien Vellamon myynnin ja markkinoinnin tehostaminen määrä 500 Kokousmyyntiä 45 000 eurolla Tuloslaskelma Kulttuurilautakunta TP 2013 LTA 2014 KS 2015 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot 54 701 128 100 69 800 32 Maksutuotot 93 043 100 500 110 500 33 Tuet ja avustukset 120 770 33 500 35 500 34 Muut toimintatuotot 256 894 230 300 247 300 3 Toimintatuotot 525 408 492 400 463 100 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut -2 994 867-2 941 667-2 923 973 43 Palvelujen ostot -480 520-445 390-432 820 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -473 987-485 767-456 273 47 Avustukset -121 408-124 000-99 000 48 Muut toimintakulut -63 930-63 500-1 746 762 4 Toimintakulut -4 134 712-4 060 323-5 658 828 Ulk. Toimintakate -3 609 303-3 567 923-5 195 728 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot 27 656 0 0 S9 Sisäiset kulut -2 691 890-2 724 142-1 503 945 4S Sisäiset erät -2 664 234-2 724 142-1 503 945 Toimintakate -6 273 537-6 292 065-6 699 673 Vuosikate -6 273 537-6 292 065-6 699 673 6S Sisäinen korko -5 715 0 0 7 Poistot ja arvonalentumiset -242 822-59 602-51 225 Tulos -6 522 074-6 351 667-6 750 898

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 9 KULTTUURIASIAINKESKUS Toiminta-ajatus Kulttuuriasiainkeskuksen toiminta-ajatuksena on vastata Kotkan kulttuuristrategiasta, suunnitella ja koordinoida seudun kulttuuritoimintaa järjestäen kulttuuritapahtumia ja tilaisuuksia, ylläpitää kulttuuritiloja sekä tarjota tukea kulttuurijärjestöille ja taiteilijoille. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja Tilaisuuksien kävijämäärä 7000 käyttäjälähtöisiä yhteensä. Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Nuorisoteatteri kerää nuoria yhteen työskentelemään yhteisen päämäärän eteen. Toiminnassa on säännöllisesti mukana 80 nuorta 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Järjestettyjen tilaisuuksien määrä. 150 Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Yhteistyö paikallisten yritysten ja toimijoiden kanssa. Yritysyhteistyön piiriin hankitaan uusia kumppaneita 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Pyritään edistämään eri toimijoiden hankkeita viihtyisän kaupunkikulttuurin puolesta. Pyritään toteuttamaan Taidepömpelit -hanke uudestaan ja saamaan lisää Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Yhteistyötä Kymenlaakson muiden kuntien ja toimijoiden kanssa lisätään. taidetta sähkökaappeihin Haetaan lisärahoitusta kulttuuritoimintaan jonkin laajemman kokonaisuuden puitteissa 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstön kouluttaminen. Pyritään siihen, että kaikki pääsevät osallistumaan osaamista kehittäviin Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Viikkopalavereissa käydään avoimesti läpi ajankohtaiset ja työyhteisöä koskettavat asiat. koulutuksiin. Viikkopalaverit joka maanantai, tarvittaessa useammin 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Budjetissa pysytään, kaikki tapahtumat pyritään toteuttamaan säästeliäästi Budjetissa pysytään

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 10 Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Yksi kulttuuriasiainkeskuksen toiminnan painopisteistä on huimaan nousuun vuoden aikana lähtenyt Kotkan nuorisoteatteri, jonka toimintatapa ja rahoitus pyritään vakiinnuttamaan. Nuorison hyvinvointia voidaan monin tavoin edistää kulttuurin keinoin, ja tähän asiaan on Kotkassakin syytä panostaa aiempaa voimakkaammin. Tuloslaskelma Kulttuuriasiainkeskus TP 2013 LTA 2014 KS 2015 3 Toimintatuotot 32 Maksutuotot 5 417 500 500 33 Tuet ja avustukset 16 641 3 500 5 500 34 Muut toimintatuotot 60 157 54 600 59 600 3 Toimintatuotot 82 215 58 600 65 600 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut -418 382-423 116-362 855 43 Palvelujen ostot -70 811-39 600-35 700 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -11 019-30 867-17 173 47 Avustukset -121 408-124 000-99 000 48 Muut toimintakulut -30 124-39 600-538 182 4 Toimintakulut -651 744-657 183-1 052 910 Ulk. Toimintakate -569 529-598 583-987 310 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot 5 869 0 0 S9 Sisäiset kulut -305 889-311 161-153 152 4S Sisäiset erät -300 019-311 161-153 152 Toimintakate -869 548-909 744-1 140 462 Vuosikate -869 548-909 744-1 140 462 Tulos -869 548-909 744-1 140 462 Talousarvio Olemassaolevat tapahtumat saadaan toteutettua tällä budjetilla. Isojen uusien kokonaisuuksien rakentaminen vaatii lisärahoitusta tai vanhojen tapahtumien lopettamista. Taloussuunnitelma 2015-2017 Vuoteen 2017 mennessä kulttuuriasiainkeskuksen henkilökunnassa tapahtuu todennäköisesti 1-2 eläköitymistä. Toiminta pyritään suunnittelemaan niin, että vapautuvia vakansseja ei tarvitse täyttää. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Lähinnä ulkoilmatapahtumiin liittyvä sääriski. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Toiminnan suunnittelu niin, että tuleviin eläköitymisiin varaudutaan.

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 11 Mittarit ja tunnusluvut Kuvataidetoiminta siirretty Kymenlaakson museon alaisuuteen. Meripäivien luvut poistettu tästä tilastosta, koska eivät kulttuurilautakunnan alaista toimintaa. Tunnusluvut TP2013 TA2014 TAE2015 Suoritetavoitteet Puistokonsertit 20 10 10 Tapahtumat 84 65 65 Tilaisuudet toimitiloissa 122 90 90 Näyttelyt *) 34 38 - Asiakkaat /kävijämäärät 243 341 220 000 7000 Ulkopuolinen rahoitus 140 000 **) 1000 - Meripäivät 212 644 - Muu kulttuuritoimi 84 215 Henkilöstö 9 9 8 Toimitilat 4 5 4 Ateljeetilat 4 6 6 *) Kuvataidetoiminta siirtynyt museotoimeen **) Ei sisällä Meripäiviä

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 12 KAUPUNGINKIRJASTO Toiminta-ajatus Kaupunginkirjasto järjestää kirjasto- ja tietopalveluja pääkirjaston, neljän lähikirjaston, kirjastoauton sekä Kyyti-kirjastoverkon välityksellä. Kirjasto tarjoaa painetun aineiston lisäksi musiikkia, elokuvia, pelejä ja e-aineistoja. Kirjasto on kaupunkilaisten tärkeä kokoontumistila ja tapahtumapaikka, joka tekee arjen viihtyisäksi, opettaa uusia taitoja sekä jakaa tietoa ja elämyksiä. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Palveluja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden kanssa Kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen tukeminen, digikuilun kaventaminen Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aktivointi ja osallistaminen Asiakaspalautteelle selkeät kanavat, palaute käsitellään. Asiakkaita ja yhteistyökumppaneita mukana mm. hankkeiden ohjausryhmissä Vähintään 12 internet-, e- aineisto- tai mobiililaiteopastusta Nuorten osallistamiseen tähtäävän Karhuvuorihankkeen aloitus yhdessä nuorisotoimen kanssa 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Yksin tai yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävien tapahtumien määrä, painopisteenä lapset ja nuoret 200 tapahtumaa, pääpaino Kotkan kirjastolaitos 135 vuotta -juhlavuoden tapahtumissa 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Vireät ja yhteistyössä ympäröivän yhteisön kanssa toimivat kirjastot Kirjastot mukana omien alueidensa kylä- ja asukasyhdistysten sekä muissa yhteisissä Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Kyyti-kirjastojen yhteiset hankkeet ja koulutus tapahtumissa Osallistutaan aktiivisesti kaikkiin yhteishankkeisiin 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja monipuolistaminen Henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat ja niiden vuosittainen päivitys

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Henkilöstöresurssien ja tilojen tehokas käyttö Pääkirjaston palvelupisteiden vähentäminen, omatoimikirjaston valmius uuteen Karhuvuoren kirjastoon aukioloaikojen maksimoimiseksi 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Eko- ja turvallisuusohjeistusten ajantasaisuus ja jalkauttaminen 13 Asiakkaille tarjotaan ympäristöystävällinen keino saada tietoa ja elämyksiä Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Ohjeet päivitetään vuosittain, ovat osa perehdytystä, turvallisuuskoulutusta vuosittain Mahdollisuuksien mukaan lisätään e-lehtien hankintaa ja vähennetään paperilehtiä - Kirjastojärjestelmän uusiminen: valtakunnallisten, Kansalliskirjaston koordinoimien, kirjastoalan yhteishankkeiden vuoksi kirjastojärjestelmä on vaihdettava - Karhuvuoren uuden, koulun yhteyteen v. 2015 lopulla valmistuvan kirjaston kalustamisen suunnittelu ja toteutus. Kirjasto varustetaan myös kahdella lainaus-palautusautomaatilla sekä omatoimisen kirjastonkäytön mahdollistavalla ratkaisulla. - Pääkirjaston tilojen ja toimintatapojen muutosten jatkaminen - Koulun ja kirjaston yhteistoimintasuunnitelman loppuunsaattaminen, hyväksyminen ja toimeenpanon aloittaminen - Kotkan kirjastolaitos täyttää 135 vuotta: juhlavuosi huomioidaan tapahtumaviikolla syksyllä - Uudet kirjastopalveluiden markkinointikeinot käyttöön, mm. liikkuvan kuvan käytön lisääminen Kaupunginkirjasto TP 2013 LTA 2014 KS 2015 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot 19 924 18 100 19 800 33 Tuet ja avustukset 34 748 0 0 34 Muut toimintatuotot 93 557 107 000 94 000 3 Toimintatuotot 148 229 125 100 113 800 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut -1 553 778-1 531 938-1 535 922 43 Palvelujen ostot -174 219-168 560-171 120 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -401 818-363 000-350 200 48 Muut toimintakulut -9 347-8 300-22 807 4 Toimintakulut -2 139 161-2 071 798-2 080 049 Ulk. Toimintakate -1 990 932-1 946 698-1 966 249 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot 24 0 0 S9 Sisäiset kulut -878 419-906 132-995 121 4S Sisäiset erät -878 395-906 132-995 121 Toimintakate -2 869 327-2 852 830-2 961 370 Vuosikate -2 869 327-2 852 830-2 961 370 6S Sisäinen korko -4 243 0 0 7 Poistot ja arvonalentumiset -52 037-48 370-38 370 Tulos -2 925 607-2 901 200-2 999 740

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa Talousarvio Tulotavoitetta on laskettu edellisestä vuodesta. Vaikka myöhästymismaksua nostettiin, tulotavoite jää vuonna 2014 saavuttamatta. Kyyti-kirjastojen perimät myöhästymismaksut ovat valtakunnallisesti korkeinta luokkaa. Muualla Suomessa trendi on ollut varausmaksusta luopuminen kokonaan. Kyytikirjastot ovat päättäneet pitää varausmaksun toistaiseksi ennallaan. Muut tulonkeräysmahdollisuudet ovat kirjastolle rajalliset. Henkilötyövuosia on 0,5 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Aineistonhankintamääräraha on hieman pienempi kuin edellisenä vuonna ja jopa 15 % pienempi kuin vuonna 2013. Taso on valtakunnallisesti vertailtuna alhainen. 14 Taloussuunnitelma 2015-2017 Koulun yhteyteen valmistuva Karhuvuoren kirjasto mahdollistaa aivan uudentasoisen yhteistyön koulun, kirjaston ja nuorisotoimen välillä. Toiminnan aloitukseen valmistaudutaan jo vuoden 2015 aikana yhteisellä suunnittelulla. Etelä-Suomen AVI on myöntänyt kirjastolle avustusta käytettäväksi Karhuvuoren kirjaston ja nuorisotoimen yhteishankkeeseen. Hanke on tarkoitus aloittaa v. 2015 lopulla ja jatkaa sitä v. 2016. Pääkirjaston tilamuutoksia ja vuodelta 1977 olevien hyllyjen uusimista jatketaan vaiheittain tarvittaessa vuoteen 2017 asti. Muutoksilla pyritään paitsi uusimaan lähes 40 vuotta vanhat, jo turvallisuusriskiksi muodostuneet hyllyt, vastaamaan muuttuneeseen kirjastonkäyttöön ja valmistautumaan tuleviin eläköitymisiin tehostamalla henkilöstöresurssien käyttöä. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Vuosien myötä kirjaston eri menotilien eurot on karsittu kattamaan vain pakolliset, etukäteen sidotut kulut. Ainoa liikkumavara on valmiiksi alhainen aineistomääräraha, josta viime kädessä katetaan erilaiset yllättävät kulut, kuten irtaimiston ja laitteiden korjaus- tai uusimiskulut. Tällöin on riskinä, että kirjaston käyttöluvut laskevat ja palveluiden kehittäminen pysähtyy. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Pääkirjaston tila- ja kalustemuutosten jatkaminen jaettuna useammalle vuodelle, tavoitteena henkilöresurssien ja tilojen mahdollisimman tehokas käyttö - Osaamisen kehittämisen jatkaminen henkilöstön monikäyttöisyyden lisäämiseksi Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 TA2014 TAE2015 Suoritetavoitteet Fyysiset käynnit 471 674 470 000 475 000 Verkkokäynnit 208 629 240 000 210 000 Lainat 897 585 890 000 890 000 Tietopalvelutehtävät 58 471 50 000 50 000 Näyttelyt 44 50 40 Muut tapahtumat 271 180 200 Käyttäjäkoulutukset 183 160 170 Tehokkuus/taloudellisuus /käynti 6,09 6,14 6,23 /laina 3,20 3,24 3,33 Toiminnan laajuus Aukiolotunnit/vko (talvikautena) 196 190 190 Resurssit Henkilöstö 40 40 40

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 15 KYMENLAAKSON MUSEO Toiminta-ajatus Kymenlaakson museon toiminta-ajatuksena on tutkia tallentaa ja asettaa näytteille kotkalaista ja kymenlaaksolaista kulttuuriperintöä. Toiminnallaan museo tukee paikallista identiteettiä ja auttaa alueen asukkaita tuntemaan menneisyyttä, ymmärtämään nykyhetkeä ja arvioimaan tulevaisuutta. Kymenlaakson museo toimii sekä maakunnallisena keskusmuseona että Kotkan kaupunginmuseona. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä käytetään osallistavia menetelmiä. Raatitoiminta jatkuu Asiakaskysely Palvelumuotoilukonseptin pilotointi 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Näyttelyiden kehittäminen ja uudistaminen Päänäyttelyn uudistaminen 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Rakennetun kulttuuriympäristön vaaliminen, vanhan säilyttäminen ja osallistuminen Museon otetaan mukaan kaupunkisuunnitteluun ja sen lausunnot huomioidaan Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu uuden suunnitteluun Maakunnallinen museo- ja kulttuuriympäristötyö rakennustoiminnassa. Neuvonta, koulutus, tiedotus, ammatillinen yhteistyö, viranomaistyö, suojelutyö. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Ammattitaidon ylläpito ja vahvistaminen Koulutus suunnitelman mukaisesti, kehityskeskustelut 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa Vuoden aikana etsitään rakenteellisia ratkaisuita museon toiminnassa talouden tasapainottamiseen Valmis esitys museon profiloitumisesta ja toiminnan priorisoinnista tulevina vuosina 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Museotyön perustana olevaa kokoelmatyötä kehitetään oikein mitoitetuin toimenpitein kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kartunta, poistot, keskeisen aineiston digitointi sekä turvalliset ja aineiston säilymisen kannalta kestävät olosuhteet.

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 16 Toiminnan painopisteet talousarviovuonna Kymenlaakson museon toiminnan painopiste on päänäyttelyn uudistamisessa. Koko näyttelykonsepti uusitaan siten, että pinta-alaltaan suuri ja kahdessa kerroksessa sijaitseva päänäyttely jaetaan pienempiin kokonaisuuksiin, jotka vaihtuvat vuorotellen muutaman vuoden välein. Vuonna 2015 muutos käynnistyy ylemmästä kerroksesta, josta puretaan nykyiset rakenteet ja toteutetaan ensimmäinen uuden konseptin mukainen näyttely. Samalla luodaan näyttelytilaan johdattava, uutta teknologiaa hyödyntävä visuaalinen elementti. Kuvataidetoiminta siirtyy kulttuuriasiankeskukselta museotoimeen. Tuloslaskelma Kymenlaakson museo TP 2013 LTA 2014 KS 2015 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot 6 247 10 000 10 000 32 Maksutuotot 87 246 100 000 110 000 33 Tuet ja avustukset 67 381 30 000 30 000 34 Muut toimintatuotot 37 624 18 700 18 700 3 Toimintatuotot 198 498 158 700 168 700 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut -815 912-787 713-806 288 43 Palvelujen ostot -216 816-204 875-195 000 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -40 955-70 900-67 900 48 Muut toimintakulut -21 388-14 000-1 111 213 4 Toimintakulut -1 095 070-1 077 488-2 180 401 Ulk. Toimintakate -896 572-918 788-2 011 701 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot 21 762 0 0 S9 Sisäiset kulut -1 420 667-1 422 549-340 185 4S Sisäiset erät -1 398 905-1 422 549-340 185 Toimintakate -2 295 477-2 341 337-2 351 886 Vuosikate -2 295 477-2 341 337-2 351 886 6S Sisäinen korko -1 459 0 0 7 Poistot ja arvonalentumiset -189 112-1 648-22 Tulos -2 486 049-2 342 986-2 351 908 Talousarvio Näyttelykonseptin uusimiseen tarvitaan investointirahoitusta teknologisiin ratkaisuihin. Talousarvioon tarvitaan myös käyttötalouden puolelle hieman lisärahoitusta ensimmäisen uudenlaisen näyttelyn toteuttamiseen. Näyttelykonseptin vakiinnuttua uudet näyttelyt pyritään kuitenkin tekemään nykytason suuruisella rahoituksella. Uuden näyttelyn tuottamiseen haetaan ulkopuolista rahoitusta ja yritysyhteistyötä mahdollisuuksien mukaan. Taloussuunnitelma 2015-2017 Museon henkilöstömenot tulevat kasvamaan kuvataidesihteerin ja näyttelynvalvojan palkkakulujen verran. Toisaalta tämä kulu taas poistuu kulttuuriasiankeskuksen talousarviosta. Kuvataidetoiminnalle luodaan museon talousarvioon oma kustannuspaikkansa, jonne toimintaan varatut määrärahat siirtyvät kulttuuriasiankeskukselta.

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 17 Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Näyttelyuudistus alkaa perusnäyttelyn toisen kerroksen (n. 800 m2) purkamisella ja esineiden siirtämisellä varastoon. Rakenteiden ja tilan uusiminen sekä ensimmäisen uuden konseptin mukaisen näyttelyn tuottaminen on tiukasti aikataulutettu ja henkilöresurssit minimissä. Tämän vuoden tasolla oleva budjetti ei riitä, vaan tarvitaan lisärahoitusta. Jos investointirahaa ei saada, näyttelytekninen laitteisto, ohjelmat ja sisältö jäävät kotikutoiseksi eivätkä houkuta yleisöä. Jos ulkopuolinen rahoitus ja yritysyhteistyö eivät toteudu suunnitellulla tavalla, näyttelyuudistusta ei pystytä toteuttamaan toivotun tasoisena. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Näyttelyuudistus nostaa kuluja lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkällä aikavälillä talous tasapainottuu. Päänäyttelyn uudistaminen pienemmissä osissa on taloudellisestikin paremmin hallittavissa kuin koko näyttelytilojen uudistaminen yhdellä kertaa. Talousarviovuoden aikana museon toimintoja pyritään priorisoimaan ja profiloitumaan strategisesti museon ydinosaamiseen. Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TAE2015 Näyttelyt - päänäyttely 1 1 1 - merivartiomuseo 2 1 1 - vaihtuvat näyttelyt 5 5 3 Asiakkaat / kävijämäärät 104 471 100 000 105 000 Palvelut - opastukset 736 700 500 - tapahtumat 208 50 50 Osaaminen ja uudistuminen - luetteloidut esineet 277 200 500 - luetteloidut valokuvat 88 3 100 1 500 - annetut lausunnot 43 60 60 - korjausavustusten valvonta 62 50 50 - maakunnall. neuvontakäynnit ja tapaamiset 30 80 80 - muinaismuistolaki, valvonta 2 2 2 - arkeologiset kaivaukset 2 1 1 Resurssit Museon henkilöstö 25 25 20 Asiakaspalveluhenkilöstö (yht. merimuseon kanssa) 7 Toimitilat, m2 6 560 6 560 6 560

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 18 INVESTOINNIT, irtain Kaupunginkirjasto v. 2015 50 000 euroa Pääkirjaston aikuisten osaston hyllyt ym. kalustuksen uusiminen RFID-tekniikkaan siirtymisen 2. vaihe 50 000 euroa Kirjaston osuus Karhuvuoren koulun hankkeesta v. 2016 50 000 euroa Pääkirjaston aikuisten osaston hyllyt ym. kalustuksen uusiminen RFID-tekniikkaan siirtymisen 3. vaihe 50 000 euroa Kirjaston osuus Karhuvuoren koulun hankkeesta 50 000 euroa Kirjastojärjestelmän vaihto, yhteinen päätös Kyyti-kirjastoilla v. 2017 60 000 euroa Pääkirjaston tilamuutosten 4. vaihe ja Karhulan kirjaston palautusautomaatti Kymenlaakson museo v. 2015 80 000 euroa Näyttelykonseptin uusiminen. Hankitaan uutta teknologiaa sisältävä sisäänheitto seinämä museon näyttelytiloihin. Laitteisto palvelee kaikkia uusia näyttelyitä ja niiden sisältöjä eri kieliversioineen. v. 2016 120 000 euroa Näyttelykonseptin uusiminen. Hankitaan uutta teknologiaa sisältävä sisäänheitto seinämä museon näyttelytiloihin. Laitteisto palvelee kaikkia uusia näyttelyitä ja niiden sisältöjä eri kieliversioineen. KULTTUURILAUTA KUNTA TA2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 Aineeton käyttöomaisuus 0-50 000 0 0 0 Kirjasto Investointien hankinnat 0-50 000 0 0 0 Ensikertainen kalustaminen -50 000-50 000 0 0 0 Kirjasto Investointien hankinnat -50 000-50 000 0 0 0 Irtain omaisuus -130 000-170 000-60 000 0 0 Kirjasto Investointien hankinnat -50 000-50 000-60 000 0 0 Museo Investointien hankinnat -80 000-120 000 0 0 0 Kaikki yhteensä -180 000-270 000-60 000 0 0

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 19 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Kulttuuriasiankeskus, Hallinto / yhteiset Kulttuurijohtaja* Ohjelmapäällikkö Kuvataidesihteeri** Tapahtumatuottaja Virka*/ Tehtävä Virat/teh tävät 2014 HTV2, täytetyt virat/tehtävä t 2014 Virat/teht ävät 2015 HTV2, täytetyt** virat/tehtävä t 2015 v 1,0 1,0 1,0 1,0 t 1,0 1,0 1,0 1,0 t 1,0 1,0 0,0 0,0 t 2,0 2,0 2,0 2,0 Toimistopäällikkö t 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri t 1,0 1,0 1,0 1,0 Näyttelynvalvoja** t 1,0 1,0 0,0 0,0 Vastaava vahtimestari t 1,0 1,0 1,0 1,0 Virat/teht ävät 2016 HTV2, täytetyt virat/teht ävät 2016 Virat/te htävät 2017 HTV2, täytetyt virat/teht ävät 2017 Vahtimestari t 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 10,0 10,0 8,0 8,0 *40 % työpanoksesta Vellamon johtamiseen, Merimuseo maksaa puolet tämän työpanoksen kuluista. ** Siirtyy museoon v. 2015. Kaupunginkirjasto Kirjastotoimenjohtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Erikoiskirjastovirkailija t 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Informaatikko t 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Kirjastoautonkuljettaja t 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Kirjastoautopalvelujen t hoitaja* 1,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kirjastoavustaja** t 4,0 4,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Kirjastonhoitaja* t 4,0 3,5 5,0 4,5 5,0 4,5 5,0 4,5 Kirjastovirkailija t 20,0 16,5 20,0 16,5 20,0 16,5 20,0 16,5 Osastonjohtaja 1 v/2 t 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Pedagoginen informaatikko t 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistonhoitaja t 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri*** t 1,0 1,0 1,0 0,5 1,0 0,5 1,0 0,5 Vahtimestari** t 1,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vastaava kirjastonhoitaja t 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 43,0 39,0 43,0 38,5 43,0 38,5 43,0 38,5 *Kirjastoautopalvelujen hoitajan nimike muutetaan kirjastonhoitajaksi, kun vakanssin haltija saa pätevyyden v. 2014 lopulla **Vahtimestarin nimike muutettu kirjastoavustajaksi kesällä 2014 ***Toimistosihteeri jää osatyökyvyttömyyseläkkeelle syyskuussa 2014

4, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: käyttösuunnitelman perusteluosa 20 Museo Museotoimenjohtaja v 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Intendentti t 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Museomestari* t 1,0 1,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Av-museomestari t 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Näyttelymestari t 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Museovirkailija t 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Tutkija t 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 Valokuvaaja t 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Konservaattori t 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Amanuenssi** t 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Museoapulainen* t 1,0 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tiedottaja** t 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri*** t 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Asiakaspalveluvastaava** t 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Asiakaspalvelija/Opas** t 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Kuvataidesihteeri**** t 0,0 0,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Näyttelynvalvoja**** t 0,0 0,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Yhteensä: 25,0 24,5 27,0 27,0 27,0 27,0 27,0 27,0 **Palkasta 50 % *Museoapulaisen vakanssi muutetaan museomestariksi. laskutetaan valtiolta. ****Siirtyy kulttuuriasiainkeskuksesta v. ***Palkasta 15 % laskutetaan valtiolta. 2015

5, KULA 17.2.2015 17:00 OPSI: 1565/2014 Kulttuurijohtajan vaali Kula 17.2.2015 Valmistelijat: Kehitysjohtaja Terhi Lindholm, puh. 040 670 8222 Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209 Kulttuurijohtajan virka on ollut haettavana ajalla 2. 23.1.2015. Viran kelpoisuusvaatimuksina ovat virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys kulttuurin ja tapahtumatuotannon toimintakenttään, hallintoja johtamiskokemus sekä hyvä englannin kielen taito. Virkaan valittavalle luetaan eduksi muu kielitaito, erinomaiset vuorovaikutustaidot, kansainvälinen kokemus kulttuurin alalta, hyvät valmiudet toiminnan kehittämiseen sekä varainhankintaan ja kumppaniyhteistyöhön liittyvä osaaminen. Virkaan tuli yhteensä 39 hakijaa. Hakijoista 34 täyttää viran muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Haastatteluun kutsuttiin kuusi hakijaa, jotka kaikki täyttivät kelpoisuusehdot. Haastatteluihin kutsutut hakijat olivat Jorma Kallio, Lea Rahkola-Kauranen, Antti Karjalainen, Tuula Yrjö-Koskinen, Sanna Gango ja Kimmo Kainulainen. Kaikille haastatelluille tehtiin soveltuvuustestit. Haastattelijoina olivat kehitysjohtaja Terhi Lindholm, vt. henkilöstöjohtaja Maija Kaltakari, kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Hilppa Kimpanpää sekä varapuheenjohtaja Sami Ristiniemi. Hakemusten, haastattelujen ja soveltuvuustestien perusteella haastatteluryhmä esittää yksimielisesti, että kulttuurijohtajan virkaan valitaan filosofian tohtori Antti Karjalainen ja hänen kieltäytyessään ensimmäisenä varalle filosofian maisteri Sanna Gango ja toisena varalle hallintotieteiden tohtori Kimmo Kainulainen..l. Esittelijä: Ehdotus: Yhteenveto hakijoista jaetaan erillisenä liitteenä kulttuurilautakunnan jäsenille ja kokoukseen osallistuville. Kehitysjohtaja Terhi Lindholm Kulttuurilautakunta päättää valita Kotkan kaupungin kulttuurijohtajan virkaan filosofian tohtori Antti Karjalaisen ja hänen kieltäytyessään ensimmäisenä varalle filosofian maisteri Sanna Gangon ja toisena varalle hallintotieteiden tohtori Kimmo Kainulaisen. Tehtäväkohtainen palkka on 4 750,84 /kuukausi (01HAL033A4). Virkaan valitun kohdalla noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Virkaan valitun tulee toimittaa kirjallinen ilmoitus viran vastaanottamisesta sekä hyväksyttävä todistus terveydentilastaan 30 päivän kuluessa saatuaan tiedon valinnasta. Toimeenpano: Ote: Virkaan valittu Viran hakijat Hepa/Maija Kaltakari, Kaisa Piirainen, Raija Bly Palvelussuhdeasiantuntija Johanna Kivelä Oikaisuvaatimusohje

6, KULA 17.2.2015 17:00 OPSI: 324/2015 Kulttuuriasiainkeskuksen organisaatiomuutos Kula 17.2.2015 Valmistelijat: Kehitysjohtaja Terhi Lindholm, puh. 040 670 8222 ja vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen, puh. 040 581 0852 Kulttuuriasiainkeskuksessa on käyty yhteistoimintamenettely koskien koko kulttuuriasiainkeskuksen tehtävien ja henkilöstömitoituksen uudelleenjärjestelyä alkaen 12.12.2014 ja päättyen 4.2.2015. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) 5 :n mukaan työnantajan on ennen 4 :ssä tarkoitetun asian ratkaisemista neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Lain 4 :n nojalla yhteistoiminnassa tulee käsitellä mm. asia, joka koskee henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa ja kunnan palvelurakenteessa. Uudelleenjärjestelyn tarpeeseen vaikuttavat syyt Kaupunginvaltuuston päätös v. 2013 kuuden miljoonan euron pysyvästä henkilöstökustannusten vähentämisestä vuoteen 2015 mennessä on kanavoitunut mm. kulttuurilautakunnan ja kaupunginhallituksen hyväksymiin kulttuuriasiainkeskuksen talousarviota koskeviin vähennyksiin. Tämän seurauksena kaupungin järjestämien kulttuuritapahtumien ja sen jakamien kulttuuriavustusten jatkaminen entisessä laajuudessaan ei ole mahdollista. Meripäiviä on päätetty edelleen järjestää, mutta vähennyksistä johtuen Meripäiville ei voida palkata riittävästi tarvittavia kausityöntekijöitä, ellei tarvittavaa rahoitusta voida saada järjestämällä kulttuuriasiainkeskuksen resurssit tehtäviä vastaaviksi. Prosessin aikana esiteltiin henkilöstölle useita vaihtoehtoisia organisaatiomalleja ja työntekijät esittivät näihin näkemyksiään sekä omia vaihtoehtoisia mallejaan. Muutoksen vaikutukset Työnantajan esityksenä on malli, jossa toimistotyöt voidaan jakaa osittain kulttuuriasiainkeskuksen muille työntekijöille ja osittain kaupungin muihin yksiköihin, minkä seurauksena toimistopäällikön ja toimistosihteerin tehtävät käyvät tarpeettomiksi. Mallissa varmistetaan tehtävien hoitamisen ja töiden sujumisen kannalta oikea henkilöstömitoitus. Tehtävät pyritään myös jakamaan siten, että työntekijät eivät kuormitu. Esityksessä kulttuuriasiainkeskuksen vakituisen henkilöstön määrä on kuusi henkilöä nykyisen kahdeksan sijaan. Meripäiviä varten otetaan 2 3 henkilöä määräaikaisiin työsuhteisiin, yhteensä yhdeksän kuukauden ajaksi vuodessa. Nykyiset toimistotehtävät jaetaan vastuualueen muiden toimintayksiköiden ja jäljellejäävien työntekijöiden kesken. Toimistopäällikön ja toimistosihteerin tehtävät kulttuuriasiainkeskuksessa lakkautetaan. Tehtäviä nykyisin hoitavat henkilöt pyritään työsopimuslain mukaisesti sijoittamaan muuhun soveltuvaan työhön. Esittelijä: Ehdotus: Kehitysjohtaja Terhi Lindholm Kulttuurilautakunta päättää hyväksyä kulttuuriasiainkeskuksen tehtävien ja henkilöstömitoituksen uudelleenjärjestelyn esityksen mukaisesti.

6, KULA 17.2.2015 17:00 OPSI: 324/2015 Muutos astuu voimaan 1.4.2015. Päätös: Toimeenpano: Ote: Asianosaiset Pääluottamusmiehet Maritta Harju, Pirjo Mussalo, Tarja Renlund ja Jukka Virtanen Työsuojelu, Jarno Hagren Hepa/Maija Kaltakari, Raija Bly, Kaisa Piirainen Talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen Oikaisuvaatimusohje

7, KULA 17.2.2015 17:00 OPSI: 325/2015 Avustukset vuoden 2015 kulttuurityöhön Kula 17.2.2015 Valmistelija: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen, puh. 234 4702 Kulttuuriasiainkeskuksen talousarviossa on varattu määräraha avustusten jakamiseksi kulttuurityötä tekeville yhteisöille ja yksityisille henkilöille vuoden 2015 toimintaan. Määräraha on yhteensä 99 000, josta yksivuotisiin taiteilija-apurahoihin on varattu 24 000 ja festivaaliavustuksiin 28 000. Avustusmäärärahasta jää jaettavaksi kohdeavustuksiin 47 000. Esittelijä: Ehdotus: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kulttuurilautakunta päättää jakaa kohdeavustukset seuraavasti: - taiteilijoiden kohdeavustukset 11 100 - taiteilijoiden työhuoneavustukset 4 000 - muut kohdeavustukset 31 900 Päätös: Oikaisuvaatimusohje

8, KULA 17.2.2015 17:00 OPSI: 326/2015 Taiteilijoiden kohdeavustukset Kula 17.2.2015 Valmistelija: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen, puh. 234 4702 Kulttuurilautakunta on kokouksessaan 17.2.2015 päättänyt varata taiteilijoiden kohdeavustuksiin yhteensä 11 100. Avustuksia jaetaan kaksi kertaa vuodessa. Hakemuksia on tullut oheisen liitteen mukaisesti../. Liitteenä taiteilijoiden kohdeavustusten jakoehdotus. Esittelijä: Ehdotus: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kulttuurilautakunta päättää jakaa taiteilijoiden kohdeavustukset oheisen jakoehdotuksen mukaisesti. Päätös: Toimeenpano: Ote: Hakijat Oikaisuvaatimusohje

8, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: taiteilijoiden kohdeavustusten jakoehdotus KOTKAN KULTTUURILAUTAKUNTA VUODEN 2015 TAITEILIJOIDEN KOHDEAVUSTUKSET TA-TILI 474000 4620 Koodi: E=elokuva KI=kirjallisuus KU=kuvataide MU=musiikki M=muu PE=perinnetoiminta TA=tapahtumat TE=teatt. NU=nuoret TT=tapp.tak Kokous pvm Pykä lä Hakija Kohde Anottu Ehdotus Päätös 17.2.2015 Markku Hirvelä Paineilmakompressorin hankinta 2 000 700 KU ja veistoskulut. 17.2.2015 Irma Laukkanen Yksityisnäyttelyn materiaali- ja 2 200 700 KU järjestelykulut, videoprojektorin hankinta. 17.2.2015 Olli Mantere Kivityövälineiden hankinta. 1 000 700 KU Koo di Huom 17.2.2015 Heini Nieminen Yhteinäyttelyn järjestäminen New Yorkissa maaliskuussa 2015. 1 800 700 KU 17.2.2015 Nina Mattila Näyttelytöiden valmistus ja näyttelyiden pitäminen 2015. 17.2.2015 Tapio Sinisalo Näyttelyn järjestäminen Galleria Sculptoriin, Helsinkiin 25.3.- 12.4.15. 17.2.2015 Anne-Maria Björninen Näyttelyiden järjestäminen; Galleria Uusikuva, Kotka, Stella Polaris, Tsekki 3 000 700 KU 3 000 700 KU 2 000 700 KU 17.2.2015 Heta Kananen Näyttelyn järjestäminen Imatran 2 000 700 KU Taidemuseossa 16.10. - 7.11.2015, teosten valmistaminen, suunnittelu ja toteuttaminen 17.2.2015 Juha Metso Valokuvataidenäyttely Brasiliassa 3 200 700 KU 9.12.2014-31.1.2015 17.2.2015 Elisa Heinonen Näyttelyn järjestäminen Galleria 2 500 700 KU G 12 Helsingissä 4.- 23.4.2015 17.2.2015 Pasi Grangvist Näyttelyn järjestäminen Walden 5 500 700 KU Galleria, Berliini, Näyttelytöiden viimeistelyyn. 17.2.2015 Pasi Grangvist "Finnish Artists Do Brandenburg" 3.600 700 KU näyttelyn järjestäminen Kotkan Valokuvakeskuksessa joulukuussa 2015 17.2.2015 Olavi Heino Näyttelyiden järjestäminen 1 750 700 KU Imatran Taidemuseossa 18.9. - 10.10.2015 ja Haapasaaren koululla 27.7. - 9.8.2015. Materiaalihankinnat. 17.2.2015 Anne Randen Akvarellimaalauksen 700 500 materiaalikulut. Yhteensä 30 650 9 600

9, KULA 17.2.2015 17:00 OPSI: 326/2015 Taiteilijoiden työhuoneavustukset Kula 17.2.2015 Valmistelija: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen, puh. 234 4702 Kulttuurilautakunta on kokouksessaan 17.2.2015 päättänyt varata taiteilijoiden työhuoneavustuksiin yhteensä 4 000. Työhuoneavustukset jaetaan vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Avustushakemuksia on tullut oheisen liitteen mukaisesti../. Liitteenä työhuoneavustusten jakoehdotus. Esittelijä: Ehdotus: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kulttuurilautakunta päättää jakaa työhuoneavustukset liitteessä olevan jakoehdotuksen mukaisesti. Päätös: Toimeenpano: Ote: Hakijat Oikaisuvaatimusohje

9, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: työhuoneavustusten jakoehdotus KOTKAN KULTTUURILAUTAKUNTA VUODEN 2015 TAITEILIJOIDEN TYÖHUONEAVUSTUKSET TA-TILI 474000 4620 Koodi: E=elokuva KI=kirjallisuus KU=kuvataide MU=musiikki M=muu PE=perinnetoiminta TA=tapahtumat TE=teatteri Kokous pv Pykälä Hakija Kohde Anottu Ehdotus Päätös Koodi Huom. 17.2.2015 Olavi Heino Työhuoneen kulut 1 184 500 KU 17.2.2015 Filipp Diatchenko Työhuoneen kulut 900 500 KU 17.2.2015 Elisa Heinonen Työhuoneen kulut 1 240 500 KU 17.2.2015 Thomas Freundlich Työhuoneen kulut 2 400 500 M 17.2.2015 Nina Mattila Työhuoneen kulut 1 400 500 KU 17.2.2015 Olli Mantere Työhuoneen kulut 2 000 500 KU 17.2.2015 Markku Hirvelä Työhuoneen kulut 1 300 500 KU 17.2.2015 Irma Laukkanen Työhuoneen kulut 3 800 500 KU Yhteensä 14 224 4000

10, KULA 17.2.2015 17:00 OPSI: 326/2015 Kulttuuriasiainkeskuksen muut kohdeavustukset Kula 17.2.2015 Valmistelija: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen, puh. 234 4702 Kulttuurilautakunta on kokouksessaan 17.2.2015 päättänyt varata muihin kohdeavustuksiin 31 900. Avustuksia jaetaan kaksi kertaa vuodessa, kevät- ja syyskauden ensimmäisissä kokouksissa. Avustushakemuksia on tullut jakoehdotuksen mukaisiin tarkoituksiin../. Kohdeavustusten jakoehdotus on liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kulttuurilautakunta päättää jakaa kohdeavustukset liitteenä olevan jakoehdotuksen mukaisesti. Päätös: Toimeenpano: Ote: Hakijat Oikaisuvaatimusohje

10, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: kohdeavustusten jakoehdotus KOTKAN KULTTUURILAUTAKUNTA VUODEN 2015 KULTTUURIASIAINKESKUKSEN MUUT KOHDEAVUSTUKSET TA-TILI 474000 4620 Koodi: E=elokuva KI=kirjallisuus KU=kuvataide MU=musiikki M=muu PE=perinnetoiminta NU=nuoret TA=tapahtumatTE=teatteri TT=tapp.takuu Kokous Hakija Kohde Anottu Ehdotus pvm 17.2.2015 Kotkan Valokuvakeskusyhdisty s ry, Nina Mattila 17.2.2015 Nelosteatterin talotoimikunta, Jyrki Koskimies 17.2.2015 Country Dancers Kotka, Mika-Matti Orrela 17.2.2015 Kotimme ry, Olga Hakkarainen 17.2.2015 Kotkan Kansantanssijat ry, Ville Korpela Näyttelyiden järjestäminen, kansainvälisen näyttelytoiminnan kehittäminen, verkostoituminen ym. Nelosfestarin järjestäminen 6. - 7.3.2015, Kantrimusiikki- ja rivitanssitapahtuman järjestäminen 11.9.2015 Pietarilaisen naiskuoron vierailu Kotkaan 31.7. - 2.8.2015 Valtakunnallisen kansantanssitapahtuman järjestäminen Kotkassa 17.- 19.4.2015 17.2.2015 Pekka Mandart Teatterinäytelmän "Pertsa ja Kilu are back" kirjoittaminen 17.2.2015 Essi Höglund Viuluakatemiassa opiskelu ja viulun mestarikursseille osallistuminen v. 2015 17.2.2015 Puhallinorkesteri Kotka, Riku Pirinen Konserttien järjestäminen 2015: 115 v. juhlakonsertti 12.4. ja Isänpäiväkonsertti 8.11. 17.2.2015 Matti Pukki Valokuvanäyttelyn valmistaminen ja näyttelyn kierrättäminen eri puolella Suomessa 2.6. - 21.12.2015 17.2.2015 Viihdekuoroyhdistys Stemmarit ry, Vuokko Laulainen 17.2.2015 Hanne-Irmeli Tentke, Teija Lampinen 17.2.2015 Karhulan läntinen soittokunta, Eero Tainio 17.2.2015 Karhulan Mieslaulu ry, Pentti Kontusalmi 17.2.2015 Official Elvis Presley Fan Club of Finland Kotkan alajaosto ry, Tomi Raussi 17.2.2015 Official Elvis Presley Fan Club of Finland Kotkan alajaosto ry, Tomi Raussi Konserttien järjestäminen 2015: Kevätkonsertti 25.4., Vesipuistokonsertti, Pyhtään saaristomarkkinat 8.8. ym. Naistenpäiväkonsertin järjestäminen 8.3. Kulttuuritalo Kyminsuussa KOnserttien järjestäminen 29.3., 25.10. Kyminsuussa ja 26.11. Kymin kirkossa 60-juhlavuotiskonserttisarjan järjestäminen; Loppiaskonsertti 6.1.,Kevätkonsertti 26.4. ja Itsenäisyyspäivän konsertti 6.12. Aloha From Salo -konsertin toteuttaminen Kotkassa Elviksen 80- vuotis juhlavuoden kunniaksi. Rock`n`Roll -risteilyn järjestäminen kesällä Kotkan edustalla sekä Karaoke / live -musiikki-iltamat 17.2.2015 Kotkan 21.3.2015 järjestettävän konsertin Konserttikannatusyhdist kustannuksiin ys ry, Reijo Paavola Päätös Koo Huom. di 8 000 5 000 KU 1 615 800 TE 800 400 TA 800 300 MU 3 000 800 TA 3 000 0 TE 3 000 500 MU 2 000 800 MU 3 500 600 KU 600 600 MU 600 400 MU 2 300 800 MU 1 000 800 MU 5 000 500 MU 2 000 0 MU 1 500 400 MU

10, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: kohdeavustusten jakoehdotus 17.2.2015 Omnium Gatherum - yhtye, Markus Vanhala 17.2.2015 Kotkan Nuorisoteatteri ry, Reijo Paukku 17.2.2015 Kotkan Nuorisoorkesteriyhdistys ry, Sauli Rissanen 17.2.2015 Kotkan Nuorisoorkesteriyhdistys ry, Sauli Rissanen 17.2.2015 Kulttuuriosuuskunta Bertta, Hanna-Elina 17.2.2015 Kotkan Taiteilijaseura ry, Timo Mähönen 17.2.2015 Arbor Mundi ry, Evgenia Ganzhinova Omnium Gatherum -yhtyeen Euroopan promootio / lämppärikiertue maalis-huhtikuu 2015 Romeo ja Julia -näytelmän toteuttaminen ja nuorten koulutus. Nuorisoteatterin toiminnan tuotannollinen tukeminen. Esiintymismatka Pärnuun, Viroon 4. - 7.6.2015 2 000 800 MU 3 000 1 800 TE 2 000 0 MU Yhteiskonserttien järjestäminen Helsingin poliisisoittokunnan ja Haminan ja Kotkan nuorisosoittokuntien kanssa 20.5.2015. 2 000 500 MU Osuuskunnan toimintaan. 2 700 0 M Jäsennäyttelyn suunnitteluun ja toteuttamiseen 19.11. - 12.12.2015, luentotoimintaan ja nettisivujen ylläpitoon Ympäristötaideleiri perheille heinäkuussa Santalahdessa, ohjelmallinen taidenäyttely Karhuluoren torilla 2 500 1 300 KU 2 000 300 M 17.2.2015 Viihdekuoro Hyvän Konsertin järjestäminen 8.3.2015 900 400 MU Tuulen Laulajat ry, Eeva Koivula 17.2.2015 Aleksi Lavaste Matka-avustus Be Nordic-Expoon. 500 100 M 17.2.2015 Neil Owens Matka-avustus Be Nordic-Expoon. 500 100 M 17.2.2015 Ulla Wirtzenius Matka-avustus Be Nordic-Expoon. 700 100 M 17.2.2015 Kristillinen taideseura, "Kolahtaako" elokuvaviikon 1 000 1 000 E Varpu Sintonen järjestämiseen Kotkassa. 17.2.2015 Mieskuoro Kisailijat ry, Tauno Halkola Erilaisten konserttien järjestämiseen v.2015. 1 500 800 MU 17.2.2015 Etelä-Kymenlaakson Kalevalaiset Naiset, Leena-Kaisa Kivioja 17.2.2015 Kotka Rock`n Blues ry, Tapahtumien järjestäminen ja tilavuokra. Jami-iltojen, vuosijuhlan ja ilmaisen Tanja Tohmo yleisötapahtuman järjestäminen. 17.2.2015 Kotkan Filateeliseen aineistoon pohjautuvien Postimerkkikerho ry, näyttelyiden järjestäminen. Vanhojen Matti Hiltunen kuvapostikorttien julkaiseminen näköispainoksina. 17.2.2015 Kotkan Nuoret Jouset Lasten ja nuorten jousisoittajien ry, Hannele Halinen kesäleiri järjestäminen 29.7. - 2.8.2015 17.2.2015 Jari Sundelin "Unohtumattomat fokstrotit" - konsertin järjestäminen 29.3.2015 17.2.2015 Kotka Jazz ry, Jari Kotka Jazzin konserttien ja Sundelin maanantaijazz-iltojen järjestäminen. 17.2.2015 Sarastus ry, Antero Kahden "hengellisen" runomatinean Marjakangas valmistaminen. 17.2.2015 Kotka Rock`n Blues ry, Rock`n Blues kesätapahtuman Tanja Tohmo järjestäminen 17.2.2015 Jerome Auzeray "Lights of Sunila" näyttelyn valmistaminen. 1 000 400 PE 1 500 800 MU 150 150 PE 3 000 800 MU 1 000 400 MU 6 000 3 300 MU 1 200 0 M 2 500 0 MU 1 135 200 KU

10, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: kohdeavustusten jakoehdotus 17.2.2015 Lauri Pikka Demonic Death Judge ja Coughdust yhtyeiden Euroopan kiertue 26.4. - 10.5.2015. 17.2.2015 Katariinan asukastoimikunta, Raija Aalto 17.2.2015 Kaakon tanssi ry, Neil Owens Kulttuuria ja kierrätystä - katufestivaalien järjestäminen Katariinan kaupunginosassa 16.5.2015 Dancefest Kotka -tapahtuman järjestäminen Kotkan Kaupunginteatterin kanssa 22.5.2015. 3 500 500 M 2 100 400 M 3 000 700 M Yhteensä 27 550

11, KULA 17.2.2015 17:00 OPSI: 326/2015 Festivaaliavustukset Kula 17.2.2015 Valmistelija: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen, puh. 234 4702 Kulttuurilautakunta on kokouksessaan 17.2.2015 päättänyt varata festivaaliavustuksiin 28 000. Festivaaliavustukset jaetaan vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Hakemuksia on tullut oheisen jakoehdotuksen mukaisesti../. Liitteenä festivaaliavustusten jakoehdotus. Esittelijä: Ehdotus: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kulttuurilautakunta päättää jakaa festivaaliavustukset vuodelle 2015 liitteenä olevan jakoehdotuksen mukaisesti. Päätös: Toimeenpano: Ote: Hakijat Oikaisuvaatimusohje

11, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: festivaaliavustusten jakoehdotus KOTKAN KULTTUURILAUTAKUNTA VUODEN 2015 FESTIVAALIAVUSTUKSET TA-TILI 474000 4620 Koodi: E = elokuva KI = kirjallisuus KU = kuvataide MU = musiikki M = muu PE = perta = tapahtuma TE=teatteri TK=tappiontakuu Diaari nro Kokous pvm Pykälä Hakija Kohde Anottu Ehdotus Päätös Koodi 17.2.2015 Kotkan Kestävän Musiikin yhdistys, Lauri Eerola Dark River festivaalin järjestäminen kesällä 2015 7 000 5 000 MU 17.2.2015 Kotka JAzz ry, Jari Sundelin Jazz By The Sea -tapahtuman järjestäminen. 10 000 9 000 MU 17.2.2015 Kymijoen Lohisoitto ry, Matti Jylhä-Vuorio Kyminjoen Lohisoitto -festivaalin järjestäminen kesäkuussa 2015 16 000 14 000 MU Yhteensä 33 000 28 000

12, KULA 17.2.2015 17:00 OPSI: 327/2015 Vuoden 2015 taiteilija-apurahojen jakaminen Kula 17.2.2015 Valmistelija: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen, puh. 234 4702 Kulttuuriasiainkeskus on päättänyt varata vuoden 2015 talousarvioon 24 000 ammattitaiteilijoiden taiteilija-apurahoihin. Kulttuurilautakunta on hyväksynyt avustusmuodot ja avustusten jakamisen periaatteet kokouksessaan 7.12.2011 65. Periaatteet astuivat voimaan 1.1.2012. Hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti kulttuurilautakunta jakaa vuosittain määrärahojen puitteissa ammattitaiteilijoille työskentelyapurahoja. Lisäksi lautakunta jakaa erilaisia kohdeavustuksia ammattitaiteilijoille. Työskentelyapurahan tarkoitus on, että ansioitunut taiteellisen luomistyönsä vakiinnuttanut ammattimainen taiteenharjoittaja voi saada kohtuullisen toimeentulon muusta ansiotoiminnasta vapautettuna. Työskentelyapurahoja voidaan myöntää myös säännöllisessä taiteeseen liittyvässä opetus- ja ohjaustehtävissä toimiville omaan taiteelliseen toimintaan sekä taidelaitoksissa työskenteleville taiteilijoille omiin projekteihin tai lisäkoulutukseen. Edellä mainittujen tulee irrottautua päätoimisesta työstä. Lautakunta voi pyytää tarvittaessa asiantuntijalausuntoja hakijoista. 1. Työskentelyapurahat Myöntämisperiaatteet: Työskentelyapurahoja voidaan myöntää tasokkaille ammattitaiteilijoille, joilla on valtakunnallista näyttöä tai jotka ovat ansioituneet muuten paikallisella/alueellisella tasolla. Apurahoja voidaan myöntää myös nuorille lahjakkaille ammattitaiteilijoille. Apuraha voidaan myöntää vain kolmeksi vuodeksi peräkkäin. 2. Apurahojen anominen Apurahat myönnetään kirjallisen hakemuksen perusteella. Apurahat voidaan myöntää vain Kotkassa asuville taiteilijoille. Työskentelyapurahat seuraavalle vuodelle julkistetaan haettavaksi marras- joulukuun aikana. 3. Apurahojen maksaminen Työskentelyapurahat maksetaan kuukausierinä. Maksupäivä on kuukauden 1. pankkipäivä. Apurahoja myönnettäessä noudatetaan muuten kaupunginhallituksen hyväksymiä yleisohjeita. 4. Selvitys lautakunnan myöntämien apurahojen käytöstä Selvitys lautakunnan myöntämien apurahojen/avustusten käytöstä on tehtävä viimeistään apurahavuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Mikäli apurahaa/avustusta ei ole käytetty päätöksen edellyttämällä tavalla, on summa palautettava. Kulttuurilautakunta voi erillisestä anomuksesta muuttaa käyttötarkoitusta tai myöntää lisäaikaa selostuksen jät-

12, KULA 17.2.2015 17:00 OPSI: 327/2015 tämiselle. Uutta apurahaa/avustusta ei myönnetä, mikäli selvitys aikaisemmista on tekemättä. Taiteilija-apurahan selvityksestä tulee ilmetä apurahavuonna aikaansaadut tärkeimmät taiteelliset työt, osallistumiset näyttelyihin, annetut konsertit jne. Selvityksessä tulee myös ilmetä apurahansaajan muu ansiotoiminta ja työssäolon kesto kuukausina apurahakaudella. Työskentelyapurahat vuodelle 2015 olivat haettavina 23.1.2015 klo 16.00 mennessä. Apurahahakemuksia oli saapunut määräaikaan mennessä 14 kpl. Hakemuksiin liittyvä materiaali on nähtävänä Kotkan kulttuuriasiainkeskuksessa, Tornatorintie 99 B sekä lautakunnan kokouspaikalla tuntia ennen kokousta../. Liitteenä on yhteenveto hakijoista, ansioluettelot ja taiteilija-apurahat vuosina 1991 2014. Esittelijä: Ehdotus: Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kulttuurilautakunta päättää jakaa vuoden 2015 taiteilija-apurahat seuraavasti: 1-vuotinen apuraha, 16 000 ½-vuotinen apuraha, 8 000 kuvataiteilija Tapio Sinisalo kuvataiteilija Nina Mattila Päätös: Toimeenpano: Ote: Hakijat Oikaisuvaatimusohje

12, KULA 17.2.2015 17:00 / Pykälän liite: yhteenveto hakijoista TaiApRa15.xls KOTKAN KULTTUURILAUTAKUNTA VUODEN 2015 TAITELIJA-APURAHAT Taiteilija-apurahat, määräraha TA-tili 473000 4620 Kokous Pykälä Hakija Kohde Ehdotus Päätös Kotkan kaup. pvm e e myöntänyt 17.2.2015 Markku Hirvelä (s. -56) Kuvataide v. 1992, 1999, 2007 17.2.2015 Irma Laukkanen (s.-58) Kuvateide v. 2002 (½v.), 2004, 2013 17.2.2015 Heta Kananen (s. -53) Kuvataide v. 1995, 2002 (½v), 2008 17.2.2015 Anne Randén (s. -53) Kuvataide v. 1998, 2003, 2009 (½v.) 17.2.2015 Timo Mähönen (s.-60) Kuvataide v. 1993, 2005, 2009 (½v.) 17.2.2015 Pasi Granqvist (s. -72) kuvataide v. 2012 17.2.2015 Juha Metso (s. -65) valokuvataide v. 1995, 2001(½v.), 2006, 2012 (½v.) 17.2.2015 Olavi Heino (s. -53) Kuvataide v. 1996, 2000, 2008 (½v) 17.2.2015 Tapio Sinisalo (s. -53) Kuvataide 16 000 v. 1991, 1998, 2003, 2008 (½v) 17.2.2015 Nina Mattila (s. -74) Kuvataide 8 000 17.2.2015 Lena Bruun (s. -58) Kuvataide 17.2.2015 Elisa Heinonen (s. -44) Kuvataide v. 2001 (½v), 2010 (½v) 17.2.2015 Merita Koskimies (s. -67) Kuvataide v. 2012 (½ v.) 17.2.2015 Heini Nieminen (s. -79) Kuvataide v. 2011 (½ v.) Yhteensä 24 000 Sivu 1