LIEKSAN, NURMEKSEN JA VALTIMON KUNTARAKENNESELVITYKSEN ASIAKIRJOJEN NÄHTÄVILLEPANO

Transkriptio

1 LIEKSAN, NURMEKSEN JA VALTIMON KUNTARAKENNESELVITYKSEN ASIAKIRJOJEN NÄHTÄVILLEPANO KH YHDISTYMISESITYS Kuntarakennelain 5 :n mukaan esityksen kuntien yhdistymisestä tekevät muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot yhdessä. Kuntien tekemä esitys on toimitettava valtiovarainministeriölle. Ministeriö määrää ajankohdan, johon mennessä esitys seuraavan vuoden alusta voimaan tulevaksi aiotusta kuntien yhdistymisestä on toimitettava ministeriölle. Valtuustojen päätöksen mukaisesti on neuvoteltu kuntaliitoksesta Lieksan kaupungin, Nurmeksen kaupungin, Juuan kunnan Valtimon kunnan välillä. Neuvotteluprosessin aikana valmisteltu yhdistymissopimus koskee Lieksan kaupungin, Nurmeksen kaupungin ja Valtimon kunnan yhdistymisestä. Sopimuksen liitteeksi on valmisteltu myös yhdistymisselvitys. Asiakirjojen valmistelua on ohjannut kuntien luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuva ohjausryhmä, jolle asioita on valmistellut kuntajohtajista koostuva työvaliokunta. Prosessin loppuvaiheessa työvaliokuntaa laajennettiin myös kuntien keskeisillä luottamushenkilöillä sekä ohjausryhmää laajenneltiin kuntien luottamushenkilöillä. Selvityksen apuna on toiminut ulkopuolinen konsultointiyritys FCG Konsultointi Oy. Yhdistymisselvityksestä ilmenee, että tällä kolmen kunnan yhdistymisellä saadaan aikaiseksi sellaisia muutoksia, että kuntarakennelain 4 :n mukaisia edellytyksiä kuntajaon muutokselle on olemassa. Kuntarakennelain mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Arvio kuntarakennelaissa esitettyjen kuntajaon muutosten edellytysten täyttymisestä Edellytys 1: muutos parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä Kuntarakenneselvityksen perusteella kaikkien Pielisen Karjalan kuntien taloudellinen ja väestöllinen tilanne heikkenee tulevaisuudessa. Kuntien yhdistyminen pienentäisi talouden heikkene-

2 misestä aiheutuvaa painetta, ja parantaisi palvelujen järjestämisen/tuottamisen mahdollisuuksia alueella. Yhdistyminen parantaisi osaavan henkilöstön saatavuutta isomman yksikön antamien työn kehittämisen mahdollisuuksien ja koulutuksen vuoksi. Myös erikoisosaaminen lisääntyisi ja henkilöstöjohtamisen mahdollisuudet paranisivat. Lisäksi kuntien yhdistyminen parantaisi toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä, koska kilpailuttaminen ja yhteishankinnat vähentävät kustannuksia, kuntien välinen kilpailu vähenee ja kustannuksia voidaan pitkällä tähtäimellä ohjata taloudellisempaan suuntaan. Edellytys 2: muutos parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita Palvelujen säilymisen ja turvaamisen lisäksi yksityisten palvelujen ja asiointiliikenteen kehittämisen edellytykset parantavat elinolosuhteita. Kuntien yhdistyessä alueen asukkaiden palvelut paranisivat toimintavarmuuden ja saatavuuden kasvaessa. Yhdistymisen myötä asukkaat voisivat hakea palvelunsa asiointisuuntiensa mukaisesti. Kuntien yhdistyessä parannetaan asukkaiden mahdollisuuksia käyttää sähköisiä palveluita, koska uusi kaupunki pystyy kehittämään näitä mm. yhteisillä tietojärjestelmillä ja keskittämällä resursseja kehittämistyöhön. Tähän oleellisesti liittyy ASPA-kehittämistyö, jonka mukana kunnan ja osa valtion palveluista ovat saatavissa yhdestä paikasta. Kuntien yhdistymisellä voidaan paremmin vastata valtakunnalliseen sote-uudistukseen. Edellytys 3: muutos parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia Yhdistyminen mahdollistaisi suuremmat resurssit ja mahdollisuudet elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Tällä hetkellä Nurmeksen, Lieksan ja Valtimon elinkeinopalveluista vastaa Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus (PIKES). Lieksan kaupunki toteuttaa elinkeinojen kehittämistä Pikesin lisäksi myös Lieksan Teollisuuskylä Oy:n kautta. Tällä hetkellä kuntien harjoittama elinvoima- ja elinkeinopolitiikka ei näytä vastaavaan niihin tarpeisiin ja haasteisiin, joita alueella on. Tällä hetkellä yhteisiä strategisia tavoitteita elinkeinojen kehittämisen osalta ei ole onnistuttu konkretisoimaan riittävästi, vaan kuntien omat intressit ovat osaltaan ristiriidassa. Elinvoiman kehittämisessä uusi Pielisjärven kaupunki olisi vahvempi toimija. Yhdistyminen vahvistaisi uuden kaupungin kilpailukykyä kilpailtaessa asukkaista, yrityksistä ja matkailijoista sekä pystyisi turvaamaan toisen asteen koulutuksen alueella nykyistä paremmin. Myös edunvalvonnan näkökulmasta Pielisjärven asema vahvistuisi; se oli Savo-Karjalassa Joensuun ja Kuopion jälkeen kolmanneksi suurin kaupunki.

3 Kuntien resurssit alueen elinkeinojen kehittämiseen ja muuhun kehittämiseen ovat kuitenkin rajalliset. Kuntien yhdistyminen mahdollistaisi resurssien kokoamisen ja parantaisi merkittävästi elinkeinojen kehittämismahdollisuuksia alueella. Edellytys 4: muutos parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Uusi Pielisjärvi olisi pinta-alaltaan yksi suurimmista Suomen kunnista. Pinta-alaltaan suurin kolmesta kunnasta on Lieksa, joka on samalla koko maakunnan suurin kunta. Lieksan ohella myös Nurmes on pinta-alaltaan suurempi kuin Manner-Suomen kunnat keskimäärin. Kuntien järvisyys lisää monin paikoin kuntien eri osien etäisyyttä toisistaan ja asiointimatkoja keskusten välillä. Suomen viidenneksi suurin järvi, Pielinen, ulottuu kaikkien selvitysalueen kuntien alueelle Valtimoa lukuun ottamatta. Pielinen jakaa maakunnan pohjoisosan läntiseen ja itäiseen Pielisen Karjalaan. Lieksa luetaan erityisolosuhteidensa vuoksi saaristo-osakunnaksi. Kuntien yhdistyminen toisi mukanaan laajemmat suunniteltavat aluekokonaisuudet ja mahdollisuuden lähipalveluverkon parempaan suunnitteluun. Palveluverkon ja maankäytön suunnittelun ja toteutuksen kytkentä olisi parempi. Suuremman yhteistyöalueen paremmat voimavarat maanhankintaan ja kaavoitukseen antaisivat mahdollisuuden suunnata kunnan toimia ja resursseja määrätietoisemmin ja tehokkaammin kulloinkin kehittämisen kohteina oleville alueille. Todennäköisesti uusi suurempi kunta pystyisi kaavoittamaan alueita nopeammin ja luovuttamaan nykyistä enemmän asuin- teollisuustontteja rakentamiseen, vastaamaan siten paremmin kysyntään, ja ehkä jopa lisäämään rakentamisen volyymia Pielisen Karjalan alueella hyvän tonttitarjonnan kautta. Tonttitarjonta painottuisi luultavammin taajamiin. Tämä ja tiukempi lupapolitiikka vähentäisivät yhdyskuntarakenteen hajautumista. Investointien toteutus olisi myös suunnitellumpaa ja päällekkäisyyksiä olisi mahdollisuus karsia. On kuitenkin huomattava, että Pielisjärvi todella suurena (maantieteellisesti) kaupunkina eroaa merkittävästi monista muista kunnista yhdyskuntarakenteeltaan. Kuntien yhdistymisellä olisi mahdollista saada aikaan vain pieniä parannuksia alueen nykyiseen yhdyskuntarakenteen toimivuuteen. Yhdistymisesityksen toteutus ja visio Yhdistymisesitys on valmisteltu kuntarakennelain 7 mukaisesti. Valmistellun sopimusluonnoksen mukaan kuntaliitos toteutetaan siten, että Nurmeksen, Lieksan ja Valtimon kunnat yhdistyvät uudeksi Pielisjärveksi. Teknisesti Nurmeksen ja Valtimon kunnat yhdistyvät Lieksan kaupunkiin (kuntanumero 422). Yhdistymissopimus sisältää kuntarakennelain 8 :ssä edellytetyt asiat. Uuden kaupungin nimi on Pielisjärvi ja se ottaa käyttöön entisen Pielisjärven kunnan vaakunan.

4 Kuntien yhdistyminen siirtää myös Nurmeksen ja Valtimon terveyskeskuskuntayhtymän toiminnan uuden kunnan alaiseksi toiminnaksi. Kuntarakennelain 29 :n mukaisesti henkilöstöä koskeva irtisanomissuoja alkaa ja kestää viisi (5) vuotta vuoden 2021 loppuun saakka. Yhdistymissopimuksessa on määritelty keskeisimmät seikat uuden kunnan toiminnasta ja palveluista sopimuskaudella Visio uudelle kaupungille vuoteen 2025: Pielisjärvi on elinvoimainen, itäsuomalainen seutukaupunki, joka luo jokaiselle kuntalaiselle hyvinvoinnin edellytykset toteuttamalla perustehtäväänsä hyvin. Edellytyksiä luomme onnistuneella ja monialaisella elinvoimapolitiikalla sekä verkostorakenteella, joka hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria, palvelurakennetta ja tietotekniikkaa Yhdistymisen välittömät talousvaikutukset Pielisen Karjalan kolmen kunnan kuntaliitos vuoden 2017 alussa tuo yhdistymisavustusta valtiolta 4,5 me siten, että vuonna 2017 sitä tulee 1,8 me ja vuosina 2018 ja 2019 kumpanakin 1,35 me. Yhdistymisavustukset tullaan uudessa kunnassa käyttämään palkkojen harmonisointiin, uuden kaupungin talouden vahvistamiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Henkilöstön kuuleminen Kuntarakennelain 7 :n mukainen henkilöstön edustajien osallistuminen valmisteluun on kuntaliitosselvityksen prosessissa toteutettu kuntien yhteistoimintamenettelyn kautta. Selvitysalueen kuntien henkilöstö on ollut selvityksessä tiiviisti mukana. Kaikkien kuntien yhteinen yhteistoimikuntien kokous pidettiin Juuassa. Henkilöstölle on järjestetty myös infotilaisuuksia selvityksen etenemisestä normaalin yhteistoimintamenettelyn mukaisesti. Lisäksi henkilöstölle on tiedotettu selvityksen etenemisestä kunkin kunnan omilla menetelmillä ja välineillä. Henkilöstön informoiminen ja viestintä on ollut jokaisen kunnan omalla vastuulla. Kuntien pääluottamusmiehet ovat olleet kutsuttuja myös kuntien valtuustokäynteihin ja valtuustojen yhteisseminaareihin. Lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) on näin ollen kuntaliitosselvityksen prosessin yhteydessä noudatettu. Kun päätökset mahdollisista kuntaliitoksista tehdään, alkaa varsinainen yhteistyö ja neuvottelu henkilöstöä koskevien asioiden

5 yhteensovittamisessa henkilöstön edustajien kanssa. Kuntalaisten kuuleminen Selvitysalueen kuntien asukkaille on järjestetty kuntalaistilaisuuksia, yksi kussakin kunnassa. Kuulemistilaisuuksia on järjestetty Lieksassa Ja Nurmeksessa sekä Juuassa ja Valtimolla Kuntalaistilaisuudet ovat olleet avoimia tilaisuuksia kaikille. Tilaisuuksissa kuntalaisilla on ollut mahdollisuus kommentoida ja tuoda esille näkemyksiään. Kuntalaistilaisuuksista on koottu yhteenvedot ja niistä on raportoitu selvityshankkeen ohjausryhmälle. Tilaisuuksista on tiedotettu kuntalaisille eri kanavien kautta etukäteen. Kunnat ovat voineet halutessaan järjestää myös muita tilaisuuksia. Selvitykselle on perustettu oma internetsivusto, jonne kaikki kuntarakenneselvityksessä syntynyt materiaali on koottu. Selvitystyön kuluessa on julkaistu tiedotteita, joissa on kerrottu selvityksen etenemisestä. Esimerkiksi jokaisen ohjausryhmän, valtuustokäynnin tai yhteisseminaarin pohjalta on tehty mediatiedotteet. Tämän päätöspykälän liitteinä ovat - Yhdistymissopimusluonnos, liite 8. - Pielisen Karjalan yhdistymisselvitys, liite 9. - Kotimaisten kielten keskuksen lausunto, liite 10. Kuntarakenneselvityksen ohjausryhmä esitti kuntien hallituksille päivätyn yhdistymissopimusluonnoksen hyväksymistä. Ohjausryhmä oli muutoin yksimielinen yhdistymissopimuksesta, pois lukien kohta 5.3 kuntajohtajien asema, josta suoritettiin äänestys. Jäsen Mika Hilkkonen esitti jäsen Esa Rädyn kannattamana työvaliokunnan esityksestä poiketen, että kunnanjohtajan virka laitetaan avoimeen hakuun. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä työvaliokunnan esitys hyväksyttiin äänin Kj. Esko Lehto: Kaupunginhallitus päättää 1. merkitä saadun selvityksen tiedoksi, 2. varata kuntarakennelain 7 :n mukaisesti kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuuden tehdä huomautus kuntien yhdistymisesitykseen sisältyvästä ehdotuksesta yhdistää Lieksan kaupunki, Nurmeksen kaupunki ja Valtimon, 3. todeta, että huomautukset on annettava mennessä sekä 4. todeta, että se antaa lausuntonsa mahdollisista huomautuksista ja tekee ehdotuksensa valtuustolle Lieksan kaupungin, Nurmeksen kaupungin ja Valtimon kunnan yhdistämisestä pidettävässä kokouksessaan.

6 Päätös: Lisätietoja: Kaupunginsihteeri Matti Taponen, puh , sähköposti Toimistonhoitaja Mirja Turunen, puh , sähköposti