KUNTOARVIO Espoon MATILDEDALI

2/12 Sisällysluettelo Perustiedot:... 3 Teknisiä tietoja... 4 Yhteenveto havainnoista kohteessa... 5 Olennaisimmat epäkohdat ja riskit... 5 Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riski... 5 Asbestin esiintyminen, mikrobivauriot ja radon... 6 Tarkastusmenettelystä... 6 Havainnot kohteesta ja rakenteen kuntoluokka.... 7 Liitteet... 9

3/12 Perustiedot: Kuntoarvion tekijä Pk-Pro Oy Y-tunnus: 2586307-0 Petri Paavilainen Kuitukatu 4, 48720 Kotka 010 567 2341 petri.paavilainen@pk-pro.fi Tilaaja Kohde Espoon kaupunki, tilakeskus-liikelaitos Virastopiha2C, Espoo Matildedal / Wikbergin korjaamo Turuntie 145, 02710 Espoo Liikekiinteistön kuntoselvitys jatkotoimenpiteitä varten. Tarkastuspäivä 26.6.2014

4/12 Kiinteistötiedot Turuntie 145 Valmistumisvuosi 1936 Kerrosala Huoneistoala noin 950 m² Tilavuus Pinta-aloja ei ole tarkistusmitattu Rakennusten lukumäärä 1 kerrosluku 3 Tarkastushetken olosuhteet: Puolipilvinen, pouta Lämpötila ( C) Kosteus (RH%) Kosteus (g/m³) Sisäilma 1 krs 14.0 75 9,1 Sisäilma kellari 10.0 95 9,0 Ulkoilma 15.0 60.0 7,7 Sisäilman kosteuslisä 1,3-1,4 (Normaalisisäilman kosteuslisä 0-4 g/m³. Korkeaan kosteuslisään usein syynä ulkopuolinen kosteusrasitus tai riittämätön ilmanvaihto) Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Suoritetut korjaukset Omistajan havaitsemat viat ja puutteet Rajaukset kohteessa Käytettävissä olevat asiakirjat Teknisiä tietoja Pääasiallinen rakennustapa Perustamistapa Perusmuurit Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Kellarin seinärakenne Julkisivut Väliseinät Välipohja Yläpohja Kattomuoto Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmä Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI 41, pintakosteusmittari Exotek Humitest MC-100S, Trotec BM20 puun kosteusmittari Ei Tiedossa Ei tiedossa Kohteesta ei ole rakennus - ja rakennesuunnitelmia Rakennus on ollut vuosi poissa käytöstä, vedet ja sähköt on katkaistu. Tarjouspyyntö 4774/02.08.00/2013 Paikalla rakennettu kellari betoni+ tiili betonilaatta tiili betoni + tiili tiili tiili / puu betoni teräsristikot, puu sekundäärit, peltikate harjakatto öljykeskuslämmitys, vesipatterit, ilmalämmitys painovoimainen, koneellinen kohdepoisto

5/12 Yhteenveto havainnoista kohteessa Rakennus on elinkaarensa lopussa, rakenteiden korjaaminen ei ole kaikilta osin mahdollista nykyisten määräisten mukaisiksi eikä rakennuksen rakenteissa olevia terveydelle haitallisia aineita pystytä poistamaan. Suositellaan rakennuksen purkamista. Rakennusosa Kunto lk Kuvaus 11 1 Alueosat 12 1 Talo-osat 2 1 LVI-tekniikka 3 1 Sähkö- ja tietotekniset järjestelmät Rakennuksen kuntoluokat pääkohdittain Olennaisimmat epäkohdat ja riskit Kiinteistön alueella ja rakennuksessa harjoitettu korjaamotoiminta on aiheuttaa terveysriskin rakennuksessa sekä ympäristöriskin alueen maaperälle nestemäisten jätteiden ja korjaamojätteiden takia. Maaperään upotetut ja rakennuksen sisällä olevat polttoaine- ja öljysäiliöt ovat ympäristöriski jotka tulisi pikaisesti poistaa. Säiliöiden sisällöstä ei ole tietoa. Maaperän pilaantuneen maa-ainekset ja ongelmajätteet on hävitettävä ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuksen vesikaton sekundäärikannattimet ovat murtuneet ja aiheuttavat sortumavaaran yläpohjan rakenteille. Kellarin huoltomontut ovat täynnä vettä joista aiheutuu henkilövaara kellarissa liikkuville. Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riski Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Vanhojen poistamattomien öljysäiliöiden rikkoontumisesta maaperässä tai rakennuksessa voi aiheutua merkittävä ympäristövahinko.

6/12 Asbestin esiintyminen, mikrobivauriot ja radon Rakennus on rakennettu ja saneerattu aikana, jolloin rakennusmateriaaleissa on käytetty asbestia. Asbestia on käytetty yleisesti rakentamisessa pitkälle 1980-luvulle asti, jolloin sen käyttö rakentamisessa kiellettiin. Myös 1990-luvulla tehdyissä rakennuksissa on voitu käyttää vanhoja asbestipitoisia rakennusmateriaaleja. Asbestikartoituksen tekeminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobi- eli homekasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Mikäli kohde sijaitsee radonalueella, on yleensä suositeltavaa selvittää onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Tietoja mittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Tarkastusmenettelystä Kuntoarvioraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta otettuihin valokuviin. Kuntoarvio on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakenteita rikkomattomin menetelmin kiinteistön kuntoarvio ohjeen RT 18-11061 mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Rakenteita rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudenilmaisimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta niiden kunnosta. Epäselvissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai tutkimuksia. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Kuntotarkastus koskee vain kiinteistön tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua lyhyenkin ajan kuluessa tarkastuksesta. Rakennuksen kuntoa arvioitaessa rakenteille määritetään kuntoluokka joka kertoo rakenteen kunnosta ja korjaustarpeen kiireellisyydestä. Kuntoluokitus on 5-portainen. Rakenteen kuntotutkimustarve pudottaa kuntoluokka-arviota yhdellä luokalla.

7/12 Kuntoluokka Kuvaus 5 uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 hyvä, kevyt huoltokorjaus 6-10 vuoden kuluessa 3 tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1-5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6-10 vuoden kuluessa 2 välttävä, peruskorjaus 1-5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6-10 vuoden kuluessa 1 heikko, uusitaan 1-5 vuoden kuluessa Kuntoluokat Havainnot kohteesta ja rakenteen kuntoluokka. Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositelluille toimenpiteille. Rakennusosa Kunto lk Kuvaus 11 1 Alueosat 114 1 Aluevarusteet Salaojia ei kohteessa havaittu eikä niitä rakennusaika huomioon ottaen todennäköisesti ole. 115 1 Aluerakenteet Piha-alue pääosin sorapintainen Turuntien puoleinen sisäänkäynnin edusta on asfaltoitu. Piha-alue ja rakennuksen vierustat ovat voimakkaasti villiintyneen kasvillisuuden valtaamia. Piha-alueella on todennäköisesti maahan upotetut polttoainesäiliöt, jotka muodostavat riskin alueen maaperälle. Piha-alue on ollut vuosikymmeniä raskaan ajoneuvoliikenteen varikkona ja maaperä on todennäköisesti saastunutta. Maaperästä ei otettu tarkastuksen yhteydessä näytteitä. 12 1 Talo-osat 121 1 Perustukset Rakennus on perustettu betoniselle kellariperustukselle. Perustuksia ei ole salaojitettu ja kosteusjälkiä on kellarissa havaittavissa runsaasti. Suhteellisen kosteudenmittauksen tulokset viittaavat siihen että kosteus kulkeutuu rakenteissa sisälle. 122 1 Alapohja ja kellari Rakennuksen alapohja on huonokuntoinen valettu betonilaatta. Betonilaatta on kauttaaltaan märkä ja öljyinen ja osittain korjaamon ongelmajätteiden peitossa. Kellarikerroksen huoltotilan huoltomontut ovat täynnä vettä. Kellarissa on iso terässäiliö ja useita pienempiä irtonaisia terästynnyreitä, säiliöt ovat ilmeisesti olleet jäteöljyn ja muun korjaamotoiminnan nestemäisten ongelmajätteiden varastona. Säiliöiden sisällöstä ei ole tarkempaa tietoa ja ne aiheuttavat suuren riskin alueelle.

8/12 123 1 Runko Rakennuksen ulkoseinien kantavana runkona on tiili, välipohjan on betoni palkki-laatta. Välipohjan laatta on yläkerran korjaamotilan nestemäisten ongelmajätteiden kyllästämä. Välipohjapalkistossa on nähtävissä ongelmajätteiden valumajälkiä yläpuolisista tiloista. Kantavassa rungossa ei havattu rakenteellisia murtumia. 124 1 Julkisivu Ulkovuoren tiilet ovat paikoin rapautuneet ja saumaukset irronneet. Julkisivun varusteet ovat huonokuntoiset 1242 1 Julkisivu ikkunat Rakennuksen ikkunat ovat kaikki peitetty vanerilevyillä. Ikkunat ovat todennäköisesti alkuperäiset ja huonokuntoiset, ikkunalaseja on jonkin verran rikki sisäpuolelta. Käyntiä ei voitu tarkistaa. 1243 1 Julkisivu ovet Rakennuksen ulko-ovet lukuun ottamatta Turuntien puoleista käyntiovea ovat peitetty vanerilevyillä. Ovet ovat todennäköisesti alkuperäiset ja huonokuntoiset. Ovien käyntiä ei voitu tarkistaa. 126 1 Vesikatto ja yläpohja Rakennuksen yläpohjan kantaa niitatut teräsristikot, sekundäärikannattimina puiset parrut, vesikattona aaltopeltikate.. Teräsristikoissa ei havaittu murtumia. Sekundäärikannattimet ovat paikoin murtuneet ja aiheuttavat vesikaton sortumavaaran. rakenteessa ei ole aluskatetta ja peltikate on paikoin irronnut, vesikatossa on vuotoja. 13 1 Tilaosat Kaikki rakennuksen tilaosat ja pinnat sekä kalusteet ovat huonokuntoiset. Rakenteissa on runsaasti korjaamotoiminnan ongelmajätteitä ja likaa. Väliovissa ja keveissä tilajakoseinissä on runsaasti rikkinäisiä osia. Kaikki tilavarusteet ovat rikki tai tekniseltä käyttöiältään elinkaaren lopussa. 2 1 LVI-tekniikka 211 1 Lämmitysjärjestelmät Rakennuksen lämmitysjärjestelmä ei ole käytössä ja on käyttökelvoton. Rakennuksessa on ollut öljy- / hiilikeskuslämmitys, lämmönjako on toteutettu vesikiertoisella patteri- tai ilmalämmityksellä. Järjestelmä ei ole ollut vuosikymmeniin käytössä kaikki laitteet ovat elinkaaren lopussa. 212 1 Vesi- ja viemärijärjestelmät Rakennuksen vesi- ja viemärilaitteet eivät ole käytössä ja ovat käyttökelvottomat. Rakennuksesta on todennäköisesti katkaistu vesi, vanha vesimittari sijaitsee kellarikerroksessa. Kaikki vesi- ja viemärilaitteet ja -kalusteet ovat elinkaaren lopussa.

9/12 213 1 Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihtojärjestelmä on painovoimainen jota on tehostettu koneellisella kohdepoistolla. Kaikki ilmanvaihtolaitteet ovat poissa käytöstä ja elinkaaren lopussa. 214 1 Jäähdytysjärjestelmät Rakennuksessa ei ole jäähdytysjärjestelmiä. 215 11 Palontorjuntajärjestelmät Rakennuksessa ei ole palontorjuntajärjestelmiä. 216 1 VSS LVI-järjestelmät Rakennuksessa ei ole väestönsuojaa. 3 1 Sähkö- ja tietotekniset järjestelmät 31 1 Pää-, mittari- ja ryhmäkeskukset Rakennuksesta on sähköt katkaistu. Kaikki sähkökeskukset ovat käyttökelvottomia ja elinkaaren lopussa. 32 1 Kytkinlaitosten väliset johdot Kaikki johdotukset ovat elinkaaren lopussa. 33 1 Kiinteistön valaistus Rakennuksessa ei ole sähköä, valaistusta ei voitu testata. Kaikki valaisimet ovat elinkaaren lopussa. 34 1 Kiinteistön ryhmäjohdot ja sähkökalusteet Kaikki johdotukset ja sähkökalusteet ovat elinkaaren lopussa. 35 1 Puhelinsisäverkko ja yleiskaapelointi Koko puhelinverkko on elinkaaren lopussa, yleiskaapelointia ei ole. Kotkassa 15.7.2014 Rakennusinsinööri Petri Paavilainen PK-Pro Oy Liitteet Valokuvat erillisenä liitetiedostona Rakennusosien ja tilojen kunnossapitojaksot

10/12 RAKENNUSOSIEN JA TILOJEN KUNNOSSAPITOJAKSOT Tässä esitetään tavanomaisimpien rakennusosien kunnossapitojaksoja, tarkastusvälejä ja vauriotyyppejä. Lähteenä on käytetty rakennustietokorttia RT18-10493 Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan aikaväliä, jonka jälkeen tietty korjaustoimenpide toistetaan tai rakennusosa tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Kunnossapitojaksojen pituudet vaihtelevat suuresti esimerkiksi rasitusolosuhteista riippuen. Eräiden rakennusosien kohdalla kunnossapidon tarve voi johtua suunnittelu tai rakennusvaiheissa tehdyistä virheistä. Kolmella luvulla esitetyssä arvossa vaihteluvälin rajat vastaavat ääritapauksia, ja keskimmäinen luku on yleinen suunnittelun ohjearvo. Nimikkeille on esitetty myös yleisin vaurioitumisen syy ja muoto sekä kunnossapitotoimenpide. Kun rakennusosa on käyttöikänsä mukaisessa uusimistarpeessa, sen uusimiseen on syytä varautua vaikka kuntotarkastuksessa ei vaurioita havaittaisikaan.

12/12 LVI-JÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITOJAKSOJA ON ESITETTY mm. KH-90-00159 kortissa. Ohessa muutamia tavoitteellisia käyttöikiä. Lämmönsiirtimet levy putki Öljykattila Öljypoltin Öljysäiliö, maassa Lämpöjohdot Vesijohdot muovi kupari galvanoitu Viemärit muovi valurauta Patterit Termostaatit 20v 30v 25v 15v 50v 50v 50v 30v 20v 50v 50v 25v 15v