Pielisen Karjalan kuntarakenneselvitys

Transkriptio

1 Pielisen Karjalan kuntarakenneselvitys Kuntalaistilaisuudet , Juuka, Valtimo, Lieksa, Nurmes Mikko Kenni & Anssi Hietaharju Page 1

2 Mitä ollaan tekemässä, miksi ollaan tekemässä ja kenen toimesta? Page 2

3 Mitä ollaan tekemässä? Pielisen Karjalan kunnat ovat valtuustoissaan päättäneet toteuttaa kuntarakennelain mukaisen selvityksen. Selvityksessä ovat mukana Lieksa, Nurmes, Juuka ja Valtimo. Työryhmien 1.aalto valmistunut - Toimialavalmistelut pohjaksi muulle työlle Toinen aalto käynnistynyt 1.3 ja valmistuu huhtikuun puolivälissä Tilastoanalyysit, strategiset linjaukset, talous, henkilöstö, elinvoima Yhdistyminen vai syvennetty yhteistyö Päätös valtuustoissa toukokuun lopussa Selvitys valmis ennen kesää Selvitys nähtävillä kesän ajan Päätökset elo-syyskuussa (yhdistymissopimus tai yhteistyösopimus) Page 3

4 Valmistelun organisointi Nurmes Lieksa Juuka Valtimo Kaupunkien/kuntien valtuustot Valtuutetut Ohjausryhmä Kuntien valitsemat neuvottelijat Elinvoima (seutuyhteistyö, konserni) elinkeinoelämä) Työvaliokunta (2.aalto) Kunnanjohtajat - strategia ja identiteetti Käsittelee mm. - päätöksenteon ja demokratian sekä hallinnon rakenteet Elinkeinopolitiikka (pol.) (Elinkeino-, toimitila- ja markkinointiyhtiöiden roolit ja vastuut) Sivistys 1.aalto -opetus - varhaiskasvatus -kulttuuri -nuoriso -liikunta -vapaa-aika Sote 1.aalto -sosiaalipalvelut -perusterveys - erikoissairaanhoito Tekniikka 1.aalto -maankäyttö -ympäristö -joukkoliikenne -omistus (tilat, tontti- ja maavaranto) -tukipalvelut (ruoka ja siivous) -taloushallinto, -ICT- palvelut - konserni Keskushallinto 1.aalto 2.Aalto Henkilöstö (ART) Talous (ART)

5 Valtuustojen tahdonilmaisu Selvitysprosessin eteneminen Tilastoanalyysia -Talous -Palvelurakenne -Toimintaympäristö -Väestö Taustoittamisen vaihe Lähtötilanne -haastattelut/kyselyt -palvelualuekuvaukset Uuden kunnan hahmottelu/yhteistyön hahmottelua -Poliittiset reunaehdot -Palveluiden järjestäminen Uuden luomisen vaihe Selvitysvaihe Raporttiluonnos ja esitys jatkotoimenpiteistä Sopimusluonnos Sopimus- ja päätöksenteko

6 Kuntajaon muuttamisen edellytykset (Kuntarakennelaki 4 ) Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1)kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2)alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3)alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

7 LUOTTAMUKSELLINEN Kuntarakenneselvityksen tarkastelukehikko Sopimusneuvottelujen pohjaksi kuntajaon muutoksen vaikutuksia tarkastellaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmista. Tarkastelutapa perustuu Kuntaliiton ja FCG:n yhdessä asiakkaidensa kanssa kehittämään jäsennykseen. Palvelut Demokratia ja johtaminen Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Vetovoima ja kilpailukyky Kuntien palvelujen ja talouden nykytilannetta arvioidaan kuntien viime vuosien taloudellisen ja toiminnallisen kehityksen perusteella Yhdyskunta ja ympäristö Talous- ja henkilöstöresurssit Page 7

8 2012=100. Ennustevuodet on asetettu valtuustokausittain Ennusteen mukaan alueen kuntien yhteinen väestömäärä laskee merkittävästi Ennustettu väestökehitys : -17% Koko väestö Pielisen Karjala seutukunta Pohjois-Karjala Koko maa Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Pielisen Karjala seutukunta Pohjois-Karjala Koko maa Lähde:Tilastokeskus Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita =

9 2012=100 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain kuntien Pielisen Karjala 160 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö Lähde:Tilastokeskus

10 2012=100 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Juuka 150 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö Lähde:Tilastokeskus

11 2012=100 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Nurmes 150 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö Lähde:Tilastokeskus

12 2012=100 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Valtimo 150 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö Lähde:Tilastokeskus

13 2012=100 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Lieksa 150 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö Lähde:Tilastokeskus

14 M. Alueen yhteinen veroprosentti 2012 ja 2014 on laskettu painottamalla kuntien veroprosentteja väestömäärillä Laskelmassa kunnallisvero kattaa 2020-luvulla yhä pienemmän osan menoista -> riippuvuus valtionosuuksista kasvaa Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen mm. valtionosuuksien epävarman kehityksen vuoksi Kuntatalous Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Pielisen Karjala Kunnallisvero Vanhusten hoito 41,6 43,9 46,0 53,2 60,3 Erikoissairaanhoito 31,3 32,1 33,4 35,0 36,3 Perusterveydenhuolto, avo 18,3 18,9 18,9 19,5 20,1 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 24,9 23,1 23,4 23,8 24,4 Päivähoito ja esiopetus 9,4 9,3 9,4 9,6 9,6 Muut tehtävät 39,3 38,5 38,4 38,5 38,8 Kunnallisvero 65,8 69,0 68,1 67,7 67,9 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2012 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Veroprosentti 19,94 20,72 20,72 20,72 20,72 Kunn.vero kattaa 40 % 42 % 40 % 38 % 36 % Toimintakate M -164,7-165,9-169,6-179,5-189,6 Vuosikate M 2,6-6,0-10,1-19,3-29,1 Vuosikate /asukas Vuosikate-ennusteen laskennassa on huomioitu valtionosuuksien muutosesityksen vaikutus -1,11 M

15 VOS-laskelma v. 2.0 ESITYS, vos-muutokset kunnittain Vuoden 2014 tasolla VM/KAO, Rakennepaketin*) vaikutus: 1 Mrd = 185 /as VOS+rakennepaketti yhteensä NYKYINEN MUUTOS MUUTOS TAVOITE TAVOITE As.luku euroa euroa /as euroa /as euroa /as Koko maa , Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Yhteensä *) Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla Page 15

16 Pielisen Karjala Pielisen Karjalan yhteinen työpaikkakehitys on ollut kokonaisuutena heikompaa kuin koko maassa, mutta hieman parempaa kuin Kehys-Kainuussa tai Keski- Karjalassa Vuonna 2011 alueen työpaikoista 32 % oli julkisella sektorilla, mikä on hiemen korkeampi osuus kuin koko maassa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

17 Toimialojen työryhmien kuvaukset toimivat taustatietona päätöksentekijöille alueen kuntien palveluista Nostavat esille eroja ja yhtäläisyyksiä sekä palveluiden harmonisointitarpeet Kertovat muutoksen näköpiirissä olevista vaikutuksista (edut/haitat) Luovat näkyä uuden kunnan palveluiden järjestämisestä tai yhteistyön syventämisen potentiaalista

18 Toimialojen keskeisiä johtopäätöksiä Syvennetty yhteistyön edellyttää luottamusta ja kykyä tinkiä omista intresseistä, ilman näitä tulokset jäävät vähäisiksi Kuntaliitos vaihtoehdossa hyödyt ovat samantyyppisiä kuin syvennetyssä yhteistyössä Kuntaliitos mahdollistaisi sote -palvelujen kokonaisvaltaisemman uudistamisen mutta muutosjohtaminen voisi viedä useita valtuustokausia Riippumatta siitä mikä etenemistapa valitaan kuntalaisten lähipalvelut tulee turvata Teknisellä toimialalla lisätehokkuutta virastojen yhdistämisen lisäksi saadaan yhdistämällä muita toimintoja. Sopivia toimintasektoreita yhdistämistä ajatellen ovat esimerkiksi kiinteistöjen hallinnoiminen etc.. Erillisten kuntien mallissa avainhenkilöiden säännöllistä keskusteluyhteyttä on syytä lisätä yhden kunnan malli suoraviivaistaisi yhteistyötä Suurempi kuntayksikkö antaa mahdollisuuden toteuttaa elinvoimaa parantavia toimia, jos voimavarat eivät sitoudu palveluiden järjestämiseen entisten palvelurakenteiden sisällä. Liitoksen valmistelussa on pidettävä talous- ja tuottavuusnäkökohdat päällimmäisinä tavoitteina. Hallinnon keskittäminen nostaa tuottavuutta. Yhteistyön syventäminen tai kuntajaon muutos eivät ole teknisiä toimenpiteitä, jotka automaattisesti johtaisivat parempaan kykyyn vastata kuntalaisten palveluista. Ratkaisevaa on kuntien yhteistyölle ja kuntaliitokselle asettava vaatimustaso Page 18

19 Yhdistymissopimus sitoo 3 vuotta Kuntaliitos Yhdistymisselvitys Yhdistymisesitys Yhdistymissopimus Syvennetty yhteistyö Yhteistyösopimus

20 Kuntaliitos perustuu sopimukseen Voimassa 3 vuotta, henkilöstön palvelussuhdeturva 5 vuotta Monta eri lähestymistapaa ja tarkoitusta Luodaan strategiapohjaa ja yhteistä identiteettiä Sovitaan rakenteista ja palveluista Sovitaan johtamisesta, taloudesta, yhdistymisavustuksista Tärkeintä on selkeä yhteinen tavoite ja realistinen suunnitelma uudelle kunnalle

21 Kuntarakenneselvitykseen sisältyy lain mukaan yhdistymissopimusluonnos Sopimusluonnokseen kirjataan selvityksen aikana nousevia paikallisesti tärkeitä asioita. Sopimuksen tavoitteena on kuvata riittävällä tasolla sopimuskauden keskeisiä asioita samalla taataan yhdistyneen kunnan toimintakyky välttämällä liian yksityiskohtaisia kirjauksia. Oikea taso määritellään paikallisesti selvitysprosessin aikana 1) Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta; 2) Uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteet; 3) Uuden kunnan nimi; 4) Yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrä, paikkojen jakautuminen yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken; 5) Yhdistymishallituksen toimivalta; 6) Yhdistymishallituksen yhteistyö yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä; 7) Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien asema uudessa kunnassa; 8) Yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet; 9) Uuden kunnan taloudenhoidon yleiset periaatteet; 10) Asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinot uudessa kunnassa; sekä 11) Yhdistymisavustuksen käytön periaatteet. Tummennetut asiat ovat kuntarakenneselvityksessä keskeisesti avattavia ja kuntien välillä neuvoteltavia kokonaisuuksia. LUOTTAMUKSELLINEN Page 21

22 Kuntaliitoksen haitoista Mahdolliset haitat toteutuvat usein juuri liitoshetkellä Pelko palveluiden heikkenemisestä tai tason laskusta Palvelutason yhtenäistäminen Päätöksenteon keskittyminen -alueellisen vaikuttamisen mahdollisuudet vähenevät Talouden hyödyt eivät realisoidu itsestään- kuntaliitos voi aiheuttaa kustannuksia MITEN PIENENNÄMME HAITTOJA?

23 Kuntaliitos hyötyjen mahdollistajana Hyödyt toteutuvat pidemmällä aikajaksolla Rajat poistavat mahdollisuuden miettiä laajempaa kokonaisuutta Palveluita on mahdollisuus kehittää yhtenä kokonaisuutena Hallinnon keventäminen Päätöksenteko suoraan valtuuston alaisuudessa (ei kahta kuntaa ja kuntayhtymää) Henkilöstön mahdollisuudet erikoistua ja sijaistaa HYVÄ JOHTAMINEN MAHDOLLISTAA HYÖDYT- LIITOS EI OLE AUTOMAATTI

24 Mitä Pielisen kuntarakenneselvityksessä tulisi vielä ottaa huomioon? ja keskustelu jatkuu osoitteessa: