1 Potilashoidon vuosikertomus 2016 HYKS Sisätaudit ja kuntoutus
2 Johdanto Vuosi 2016 oli toinen täysi vuosi uusille tulosyksiköille. Vuoteen 2015 verrattuna tulosyksikössä ei lukuun ottamatta yhteispoliklinikoiden lähetekäytäntöjä tapahtunut suuria toiminnallisia muutoksia. Toiminta jatkui samoissa rakennuksissa samankaltaisena. HYKS Vatsakeskukseen perustettiin oma lähetekeskuksensa, jonka avautumisen myötä yhteispoliklinikoilta väheni gastroenterologian ja endokrinologian lähetteet. Potilashoidon vuosikertomus 2016 vetää yhteen tulosyksikkömme keskeisiä potilastyötä kuvaavia parametreja ja vertailee niitä vuoteen 2015. Tämä tullaan jatkossakin julkaisemaan vuosittain. Erikseen käsitellään poliklinikkatoiminta, vuodeosastotoiminta sekä potilasturvallisuuden mittarit.
3 Alla on vertailtu vuositasolla ensikäyntien ja ulkoisten elektiivisten lähetteiden lukumääriä sekä tulosyksikkötasolla, että erikseen sisätautien ja kuntoutuksen linjoilla(lähetteet lisäksi Apuvälinekeskuksen osalta). Lisäksi on vertailtu hoitotakuupotilaiden hoitoon pääsyä poikkileikkausajankohtina 12/20125 ja 12/2016. Ensikäynnit ja ulkoiset elektiiviset lähetteet Taulukko 1. Ensikäyntien (lääkäri) ja ulkoisten elektiivisten lähetteiden vuosivertailu 2015-2016 Yksikkö Ensikäynnit Lähetteet 2016 2015 Muutos 2016 2015 Muutos ( %) HYKS Sisätaudit ja 15879 16528-3.9 % 23221 25094-7,5 % kuntoutus Sisätautien linja 11560 11712-1,3 % 16860 19218-12,3 % Kuntoutuksen linja 4319 4816-10.3 % 5541 5146 +7,1 % Apuvälinekeskus 820 730 +11,0 % Tulosyksikössä saapuneitten ulkoisten elektiivisten lähetteiden lukumäärä laski hieman johtuen siitä, että 2016 endokrinologian ja gastroenterologian lähetteet kirjattiin HYKS Vatsakeskukseen. Fysiatriaan ja Apuvälinekeskukseen tulleet ulkoiset elektiiviset lähetteet kasvoivat selvästi. Lääkärin ensikäyntien osalta Sisätautien linjan yhteispoliklinikoiden ensikäynnit pysyivät käytännössä vuoden 2015 tasolla. Kuntoutuslinjan fysiatrian ensikäynnit laskivat 10 % edelliseen vuoteen tarkoittaen, että entistä useampi lähete palautui avoterveydenhuoltoon hoito-ohjein. Hoitoonpääsy Poliklinikkajono hoitotakuupotilailla 12/2015 ja 12/2016 Taulukko 2. Poliklinikoiden hoitotakuujonojen poikkileikkaus joulukulta 2015 ja 2016 Yksikkö 12/2016 12/2015 < 90 vrk 91-180 >180 < 90 vrk 91-180 >180 vrk Muutos vrk vrk vrk >90vrk HYKS Sisätaudit 1655 34 4 1405 57 36-60.0 % ja kuntoutus Sisätaudit linja 1288 22 2 1050 48 1-51.0 % Kuntoutus linja 366 12 0 355 35 9-73.9 %
4 Vaikka tulosyksikössä ja linjoilla vastaanottoa odottavien potilaiden määrä kasvoi edellisen vuoteen verrattuna, saatiin kautta linjan hoitotakuun rikkovien potilaiden määrää merkittävästi korjattua. Vuodeosastotoiminta Vuodeosastotoimintaa tulosyksikössä tapahtui Jorvin ja Peijaksen sisätautivuodeosastoilla. Vuodeosastoilla oli 2016 yhteensä 26040 hoitopäivää, kun vastaava luku oli 2015 24334. Kasvua todettiin 7.0 %. Kuten alla olevasta taulukosta havaitaan, keskimääräinen hoitoaika hoitopäivien kasvusta huolimatta jopa hieman laski 2016. Osastojen kuormitusprosentti säilyi kovin korkealla tasolla. Taulukko 3. Sisätautien vuodeosastojen keskimääräiset hoitoajat ja kuormitusprosentit 2015 ja 2016 Keskimääräinen hoitoaika, vrk Keskimääräinen kuormitusprosentti 2016 2015 2016 2015 Osasto Jorvi S4 5,4 5,5 92 94 Jorvi S6 5,5 5,8 85 88 Peijas S2 5,5 6,0 89 90 Peijas S3 5,8 6,0 91 92
5 Potilasturvallisuudesta ja laadusta Tulosyksikkömme seuraa järjestelmällisesti toimintamme kannalta keskeisiä mittareita. Pyrimme myös kehittämään mittareita entistä paremmin toimintaa ja potilaita hyödyttäviksi. Sairaalakuolleisuus Taulukko 4. Sairaalakuolleisuusvertailu vuosille 2015 ja 2016 2016 2015 Osasto Kuolleiden lkm Hoidetut lkm Kuolleiden osuus hoidetuista/vy (%) Kuolleiden lkm Hoidetut lkm Kuolleiden osuus hoidetuista/vy (%) Keskiarvo Jorvi S4 24 706 3,4 % 37 712 5,2 % 4,3 % Jorvi S6 33 907 3,6 % 39 890 4,4 % 4,0 % Peijas S2 54 1 299 4,2 % 46 1 174 3,9 % 4,1 % Peijas S3 37 1 242 3,0 % 43 1 181 3,6 % 3,3 % Keskiarvo 3,5 % 4,3 % 3,9 % Sairaalakuolleisuus laski hieman vuodesta 2015 ollen kuitenkin samaa tasoa vajaa 4 %, Kuolleisuus kuvastaa potilasmateriaalia (ikä ja taustasairaudet). Kaatumiset ja putoamiset osastohoidossa Kaatumisriskiarviointi otettiin käyttöön 2014, mutta jalkautui yksiköihin kunnolla vuonna 2015. HUS-tason tavoite on riskiarvioin tekeminen vähintään 80 % hoidetuista osastopotilaista. Tulosyksikkömme pyrkii saavuttamaan >90 % tavoitetta ja jatkaa aktiivista ponnistelua asian hyväksi. Kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi, on suunta riskiarvioiden tekemisessä oikea. Silti tekemistä vielä riittää. Mainittakoon positiivisena asiana myös se, että vuodesta 2015 saatiin kaatumiset jälleen vähenemään.
6 Taulukko 5. Vuosivertailu 2015 ja 2016 kaatumisriskiarvioiden osuus (%) kaikista potilaista ja haittaa aiheuttaneiden kaatumisten/putoamisten osuus (eri potilaat) /1000 potilaspäivää Vuosi Kaatumisriskiarvioiden osuus (eri potilaat) hoidetuista potilaista, % Kaatumiset/putoamiset joista haittaa/1000 potilaspäivää 2014 6.266 0.054 2015 16.0 0.153 2016 52.1 0.071 Painehaavat Painehaavariskiarvioitujen potilaiden lukumäärä on mittarin käyttöön oton jälkeen hyvässä nousussa, mutta olemme kyllä kaukana vielä tavoitteesta (80 %). Taulukko 6. Vuosivertailu painehaavariskiarvioiduista potilaista ja painehaavapotilaista Vuosi Painehaavariskirarvioidut Painehaavapotilaat, lkm potilaat/hoidetut potilaat (%) 2015 10.3 77 2016 31.1 84 Aliravitsemus Mittari otettiin käyttöön vuoteen 2015. Käytön jalkautumisen myötä havaitaan myös riskipotilaita löydettävän enemmän. Taulukko 7. Vuosivertailu aliravitsemusten alkuseulonnoista ja riskipotilaista 2015 ja 2016 Vuosi NRS alkuseulonnat/hoidetut NRS riskipotilaat, lkm potilaat (%) 2015 8.5 364 2016 44.4 805
7 Tulosyksikön haittatapahtumaraportointi (HaiPro) HaiPro-ilmoitukset kasvoivat vuodesta 2015 vuoteen 2016 540-688. Tämä on hyvä asia, koska henkilöstöä kannustetaan käyttämään HaiPro-järjestelmää, jotta ongelmakohtia saadaan esiin ja vältettäisiin entistä paremmin ei-toivotut hoitoon liittyvät haittavaikutukset. Läheltä piti- tapahtumien osuus nousi vuoden 2015 25 % vuodelle 2016 29 %, ja vastaavasti varsinaisten tapahtumien määrä väheni. Suunta on oikea, mutta tekemistä vielä riittää ja aktiivinen työ potilasturvallisuuden eteen jatkuu. Tapahtumatyypeistä merkittävimpiä oli molempina vuosina lääke- ja nestehoitoon liittyneet tapahtumat ja tiedonkulkuun liittyneet tapahtumat. Tapaturmat olivat seuraavaksi yleisimpiä, mutta niiden määrä oli jo selkeästi vähäisempää sekä 2015 että 2016. Kuva 1. Vuosivertailu 2015 ja 2016 HaiPro ilmoitusten yleisimmistä tapahtumatyypeistä