Rauman ja Euran kuntarakenneselvitys

Rauman ja Euran kuntarakenneselvitys Rauman ja Euran valtuustojen yhteisseminaari 22.4.2015, Rauma Mikko Kenni FCG Konsultointi Oy 23.4.2015 Page 1

Ohjelma 16.00 Tilaisuuden avaus, Rauman valtuuston puheenjohtaja Hanna Marva & kaupunginjohtaja Kari Koski 16.10 Yhdistymissopimusluonnos ja valmisteluaikataulu FCG Mikko Kenni 16.30 Valtuustoryhmien etukäteen toimitetun aineiston perusteella tekemien SWOT analyysien esittely FCG Mikko Kenni 16.50 Valtuustoryhmien yhteiskokoukset (kummankin kunnan saman poliittisen ryhmän edustajien yhteiskokous: miltä näyttää; puuttuuko jotain tietoa; tulisiko yhdistymissopimusluonnosta viimeistellä vielä joiltakin osin) 17.30 Palautteet valtuustoryhmittäin 18.15 Tilaisuuden yhteenveto ja miten tästä eteenpäin, FCG Mikko Kenni sekä Rauman valtuuston puheenjohtaja Hanna Marva 18.30 Tilaisuus päättyy Välittömästi valtuustojen yhteisseminaarin jälkeen pidetään kuntarakennetyön ohjausryhmän ja työvaliokunnan kokous 23.4.2015 Page 2

Yhdistymissopimusluonnos ja valmisteluaikataulu Valtuustoryhmien etukäteen toimitetun aineiston perusteella tekemien SWOT analyysien esittely 23.4.2015 Page 3

26.1 8(Eura) 2.2 (Rauma) Kuntien valtuustot II Selvityksen eteneminen 2015 9.2.2015 Työvaliokunta Ohjausryhmä 22.4.2015 Valtuustojen yhteisseminaari 22.4.2015 Työvaliokunta Ohjausryhmä - yhd.sopimusluonnos - Yhdistymissopimusluonnoksen työstäminen Kansanäänestys - Yhdistymissopimusluonnoksen käsittely x.9.2015 Valtuustot - Ehdotus hallituksille kuntarakenteen muuttamisesta (yhdistymisesitys, sopimus, selvitys) 4.5.2015 Hallitukset 15.6.2015 Hallitukset 22.6.2015 Valtuustot - kj:n esitys - Hallituksen päätös nähtävillä olosta 30pvä - Kommenttien Käsittely ->lausunto ja yhteenveto - esitys valtuustolle - Päätöksenteko - VM 23.4.2015 Page 4

Mitä on tehty? Rauma ja Eura valtuustoissaan päättivät toteuttaa kuntarakennelain mukaisen selvityksen. Työryhmät (ja työvaliokunta) pohtineet nykytilakuvausten kautta uuden kaupungin hyötyjä ja haittoja tilastoanalyysit, sote, sivistys, hallinto, tekninen, strategiset linjaukset, talous, henkilöstö, elinvoima Myös valtuustoryhmät tehneet SWOT-analyysin Takana nyt 12 kk prosessi Selvitetty kattavasti elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan viitekehyksestä kuntien tilanne; yksin ja yhdessä Ohjausryhmä (luottamushenkilöt) ohjanneet tiivisti työtä ja selvitystä koko vuoden ajan 23.4.2015 Page 5

Kuntarakenneselvityksen tarkastelukehikko Vuoden ajan kuntarakennemuutosta peilattu elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan viitekehyksen kautta Palvelut Demokratia ja johtaminen Vetovoima ja kilpailukyky Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Yhdyskunta ja ympäristö Talous- ja henkilöstöresurssit 23.4.2015 Page 6

Selvinnyt, että Nyt olemassa mahdollisuuksien ikkuna käytetäänkö vai jätetäänkö käyttämättä? Pelkästään kuntien henkilöstöstä eläköityy 41 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeelle jäävien määrä on korkeimmillaan vuosina 2014 2017, jolloin keskimäärin 138 työntekijää jää vuosittain pois työelämästä. Tämä rinnalla esim.palkkaharmonisoinnin kustannukset (188 479e) marginaalisia Tyhjästä paperista, eri vaihtoehdoista ja erilaisista odotuksista päästy yhdistymissopimukseen Yksimielisyys isoista asioista ja kahdesta perimmäisestä tavoitteesta Lähi- ja peruspalveluiden turvaaminen tulevaisuudessa (Yhdistyminen kontra kaksi kuntaa) Alueen elinvoiman ja kansallisen/kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen resursseja yhdistämällä Tosiasioiden tunnustaminen, että koskaan yhdistymissopimus ei ole täysin optimaalinen kummallekin kunnalle Punnittava vaihtoehtoja: mikä liian suuri kompromissi suhteessa 23.4.2015 Page 7 liitoksen mahdollisiin hyötyihin?

Muutoksen tarpeet, mikro- ja makrotasolla Pystytäänkö kuntataloutta sopeuttamaan/tasapainottamaan yksin vai yhdessä paremmin? Nyt koko Suomen kuntakentässä historian suurin murros; koko järjestelmä (mikro-kuntataso, makro-valtakunnan taso) luotu resurssien lisäämisen periaatteen varaan. Nyt tilanne muuttunut ehkä lopullisesti. Miten tähän suhtaudumme ja vieläkin enemmän, miten tähän sopeudumme? 23.4.2015 Page 8

Yhdistymissopimus ja yhdistymishallitus Yhdistymissopimus Uuden kaupungin DNA Luotu strategiapohjaa ja yhteistä identiteettiä Sovittu mm. rakenteista ja palveluista, johtamisesta, taloudesta, s Tärkeintä on selkeä yhteinen tavoite ja realistinen suunnitelma uudelle kaupungille tässä olemme onnistuneet poikkeuksellisen hyvin Yhdistymishallitus tekee vain asioita, jotka yhdistymissopimuksessa ei avoin valtakirja. Onnistuminen koko yhdistymisen kannalta aivan keskeinen Yhteinen luottamus, uusi kulttuuri, dialogi, päätöksentekokyky Kun ollaan kunnissa kaaoksen reunalla, ei voida kuvitella, että kaikkea pystytään hallitsemaan/kontrolloimaan. Jos epävarmuutta ei kyetä sietämään ja nostetaan kädet pystyyn (ei minun syy, vaan ympäristön), ajaudutaan kaaokseen. Jos siedetään epävarmuus ja itseorganisoidutaan, on mahdollista siirtyä kohti järjestystä Harri Raisio. 23.4.2015 Page 9

Valtuustoryhmien SWOT-analyysit - yhteemvedot Mukana seuraavien ryhmien näkemykset: Rauma: Keskusta, vasemmistoliitto Eura: SDP, PS, Keskusta, Kokoomus, Vasemmistoliitto

Vahvuudet: väkiluvun kasvu - vahvempi edunvalvonta maakunnassa ja valtakunnalisesti (sote etc) Lisääntyvän tonttitarjonta (asuin-yritys- ja vapaa-aika) Elinkeinorakenne monipuolistuu (työllisyys, yritysten kiinnostus, selkänojan elinkeinoelämän rak.muutoksiin) Vetovoima uudet asukkaat talous vahvistuu pidemmällä aikavälillä. Kaavoituksen ja maankäytön kehittyminen Verotus Henkilöstön saatavuus Hallinnon keventäminen Palvelutuotantoon leveämmät hartiat antaa mahdollisuuksia Heikkoudet: kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kapeneminen ja päätöksentekijöiden etääntyminen erilaiset toimintakulttuurit pol&amt Lähipalveluiden turvaamisen haasteet. Euran taloustilanne Yhdistyminen vie paljon voimavaroja Palkkaharmonisointi Paikalinen identiteetti Viiden vuoden palvelusuhdeturva ICT-integraation kustannukset Mahdollisuudet: Elinkeinoelämä virkistyy Kilpailukyky Sähköisen asioinnin kehittäminen Joukkoliikenne Päällekäisen hallinnon ja tuotannon purkaminen eläkepoistuman hyödyntäminen Maaseudun elinvoima kehittyy Investoinnit Uudet palvelumuodot (liikkuvat, kotiin vietävät) Uhkat: Huonolla yhd.sopimus ja sen seuraukset kuntiin Työpaikkojen keskittyminen Hallinnon keventämisen epäonnistuminen Talous ja väestörakenteen muutokset Kaupungin tasapuolinen kehittäminen epäonnistuu Kiinteistömassa 3 vuotta mitä sen jälkeen? Yhd.hallituksella suuri valta Reuna-alueet jäävät huomiotta Yhdistymisen hyötyjä ei saada realisoitua Pienten yrittäjien asema heikkenee Byrokratian kasvu Pyhäjärviseudun yhteistyö Uuden kunnan tehtävät ja rahoitus, sote, 2.asteen koulutus - > ongelmallinen ajankohta päättää? 23.4.2015 Page 11

Tuntematon uhka kuntien yhdistyminen Mitä vaikuttaa kuntaliitos? Joka tapauksessa maailma muuttuu - Mitä tapahtuu kun ei tehdä mitään Palvelut keskittyvät? Mikä ei keskity; kotipalvelu, ala-aste, lääkärin vastaanotto, päivähoito ja päiväkoti, kirjasto jne. Jos on ihmisiä ja rahaa niin palvelut toimivat jos ei ole rahaa, ei myöskään kehitetä uusia palveluiden tuottamis- ja järjestämistapoja Kuntaliitos ei tuo säästöjä? Toimisto- ja hallintohenkilöstö Kouvola minuus 40 % ja Jyväskylä 60 % Viiden vuoden henkilöstöturva estää tuottavuuden? Irtisanomia on suunniteltu, montako potkua jää tekemättä? eläköityminen Kuntalaisten vaikuttaminen häviää? Miten hyvässä kunnossa osallistuminen ja vaikuttaminen nyt, entä eikuntaliitoskunnassa Uudet osallistumisen ja vaikuttamisen tavat yhdistymissopimus Liitoksen jälkeen palvelut alas ja sopimus roskakoriin - ei vastuuta? Koko kunnasta valitulla valtuustolla valta ja vastuu, ei synny yhtä keskusta