1 (7) 18.6.2012 Dnro 461/711/2011 korj.12.7.2012 TAIKINAMÄEN KOULUJEN ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS 6 TAIKINAMÄKI kortteli 3 tontti 3, kortteli 6 tontti 1 ja kortteli 16 tontti 1 sekä katu- ja puistoalueet MUODOSTUU 6 Taikinamäki kortteli 3 tontti 4, kortteli 11 tontti 6, kortteli 16 tontti 2 ja kortteli 19 tontti 1 sekä katu- ja puistoalueet 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Lappeenrannan keskustan tuntumassa Pohjolankadun - Armilankadun koulukeskittymässä. Kaava-alue käsittää Peltolan alakoulun, Kimpisen yläkoulun ja lukion, entisen ammattikorkeakoulun tekniikan oppilaitoksen tontit sekä katu- ja puistoalueita. Alue on kooltaan yhteensä 4,2549 ha. 1.3 Kaavan tarkoitus Saimaan ammattikorkeakoulun muutettua Skinnarilaan yliopiston yhteyteen entisen teknisen oppilaitoksen rakennukset siirtyivät Lappeenrannan koulutoimen käyttöön. Koulutoimella on tarkoitus sijoittaa tiloihin peruskoulun opetustiloja sekä koulukeskuksen ruokailu- ja keittiötiloja. 1.5 Luettelo selostuksen asiakirjoista Kaavan tarkoituksena on olemassa olevien rakennusten kerrosalojen ja rakennusoikeuksien tarkistaminen nykytilannetta vastaaviksi, Peltolan ja Kimpisen koulurakennusten suojeleminen kaavamääräyksin sekä Pohjolankadun liikennejärjestelyjen muuttaminen. Asiakirjat Asemakaavakartta tilastotiedot Liiteasiakirjat osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.7.2011 luettelo osallisista, joita on kuultu Tekninen toimi Kaavoitus PL 38, 53101 Lappeenranta Villimiehenkatu 1 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 2901 teke.kirjaamo@lappeenranta.fi www.lappeenranta.fi
2 (7) lausunnot ja mielipiteet (MRL 30 ) liikennesuunnitelma 2 TIIVISTELMÄ Aloitteen kaavan muuttamiseksi on tehnyt Teknisen toimen Tilakeskus 30.11.2011 Asemakaavan muutos käsittää kolme koulukorttelia, Vesitornin puiston puistoaluetta sekä paikoitus- ja katualueita. Kaavalla ei olennaisesti muuteta olemassa olevaa tilannetta. Koulutonttien rakennusoikeuksia ja kerroslukuja on tarkistettu niin, että ne vastaavat suurelta osin jo toteutettuja käyttötarkoituksen muutoksia kellarikerroksissa sekä suojeltu Peltolan koulu ja Kimpisen koulu kaavamääräyksillä. Asemakaavan muutosluonnos, tonttijako ja tonttijaon muutosluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten 14.5.2012-1.6.2012 välisenä aikana teknisen toimen kaavoituksessa. Saadut lausunnot ja mielipiteet ovat kaavaselostuksen liitteinä. Asemakaavan hyväksyy kaupunginhallitus. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on kaupungin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä itäpuolella sijaitsevaa koulujen ja muiden julkisten rakennusten aluetta, jolla sijaitsee mm. uimahalli-urheilutalo, kansalaisopisto ja ammattioppilaitos. Taikinamäen koulun eteläpuolella on pari kerrostaloa ja pientaloja. Kimpisen koulun itäpuolella on kolme 1950- luvun kerrostaloa. Pohjoispuolella on vesitorni ja sitä ympäröivää puistoaluetta. Itse kaavamuutosalueella on Pohjolankadun pohjoispuolella Toivo Salervon suunnittelema vuonna 1930 valmistunut Peltolan koulu, joka toimii alakouluna, tyttölyseoksi vuonna 1952 valmistunut Kimpisen yläkoulu ja lukio sekä Pohjolankadun eteläpuolella teknilliseksi oppilaitokseksi 1950- luvulla rakennettu ja 1960-luvulla laajennettu koulurakennus. Valtakadun ja Pohjolankadun kerrostalojen välinen alue on puistoaluetta ja puiston reunassa Valtakadun varressa on pienehkö paikoitusalue, johon on sijoitettu jätteiden kierrätyspiste. Peltolan koulun ja Kimpisen koulun välissä on Pohjolankadulta liikenneympyrään johtava kevyelle liikenteelle osoitettu katualue josta kevyen liikenteen yhteys jatkuu puistokaistaa pitkin edelleen Armilankadulle.
3 (7) Pohjolankadun varrella Peltolan koulun ja Kimpisen koulun tonttien reunassa on vanhat puurivit, samoin muutama vanha puu myös teknisen oppilaitoksen tontilla. Kaupalliset palvelut esim. päivittäistavaraliikkeet ovat kaupungin keskustassa muutaman sadan metrin päässä alueelta. Armilankatu on pääkatu, jolla on suhteellisen vilkas liikenne. Pohjolankadulla on runsaasti jalankulku- ja polkupyöräliikennettä. Ajoneuvoliikenteen läpiajo on pohjolankadulla katkaistu. Maaperältään alue on Salpausselän tasaista soraharjua. 3.1.4 Maanomistus Kaupunki omistaa alueen. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Karjalan maakuntakaavan 21.12.2011. Maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta C. Yleiskaavat Keskustaajaman yleiskaava Lappeenrannan voimassa oleva keskustaajaman yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.6.1987 ja yleiskaavan tarkistukset 10.1.1994 ja 25.10.1999. Yleiskaavoissa alue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta PY sekä virkistysaluetta V. Asemakaava Alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat: Vesitorninpuisto ja kevyen liikenteen raitti 26.5.2003, osa Pohjolankatua 20.5.1996 ja 16.9.1936, Tekninen oppilaitos ja teknikon puistikko 2.8.1958, Peltolan koulu ja osa Pohjolankatua 22.8.1989. Asemakaavoissa Peltolan koulun tontti 6-3-3 on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta YO, jonka tehokkuusluku e on 0,65 ja kerrosluku 1 / 1 III. Kimpisen koulun tontti 6-6-1 ja teknisen oppilaitoksen tontti 6-16-1 ovat yleisten rakennusten tontteja Y. Teknisen oppilaitoksen tontin tehokkuusluku e on 0,85, kerroslukua ei ole osoitettu. Kimpisen koulun tontilla ei kerrosala- eikä kerroslukua ole kaavassa määrätty. Rakennusjärjestys Lappeenrannan kaupungin valtuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 14.11.2011.
4 (7) Pohjakartta Pohjakartta on tarkistettu 27.1.2012. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo Aloitteen kaavan muuttamiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupungin tilakeskus. Laaditussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on lueteltu kaavatyössä osallisena olevat maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Kaavamuutoksen vireille tulosta on 12.5.2012 ilmoitettu osallisille lähetetyillä kirjeillä ja kuulutuksella Etelä-Saimaassa. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutosluonnos, tonttijako ja tonttijaon muutosluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten 14.5. - 1.6.2012 välisenä aikana teknisen toimen kaavoituksessa. Saadut lausunnot ja mielipiteet ovat kaavaselostuksen liitteinä. Kasvatus- ja opetustoimi: Ei huomauttamista, puoltaa voimakkaasti. Lappeenrannan energiaverkot Oy: Ei huomauttamista. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä: Liikenne kuntayhtymän alueella sijaitseviin kouluihin ei saa vaikeutua. Ei huomauttamista. Kevyen liikenteen väylä säilyy Pohjolankadulla. Ajoneuvoliikenteen yhteydet Pohjolankadun itäpään kiinteistöihin säilyvät periaatteessa ennallaan. Asunto Oy Myllykatu 4-6: Huoli Pohjolankadun leveyden riittävyydestä ja ruuhkautumisesta, saattoliikenteestä sekä mopojen ja autojen paikoituksesta.
5 (7) Alueelle on tehty liikennesuunnitelma, jonka mukaan Pohjolankatu muutetaan länsipäästään pussikaduksi, jolle tulee kaksisuuntainen saattoliikenne. Kääntöpaikka on nykyisen teknisen oppilaitoksen kulmassa. Pysäköintiliikennettä ei Pohjolankadulle tule. Katua levennetään hiukan Peltolan koulun tontille ja pohjoisreunaan tulee 3,5 metrin levyinen kevyen liikenteen väylä. Saattoliikenteestä osa voi käyttää Lappeenkadun bussipysäkkiä ja Peltolan koulun liikenneympyrän puoleista piha-aluetta. Opiskelijoiden pysäköintitarve vähenee entisestä, koska suurin osa lukiolaisista ei ole vielä ajokortti-ikäisiä. Mopoille ja polkupyörille tulee paikoitusalueita teknisen oppilaitoksen ja Kimpisen koulun tonteille. Teknisen toimen palvelutuotanto: Koulukeskuksesta tulisi muodostaa yksi tontti ja Pohjolankadun nimi tulisi muuttaa. Kuten koulutuskuntayhtymän lausunnossa todetaan, Pohjolankatu säilyy edelleenkin kevyen liikenteen keskustan suunnasta johtavana pääväylänä Pohjolankadun itäpään kouluihin sekä uimahalliin ja urheilutaloon. Sen vuoksi on tarpeen säilyttää se katualueena, jotta liikenneväylän hoito ja ylläpito tulisi hoidettua yhtenäisesti ja oikea-aikaisesti. Ei ole tarkoituksenmukaista katkaista väylää eri organisaatioiden hoidettavaksi tai katkaista sitä, mikä saattaisi vaikeuttaa liikennettä. Kävelysillan kohdallakin voidaan käyttää pääasiassa nykyisin käytössä olevaa aurauskalustoa. Mikäli kadunnimen muutos katsotaan tarpeelliseksi, voisi kadun länsipään muuttaa Taikinamäenkujaksi. Etelä-Karjalan museo Suojeltavan Kimpisen koulun rakennusalanraja tulisi tarkistaa nykyisen rakennuksen mukaiseksi, samoin teknisen oppilaitoksen 1950 luvun rakennusvaiheen kadunpuoleinen rakennusalan raja. Yhdyskäytävän rakennusalan rajan tulisi olla tarkempi. 1950-luvun rakennusten rakennusalojen rajoja on tarkennettu. Yhdyskäytävän rajausta ei ole muutettu. 4.2 Ennakkokuulemisen jälkeiset käsittelyvaiheet Kaavaluonnos käsiteltiin teknisen lautakunnan kokouksessa 11.7.2012. Kaavaluonnos hyväksyttiin siten tarkistettuna, että kävelysillan merkintä poistetaan. Kävelysillan merkintä poistettu.
6 (7) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaava käsittää kolme koulukorttelia ja Vesitornin puiston puistoaluetta sekä paikoitus- ja katualueita. Koulutonttien rakennusoikeuksia ja kerroslukuja on tarkistettu niin, että ne vastaavat suurelta osin jo toteutettuja käyttötarkoituksen muutoksia kellarikerroksissa. 1930- luvun Peltolan koulu on suojeltu määräyksellä: Rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas rakennus. MRL 57 :n nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat julkisivun, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Merkittävistä korjaus- tai muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas luonne ja ominaispiirteet säilyvät. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Kimpisen koululla ei sinänsä ole katsottu olevan suurta rakennustaiteellista arvoa, mutta se on osa viereisten kerrostalojen muodostamaa 1950- luvulla rakennettua kokonaisuutta ja tulisi säilyttää julkisivuiltaan mahdollisuuksien mukaan. Sen suojelumääräys on seuraava: Kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Valtakadun varteen on osoitettu LPA-alue, johon voidaan sijoittaa koulujen tarvitsemaa pysäköintiä, sikäli kun autopaikat eivät mahdu tonteille. Pohjolankatu katkaistaan autoliikenteeltä kortteleiden 11 ja 16 väliltä. Korttelin 16 luoteisnurkasta liitetään osa katualueeseen kääntöpaikaksi. Risteysalueille rakennetaan korotettuja suojateitä ja hidasteita. Alueen pinta-ala on 4,2549 ha. Käyttötarkoitus kaikissa rakennuskortteleissa on YO; kerrosluku nykyisten kerroslukujen mukainen. Kerrosalaa on yhteensä 22 538 k-m 2.
7 (7) LPA-alueen koko on 2207 m 2. Katualueita kaavaan sisältyy 4892 m 2. Aluevaraukset Pintaala ha Aluevar. yhteensä Pintaala % Kerrosala k-m 2 Tehokkuus e Pinta-alan muut. ha+ Kerrosalan muut.k-m 2 + 4,2549 100,0 22538 0,53 +9 601 Y yhteensä 2,3324 54,8 22538 0,97-0,0042 +9 601 V yhteensä 1,2126 28,5-0,1538 L yhteensä 0,7099 16,7 +0,1580 LPA 0,2207 5,2 +0,2207 Kadut 0,4892 11,5 +0,0787 5.3.3 Tonttijako 5.4 Kaavan vaikutukset Alueella on sitova tonttijako 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 6.1 Kaavan hyväksyminen Alueen liikennejärjestelyt muuttuvat siten, että Pohjolankatu katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä koulujen kohdalta, kadun länsipää tulee kaksisuuntaiseksi ja korttelin 16 kulmasta lohkaistaan osa kääntöpaikaksi koululaisten saattoliikennettä varten. vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat vähäiset. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen. Asemakaavan hyväksyy kaupunginhallitus. Erkki Jouhki Kaupunginarkkitehti vs.