Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Transkriptio

1 Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

2 Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun kehittäjänä, jossa tiivis yhteistyö kuntien ja niiden sidosryhmien kanssa (maakunnallinen ja valtakunnallinen taso) Asukas, kuntalainen Tervon kunta Aktiivinen järjestötoimija (kunta, maakunta) Luottamushenkilö Tervon kunnassa (yhteistoiminta-alueet) Luottamushenkilö maaseudun kehittämisorganisaatioissa 2

3 Nilakan alue Kunnat: Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto Asukkaita Työpaikkaomavaraisuus 89 % Koko alue harvaan asuttua alhainen taajama-asteisuus (alle 50 %) erityisesti palvelutuotannon haasteet Vanhusvoittoinen väestö, ikääntyvien määrän kasvu Lasten, nuorten ja työikäisten (muutos -31,5 % vuoteen 2030) määrän vähentyminen Yleinen taloustilanne, haasteita myös alueen kunnissa Valtionosuuksien määrä korkea: 42,7 55,3 % 3

4

5 5

6 Kuntajakoselvitys VM:n myöntämän erityisluvan mukainen selvitys Selvityksen lähtökohdaksi sovittiin uuden kunnan perustaminen vuonna 2017 Nilakan kunnat kuuluvat Kysteri-liikelaitokseen (sote) ja muodostavat Nilakan palvelualueen Työ kytkettiin Istekki Oy:n toteuttamaan ICT selvityshankkeeseen Selvityksen painopisteenä alueen elinvoiman säilyttäminen ja kehittäminen Arviointi: myönteiset ja kielteiset vaikutukset, mahdollisuudet ja haasteet Näkökulmat: kuntalainen, henkilöstö, elinvoima ja talous sekä mahdolliset kustannusvaikutukset 6

7 Selvityksen painopisteet + arviointi Talous + hallinto: talouskehitysnäkymät, tietojärjestelmien yhdistäminen ja hyödyntäminen, uuden kunnan johtaminen, hallinto, organisaatio SOTE: lähi-, seutu- ja keskitettyjen palvelujen määrittely; pohdintaa palvelujen tuottamisen uusista muodoista ja toimintamalleista Vapaa-aika ja sivistystoimi: johtamisjärjestelmän mallinnus, ICT:n hyödyntämistä pohdittu eniten, uusia palvelumalleja Henkilöstö: kuvattu keskeisimmät mahdollisuudet ja kehittämishaasteet 7

8 Painopisteet Tekninen ja kiinteistöryhmä: laajimmat yhteenvedot etujen ja haittojen arvioinnista, kuvattu vaihtoehtoisia toimintatapoja sekä pohdittu mahdollisuuksien hyödyntämistä ja uhkiin varautumista Elinkeinoryhmä: kuvattu elinvoimamalli, sisältää myös Nilakan Kehitys Oy:n, joka vastaa Nilakan kunnan elinvoiman kokonaisvaltaisesta kehittämisestä (hanketoiminta, kehittäminen, viestintä ja markkinointi, asuminen, ICTkehitys jne.) Elinvoimastrategialuonnos: visio, tavoitteet, painopisteet, kärkihankkeet, pääklusterit 8

9 MVA - Nilakka Yrittäjien ja kuntien elinvoimailta Kaikkien kuntien yhteinen valtuustoseminaari Asukasilloissa runsaasti osanottajia (50 80/tilaisuus) Maaseutuvaikutusten arvioinnin työpaja: teemoina elinvoima, yhdyskuntarakenne ja toimintaympäristö, palvelut sekä demokratia ja identiteetti osallistujina viranhaltijat, luottamushenkilöt, yrittäjät, MTK, järjestöt (asukkaat) Valtuustot päättävät edetäänkö sopimusluonnos vaiheeseen Arviointi jatkuu, mikäli valtuustot hyväksyvät esityksen sopimusluonnoksen tekemisestä 9

10 Kokemuksia ja pohdintaa YLEISTÄ Selvitysaineisto on monipuolista ja kattavaa tilastotietoa, painottuu usein talouteen miten aineistoa voisi koota ja hyödyntää paremmin? kehittämisnäkökulma, vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen? Miten liitostilanteissa paremmin pystytään huomiomaan toimintakulttuurin tai tapojen muutos? Selvityksissä/liitoksissa usein isompi sanelee käytännöt selvitetäänkö koskaan pienemmän osapuolen hyvien käytäntöjen soveltamisen mahdollisuutta? Eri vaihtoehtojen vertailu liitos vai yhteistyö? 10

11 Kokemuksia ELINVOIMA Mitkä ovat vaikutukset maaseudun elinvoimaan? Vaikutukset maaseutualueen yritystoimintaan: kunnan ostojen keskittäminen keskuskuntaan; kunnan ostot usein merkittäviä mikro- ja pk-yrityksiltä yritysneuvonta maaseudun yritysten kehittäminen julkisten työpaikkojen väheneminen (myös srk, mahdollisesti yritykset) 11

12 Kokemuksia PALVELUT Palvelujen saatavuus/saavutettavuus usein heikkenee maaseutualueilla kuntaliitoksissa; miten tämä voitaisiin huomioida jo selvitysvaiheessa? Voidaanko määritellä lähi-, seudulliset ja keskitetyt palvelut? Paikalliset ratkaisut palvelujen tuottamiseen, uudet toimintamallit? Julkisten/kunnan palvelujen vähenemisen vaikutukset yritysten palveluihin ja niiden saatavuuteen 12

13 Kokemuksia DEMOKRATIA JA LÄHIDEMOKRATIA Demokratiakysymykset käsitellään usein hyvin suppeasti, vaikka muutos liitoksissa on suuri edustuksellinen demokratia ohenee yhteistoiminta-alueiden luottamuspaikat häviävät pääsääntöisesti maaseudulta vanhus- ja vammaisneuvosto sekä nuorisovaltuusto asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kuntaliitoksen jälkeen (kuntarakennelaki) 13

14 Kokemuksia. ASUKKAIDEN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET Asukkaiden osallistaminen selvitys- ja/tai liitosvaiheessa on usein heikkoa kuntalaisten kuulemis- tai asukastilaisuudet ovat usein ainoa mahdollisuus asukkaille sanoa sanottavansa Kolmannen sektorin toimintaedellytykset usein heikentyvät: kunnan tilojen käyttö, yhteisöille kiinteistöverot, järjestöjen sulautuminen keskusjärjestöön paikallistoiminnan hiipuminen 14

15 MVA:n hyödyt Lisää näkökulmia: uusia ratkaisuvaihtoehtoja maaseutualueen elinvoiman ja palvelujen säilymiseen sekä lähidemokratian toteuttamiseen myös uusi kunta hyötyy (kustannusvaikutukset) Lisää eri sidosryhmien yhteistyötä ja kuntalaisten osallisuutta Ongelmia voidaan usein ratkaista Realiteetit tunnistetaan ja hyväksytään paremmin, kun on perusteet (luottamushenkilöt, asukkaat) Kehittäminen voi käynnistyä oikea-aikaisesti 15