Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Synergiaseminaari TPY 10.10.2017, Hämeenlinna Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut
Visio osaamisperustaisuudesta
Viestintää: ohi, ei uponnut Visio osaamisperustaisesta yhteiskunnasta, mutta: Puhuuko koulutus työelämän kanssa samaa kieltä? Puhuuko koulutus asiakkaiden / oppilaiden kanssa samaa kieltä? Puhuvatko viranomaiset koulutuksen ja työelämän kanssa samaa kieltä? Puhuvatko kolmannen sektorin toimijat, koulumaailma ja työelämä samaa kieltä?
Täsmäosaamista? hakee itsenäisesti tietoa ja tuotteiden ja palveluiden kehittämisen tarpeesta esimerkiksi toimintaympäristön muutosten, asiakkaiden tarpeiden, kilpailun, yrityksen tai organisaation osaamisen perusteella ylläpitää asiakassuhdetta asiakkuussuunnitelman mukaisesti ja arvioi asiakassuhteen kannattavuutta hoitaa vaihtelevat myyntineuvottelut itsenäisesti ja tavoitteellisesti ottaen huomioon asiakkaan kokonaistilanteen
Osaamistavoite vs oppimistulos vs osaaminen Tav. 1 Oppimistulokset Tav. 2 Tav. 3 Tav. 4 Osaamistavoitteet ovat asiantuntijoiden laatimia kuvauksia siitä, millaisia oppimistuloksia tavoitellaan (oppimisprosessin kautta) tai millainen olemassa olevan osaamisen tason tulee olla. Yksilöllä on joko olemassa olevaa osaamista tai oppimisprosessin kautta saavutettavaa osaamista, jota verrataan osaamistavoitteisiin ja arvioidaan onko oppimistulokset saavutettu. Osaamistavoitteet kuvaavat minimitasoa. Yksilöiden oppimistulokset vaihtelevat.
Hyödyt yksilölle / asiakkaalle Tunnistaa oman taitotasonsa / osaamisensa Helpompi markkinoida omaa osaamistaan (esim. työhaastattelutilanteessa tai oman osaamisen kuvaaminen koulutukseen hakeuduttaessa tai opitun tunnistamisessa) Pätkätyö- ja uranvaihdoskulttuurissa erityisen tärkeää Motivaatio itsensä kehittämiseen Oppimispolut selkeytyvät Voimaantuminen, kun osaaminen on tehty näkyväksi Kysymys: miten kokonaisvaltaisesti osaamista voidaan/kannattaa dokumentoida?
09/10/2017 Opetushallitus 7
Hyödyt työelämälle Työnantajat voivat hyödyntää työntekijöiden osaamista paremmin Strukturoitujen urapolkujen määrittäminen kehittyy Rekrytointiprosessit täsmentyvät ja tulevat läpinäkyvimmiksi Henkilöstön sitoutuminen paranee, jos etenemispolut näkyviä / osaamista arvioidaan ja arvostetaan! Kysymys: miten uraa edistävä validointi työelämässä toteutuu?
09/10/2017 Opetushallitus 9
Yhteiskunnalliset hyödyt Sosiaalinen tiedostavuus kasvaa Demokratisoituminen lisääntyy Voi vastata hyvin demografisiin muutoksiin Aktiivinen kansalaisuus lisääntyy Kysymys: Olisiko syytä tehdä vaikuttavuustutkimusta? Kysymys II: tehdäänkö sosiaalista validointia riittävästi ja nähdäänkö sen hyödyt?
09/10/2017 Opetushallitus 11
Pedagoginen hyöty Strukturoidumpi lähestymistapa oppimiseen => tavoitteet kuvattu selkeästi ja konkreettisesti => ohjaavat oppimista paremmin Hyödyttää sekä opettajaa että oppijaa Opettajan on helpompi fokusoitua konkreettisesti kuvattujen oppimistulosten saavuttamisen tukemiseen Oppijan on helpompi ymmärtää tavoitteet ja nähdä kokonaisuus (oppimisen pirstaleisuus häviää ja tulee tavoitteellisemmaksi) => oppija ottaa aktiivisemman roolin oppimiseensa => oppija voi asettaa itselleen tavoitteet, arvioida itseään ja valita sopivimmat oppimisstrategiat Sekä opettajalla että oppijalla on yhteinen visio tavoitteista Kysymys: miten validointi ja osaamisperustaisuus huomioidaan opettajankoulutuksessa?
Reformi joustavien polkujen airuena Validointi on yksilöiden subjektiivinen oikeus Oppilaitoksilla on velvollisuus järjestää kaikille osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessit ja siihen liittyvä ohjaus => vaatii lisäkoulutusta Tutkintojen osia voi joustavasti valita myös muista tutkinnoista => vaatii laajaa yhteistyötä ohjaajien ja eri ammatillisten opettajien kanssa Rahoitusmalli ohjaa ja kannustaa paremmin validoimaan olemassa olevan osaamisen => tutkintojen osien suorittaminen myös rahoitusperusteena (suoritusperusteisuus jatkossa 35%) => kannustaa todelliseen osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen => vaatii hyviä laadunhallintamekanismeja Oppilaitosten laatujärjestelmissä tulee olla kuvaus osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menettelyistä => vaatii ohjausta ja benchmarkausta Vastaa hyvin Euroopan Neuvoston suosituksen sisältöjä 09/10/2017 Opetushallitus 13
Ministerineuvoston suositus12/12 (Council Recommendation) Kaikissa EU-maissa pitäisi olla validointimenettelyt käytössä vuoteen 2018 mennessä. Järjestelmän tulisi mahdollistaa yksilöiden tietojen, taitojen ja kompetenssien validointi riippumatta miten tai missä ne on hankittu. Myös tutkinnon osista saatava todistus. Validointiprosessiin pitäisi kuulua ainakin seuraavat vaiheet: tunnistaminen, dokumentointi, arviointi ja sertifiointi. Suositus tukee myös ECVETin käyttöönottoa ja sekä eurooppalaisen (EQF) ja kansallisten (NQF) tutkintojen viitekehyksen hyödyntämistä Reformissa vahvistuvat ministerineuvoston suositusten toteutuminen entisestään.
Työpajatoiminta yksilön osaamisen avaajana Opinnollistaminen ja saavutetun osaamisen dokumentointi oleellinen osa työpajatoimintaa Vertautuvuus tutkintoihin ja tutkintojen osiin Entistä vahvempi, avoin dialogi ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa (nyt lakisääteinen velvollisuus tehdä yhteistyötä ja huomioida laajasti myös nonformaalissa kontekstissa saavutettu osaaminen) Mahdolliset koulutussopimukset työpajojen kanssa, mikäli oppimisympäristö arvioidaan riittävän monipuoliseksi? Vrt. tutkinnon osat 09/10/2017 Opetushallitus 15
Pidetään validointijuna liikenteessä!