Arto Koski Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin

Transkriptio

1 Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin

2 Kuntaliitostutkimukset ja gradututkielmat aihealueittain vuosina lkm lkm Henki- Demoklöstö ratia 4 8 Palvelut 1 10 Talous Gradututkielmat (yht. 84) 7 3 Johtaminen 1 5 Yhdyskuntarak. 1 3 Elinvoima Kieliolot Tasaarvo 15 Yleinen 10 0 Tutkimukset (yht. 63) Vaikka elinkeinot korostuvat usein kuntajakoselvityksissä, niin tutkimuksissa niihin ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota!

3 Lähielinkeinot 1. Oman kunnan alueella olevat työpaikat (vrt. pendelöintityöpaikat). Kuntaliitoksen myötä lähielinkeinojen määrä kasvaa uudessa kunnassa. 2. Yrittäjät suhtautuvat kuntaliitokseen yleensä suopeammin kuin keskimäärin kuntalaiset. 3. Ne yrittäjät, joilla on tiivis asiakassuhde vanhaan kuntaan, saattavat vastustaa kuntaliitosta. 4. Keskeistä lähielinkeinojen kannalta on uuteen kuntaan syntyvä päätöksentekokulttuuri. 5. Kuntaliitoksella on lähielinkeinoihin sekä lyhyen että pitkän aikajänteen vaikutuksia paino on yleensä pitkässä aikajänteessä (4-12 vuotta) 6. Lähielinkeinoissa voi tapahtua nopeita ja suuria muutoksia kuntaliitoksesta täysin riippumatta.

4 Lähielinkeinojen merkitys kuntaliitosprosessin käynnistymisessä Lähielinkeinot kuntaliitoksen taustalla 1. Kuntien yhteinen ahdinko voi rohkaista yhdistämään voimavarat (esim. voimakas rakennemuutos) 2. Pienen kunnan omat kehittämisresurssit osoittautuvat riittämättömäksi (esim. matkailun kehittäminen) 3. Uudesta kunnasta tavoitellaan vahvempaa ja houkuttelevampaa (valtakunnallinen ja kansainvälinen kilpailu) Lähielinkeinot eivät sisällä samassa määrin ristikkäisiä intressejä kuin lähipalvelut tai lähidemokratia!

5 Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta päätöksenteon ja elinkeinojen asema siinä ja asuminen Asuminen Ympäristö ja asiakkuus Yhdyskunta- Palvelut rakenne Päätöksen- Henkilöstö Palvelut Henkilöstö Työpaikat Elinkeinot ja asiakkuus teko ja työ Elinkeinot Työllisyys Johtamis- Päätöksenteko Yhdyskunta- Ympäristö ja Palvelut työ järjestelmä rakenne ja asuminen Työllisyys Johtaminen ja demokratia Talous Talous ja demokratia Demokratia Talous Talous Talous c Johtaminen Johtaminen Johtaminen Johtaminen Johtaminen Talous Johtaminen Lähivuosien kuntaliitoksissa (v ) tullee korostumaan elinkeinojen merkitys! Selittäjinä: 1. Rakennemuutokset 2. Kuntatalous 3. SOTE

6 Elinkeinot kuntaliitoksen jälkeen 1. Uuden kunnan kuntakuva vahvistuu edellyttäen, että yhdistymisen ilmapiiri säilyy hyvänä Elinkeinot, työpaikat ja työllisyys HYÖDYT 6. Yhdistymisavustuksilla voidaan kehittää elinkeinoelämän edellytyksiä 2. Resurssien yhdistäminen ja erityisosaamisen vahvistaminen, esim. maaseutuneuvojan virka 5. Suurempi kunta voi olla vahvempi kumppani yritykselle 3. Toiminta elinkeinoelämän suuntaan vahvistuu ja elinkeinoelämä monipuolistuu 4. Mahdollisuudet edunvalvontaan valtiovaltaan päin voivat parantua Tällä hetkellä (v. 2014) alkaa olla jo vallitsevana käsitys, että kuntaliitos tarjoaa mahdollisuuksia mutta toteutus ratkaisee!

7 Elinkeinot kuntaliitoksen jälkeen Elinkeinot, työpaikat ja työllisyys HAITAT 1. Jos uudessa kunnassa päätöksenteko muuttuu riitaiseksi, se heikentää uuden kunnan kuntakuvaa elinkeinojen suuntaan 6. Byrokraattisuus uhkaa lisääntyä uudessa, suuremmassa kunnassa. Esim. rakennusvalvonta 2. Suurempi kunta voi olla liian iso yhteistyökumppani pienelle yritykselle 3. Yhteistyön ilmapiiri voi heikentyä kuntaliitoksen ulkopuolelle jääneiden kuntien suuntaan 4. Pienen kunnan palvelujen kysyntä ja tarjonta voi heikentyä kunnan lakkaamisen seurauksena, esim. pankkipalvelut 5. Palvelujen vähenemisen haitalliset kerrannaisvaikutukset ulottuvat paikallisiin elinkeinoihin. Myöskään kuntaliitoksen haittoja ei tule pitää automaattisina, vaan niissäkin korostuu toteutuksen merkitys!

8 Kuntaliitosten yhdistymistyypit, painopisteet, ajoitus ja elinvoima-asioiden rooli Yhdistymistyyppi Painopiste Kuntaliitoksen ajoitus ja elinvoiman painotukset 1. Kehittävät kuntien yhdistymiset Uuden kunnan elinvoima korostuu Hyvissä ajoin liikkeellä, elinvoima-asiat usein vahvasti esillä 2. Tehostavat kuntien yhdistymiset Uuden kunnan palvelut ja talous korostuvat Ajoissa liikkeellä, elinvoima-asiat ovat mukana 3. Sopeuttavat kuntien yhdistymiset Uuden kunnan talous korostuu Vähän myöhässä, elinvoima-asiat jäävät sivummalla 4. Pelastavat kuntien yhdistymiset Vanhan kunnan selviytyminen korostuu Selvästi myöhässä, elinvoima-asiat jäävät taka-alalle 5. Pakottavat kriisikuntien liitokset Vanhan kunnan liittäminen korostuu Paljon myöhässä, elinvoima-asiat unohtuvat Silloin kun ollaan hyvissä ajoin liikkeellä, heikko talous ja palvelut eivät vie kaikkea huomiota ja energiaa jää myös elinkeinoasioihin. Esim. Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta vuonna 2006.

9 Ajan, paikan ja muutoksen kolmio kuntaliitosten lähielinkeinoissa 3. Muutos korostuu: Esim. Salon seudun 10 kunnanyhdistyminen v Kuntayhtymänä toimineen kehittämiskeskuksen siirtyminen uuden Salon organisaatioon (Yrityssalo Oy) 3. Muutos Aika, paikka ja muutos korostuvat: Esim. Oulun, Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin yhdistyminen v Rakennemuutoksen aika (Nokia), lentokenttäalueen saaminen kaupungin kehittämiseen (paikka) ja kuntalaislähtöisten hyvinvointipalveluiden uudistaminen (muutos). 1. Aika 2. Paikka 1. Aika korostuu: Aika korostuu: Rauman ja Rauman mlk:n reikäleipäasetelman purkaminen v Työpaikkojen ja väestön kasvukehitys hyytyi 1980-luvun jälkipuoliskolla. Kaupungin pinta-ala oli alle 60 neliökilometriä ja asukastiheys yli 500 as./km2. 2. Paikka korostuu: Esim. Kuopion ja Nilsiän yhdistyminen v Tahkon vapaa-aikakeskuksen kehittämisen aikaisempaa vahvempi resursointi.

10 6. Kuntien välisen ilmapiirin merkitys selvityksessä, valmistelussa ja toteutuksessa korostuu entisestään 5. Reaaliaikainen arviointimenettely on tarpeellinen myös lähielinkeinojen kehittämisessä Lähielinkeinojen opit kuntajakoselvityksille 1. Lähielinkeinojen merkitys tulee korostumaan lähivuosien kuntajakoselvityksissä 2. Kuntaliitoksen perustelemiseen ei riitä pelkkä luottamus lähielinkeinojen positiivisiin automaattivaikutuksiin 4. Mitä enemmän ollaan myöhässä, sitä vähemmän voidaan keskittyä pitkäkestoiseen lähielinkeinojen kehittämiseen 3. Lähielinkeinojen kehittämisestä on mahdollisuus tehdä kuntia yhdistävä iso strateginen tavoite. Tutkijoita tarvittaisiin myös avuksi! Mielenkiintoista nähdä mitä syksyllä käynnistyvä ARTTU 2.0 tulee tarjoamaan näihin kysymyksiin!