Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology

Samankaltaiset tiedostot
Helsinki University of Technology

Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 11 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 6A Ratkaisuehdotuksia.

4.7 Todennäköisyysjakaumia

Olkoot X ja Y riippumattomia satunnaismuuttujia, joiden odotusarvot, varianssit ja kovarianssi ovat

Ortogonaalisuus ja projektiot

Helsinki University of Technology

Luku 11. Jatkuvuus ja kompaktisuus

Tämä merkitsee geometrisesti, että funktioiden f

8. Ortogonaaliprojektiot

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 5. ( ) Jeremias Berg

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle /

tasapainotila saavutetaan kun vuo aukon läpi on sama molempiin suuntiin

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan

C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4)

(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA

9 Lukumäärien laskemisesta

SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN

9. Ominaisarvot. Diagonalisointi

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M

DISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA. Taustaa

Kiinteätuottoiset arvopaperit

funktiojono. Funktiosarja f k a k (x x 0 ) k

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT

Luku 2. Jatkuvuus ja kompaktisuus

Solmu 3/ toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2)

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

Kolmivaihejärjestelmän oikosulkuvirran laskemista ja vaikutuksia käsitellään standardeissa IEC-60909, , , 60781, ja

Digitaalinen signaalinkäsittely Signaalit, jonot

1. Ominaisarvot. Diagonalisointi

Todennäköisyysjakaumat 1/5 Sisältö ESITIEDOT: todennäköisyyslaskenta, määrätty integraali

Tehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO

Aukkopalkin kestävyys

Noora Nieminen. Hölderin epäyhtälö

4 KORKEAMMAN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. Kertaluvun n lineaarinen differentiaaliyhtälö ns. standardimuodossa on

i ni 9 = 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6, k k

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

Määritä seuraavien suodattimien impulssivasteet ja tutki, ovatko ne kausaaleja:

ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät

Joulukuun vaativammat valmennustehtävät ratkaisut

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

y + 4y = 0 (1) λ = 0

Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.

Luento 2. S Signaalit ja järjestelmät 5 op TKK Tietoliikenne Laboratorio 1. Jean Baptiste Joseph Fourier ( )

F {f(t)} ˆf(ω) = 1. F { f (n)} = (iω) n F {f}. (11) BM20A INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus 10, viikko 46/2015. Fourier-integraali:

Tehtävä 11 : 1. Tehtävä 11 : 2

7. Menetysjärjestelmät

1 Eksponenttifunktion määritelmä

Sattuman matematiikkaa III

Luento 5. tietoverkkotekniikan laitos

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät

ja läpäisyaika lasketaan (esim) integraalilla (5.3.1), missä nyt reitti s on z-akselilla:

[ ] [ 2 [ ] [ ] ( ) [ ] Tehtävä 1. ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 2( ) = 1. E v k 1( ) R E[ v k v k ] E e k e k e k e k. e k e k e k e k.

Laplace-muunnos: määritelmä

j = I A = 108 A m 2. (1) u kg m m 3, (2) v =

Helsinki University of Technology

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla

STOKASTISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 7

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen

Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

3. Markovin prosessit ja vahva Markovin ominaisuus

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Matematiikan tukikurssi

S Piirianalyysi 2 2. välikoe

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi

S Signaalit ja järjestelmät

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

J1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6

TL5362DSK-algoritmit (J. Laitinen) TTE2SN4X/4Z, TTE2SN5X/5Z Välikoe 1, ratkaisut

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Välipohjan kestävyys. CrossLam Kuhmo CLT. Esimerkki Kuormitus. 2.0 Poikkileikkaus

Laskennallisen kombinatoriikan perusongelmia

Kirjoitetaan FIR-suotimen differenssiyhtälö (= suodatuksen määrittelevä kaava):

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 1. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

Kertaa tarvittaessa induktiota ja rekursiota koskevia tietoja.

2 INTEGRAALILASKENTAA 2.1 MÄÄRÄTTY INTEGRAALI

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

Luento Otosavaruus, tapahtuma. Otosavaruus (sample space) on kaikkien mahdollisten alkeistapahtumien (sample) ω joukko.

Differentiaaliyhtälöt I, kevät 2017 Harjoitus 3

6 Lineaarisen ennustuksen sovelluksia

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

2 Taylor-polynomit ja -sarjat

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

Aritmeettinen jono

5. Lineaarisen optimoinnin perusprobleemat

e ax, kun x > 0 f(x) = 0, kun x < 0, 0, kun x > 0 e ax, kun x < 0 e (a iω)x dx = a+iω = 1 a 2 +ω 2. e ax, x > 0 e ax, x < 0,

Transkriptio:

Helsii Uiversity of Techology Laboratory of Telecommuicatios Techology S-38. Sigaaliäsittely tietoliieteessä I Sigal Processig i Commuicatios ( ov) Sysy 998 9. Lueto: Kaava apasiteetti ja ODM prof. Timo Laaso Vastaaotto torstaisi lo - Huoe, puh. 45 473 Sähöposti: timo.laaso@hut.fi otaatiosta Meritää ei-egatiivise reaaliarvoise futio aritmeettista esiarvoa: f f ( x) dx (. ), 3 missä itseisarvo o jouo ooaismitta (yl. itegroitiväli pituus). Vastaavasti määritellää geometrie esiarvo: f exp log e[ f ( x) ] dx (. ), 4 Voidaa osoittaa, että aia pätee f f (. 7 ),,..998 Teleteiia laboratorio Sivu ISI ja aava apasiteetti (LM.5) iaaa todettii jatuva-aiaise aistarajoitetu aussi aava apasiteetisi C Wlog ( + SR) bit/s missä W o (ysipuolie) aistaleveys ja SR o esimääräise sigaaliteho ja ohiateho suhde. Tulos pätee uitei vai olettae, että ohia o taajuussisällöltää valoista (aistalla W) aava ei aiheuta taajuusseletiivistä vaimeusta (josta seuraa ISIä!) Seuraavasi tarastellaa yleistä lieaarista aavaa värillisessä aussi ohiassa. Tämä tulos o täreä, sillä se ertoo rajat adaptiiviste orjaimie suoritusyvylle...998 Teleteiia laboratorio Sivu 3 Vedeaatoteoreema (LM.5.) Tarastellaa Kuva -9 lieaarista jatuva-aiaista aavamallia: x(t) H(jπf) Otetaa aavasta apea taajuussiivu f taajuudelta f. Meritää: S x (jπ f ) sigaali tehospetri taajuudella f..998 Teleteiia laboratorio Sivu 4 Σ (t) S (jπ f ) ohia tehospetri taajuudella f H(jπ f ) aava vaste taajuudella f y(t)

...Vedeaatoteoreema Oletetaa lisäsi että ooaisteho P s o rajoitettu. Lähetyssigaali x(t) spetri S x (jπ f ) halutaa valita ii että saavutetaa masimiapasiteetti. Kosa apea taajuussiivu voidaa olettaa valoise aussi ohia aavasi, siivu apasiteetisi saadaa Sx ( j f ) H( j f ) f C( j f ) f log π π π + S ( jπf ) f Sx ( jπf) H( jπf) f log + ( 6. ) S ( jπf)..998 Teleteiia laboratorio Sivu 5...Vedeaatoteoreema Raja-arvoprosessilla ja itegroimalla oo taajuusaluee yli saadaa ooaisapasiteetti: Sx ( jπf ) H( jπf ) C log + df S ( jπf ) Sx H log + df ( 7. ) S Määritetää yt optimaalie sigaali tehospetri site että apasiteetti masimoituu. Kooaisteho o rajoitettu (ja positiivie!): Ps Sxdf, Sx > ( 8. )..998 Teleteiia laboratorio Sivu 6 3...Vedeaatoteoreema Rajoitettu optimoitiprobleema voidaa muotoilla Lagrage ertoja avulla seuraavasti: Masimoidaa futio ( ) gs ( x, λ) log + Sx H / S df+ λ Ps Sdf x log + S H / S S df + λp ( 9. ) [ ( ) λ ] x x s Optimi löytyy derivaattoje ollaohdasta: g S l + S H / S H S x x g Ps Sxdf λ λ df..998 Teleteiia laboratorio Sivu 7...Vedeaatoteoreema Rataisu saadaa muotoo S L, f Sx H, muutoi (. ) missä L /lλ (irjassa paiovirhe!) valitaa ooaisteho P s muaa ja o se taajuusalue jossa saatu S x o positiivie. Tätä tulosta havaiollistaa Kuva -: rea P s S ( jπf ) H( jπf ) f..998 Teleteiia laboratorio Sivu 8 L 4

...Vedeaatoteoreema Kuvassa o esitetty aava amplitudivasteella ormalisoitu ohia tehospetri Kuvasta ähdää että lähetystehoa aattaa äyttää eite taajuusilla joissa ohiatehotiheys o piei aava vaste o suuri (piei vaimeus) Kooaisteho saadaa itegroimalla L: ja ormalisoidu spetri välie alue: S P S df L H df s x Kapasiteetti ja esiarvot (LM.5.3) Edellä johdetuissa aavoissa jäi rataisematta Lagrage ertoja λ (tai siitä riippuva parametri L) jota riippuvat ooaistehosta. Se rataistaa seuraavasi. äi apasiteetti saadaa pelästää aavaparametreista riippuvaa muotoo. Kaavasta (.) saadaa itegroimalla Ps S Sdf L H df x S L S / H ( 9. ) x L S / H S ( 9. ') x..998 Teleteiia laboratorio Sivu 9..998 Teleteiia laboratorio Sivu 5...Kapasiteetti ja esiarvot Sijoittamalla (.9) ap. lauseeesee (.9) saadaa S H C + L log df H S LH log df ( 3. ) S ja edellee äyttämällä geometrise esiarvo omiaisuutta log H log ( Hdf ) ( 5. )..998 Teleteiia laboratorio Sivu...Kapasiteetti ja esiarvot Saadaa LH L C log log S S H / Kaavasta (.9 ) saadaa L ja sijoitetaa: Ps / + S / H C log S / H..998 Teleteiia laboratorio Sivu ( 3. ) bit / s ( 3. ) Tämä o yleie lieaarise aava apasiteetti joa sisältää siis myös ISI vaiutuse. Se ertoo, mihi asti adaptiivisilla orjaimilla, aavaoodausella yms. osteilla voidaa aava apasiteettia oreitaa ostaa. 6

Esimeri -6 Ku ohia S o valoista, apasiteetisi saadaa missä SR + H C log bit / s (.33) H ( ) SR P / S Edellee, jos aava o H, aava redusoituu Shaoi perusmuotoo SR C + log Wlog( + SR) bit / s missä W o asipuolie aistaleveys...998 Teleteiia laboratorio Sivu 3 Esimeri: IR- ja IIR-aava apasiteetti. Tarastellaa. astee disreettiä aavamallia joa sisältää joo yhde olla tai ava joa säde o c.99. Vastaava aava apasiteetti eri sigaaliohiasuhteilla (valoista aussi ohiaa) äyy Kuvissa -4 ja -5. Miltäs äyttää? Mistä erot johtuvat? Capacity 5 Ideal ISI Capacity SR (db) SR (db) - 3-3 Kuva -4: IR-aava Kuva -5: IIR-aava..998 Teleteiia laboratorio Sivu 4 5 Ideal ISI 7 ODM-järjestelmät Ysi tapa äyttää tehoaasti lieaarista aavaa o s. ODM-teiia (Orthogoal requecy Divisio Multiplex) joa o moiatoaaltojärjestelmä. Seuraavassa johdetaa esi yleie orrelaattorivastaaotiraee ortogoaalisille moipulssijärjestelmille ja sitte tarastellaa ODM: toteutusta erioistapausea. Sovitettu suodi ja orrelaattori Vastaaottosuotime ja äytteeoto lähtösigaali: q y( τ) f ( t τ) dτ y( τ) f ( τ) dτ ( 69. ) t Ku vastaaottosuodi o sovitettu, f(t) h(-t), saadaa q y( τ) h( τ) dτ joa voidaa toteuttaa orrelaatioraeteella. Tätä orrelaatiovastaaottime ideaa voidaa soveltaa moissa äytäö järjestelmissä jota perustuvat usea lähetyspulssi äyttöö (mm. hajaspetri- ja moiatoaaltojärjestelmät)...998 Teleteiia laboratorio Sivu 5..998 Teleteiia laboratorio Sivu 6 8

Ortogoaalie moipulssimodulaatio Pulssiamplitudimodulaatiossa symbolit errotaa yhdellä valitulla pulssimuodolla g(t) ja lähetetää aavaa ysi errallaa: st () agt ( T) (. 6) Tämä voidaa yleistää tapausee jossa utai symbolia vastaa oma pulssimuoto, g (t),,,.., -:...Ortogoaalie moipulssimodulaatio Jotta pulssit ovat erotettavissa vastaaottimessa, vaaditaa ortogoaalisuus (+ ormalisoidaa tehot): saadaa ortogoaalie moipulssimodulaatio: gi() t gj *() t dt σδ g i j (. 64) st () ga ( t T) (. 63)..998 Teleteiia laboratorio Sivu 7..998 Teleteiia laboratorio Sivu 8 9 Korrelaatiovastaaoti moipulssimodulaatiolle Kuva 6-35: r(t) h (t) h (t) h - (t) hi() t hj *() t dt σδ h i j (. 68)..998 Teleteiia laboratorio Sivu 9 K K K - Tarastellaa järjestelmää jossa lähetetää ysi pulssista, h (t),,, -, jota ovat ortogoaalisia, eli Select largest ^...Korrelaatiovastaaoti moipulssimodulaatiolle Vastaaotettu sigaali o siis muotoa yt () h() t + t () (. 69) Korrelaatiovastaaoti muodostaa ristiorrelaatiotermiä K h() tytdt () h() th() tdt+ h() ttdt () (. 6) i i i i Ortogoaalisuusehdo muaa vai K poieaa ohiasta...998 Teleteiia laboratorio Sivu

CDM-järjestelmä Code Divisio Multiple ccess (CDM) eli oodijaomoiäyttöjärjestelmä Perustuu ortogoaalisii (tai lähes) biäärisevesseihi Eri äyttäjät äyttävät samaa taajuusaluetta (esim. oasiaaliaapelia, radio- tai optista aavaa - jopa siirtoa sähöverossa o tutittu!) Lähettime periaate (Kuva 6-56): Bits Bits Coder Coder a, a, Bits a,- Coder g - (t)..998 Teleteiia laboratorio Sivu g (t) g (t) Σ s(t) Moiatoaaltojärjestelmät Orthogoal requecy Divisio Multiplex (ODM), Discrete Multitoe (DMT) Valitaa pulssimuodot seuraavasti: g t T e j t w t () ω c () (. 667) missä w(t) o symboli mittaie suoraaide ja taajuudet valitaa π ωc,,,..., ( 668. ) T..998 Teleteiia laboratorio Sivu...Moiatoaaltojärjestelmät Disreettiaiaie toteutus: g e π w,,,..., ( 67. ) ( ) j /...Moiatoaaltojärjestelmät Lähettime toteutus IT: avulla (Kuva 6-54) a, s K Tässä ysi symboli o äyttee pituie. Ysi pulssi saadaa symboliarvoilla paiotettua ombiaatioa: IT T s ( ) jπ/ a e w, (. 67) a,- s - K - a, s p Σ r q a ^..998 Teleteiia laboratorio Sivu 3..998 Teleteiia laboratorio Sivu 4

...Moiatoaaltojärjestelmät Vastaaoti: Korrelaatiopai T:llä Vastaaotetut äytteet muotoa r s + z ( 673. ) Yhde orrelaattori laseta: jπ i/ K r e, i,,..., ( 674. ) i Moiatoaaltojärjestelmä etuja Kullei atoaallolle voidaa valita oma aaosto Sigaali tehospetri säädettävissä atoaalloittai aava muaa (apasiteeti masimoiti!) Moiäyttö: aavia voidaa jaaa joustavasti eri äyttäjille esim. radiojärjestelmissä Kaava evalisoiti helppoa..998 Teleteiia laboratorio Sivu 5..998 Teleteiia laboratorio Sivu 6 3