TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄT- UHKA VAIN MAHDOLLISUUS POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMISELLE Lasse Lehtonen professori, hallintoylilääkäri HUS

Transkriptio

1 TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄT- UHKA VAIN MAHDOLLISUUS POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMISELLE Lasse Lehtonen professori, hallintoylilääkäri HUS

2

3

4

5

6 HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta E D E L L Y T Y K S E T Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Uudistava johtajuus ja organisaatio Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus A R V O T Ihmisten yhdenvertaisuus Potilaslähtöisyys Luovuus ja innovatiivisuus Korkea laatu ja tehokkuus Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus

7 POTILASTURVALLISUUS Yleisesti hyväksytty, legitiimi tavoite Kansallinen strategia Säädöspohja (terveydenhuoltolaki ja potilasturvallisuusasetus) Osa myös HUSin strategiaa ja vuosittaista toimintasuunnitelmaa Palveluiden korkea laatu on kilpailukyvyn ehdoton edellytys.

8 KOKONAISTURVALLISUUDEN OSA-ALUEET VARAUTUMINEN Hyvä hallinto Työturvallisuus, Työsuojeluorganisaatio Ihmiset Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus Palo- ja pelastustoiminta RISKIENHALLINTA SISÄINEN VALVONTA Ympäristöturvallisuus Tietoturvallisuus Tietosuoja Maine Ympäristö Tieto Johtaminen Prosessit Omaisuus POTILASTURVALLISUUS Tuotannon turvallisuus Rikosturvallisuus Ulkomaantoiminnot matkustaminen (STM 2011, KE 2012)

9 Terveydenhuollon tietojärjestelmät (mm.) Toiminnan ja talouden tietojärjestelmät (toiminnanohjaus) Laaturekisterit Potilastietojärjestelmät

10 Tiedolla johtaminen tosiasioiden tunteminen on viisauden alku Päätöksenteko ei voi perustua arpomiseen, vaan sen taustalla täytyy olla kovaa tietoa organisaation tilanteesta ja päätösten vaikutuksista organisaation toimintaan Joskus tiedon kerääminen tuntuu olevan tärkeämpää kuin johtaminen Hyvä johtaja pystyy tekemään oikeita ratkaisuja vajaallakin tiedolla

11 Potilastietojärjestelmät johtamisessa Jotta potilastietojärjestelmien tieto hyödyttäisi johtamisessa, se olisi saatava ajantasaisesti käytettäväksi Kuormitustiedot (esim. leikkaussalien käyttöaste ja hoitohenkilökunnan suoritukset) Läpimenoajat (esim. päivystyksessä) Hoitotulokset (kuolleisuus, paluu kotiin, paluu työelämään) Laatupoikkeamat (kalliit hoidot, hoitoon pääsyn viiveet, vaaratilanteet)

12 Laaturekisterit Sairauskohtaisia tietokantoja THL sairaalainfektioseuranta hyvä, implanttirekisteri huono jne. Erikoislääkäriyhdistykset (Suomi, Pohjoismaat, kv. Järjestöt) Esim. tehohoidon vaikuttavuus Sairaalat? Mm. HUS hyödyntää laaturekistereitä omassa kehittämistyössään Aikasarjat (so. pysytäänkö oman standardin sisällä) Yksiköiden vertailu

13 Oper ty: Sairaalassa kuolleet 2012 n viikko n

14 Laaturekisterit THL:n lakisääteisten rekisterien lisäksi ei velvoitetta ylläpitää / osallistua Voivat toki olla osa yksikön omaa potilasturvallisuus/omavalvonta suunnitelmaa Laatutiedolla merkitystä potilaan valinnanvapaudelle Vrt. palveluvaaka

15 Palveluvaaka: esim. ortopedia / Espoo Hakuehdoilla löytyi 7 toimipaikkaa, joista yhteensä 27 potilaan arvio olemassa Paras olisi Länsi- Uudenmaan sairaala, josta 1 arvio (5.0) Huom. Peijaksen sairaala on Suomen suurin tekonivelkirurgian keskus (n operaatiota/vuosi) ja Töölön sairaala on vaikeiden tapaturmien hoidon keskus

16 THL:n vaikuttavuustieto (Peijas, Töölö, VNS) Niiden lonkan tekonivelleikkauk sessa olleiden potilaiden osuus, joille ei ole tehty uusintaleikkausta 2 vuoden kuluessamitä tämä luku tarkoittaa? Niiden polven tekonivelleikkauk sessa olleiden potilaiden osuus, joille ei ole tehty uusintaleikkausta 2 vuoden kuluessamitä tämä luku tarkoittaa? Hyks- Sairaanhoitoalue 98,7 % Päivitetty ,0 % Päivitetty Västra Nylands Sjukhus 98,7 % Päivitetty ,0 % Päivitetty

17 Potilasturvallisuustiedon hyödyntäminen johtamisessa Käytännössä kaikki julkisen terveydenhuollon yksiköt raportoivat vaaratapahtumat HaiPro- järjestelmän avulla

18 Potilastietojärjestelmät ja potilasturvallisuus Kv. julkaisuja Tietojärjestelmät karsivat jonkun verran lääkitysvirheitä Näyttö hyödyllisyydestä koviin päätemuuttujiin (kuolleisuus sairaalahoidon tarve) puuttuu Suomesta vähän omaa tutkimustietoa Lähinnä tietoa käyttökokemuksista

19 Tietojärjestelmät ja potilasturvallisuus Johtamisessa tarpeen yksittäisten turvallisuustoimien lisäksi myös pitkäjänteinen potilasturvallisuuden huomioon ottamista Prosessien suunnittelu Riskit tunnistettava Järjestelmien testaus Todellisessa toimintaympäristössä Henkilöstön koulutus Löydä heikoin lenkki

20 Vaaratilanneraportoinnin kattavuus HUS:ssa HaiPro-järjestelmä on ollut käytössä HUS:ssa vuodesta Kaikki kliiniset tulosyksiköt kattavaksi se saatiin vuoden 2011 syksyyn mennessä. Loput käyttöönotot tukipalveluissa vuoden 2013 aikana HaiProjärjestelmätoimittajan resurssitilanteesta riippuen

21 Ilmoitusten määrä 2011: 7200 ilmoitusta 2012: ilmoitusta 2013: arvio n ilmoitusta

22 Potilasturvallisuuden seuranta HUS:ssa Vaaratapahtumat ovat kvantitatiivisesti vaikeasti analysoitavissa Kiinnittävät huomiota aihealueisiin, mutta eivät kvantifioi muutosta Laaditaan erillinen potilasturvallisuusraportti, jossa vaaratapahtumat yhtenä osana OECD:n mittarit objektiivisia kovia lukuja Esim. standardoitu sairaalakuolleisuus/ vältettävissä oleva sairaalakuolleisuus

23 Yhteensä yli 5000 lääkehoitoon liittyvää vaaratapahtumaa MILTÄ HAIPRO-TILANNE NÄYTTI VIIME VUONNA?

24 Yleisimmät vaaratapahtuma Kolme yleisintä tapahtumatyyppiä vuonna 2012 olivat: Lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon tai varjoaineeseen liittyvä (51%) Lääkehoitoon liittyvien tapausten määrä suhteellisesti vähentynyt Tiedonkulkuun tai tiedon hallintaan liittyvä (22,4%) Tietojärjestelmiin liittyvät tapahtumat lisääntyneet Muuhun hoitoon tai seurantaan liittyvä (8,8%)

25 Lääkitysturvallisuuden parantaminen ykkösprioriteetti Lääkityskoulutuksen lisääminen Standardoidut toimintatavat lääkkeiden jakeluun Osastofarmasia? Tietojärjestelmien parempi yhteensopivuus

26 Tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan liittyvät vaaratapahtumat

27 2012 HUS HaiPro Tiedonkulkuun liittyvät kaikki tapaukset

28 2012 HUS HaiPro Tiedonkulun ALALUOKKA Potilastiedon hallinta

29 2012 HUS HaiPro Tiedonkulun ALALUOKKA Hoidon järjestelyihin liittyvä

30 Ts. tieto ei ole käytettävissä, kun sitä tarvitaan Eri tietojärjestelmät Perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito Yksityinen - julkinen Tiedon kirjaaminen viivästynyt Sanelut, epikriisit puuttuvat Hoidon järjestäminen jäänyt tekemättä Ajanvaraus jatkohoitoon tms.

31 2012 HUS HaiPro Tiedonkulun ALALUOKKA Suullinen tiedonkulku

32 2012 HUS HaiPro Vakavat haitat luokassa tiedonkulku (n=13)

33 Tiedonkulkuun liittyvien vaaratapahtumien vähentäminen Kommunikointi, kommunikointi, kommunikointi tarkistuslistat Yhteensopivat tietojärjestelmät Erityisesti lääkitystieto Yhteinen ajanvaraus jatkohoidon järjestämiseksi Potilassiirtojen parempi hallinta siirtolähete Myös potilaan tunnistamiseen liittyvät kysymykset tärkeitä

34 HaiPron ongelmat Kehittymättömät tilastotyökalut Juurisyyanalyysin automaatio puuttuu Korjaavat toimenpiteet liian vähän esillä Raporttien käsittelyn seuranta

35 Potilasturvallisuuden parantaminen

36 HUSin potilasturvallisuussuunnitelman toimenpidealueita Varmistetaan, että vastuuyksiköiden HaiPro-vastuuparit käsittelevät viivytyksettä ja viimeistään neljän viikon sisällä vaaratilanneilmoitukset. Käsittelyssä tulee kiinnittää erityistä huomiota vaaratapahtuman aiheuttamiin jatkotoimiin, jotka raportoidaan jatkossa yksityiskohtaisemmin. Valmistellaan HUS:n ja alueen perusterveydenhuollon yksiköiden ylittävän vaaratapahtumien raportointirajapinnan avaaminen vaiheittain vuoden 2014 alusta. Pilotoidaan potilassiirroissa muistilistatyyppistä tarkistuslistaa, joka yhdenmukaistaisi ja selkiyttäisi tiedon siirtymistä sekä helpottaisi yhteisesti sovittujen toimintalinjojen implementointia. Raportoidaan viivytyksettä vakavat vaaratilanteet, valvonta-asiat ja potilasvahingot osastojen ja klinikoiden johdolle, joka huolehtii tarvittavista korjaavista toimista tultuaan asiasta tietoiseksi. Käsitellään vaaratilanteet, valvonta-asiat ja potilasvahingot sekä niiden perustella toteutetut korjaavat toimet tulosyksiköissä (2 kertaa vuodessa) sekä HUS-tasolla (kerran vuodessa). Käsitellään kaikki vakavat vaaratapahtumat (luokka IV- V) potilasturvallisuuden ohjausryhmässä. Vuoden 2013 aikana jalkautetaan edellisen suunnittelukauden aikana kehitetty juuri-syy-analyysi käsittelymalli.

37 HUSin potilasturvallisuussuunnitelman toimenpidealueita Jatketaan OECD:n suosittamien potilasturvallisuuden mittareiden kuukausittaista seuraamista. Kaikki yksiköt seuraavat hoitamiensa potilaiden sairaalakuolleisuutta. Saatuja tietoja hyödynnetään yksiköiden kehittämistoiminnassa. Edistetään potilaiden osallistamista potilasturvallisuustyöhön. Joukkoistamismenetelmällä toteutetaan ensimmäinen varsinainen osallistumisjakso pilottijakson jälkeen. Toteutetaan koko HUS:ssa potilasturvallisuuskulttuuria mittaavan HSOPSC-kyselyn lähtötilamittaus. Otetaan käyttöön potilasturvallisuuden uusia koulutusmuotoja. Rakennetaan HUS:iin oma Potilasturvallisuuden verkkokoulutus, joka vastaa HUS:n koulutustarpeisiin. Järjestetään HaiProkoulutusta edelleen kaikissa tulosyksiköissä. Riskienarviointi on sisällytetty geneeristen ja ydinprosessien prosessikuvauksiin (esim. geneerinen poliklinikkaprosessi sekä Lonkkaliukumäki hoitoketju).tietojärjestelmämuutosten riskienarviointia parannetaan. Kehitetään ulkoisten verkkosivujen potilasturvallisuussisältöä edelleen. Päätetään potilaalle jaettavan potilasturvallisuusaineiston suunnittelusta ja toteuttamisesta.

38 Potilasturvallisuuskulttuuri Potilasturvallisuuskulttuurin parantaminen on potilasturvallisuustyön painopistealue. Kaikkien ammattiryhmien osallistumista moniammatilliseen potilasturvallisuustyöhön tuetaan Turvallisuuskulttuurin arvioimisessa hyödynnetään HSOPSC-mittausta (Hospital Survey on Patient Safety Culture)

39 Potilasturvallisuuskoulutus Potilasturvallisuuteen liittyvää koulutusta lisätään, uusia koulutusmuotoja otetaan käyttöön ja HaiPro-koulutusta järjestetään edelleen kaikissa tulosyksiköissä Potilasturvallisuus verkkokoulutus käytössä Verkkokoulutus on tarkoitettu kaikille ammattiryhmille ja se voidaan suorittaa joustavasti puolen tunnin mittaisissa moduleissa (kokonaiskesto max 5h) ja suorituksesta saa todistuksen.

40 Potilaan osallistaminen Potilaita kannustetaan kanssakäymiseen hoitohenkilökunnan kanssa. Heidän toivotaan kertovan turvallisuuspuutteista ja huomaamistaan hoidollisista epäkohdista. Potilaan huoneentaulu on jo laajasti käytössä HUS:ssa Testataan joukkoistamista potilasturvallisuusaiheisten keskustelupalstojen kautta

41 Potilasturvallisuustyön johtamisen keskeiset periaatteet HUSissa Potilasturvallisuustyö on sidottu suunnittelusykliin eli potilasturvallisuussuunnitelma päivitetään vuosittain Uudet tavoitteet viedään seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan (ja mittaroidaan) Isossa organisaatiossa keskitytään olennaiseen Vuodessa voidaan tehokkaasti jalkauttaa vain yksi tai kaksi asiaa Potilaiden mukaan saaminen potilasturvallisuustyöhön vaatii uusia lähestymistapoja Esim. tietotekniset välineet potilaiden joukkoistamisessa