Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16.12.2013 päivättyyn Kiviniemen kaupunginosan korttelin 18 tonttia nro 12 koskevaan asemakaavan muutokseen LUMIJÄRVENTIE 7 Kaavatunnus 564-2183 Diaarinro 3220/2013 Projektinro 100 255 Yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt asemakaavan 25.3.2014 Kaava on tullut voimaan 13.05.2014 Asemakaavan muutosalue Arvio alueesta, jolle hankkeella saattaa olla välittömiä vaikutuksia
Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan tarkoitus... 3 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 2. KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus ja maanomistustilanne... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 6 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet... 8 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.2.1 Osalliset... 8 4.2.2 Vuorovaikutusmenettelyt... 8 4.2.3 Esitetyt mielipiteet ja niiden huomioonottaminen... 9 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Asemakaavan vaikutukset... 11 5.2 Luonnoksen nähtävillä olon jälkeen kaavaan tehdyt muutokset... 12 5.3. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavaan tehdyt muutokset... 12 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 2
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Kiviniemen kaupunginosan korttelin 18 tonttia nro 12. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Kiviniemen kaupunginosan korttelin 18 tontit nro 16 ja 17. Kaavan nimi Lumijärventie 7 Kaavatunnus 564-2183 Kaavan laatija: Oulun kaupunki / yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut / asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Virpi Rajala Solistinkatu 2, PL 32, 90015 Oulun kaupunki email: etunimi.sukunimi@ouka.fi Kaavan vireilletulo: Asemakaava on tullut vireille 25.1.2013 Hyväksyminen: Yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt kaavan 25.3.2014 Asemakaava on tullut voimaan 13.5.2014 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kiviniemen kaupunginosassa, Toukolan pientaloalueella, noin 6 km kaupungin keskustasta kaakkoon, osoitteessa Lumijärventie 7. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutos on käynnistetty tontin omistajan aloitteesta. Tavoitteena on muuttaa kaavaa siten, että se mahdollistaa tontin nro 12 jakamisen kahdeksi tontiksi. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Asemakaavan seurantalomake Liite 2. Asemakaavakartta ja asemakaavamerkinnät ja määräykset 16.12.2013 Liite 3. Tontinkäyttösuunnitelma / Ark-suunnittelu Veli Kulusjärvi, 28.1.2013 - Tonttijakokartta 3
2. KAAVAPROSESSIN VAIHEET Tontin omistaja on tehnyt aloitteen asemakaavan muuttamiseksi 25.1.2013. Asemakaavanmuutoksen luonne huomioon ottaen osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ei ole ollut tarpeen. Asemakaavan valmisteluaineisto on ollut mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä 20.9 4. 10.2013 välisen ajan (MRL 62 :n tarkoituksessa / MRA 30 :ssä säädetyllä tavalla). Asemakaavaluonnoksesta esitettiin 1 kpl mielipiteitä. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 31.1.-3.3.2014 (MRL 65 :n tarkoituksessa / MRA 27 :ssä säädetyllä tavalla). Asemakaavaehdotuksesta ei esitetty muistutuksia. Yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen 25.3.2014 Asemakaava on tullut voimaan 13.5.2014 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus ja maanomistustilanne Suunnittelun kohteena olevaa tonttia rajaa lännessä, pohjoisessa ja idässä oleva erillispientalojen korttelialue (AO). Etelässä aluetta rajaa Lumijärventie. Rakennuskanta alueella on pääosin 1980 1990- luvuilta. Rakennukset ovat harjakattoisia ja 1- tai 2-kerroksisia. Suunnittelualue sijaitsee noin 6 km keskustasta kaakkoon. Muutosalueen pinta-ala on 2394 m². Hakija omistaa kaavamuutosalueen. Ilmakuva suunnittelualueesta. BLOM 2007.(c) Copyright2007, Pictometry International Corp. 4
Viistoilmakuva suunnittelualueesta. BLOM 2007.(c) Copyright2007, Pictometry International Corp. Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Kuva 4 Valokuvia suunnittelualueelta: päärakennus pihan puolelta (1), päärakennus kadun puolelta (2), sisäpiha (3, 4). 5
3.2 Suunnittelutilanne Kaupunkistrategia Uuden Oulun siirtymävaiheen strategisia tavoitteita ovat mm. kestävän kehityksen huomioon ottaminen sekä eheän, toimivan ja energiatehokkaan yhdyskuntarakenteen toteuttaminen. Tavoitteena on mm. hyödyntää olemassa olevat asemakaava-alueet, infrastruktuuri ja palveluverkosto. Yleiskaava Oulun yleiskaavan 2020 mukaan suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), joka varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille ja pienkerrostaloille. Alueelle saa lisäksi sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Asemakaavoituksella tulee edistää kaupunkimaista pientalorakentamista, viihtyisyyttä ja asuinympäristön laatua. Ote Oulun yleiskaavasta 2020. Voimassa oleva asemakaava Aluetta koskeva voimassa oleva asemakaava on hyväksytty 18.5.1993 (kaavatunnus AAM 1395). Kaavassa suunnittelualue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Alueella saadaan rakentaa 1- tai 2-asuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin. Voimassa olevan asemakaavan tontin nro 12 rakennusoikeudeksi on osoitettu 300 k-m 2. Kerrosluvuksi on osoitettu yksi tai kaksi (I-II). Autopaikkavelvoite on yksi autopaikka asuntoa kohti. Kadun puoleiselle rajalle on osoitettu istutettavan alueen osa. 6
Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Lumijärventien pohjoispuolen voimassa olevan asemakaavan AO-tonttien rakennusoikeus vaihtelee alueella 170 k-m2:stä 280 k-m2:iin, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0.16 e=0.22. Lumijärventien eteläpuolella voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus on e=0.25. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 26.11.2001 134. Tonttijako ja kiinteistörekisteri Oulun kaupunki toimii kiinteistörekisterin pitäjänä asemakaava-alueella. Kaavamuutoksessa osoitetaan tonttijaon muutos, koska tontti jaetaan kahdeksi tontiksi. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen n:o 1284/23.12.1999 mukainen ja vastaa olosuhteita 5.11.2013. Suunnittelualue on merkitty kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin. 7
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavan muutos on käynnistetty tontin omistajan hakemuksesta. Maanomistajan esitys tontin jakamiseksi edellyttää asemakaavan muuttamista. Hakijan aloitteessa esitetään, että: Asemakaavamuutoksella haetaan nykyisen n. 2397 m 2 suuruisen tontin numero 12 jakamista kahteen osaan. Tontilla on omakotitalo, jonka kerrosala varastoineen on n. 271 kem 2. Tontin kaavamerkintä on AO I-II / 300 / 1ap/as. Tontin jakamisen jälkeen pienemmälle n. 1067 m 2 tontille jäisi nykyinen oleva omakotitalo, jonka autotalli-varastosiipi purettaisiin tonttijaon myötä. Tälle tontille jäisi kerrosalaa n. 220 kem 2, tehokkuusluku 0,206. Lohkottava tontin osa on n. 1330 m 2 ja sille osoitetaan käyttösuunnitelmaluonnoksessa rakennusoikeutta 270 kem 2 tehokkuusluvulla 0,203. Kerrosluku I-II. Perusteluna tontin jakamiselle on nykyisen 2397 m2 tontin saaminen tehokkaaseen käyttöön mahdollistamalla sen rakentaminen. Edellä esitetyt pinta-alat ja tehokkuusluvut eivät poikkea alueen asemakaavasta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei ole laadittu erillisenä, vain osallistuminen ja vaikutusten arviointi sisältyy tähän kaavaselostukseen. Kaavamuutoksen vaikutuksia kaupunkikuvaan ja asuinympäristöön on arvioitu työn kuluessa. Vaikutukset ovat siinä määrin vähäiset, ettei erillisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimista ole nähty tarpeelliseksi. 4.2.1 Osalliset Osallisia kaavamuutosasiassa ovat suunnittelu- ja vaikutusalueen alueen kiinteistönomistajat, tontinhaltijat, asukkaat ja muut joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt joiden toimialaa asemakaavan muutos koskee. 4.2.2 Vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavahankkeesta on tiedotettu eri käsittelyvaiheissa seuraavia osapuolia: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus alueidenkäyttö-yksikkö Oulun seudun ympäristötoimi Oulun Vesi Oulun Energia Puhelinoperaattorit Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Oulun kaupungin vammaisneuvosto Kaakkuri-Oulunlahti asukasyhdistys ry Kaakkurin suuralueen yhteistyöryhmä Lähiympäristön kiinteistön omistajat ja asukkaat Asemakaavan muutosluonnos asetetaan nähtäville kahden viikon ajaksi mielipiteen esittämistä varten. Ilmoitus nähtävilläolosta julkaistaan sanomalehdessä ja lähetetään kansilehdellä esitetyllä vaikutusalueella asuville ja yllä mainituille tahoille. 8
Asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi, jona aikana osallisilla on mahdollisuus esittää asiasta muistutus. Ilmoitus nähtävilläolosta julkaistaan sanomalehdessä ja lähetetään osallisille. Asemakaavan hyväksymisestä päättää yhdyskuntalautakunta. 4.2.3 Esitetyt mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavan valmisteluaineistosta esitettiin yksi mielipide kaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana. Satu Maaria ja Jussi Karjalainen kirjoittavat 4.10.2013: Ostimme osoitteesta Lumijärventie 5 talon tontteineen ihastuen isoon pihaan ja avaraan, rakentamattomaan maisemaan varsinkin talon takapihalla (talon pohjoispuoli). Ostamamme talo osoittautui asuinkelvottomaksi, julistettiin asuinkieltoon ja purettiin pois usean vuoden tutkimus- ja oikeusprosessin jälkeen. Uusi talomalli tontillemme valittiin käyttäen hyväksi isoa pohjapiirrosta, jossa otettiin huomioon oman ja naapurien tonttien muodot, talojen sijoittelu tonteilleen, näkymät naapureihin, ja ilmansuunnat. Naapureiden jäljellä olevat rakennusoikeudet otimme huomioon tulevaisuutta ajatellen. Talomme oleskelupiha, isompi terassi ja suurimmat ikkunat suunnattiin pitkän harkinnan jälkeen tavanomaisesta poiketen pohjoiseen, johtuen avarasta ympäristöstä talon pohjois-, itä-, ja länsipuolella ja liikenteen puuttumisesta näillä alueilla (melu). Sijoittaessamme isot ikkunat pohjoiseen näkymien takia menetimme etelään sijoitettujen ikkunoiden antaman hyödyn talon energiataloudessa. Jotta asumisemme laatu ei heikkenisi pyydämme ottamaan huomioon seuraavat asiat koskien Lumijärventie 7 asemakaavan ja tonttijaon muutosluonnosta. Kaavatunnus 564-2183 Tulevan talo Cajanin sijoittelu tontilleen. talo mahdollisimman lähellä tontin itäreunaa. (näin ilmeisesti on tehtykin). Talomme itäpuolella lisääntyvä ja pohjoispuolella uutena asiana tulevan tonttiliikenteen haittavaikutukset minimoitava. Liikenne mahdollisimman pitkän matkan päähän tonttimme rajasta ja liikennemelun minimointi esimerkiksi kiinteällä, korkealla aidalla. Takaterassilta ja talon pohjoispuolen ikkunoista avautuva maisema; Näkö- ja meluesteeksi tulevan talon suuntaan tarpeeksi korkea, kiinteä aita, ei pensasaitaa. Tätä pidämme erityisen tärkeänä asiana. Tonttien rajan oikaisun ja tulevan aidan kohdalla pyydämme ottamaan huomioon säästettävän puuston. Tonttimme itärajalla sijaitsee mm. Sembramänty ja hyväkuntoisia koivuja. Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden vastine esitettyyn mielipiteeseen: Mielipiteen johdosta asemakaavakartassa on osoitettu ne tontin rajan osuudet, joilla tulee rakentaa 170 cm korkea näkösuojan antava lauta-aita. Lisäksi kaavaan on merkitty määräys olemassa oleva puuston säilyttämiseksi mahdollisuuksien mukaan aidan rakentamisen yhteydessä. 9
Tontille nro 17 sijoittuva uusi asuinrakennus on sijoitettu mahdollisimman lähelle idänpuoleista tontin rajaa, jotta se ei häiritse tontin nro 13 oleskelupihaa. Lisäksi rakennuksen tulee olla yksikerroksinen, jotta voidaan taata tontin nro 13 omistajien yksityisyys välttämällä näkymiä uuden asuinrakennuksen toisesta kerroksesta pihan suuntaan. Nämä asiat huomioitiin jo kaavaluonnosvaiheessa. Kuva 5. Kuva 6. Kuva 7. Kuva 8. Kuvissa 5 ja 6 näkyy tontin nykyinen 1,35 m korkea aita; kuvassa 5. kadun varressa ja kuvassa 6 tontin nro 13 rajaa vasten. Kuvassa 7. näkyy aidan vieressä kasvavaa puustoa tontin nro 13 puolella. Kuvassa 8 näkyy nykyinen piha-alue, johon uusi rakennuspaikka sijoittuu. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana ei esitetty muistutuksia. 10
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavamuutoksen hakija on laadituttanut konsultillaan (Ark-suunnittelu Veli Kulusjärvi) tontinkäyttösuunnitelman asemakaavan muutoksen pohjaksi. Kaavamuutoksessa tontti nro 12 jaetaan kahdeksi tontiksi siten, että toinen tontti sijoittuu kadun varteen ja toinen sijoittuu tämän taakse kirveenvarsitonttina. Käyttötarkoitus pysyy erillispientalojen korttelialueena (AO). Kummankin tontin rakennusalalle saadaan rakentaa yksi asuinrakennus (1 as). Kerrosluvuksi on osoitettu yksi (I). Tontille tulee sijoittaa kaksi autopaikkaa asuntoa kohti. Kadun puoleiselle rajalle on osoitettu istutettavan alueen osa. Tontin nro 17 rakennusoikeudeksi on osoitettu 270 k-m2, josta 230 k-m2 on asuinrakennusta ja 40 k-m2 on autosuojaa, talous- ja huoltotiloja varten. Tontin pinta-ala on noin 1327 m2. Rakennusoikeus vastaa tonttitehokkuutta e=0.20. Tontin nro 16 rakennusoikeudeksi on osoitettu 260 k-m2, josta 220 k-m2 on asuinrakennusta varten ja 40 k-m2 on autosuojaa, talous- ja huoltotiloja varten. Tontin pinta-ala on noin 1067 m2. Rakennusoikeus vastaa tonttitehokkuutta e=0.24. Tontin nro 13 pohjoiseen suuntautuvan oleskelupihan kohdalle, kaavakartassa osoitetulle tontin rajan osuudelle, tulee rakentaa 170 cm korkea näkösuojan antava lauta-aita. Aivan tontin pohjoisosassa aidan voi jättää rakentamatta, mikäli se on maastonmuotojen vuoksi mahdotonta. Muualla kyseisen tontin rajalla tulee rakentaa 135 cm korkea lauta-aita. Tontin nro 16 itärajalle voidaan lauta-aidan sijaan vaihtoehtoisesti istuttaa myös pensasaita. Aidan korkeusvaihtelun tulee olla luonteva. Olemassa oleva puusto säilytetään mahdollisuuksien mukaan aidan rakentamisen yhteydessä. Rakennuksen julkisivun tulee olla sävyltään vaalea ja rakennuksen tulee olla harjakattoinen. 5.1 Asemakaavan vaikutukset Asemakaavamuutos mahdollistaa kaupunkirakenteen ja olevan infrastruktuurin tehokkaamman käytön kaupungin strategian mukaisesti. Suunnitelmassa ehdotettu rakennustehokkuus noudattaa Toukolan pientaloalueen rakennustehokkuutta. Nykyisin vajaakäytössä oleva tontin osa tulee aktiiviseen asuinkäyttöön. Erona voimassaolevaan asemakaavaan asemakaavamuutoksessa sallitaan molemmille tonteille rakentaa vain 1-asuntoinen ja 1-kerroksinen erillispientalo. Tällä halutaan varmistaa että tontin jakamisesta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa olevalle asutukselle. Lisäksi yksikerroksisuudella varmistetaan, ettei rautatieliikenteestä aiheudu rakennuksiin mahdollisia tärinähaittoja. Luonnoksen nähtävillä olon jälkeen lisätyllä näkösuoja-aitamääräyksellä minimoidaan uuden rakennuspaikan aiheuttama haitta tontin länsipuolen naapurille. Lisärakentamisen kaupunkikuvalliset vaikutukset etenkin katukuvaan ovat vähäiset, koska uusi tontti jää korttelin sisälle. Kaavamääräyksillä pyritään var- 11
mistamaan rakennuksen sopeutuminen ympäristöön siten, että muun muassa kattomuoto ja julkisivun värimaailma ovat yhdenmukaiset alueen muun rakennuskannan kanssa. 5.2 Luonnoksen nähtävillä olon jälkeen kaavaan tehdyt muutokset Kaavakarttaan lisättiin tonttien aitaamista koskevat määräykset sekä määräys olemassa oleva puuston säilyttämiseksi mahdollisuuksien mukaan aidan rakentamisen yhteydessä. 5.3. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavaan tehdyt muutokset Kaavaan ei tehty muutoksia ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan mukainen rakentaminen voidaan käynnistää asemakaavan muutoksen tultua voimaan. Asemakaavan muutoksen pohjaksi on laadittu viitesuunnitelma hakijan konsultin toimesta. Toteutusvaiheen suunnittelun ohjaus tapahtuu Oulun kaupungin rakennusvalvonnan toimesta. Toteutuminen edellyttää tontilla sijaitsevan asuinrakennuksen autotalli- ja autokatososan purkamista. Lisäksi tontin nro 17 kohdalla, tienvarressa oleva katuvalaisin tulee siirtää, jotta se ei haittaa turvallisen ja luontevan tonttiliittymän rakentamista. Oulussa 16. päivänä joulukuuta 2013 Mikko Törmänen Mikko Törmänen asemakaavapäällikkö Virpi Rajala Virpi Rajala kaavoitusarkkitehti 12
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 564 Oulu Täyttämispvm 13.05.2014 Kaavan nimi Kiviniemen kaupunginosan korttelin 18 tonttia nro 12 koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos Hyväksymispvm 25.03.2014 Ehdotuspvm 16.12.2013 Hyväksyjä L-lautakunta Vireilletulosta ilm. pvm 10.09.2013 Hyväksymispykälä 162 Kunnan kaavatunnus 564-2183 Generoitu kaavatunnus 564L250314A162 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,2394 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,2394 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0,2394 100,0 530 0,22 0,0000 230 A yhteensä 0,2394 100,0 530 0,22 0,0000 230 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0,2394 100,0 530 0,22 0,0000 230 A yhteensä 0,2394 100,0 530 0,22 0,0000 230 AO 0,2394 100,0 530 0,22 0,0000 230 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
564-2183 Ote voimassa olevasta asemakaavasta 1:2000, 16.12.2013 LIITE 2 1(3)
564-2183 Ote asemakaavan ja tonttijaon muutoksesta 1:1000, 16.12.2013 LIITE 2 2(3)
564-2183 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset, 16.12.2013 LIITE 2 3(3) 5 AO Erillispientalojen korttelialue. 82 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 82-1 3 m sen asemakaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jonka sisäpuolelta asemakaavamerkinnät ja -määräykset poistetaan. 84 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 85-1 Eri asemakaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja. 86-1 Ohjeellinen eri asemakaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja. 89-1 Ohjeellinen tontin raja. 91-1 Kaupunginosan numero, joka ei vahvistu. 92-1 Kaupunginosan nimi. 93 18 Korttelin numero. 96-3 230+at40 Lukusarja, jossa edellinen luku osoittaa sallitun asuntokerrosalan neliömetreissä ja jälkimmäinen luku sallitun autosuojan, talous- ja huoltotilojen kerrosalan neliömetreinä. 98-1 1 as Merkintä osoittaa rakennusalalle sallittujen asuntojen lukumäärän. 100 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 113 Rakennusala. 113-101 Ohjeellinen rakennusala. 126 Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. 134 Istutettava alueen osa. 164 2ap/as Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava. 190-1 Merkintä, jonka osoittamalle paikalle on tehtävä aita. 190-30 Merkintä, jonka osoittamalle paikalle on tehtävä aita. Luku osoittaa aidan vähimmäiskorkeuden metreinä. 200-249 lumi-merkinnällä varustetulla korttelialueella on noudatettava seuraavia määräyksiä: Merkintä osoittaa, että rakennuksen julkisivun tulee olla sävyltään vaalea. Rakennuksen tulee olla harjakattoinen. Tontin nro 13 pohjoiseen suuntautuvan oleskelupihan kohdalle, kaavakartassa osoitetulle tontin rajan osuudelle, tulee rakentaa 170 cm korkea näkösuojan antava lauta-aita. Aivan tontin pohjoisosassa aidan voi jättää rakentamatta, mikäli se on maastonmuotojen vuoksi mahdotonta. Muualla tulee rakentaa 135 cm korkea lauta-aita. Tontin nro 16 itärajalle voidaan lauta-aidan sijaan vaihtoehtoisesti istuttaa myös pensasaita. Aidan korkeusvaihtelun tulee olla luonteva. Olemassa oleva puusto säilytetään mahdollisuuksien mukaan aidan rakentamisen yhteydessä. TONTTIJAKOMERKINNÄT: 501 16. Sitovan tonttijaon mukainen tontti.
LIITE 3