Potilashoidon vuosikertomus HYKS Sisätaudit ja kuntoutus

Transkriptio

1 Potilashoidon vuosikertomus 2017 HYKS Sisätaudit ja kuntoutus

2 Sisällys 1. Toimintaa ja toimintalukuja HUS Apuvälinekeskus Erityistyön linja Ravitsemusterapia Terveyssosiaalityö Kuntoutus ja geriatrian linja sekä sisätautien linja Poliklinikkatoiminta Vuodeosastotoiminta Sisätautien linja Kuntoutuksen ja geriatrian linja Kuntoutuksen fysioterapia ja toimintaterapia Hoidon vertailtava laatu Kaatumiset ja putoamiset osastohoidossa Painehaavan riskiarviointi Potilaiden vajaaravitsemuksen arviointi Potilasturvallisuus Sairaalakuolleisuus Haittatapahtumaraportointi (HaiPro) Asiakaspalaute... 13

3 1 Johdanto Vuosi 2017 oli tulosyksikölle kasvun ja muutoksen vuosi. HUS Apuvälinekeskukseen yhdistyi ensimmäisenä kuntatoimijana Espoon kaupungin apuvälinetoiminta. Apuvälineiden luovutusperusteille valmisteltiin yhtenäisiä valtakunnallisia perusteita. Sosiaalityö aloitti uutta toimintaa osana seksuaaliväkivaltaa kokeneiden SERI-tukikeskusta. Ravitsemusterapia liittyi syksyllä 2017 osaksi tulosyksikköön perustettavaa erityistyöntekijöiden linjaa. Tämän linjan toinen osa on alkuvaiheessa sosiaalityö. Potilashoidon vuosikertomusta on vuodelta 2017 laajennettu siten, että turvallisuus- ja laatumittareiden lisäksi kuvataan toimintalukuja nyt myös HUS Apuvälinekeskuksesta, ravitsemusterapiasta loppuvuoden osalta ja sosiaalityöstä. Asiakaspalautteet ja niihin liittyvät kehittämistoimenpiteet käsitellään omana kokonaisuutenaan. Mainittakoon jo tässä vaiheessa, että vuonna 2018 tulee aloittamaan asiakasraati tukemaan kehittämistoimenpiteitä.

4 2 1. Toimintaa ja toimintalukuja Tässä osiossa kuvataan tulosyksikön yksiköiden toimintaa ja toimintalukuja vuodelta HUS Apuvälinekeskus Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluprosessi on osa asiakkaan muuta kuntoutus- ja hoitoprosessia tai palvelukokonaisuutta. Apuvälineen tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti. Apuvälineen tarkoituksena on edistää asiakkaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä. Ensisijaisesti turvataan apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä elintärkeiden ja keskeisimpien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai jotka ovat välttämättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa (Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2009). Apuvälinepalveluissa yhdistyy: asiakkaaseen liittyvä asiakastyö osana toimintakyvyn arviota (apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineratkaisu, apuvälineen sovitus/kokeilu, käytön ohjaus ja luovutus käyttöön, apuvälineen sopivuuden seuranta) apuvälineen elinkaaren hallinta (hankinta, varastointi, kuljetukset, kunnossapito, käytön seuranta) asiantuntijapalvelut (apuvälinepalvelun neuvonta, luovutusperusteet, osaamisen hallinta, uuden teknologian käyttöönotto). Apuvälinepalvelu on jakaantunut Uudenmaan alueella perusterveydenhuollon, että erikoissairaanhoidon hoitovastuulle. HUS Apuvälinekeskukselle on keskitetty erikoissairaanhoidon apuvälineiden elinkaarenhallinta sekä asiantuntijapalvelut. Lisäksi erikoissairaanhoidossa HUS Apuvälinekeskus vastaa ns. vaativan erityistason asiakastyöstä (sähköiset liikkumisen apuvälineet, lasten kierrätettävät apuvälineet, ympäristönhallintalaitteet sekä kommunikoinnin apuvälineet). Perusterveydenhuollon puolella HUS Apuvälinekeskus on alkaen vastannut Espoon kaupungin vaativasta apuvälinetarpeen arvioinnista (avoterveydenhuollon apuvälinepalvelu) sekä tähän toimintaan liittyvien apuvälineiden elinkaaren hallinnasta. Lisäksi HUS Apuvälinekeskus vastaa Espoon sairaalan osastoilla käytettävien apuvälineiden elinkaarenhallinta. Erikoissairaanhoidon apuvälinetoiminta Erikoissairaanhoidosta luovutetut apuvälineet Erikoissairaanhoidosta asiakas saa apuvälineen joko hoitavasta yksiköstä tai palveluntuottajan toimesta maksusitoumuksella esim. apuvälineliikkeestä. Hoitavasta yksiköstä luovutettavat apuvälineet tilataan HUS:sssa keskitetysti HUS Apuvälinekeskuksen kautta. Samoin maksusitoumukset kulkevat keskitetysti HUS Apuvälinekeskuksen kautta.

5 3 Taulukko 1: Asiakkaille lainatut apuvälineet HUS:sta sekä asiakkaille kirjoitetut apuvälineiden maksusitoumukset (luovutus palveluntarjoajan toimesta). Apuvälinelainaukset Kirjoitetut maksusitoumukset asiakasta lainausta (1,75 lainausta/asiakas) asiakasta apuvälinettä päätöstä (1,75 apuvälinettä/asiakas) asiakasta (+9%) lainausta (+10%) (1,77 lainausta/asiakas) asiakasta (0%) apuvälinettä (0 %) päätöstä (0%) (1,74 apuvälinettä/asiakas) HUS:n toimesta on eniten luovutettu korvantauskuulolaitteita ( lainausta/2017, kasvua 15% verrattuna vuoteen 2016) sekä hengityslaitteita (7 883 lainausta/2017, kasvua 18%). Hengityslaitteissa eniten lainauksia on automaattisissa CPAP-laitteissa (6 749 lainausta/2017, kasvua 29%). Maksusitoumuksista eniten on kirjoitettu palveluntarjoajan luovutettavaksi tukisukkia ja -hihoja (2 464 apuvälinettä/2017, kasvua 1% verrattuna vuoteen 2016) sekä peruukkeja (1 814 apuvälinettä/2017, muutosta -3% verrattuna vuoteen 2016). Vaativan erityistason asiakastyö HUS Apuvälinekeskuksen vaativan erityistason asiakastyö toteutetaan Helsingin Ruskeasuon toimitiloissa. Taulukko 2: Vaativan erityistyön toiminnan lukuja vuodelta 2016 ja Nämä pitävät sisällään HUS Apuvälinekeskuksen hoitovastuulle kuuluvat sähköisen liikkumisen apuvälineet, kommunikoinnin apuvälineet, lasten kierrätettävät apuvälineet sekä ympäristönhallintalaitteet. 2016: 2017: Potilasjärjestelmiin kirjatut käyntiä käyntiä (+30%) käynnit Lainassa olleet apuvälineet (kpl) apuvälinettä apuvälinettä (-3%) Tehdyt huoltotyöt: - Kaikki työt työtä työtä (+7%) - Asiakkaalla käytössä oleviin apuvälineisiin tehdyt huoltotyöt työtä työtä (0%) Vuonna 2017 on eniten lainassa ollut kirjain- ja/tai symbolisarjoja/-tauluja (ns. kommunikointikansiot) kpl (+9% verrattuna vuoteen 2016), lähikommunikoinnin ohjelmia kpl (+36% verrattuna vuoteen 2016), sähköpyörätuoleja kpl (+0% verrattuna vuoteen 2016), kommunikointilaitteita 980 kpl (+1 % verrattuna vuoteen 2016) ja sähkömopedeja 685 kpl (+2% verrattuna vuoteen 2016). Huollon kaikki työt sisältävät niin uusien apuvälineiden vastaanottotarkastukset, palautuneiden apuvälineiden palautustarkastukset, takuuhuollot ja määräaikaishuollot. Asiakkaan käytössä oleviin apuvälineisiin tehdyt huoltotyöt pitävät sisällään ns. korjaus ajanvarauksella -huoltotyöt, joissa asiakas on kontaktoinut Apuvälinekeskuksen huollon ja pyytänyt korjausta käytössään olevaan apuvälineeseen. Samoin luku sisältää ns. pikahuollot. Vuonna 2017 on käynnistetty apuvälineiden määräaikaishuoltoja: käytäntöä on pilotoitu sähkömopojen kohdalla ja tarkoitus on laajentaa toiminta kattamaan mm. kaikki sähköisten liikkumisten apuvälineet. Perusterveydenhuollon apuvälinetoiminta (Espoon kaupunki) Espoon kaupungin avoterveydenhuollon apuvälinepalvelu sekä Espoon sairaalan apuvälineiden elinkaarenhallinta siirtyi HUS Apuvälinekeskuksen vastattavaksi alkaen.

6 4 Taulukko 3: Espoon kaupungin apuvälinepalvelun lukuja vuodelta Apuvälinelainaukset Apuvälineyksiköstä Kirjoitetut maksusitoumukset asiakasta apuvälinettä (2,82 välinettä/asiakas) Ei lukuja. Toiminta siirtynyt HUS Apuvälinekeskuksen vastattavaksi alkaen. Ei lukuja. Toiminta siirtynyt HUS Apuvälinekeskuksen vastattavaksi alkaen asiakasta apuvälinettä päätöstä (1,52 apuvälinettä/asiakas) Apuvälineyksiköstä lainattiin asiakkaille lukumääräisesti eniten kyynärsauvoja (1 297 kpl), rollaattoreita (1 074 kpl) sekä pyörätuoleja (828 kpl). Maksusitoumuksista eniten maksusitoumuksia kirjoitettiin tukisukille ja -hihoille (857 kpl), silmälaseille ja piilolinsseille (260 kpl) sekä jalkaterä-ortooseille (160 kpl). Taulukko 4: Espoon kaupungin apuvälinepalvelun lukuja vuodelta Avoterveydenhuollon apuvälineyksikössä toteutuneet käynnit sekä huoltotyöt Potilasjärjestelmiin kirjatut Ei lukuja. Toiminta siirtynyt HUS käyntiä käynnit Apuvälinekeskuksen vastattavaksi alkaen. Lainassa olleet apuvälineet (kpl) Ei lukuja. Toiminta siirtynyt HUS apuvälinettä Apuvälinekeskuksen vastattavaksi alkaen. Tehdyt huoltotyöt: - Kaikki työt työtä - Asiakkaalla käytössä oleviin apuvälineisiin tehdyt huoltotyöt työtä 1.2. Erityistyön linja Tässä osiossa esitetään Erityistyön linjan Ravitsemusterapian ja Terveyssosiaalityön toimintalukuja Ravitsemusterapia Ravitsemusterapia liittyi tulosyksikköön syyskuusta Ravitsemusterapia antaa alan akateemista asiantuntijapalvelua muille yksiköille ja tukee täten osaltaan potilaan hoitopolkua tavoiteltuun lopputulokseen. Ravitsemusterapiapalveluja on saatavilla kaikissa HYKS-sairaaloissa ja toimintayksiköissä. Vuonna 2017 kliinisen ravitsemusterapian yksikössä työskenteli johtava sekä 23 ravitsemusterapeuttia palvellen 12 HYKS:n tulosyksikköä. Pääasiallinen palvelu on potilaan saama yksilöllinen ravitsemusohjaus, mutta myös ryhmämuotoista toimintaa on runsaasti. Tyypillisimpiä syitä ravitsemusterapeutin tapaamiselle ovat sairauteen liittyvän vajaaravitsemuksen riski tai vajaaravitsemustila, ylipaino ja painonhallinta sekä erilaiset sairauteen liittyvät ravitsemuksen pulmat. Kliinisen ravitsemusterapian yksikkö osallistui Apotin ja Terveyskylän rakentamiseen ja kehittämiseen. Taulukko 5. Ravitsemusterapian toimintalukuja HYKS Sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikössä (HUS-ToTal-raportointi). Yksikkö Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Suoritteet

7 Terveyssosiaalityö Terveyssosiaalityö antaa sosiaalialan akateemista asiantuntija-apua potilaita hoitaville yksiköille ja toiminta on laajaa ulottuen käytännössä läpi kaikkien muiden toimintojen. Vuonna 2017 Terveyssosiaalityön yksikössä työskenteli johtava, neljä vastaavaa ja 48 sosiaalityöntekijää 15 eri toimipisteessä antaen palveluita 12 tulosyksikölle. Sosiaalityö aloitti uutta toimintaa osana seksuaaliväkivaltaa kokeneiden Seri-tukikeskuksessa sekä selkäydinvammaisten vaativan kuntoutuksen osastolla. Kätilöopistolla synnytykset päättyivät lokakuussa 2017 ja toiminta siirtyi Naistenklinikalle ja Jorviin mikä vaikutti myös sosiaalityön toimintoihin. Terveyssosiaalityön yksikkö on tehnyt rakenteellista sosiaalityötä liittyen perustoimeentulotuen siirtymiseen Kelaan. Siirtyminen on lisännyt potilaiden kanssa tehtävää sosiaalityötä lääkityksen toteutumisen varmistamiseksi tai asumisen turvaamiseksi pitkänkin sairaalajakson jälkeen. Hyvien käytäntöjen rakentamiseksi on tehty suoraa yhteistyötä Kelan kanssa. Maahanmuuttajien määrän lisääntyminen näkyy lisääntyneenä sosiaalityön tarpeena. Terveyssosiaalityön yksikkö on osallistunut Terveyskylän rakentamiseen sekä Apotin kehittämiseen. Alla olevassa taulukossa kuvataan Terveyssosiaalityön suoritteiden vuosivertailu Taulukko 6. Terveyssosiaalityön suoritteet HUS-ToTal-raportoinnista. Vuosi Suoritteet lukumäärä

8 Kuntoutus ja geriatrian linja sekä sisätautien linja Seuraavassa kuvataan lääketieteellistä toimintaa tulosyksikössä. Pääosa tästä toiminnasta sijoittuu suuriin yllä nimettyihin linjoihin, mutta osa on HUS Apuvälinekeskuksessa Poliklinikkatoiminta Tulosyksikö vastaa sisätautien yhteispoliklinikoiden ja kuntoutuksen fysiatrian poliklinikoiden toiminnasta. Sisätautien yhteispoliklinikat sijaitsevat Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa. Fysiatrian poliklinikkatoimintaa on Helsingissä Vega-talossa, sekä Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa. Vega-talossa on lisäksi valtakunnallistakin vastuuta omaavana Selkäydinvamma-poliklinikka. Apuvälinekeskukseen saapuvat lääkärin arviota vaativat lähetteet käsitellään tässä yhteydessä. Muu HUS Apuvälinekeskuksen toiminta on käsitelty edellä. Taulukko 7. Vuosivertailu elektiivisistä ulkoisista lähetteistä ja poliklinikoiden ensikäynneistä. Yksikkö Ulkoiset elektiiviset lähetteet Ensikäynnit Tulosyksikkö Sisätaudit linja Kuntoutus linja Apuvälinekeskus

9 Tulosyksikkötasolla havaitaan ulkoisten elektiivisten lähetteiden määrässä laskeva trendi. Tämä ei tarkoita sitä, että lähetteiden määrä olisi vähentynyt, vaan osan lähetteistä siirtyneen kirjatuiksi uusiin lähetekeskuksiin. Vuonna 2018 lähetekeskusuudistus tulee kokonaisuudessaan käyttöön. Uudistuksen jälkeen valtaosa sisätautien linjan kohdentuvista läheteistä kirjautuu toisaalle. Kuntoutuslinjaa kuvaa se, ettei ensikäyntien lukumäärä kasva samassa suhteessa ulkoisten elektiivisten lähetteiden kanssa. Entistä useampi potilas pyritään hoitamaan avoterveydenhuollossa erikoissairaanhoidon ohjeiden kera. Apuvälinekeskukseen kirjautuneet lähetteet tasaantuivat 2017 tasolle 700. Verrattaessa aikaan ennen tulosyksikön alkua (2015) on lähetteiden määrä selvästi kasvanut ( , ) Vuodeosastotoiminta Sisätautien linja Sisätautien linja vastaa Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa yleissisätautien vuodeosastotoiminnoista. Osastoista Jorvin S4 jas6 ovat puhtaasti yleisiä sisätautiosastoja. Peijaksen osastolla S2 on myös hematologisia potilaita ja osastolla S3 kardiologisia potilaita. Osastojen ko oissa on myös eroja. Jorvin osastolla S4 on 16 vuodepaikkaa, Jorvin S6 24, Peijaksessa S2 ja S3 molemmissa 35 vuodepaikkaa. Vuodeosastojen koko- ja profiilierot aiheuttavat luonnollisesti eroavaisuuksia hoidettuihin potilasmääriin/osasto ja potilaiden päädiagnooseihin. Alla olevassa taulukossa vertaillaan osastoilla hoidettuja potilasmääriä Kuten havaitaan, on hoidettujen potilaiden määrä kasvanut aina edelliseltä vuodelta. Taulukko 8. Hoidetut potilaat (sisään kirjaukset) vuodeosastoittain Osasto Jorvi S Jorvi S Peijas S Peijas S Yhteensä Seuraavassa taulukossa on vertailtu vuodelta 2017 viittä tavallisinta päädiagnoosia Jorvissa ja Peijaksessa. Koska osastojen profiileissa on eroja, ei diagnoosijakaumakaan ole yhtenevä. Yhteenvetona voidaan kuittenkin sanoa, että tavallisimpia syitä joutua sairaalahoitoon on joko sitä vaativa infektio tai sydänperäinen syy.

10 8 Taulukko 9. Top 5 -päädiagnoosit Jorvissa ja Peijaksessa Jorvi Ruusu Akuutti munuaisaltaan tulehdus Määrittämätön keuhkokuume Määrittämätön bakteeri-infektio Sydämen vajaatoiminta Peijas Sydämen vajaatoiminta Määrittämätön keuhkokuume Eteisvärinä/-lepatus Ruusu Määrittämätön bakteeri-infektio Seuraavassa taulukossa vertaillaan vuodeosastojen kuormitusta ja keskimääräisiä hoitoaikoja. Koska samoilla paikoilla on hoidettu aina edeltävää vuotta suurempi potilasmäärä, on potilaiden keskimääräinen hoitoaika hieman lyhentynyt. Toisaalta voidaan todeta sisätautien vuodeosastojen olevan koko ajan hyvinkin kuormitettuja. Tämä johtuu siitä, että lähes kaikki potilaat tulevat päivystyksestä jatkohoitoon, eikä ns. elektiivistä toimintaa käytännössä ole lainkaan. Taulukko 7. Sisätautien vuodeosastojen keskimääräiset hoitoajat ja kuormitusprosentit Keskimääräinen hoitoaika, vrk Keskimääräinen kuormitusprosentti Osasto Jorvi S4 5,4 5,4 5, Jorvi S6 5,2 5,5 5, Peijas S2 5,4 5,5 6, Peijas S3 5,3 5,8 6, Keskiarvo 5,3 5,6 5, Kuntoutuksen ja geriatrian linja Marraskuun alusta 2017 aloitti toimintansa Selkäydinvammapotilaiden vaativan subakuutin kuntoutuksen vuodeosasto. Osastoyksikkö toimii Validian tiloissa, joista yksikölle on vuokrattu 13 (+5) vuodepaikkaa. Yksikön hoitohenkilöstö on Validian palkkalistoilla ja lääkärit ja fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sekä sosiaalityöntekijät HUS:n palkkalistoilla. Toiminta on käynnistynyt hyvin ja käytännössä kaikki paikat on otettu käyttöön, välillä myös varapaikkoja. Marraskuun ja joulukuun aikana vuodeosastoyksikköön kirjattiin sisään yhteensä 20 potilasta. Uloskirjattujen seitsemän potilaan taustadiagnoosi selkäydinvammalle oli hyvin vaihteleva, alkaen tulehduksesta ja päättyen degeneratiiviseen selkäydinkanavan ahtaumaan. Näissä potilaissa ei ollut vielä yhtään traumapotilasta Kuntoutuksen fysioterapia ja toimintaterapia Kuntoutuksen linjan fysio- ja toimintaterapeutit antavat terapiapalveluja HYKS:n eri tulosyksiköiden erikoisalojen potilaille, paitsi Lasten ja nuorten sairaudet sekä Psykiatria. Terapeutit toimivat eri vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Henkilöstön kokonaismäärä on 220.

11 9 Fysio- ja toimintaterapiayksiköt: Fysioterapia Jorvi, Fysioterapia Kirurginen sairaala Fysioterapia 1 Meilahti Fysioterapia 2 Meilahti Fysioterapia Peijas Fysioterapia Töölö Fysioterapia Vega-talo Selkäydinvammakeskus Toimintaterapia Fysioterapeuttien potilaskontaktien kokonaismäärä vuonna 2017 oli , joka on hieman lisääntynyt kahteen edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 8. Fysioterapian potilaskontaktien määrä Vuosi Potilaskontaktien määrä Toimintaterapeuttien potilaskontaktien kokonaismäärä vuonna 2017 oli 13898, joka on myös hieman lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna ja selkeästi suurempi kuin vuonna Tämä johtui pää- ja kaulakeskuksen toimintaterapeuttien siirtymisestä HYKS Sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikköön vuoden 2016 alusta. Taulukko 9. Toimintaterapian potilaskontaktien määrä Vuosi Potilaskontaktien määrä

12 10 2. Hoidon vertailtava laatu Hoidon laatua arvioitaessa käytetään kolmea HUS:ssa käytössä olevaa laatumittaria: kaatumiset, painehaavariskin arviointi ja potilaiden vajaaravitsemusriskin arviointi Kaatumiset ja putoamiset osastohoidossa Kaatumisia on kirjattu vuonna 2017 yhteensä 90, joka on enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta samaa luokkaa kuin vuonna Kaatumisriski alkuarviossa oli arvioitu olevan 2226 potilaalla (38 % osastojen potilaista). Potilaalle haittaa aiheuttaneiden kaatumisten määrä oli 0,297 / 1000 potilaspäivää kohden (HUS:n tavoitetaso on alle 0,8/1000 potilaspäivää). Kaatumisriskin alkuseulonta oli tehty 55,9 %:lle potilaista (tavoitetaso 80 %). Edellisenä vuonna se oli 58 %. Kaikki riskipotilaaksi tunnistetut potilaat oli arvioitu kaatumisriskimittarilla (tavoitetaso 80 %) ja osa oli arvioitu suoraan riskimittarilla ilman erillistä alkuarviota. Taulukko 10. hoidon Kaatumiset ja kaatumisriskin arvio Hoidettujen potilaiden Kaatumiset/ putoamiset Kaatumiset/ putoamiset, josta haittaa/1000 potilaspäivää Kaatumisriskin alkuarvioiden osuus hoidetuista potilaista % Kaatumisriski alkuarviossa Kaatumisriski -arviointi IKINÄ Vuosi ,297 55,90 % , % ,449 16,80 % Painehaavan riskiarviointi Painehaavariski-arvioitujen potilaiden lukumäärä suhteessa hoidettuihin potilaisiin oli 56,2 % (tavoitetaso 80 %). Se oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna (53 %). Todettujen painehaavapotilaiden lukumäärä oli 93 (edellisenä vuonna 84) ja suuren painehaavariskin potilaita sisätautien vuodeosastoilla oli 230, joka on 3,9 % hoidettujen potilaiden määrästä. Taulukko 11. Painehaavat ja painehaavariskin arvio Hoidettujen potilaiden Painehaavariskiarvioid ut potilaat/hoidetut potilaat (%) Painehaavapotilaat Suuri riski potilaiden ,2 % % ,9 % Potilaiden vajaaravitsemuksen arviointi

13 Vajaaravitsemuksen alkuseulonta oli tehty 48% (tavoitetaso 80%) hoidetuista potilaista. Edellisenä vuotena se oli 48,8 %. Varsinainen vajaaravitsemuksen seulonta on tehty 49,9 % potilaista. Seulonnan tuloksena sisätautien vuodeosastoilla oli 15 %:lla potilasta vajaaravitsemuksen riskipotilaita. 11 Taulukko 12. Potilaiden vajaaravitsemusriskin arviointi Hoidettujen potilaiden NRS alkuseulonta NRS seulonta NRS seulonnan riskipotilaat % 49,90 % ,80 % 55,10 % ,80 % 19,20 % Potilasturvallisuus 3.1. Sairaalakuolleisuus Sairaalakuolleisuus kuvastaa ensisijaisesti sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden akuutin sairauden ja mahdollisten taustasairauksien vakavuusastetta. Muutokset yksittäisen yksikönsairaalakuolleisuudessa kuvastavat lähinnä toiminnallisia muutoksia hoitoketjussa. Sairaaloiden sisällä erot selittyvät osastojen potilasprofiilieroilla ja sairaalakuolleisuuden laskeva trendi selittyy etenkin iäkkäämpien potilaiden osalta jatkohoitopaikkoihin siirtymisellä. Taulukko 13. Sairaalakuolleisuus-vertailu sisätautien vuodeosastoilla Jorvi S4 Jorvi S6 Peijas S2 Peijas S3 Hoidetut Kuolleet Suhde/% 2,5 1,5 2,9 2,6 Hoidetut Kuolleet Suhde/% 3,6 3,4 4,7 3,0 Hoidetut Kuolleet Suhde/% 5,1 4,3 4,8 4,2

14 Haittatapahtumaraportointi (HaiPro) Vuonna 2017 tehtiin HaiPro-ilmoituksia 910, ilmoitusaktiivisuus on selkeästi noussut edellisvuodesta, jolloin ilmoituksia oli 688. Yleisin tapahtumatyyppi oli lääke- ja nestehoitoon liittyvät tapahtumat 40,8 % kaikista tapatumista. Seuraavaksi yleisin oli tiedonkulkuun liittyvät tapahtumat 29,2% ja kolmanneksi yleisin oli tapaturma, onnettomuus 14 %, joka liittyi kaatumiseen tai putoamiseen. Kaikissa näissä ilmoitusten määrä oli noussut edellisvuoteen verrattuna. Kuva 1. HaiPro-ilmoitusten yleisimmät tapahtumatyypit vuosina 2017 ja Suurin osa, 68,3 % raportoiduista tapahtumista tapahtui potilaalle ja läheltä piti -tapahtumia oli raportoitu 26,5 %. Tavoitteena on, että läheltä piti- tapahtumista ilmoitetaan aiempaa aktiivisemmin. Suurimmalle osalle 67,8 % potilaista ei aiheutunut haittaa tai haitta oli lievä. Kuudelle potilaalle (0,7 %) aiheutui vakavaa haittaa. Tapahtumista keskusteltiin osastotunneilla ja niistä tiedotettiin myös sähköpostilla. Henkilöstön kanssa suunniteltiin toimia, joilla vastaavien tapahtumien toistumista voitaisiin estää. Kehittämistoimia tehtiin erityisesti lääkehoitoon ja kaatumisiin liittyen.

15 13 4. Asiakaspalaute HYKS Sisätaudit ja kuntoutus on saanut asiakaspalautetta selvästi edellisvuotta enemmän, asiakaspalautekyselyyn oli vastannut 725 potilasta kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 184. Asiakaspalautteen lisäämiseksi tehostettiin asiakaspalautteen kerääminen kolme kertaa vuodessa. Tämän lisäksi saatiin 249 avointa palautetta. Suositusindeksi oli 97, se oli noussut selvästi edellisestä vuodesta. HUS on asettanut suositusindeksin tavoitearvoksi 97. Vastauksien keskiarvo oli noussut edellisestä vuodesta kaikilla osa-alueilla. Potilaat kiittivät hyvästä ja ammattitaitoisesta hoidosta ja kuntoutuksesta. Moite kohdistui pääosin kohteluun, sairaala-alueen opasteisiin ja tiedonkulkuun. Palautteiden pohjalta on tehty kehittämistoimia mm. tarkennettu opasteita, kehitetty kirjaamista ja asiakaspalvelua. Vuonna 2018 painopisteenä on erityisesti asiakaspalveluun ja kohteluun liittyvän toiminnan kehittäminen mm. koulutuksen avulla. Taulukko 14. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 2017 ja 2016 (kyselyn asteikko 1-5) Vastaajien Tiedon saanti 4,79 4,51 Hoitoon tulo 4,56 4,25 Hoito 4,86 4,60 Hoidon turvallisuus 4,94 4,83 Hoidon turvallisuus hoitojakson 4,70 4,41 aikana Hoitoympäristö 4,80 4,65 Kokonaisarvio hoitojaksosta 4,84 4,67 Suositusindeksi 97 91