Oppilaiden syrjäytymisen vähentäminen oppivelvollisuuden aikana: Me-koulukehittäminen on käynnistynyt LAPE-muutosohjelman II konferenssi, 27.10.2017 Matti Rimpelä
Kaikki lapsiperheet ja lapset ovat erityisiä. Jokainen tarvitsee tukea. Jokaista tuetaan. Tuen neljä ulottuvuutta: Hoivaa, kasvatusta, opettamista ja huoltoa. Läheiset aikuiset tuottavat jokaiselle lapselle hoivaa, kasvatusta ja opettamista. Runsaan sadan vuoden aikana Suomeen on rakennettu lapsen läheisten aikuisten rinnalle vastikkeellisen huollon järjestelmiä, kokonaiskustannukset tänään yli 15 miljardia euroa vuodessa: Perhekustannusten tasaus: tulonsiirrot lapsiperheille, yms. -> yli 3 miljardia euroa Ammatillinen universaalituki: neuvolat, varhaiskasvatus, koulutus, oppilashuolto, liikunta, kulttuuri, yms. -> yli 9 miljardia euroa Ongelmiin erikoistunut tuki: sairaanhoito, lastensuojelu, erityisopetus, kasvatus- ja perheneuvolat, yms. -> yli 3 miljardia euroa Näin lapsen arkeen on kehittynyt jatkuvasti monimutkaistuva kasvuekosysteemi (ks. Bronfenbrenner): Kehitysyhteisöt: Perhe, asuinalue, päiväkoti, koulu, harrastukset, media, omat kaverit, yms. Palvelut: Neuvola, kouluterveydenhoito, psykologi- ja kuraattoritoiminta, lastensuojelu, sairaanhoito, jne. Rimpelä: Me-koulu - yhtestoiminnasta oppilaan tukemisessa 3
Miten olemme onnistuneet? Hyvinvoinnin menestystarina, mutta Keskustelu hallinon hajautumisesta alkoi jo 1940-luvulla -Virkamiestutkintokomitea: - Ei tunneta toisen hallinnonaan asioita eikä toimintaa - Tarvitaan virkamieskiertoa Rimpelä: Me-koulu - yhtestoiminnasta oppilaan tukemisessa 4
Kansainvälisen lasten vuoden 1979 komitea 1980:23: Hyvinvointipalvelujen laajentuessa ne ovat sektoroituneet, yksi viranomainen hoitaa yhtä asiaa. Palvelujen lisääntymisen tuloksia ei ole järjestelmällisesti arvioitu. Mieluummin on perustettu uusia organisaatioita kuin arvioitu olemassa olevien organisaation toimintaa uudelleen. Erika tapauksen tutkimusraportti, oikeusministeriö 2013, sivu 63: Palvelujärjestelmä on hajanainen ja koordinoimaton eikä toimi lapsen edun toteutumiseksi. Selkeä toimintaohjeistus puuttuu, eri tahojen välinen kommunikaatio riippuu yksittäisten työntekijöiden epävirallisista sosiaalisista verkostoista. Pakottaa ylivarovaisuuteen, oman aseman turvaamiseen, ei lapsen edun kannalta elintärkeään herkkyyteen. Kellään ei ole kokonaiskuvaa yksittäisen lapsen tilanteesta ja eri tahoilla tehdyistä havainnoista. Rimpelä: Me-koulu - yhtestoiminnasta oppilaan tukemisessa 5
Tutkimus kasvatusneuvoloista, Linna 1988, sivu 97: Byrokratisoitumisen ja ammatillistumiskehityksen myötä työ on rajautunut. On selvennetty ammattien rajoja ja samalla kavennettu toimintakenttää. Tunneneutraliteetti on mitä ilmeisemmin ollut hävittämässä inhimillisyyttä työstä. Espoo: Koulupsykologien tutkimuslinjaus 2017, poimintoja: Koulupsykologin perustehtävänä on toteuttaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämää oppilaiden opiskelun ja koulunkäynnin tukemista. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota opetukseen tai koulutukseen osallistuminen edellyttää. Koulupsykologin tutkimuksia toivottaessa koulupsykologi kutsutaan perheen verkostoneuvotteluun, jossa arvioidaan mahdollista tutkimuksen tarvetta ja voidaan yhdessä neuvotella ajankohdasta. Koulupsykologin tutkimuksen tarkoituksena on tuoda lisätietoa koulun tuki-toimien suunnitteluun, eikä sen tekeminen pelkästään hoidon suunnittele-miseksi ole perusteltua. Rimpelä: Me-koulu - yhtestoiminnasta oppilaan tukemisessa 6
Kapellimestari solistit, orkesteri, kuoro, ooppera Lasten ja lapsiperheiden palvelut ovat yritystutkimuksen kielellä sopeutuvia tietointensiivisiä palveluja monimutkaistuvissa ympäristöissä Tiimijohtamista, luovaa yhteistyötä, miten hahmottaisin paremmin? Ensin ajattelin, että orkesteri: Lapset salissa, kapellimestari johtaa, vanhemmat solisteja, ammattihenkilöt muusikkoja. Tänään kallistun oopperaan: Lapset salissa Rigoleton ohjaaja johtaa, tulkinta kehittyy yhteistoiminnassa Vanhemmat päärooleissa. Muut läheiset aikuiset ja universaalituen ammattihenkilöt orkesterin muusikkoja Ongelmiin erikoistuneet ammattihenkilöt kuorossa. Palaan koulupsykologiohjeeseen: Työtä ohjaa instituutio, joka määrittelee sisällön ja rajat Näillä ehdoilla ja vaatimuksilla voin tulla oopperan kuoroon laulamaan Instituutiot ja niiden professiot ohjaavat voimakkaasti sotureitaan. Yhteistoimintaa vain annettujen rajojen asettamissa kehyksissä! Rimpelä: Me-koulu - yhtestoiminnasta oppilaan tukemisessa 7
Rakenteellinen välinpitämättömyys 1. Lapsen luonnollisen kehityksen ja sen monimuotoisuuden ehdot jätetään huomioimatta. 2. Historian myötä vakiintuneet instituutiot otetaan annettuina kyseenalaistamatta niiden organisoitumisesta, toimintakulttuureja, ammattirakenteita, ammattikäytäntöjä yms. Rimpelä: Me-koulu - yhtestoiminnasta oppilaan tukemisessa 8
Tarvitsemme lasten ja lapsiperheiden tuen laajaa ja kestävää systeemistä uusiutumista Ei lisää euroja luutuneeseen järjestelmään, vaan iinvestointia uusiutumiseen. Parempaa kustannusvaikuttavuutta pienemmillä voimavaroilla. Varauduttava ainakin 10 %:n laskuun. Instituutioiden sisäisestä kehittämisestä ja vuorovaikutuksesta - lasten ja perheiden arjen vahvistamiseen, - tuen järjestämiseen tarpeen mukaan suunnitelmallisena kokonaisuutena - vahvistaa lasten ja lapsiperheiden arkea, - syrjintää aiheuttavien olojen poistamiseen - lasten ja perheiden arjesta - ammatillisten palvelujen järjestelmästä, sekä - oppivelvollisuuskoulutuksen uusiutumiseen vastaamaan 2020 2030 lukujen haasteisiin. Rimpelä: Me-koulu - yhtestoiminnasta oppilaan tukemisessa 9
YK:n lapsen oikeuksien sopimus/ Suomi ratifioi 1991 2. artikla, YK:n Lapsen oikeuksien komitean yleisperiaate (2003) (ks. www.lapsiasia.fi) Syrjintä-> syrjimättömyysvelvollisuus On pyrittävä aktiivisesti tunnistamaan yksittäiset lapset ja lapsiryhmät, joiden oikeuksien tunnustaminen ja toteuttaminen vaativat erityisiä toimenpiteitä. On kerättävä syrjinnän tai potentiaalisen syrjinnän tunnistamiseen tarvittavia eriteltyjen tietojen. Syrjintään puuttuminen voi edellyttää muutoksia lainsäädäntöön, hallintoon ja voimavarojen jakamiseen sekä koulutusta asenteiden muuttamiseksi. Syrjimättömyysperiaatteen soveltaminen ei tarkoita identtistä kohtelua. On ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin syrjintään johtavien olosuhteiden lievittämiseksi tai poistamiseksi.
Me-säätiö (Perustettu 2015) Maailmassa ei pitäisi olla meitä tai heitä. On vain me. Vähennetään syrjäytymistä ja eriarvoistumista: Vuonna 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta Jokaisella lapsella on perhetaustasta ja asuinalueesta riippumatta mahdollisuus turvalliseen kehitykseen ja hyvään elämään. Kriteerit tukea harkittaessa: Tavoitteena maailman paras Iso vaikutus ja skaalautuvuus Tavoitehakuisuus ja mitattavuus (kustannusvaikuttavuus) Kokeileminen ja riskinotto Yhteistoiminta Neljä strategiaa: Mielenterveys, työllistyminen, harrastukset ja koulutus Me-koulukehittäminen Mitä esi- ja perusopetuksessa voitaisiin tehdä nykyistä paremmin oppilaiden syrjäytymisen vähentämiseksi? Rimpelä: Me-koulu - yhtestoiminnasta oppilaan tukemisessa 11
Me-koulukehittäminen alkoi helmikuussa 2017. Jatkuu -> 2030 Olemme vasta aivan alussa! Tässä esityksessä ehdotuksia, joista keskustellaan vielä pitkään. Kansallinen ohjausryhmä OKM, OPH, STM, THL, Kuntaliitto, OAJ, Nuorisotutkimus, Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen professoreita/koulutuksen arviointi, kuntajohtaminen, kehityspsykologia) Pääarkkitehdiksi kutsuttiin Matti Rimpelä Sopimukset Living lab piloteista vuosille 2017-19 (1. vaihe): Espoo/Saunalahti, Lohja/ Järnefeltin alue Kaupunkitason me-koulujohtoryhmät. Kolme me-koulukehittäjää molemmille Toiminta alkoi Lohjalla 2/2017, Espoossa 4/2017. Rekrytoinnit valmiina elo-syyskuussa 2017. Ohjelmajohtaja aloittaa Me-säätiössä joulukuussa 2017. Rimpelä: Me-koulu - yhtestoiminnasta oppilaan tukemisessa 12
Organisoiduttiin, kuunneltiin moniäänisyyttä, haettiin yhteistä ymmärrystä. Organisoituminen: Kaupunkien me-koulujohtoryhmät,, kansallinen ohjausryhmä, me-koulukehittäjien rekrtytointia. Avointa keskustelua: Pilottikoulujen johtotiimit, erkkatiimit, (erityisopettajat, oppilashuollon ammattihenkilöt), opettajaryhmiä, oppilaskunnat, koko henkilöstö. Rehtoreiden yhteistyötä, sparrausta. Asiantuntijayhteistyötä, vierailuja, työpajoja (dialogisuus, tuloksellisuusdialogi, kustannusvaikuttavuuden arviointi, OAJ, Niilo Mäki Instituutti, kasvatustieteen tutkimusryhmät, yms.) Digitaalisuus: Esiselvityksiä ja kehitystyötä (esim. oppilaan tuen digitaalinen toiminnanohjaus, SDQ-hyvinvointimittarin sähköinen sovellutus). Dialogiloikka : Koulutusta henkilöstölle (esim. dialogisuus/kai Alhanen, luokan työrauhan hallinta/antti Harjunmaa, opettaja/oppilas dialogi/anna-maija Poikkeus) Rimpelä: Me-koulu - yhtestoiminnasta oppilaan tukemisessa 13
Keskustelimme esimerkiksi: Koulun vahvuudet ja haasteet oppilaiden syrjäytymisen vähentämisessä ( Koulun tarina : Mistä tultu, mitä on kehitetty, missä ollaan?) Syrjäytymiskehitys: Oppilaan tuen tarpeen arviointi ja saaman tuen kuvaaminen kokonaisuutena (Haastaviin kehitysvaihiisiin ajautuneiden oppilaiden tapausselostukset) Luokan työrauha: Miten tehtäisiin näkyväksi mitattavaksi, yhteiset käytännöt, opettajien työnohjaus, sparraus, mentorointi. Ydinkäsitteitä: Syrjäytyminen vs. lapsen luonnollisen kehityksen haastavat vaiheet Kasvuympäristön ja kehitysyhteisöjen tuottama syrjäytymisvaara Kouluyhteisön kestävä systeeminen uusiutuminen Dialogisuus, tuloksellisuusdialogi Oppilaan tuen toiminnanohjaus Rimpelä: Me-koulu - yhtestoiminnasta oppilaan tukemisessa 14 Kustannusvaikuttavuus.
Miten voisimme edetä viisaasti käytännössä? Ajatuksia/ ehdotuksia Me-koulukehittämisen strategiasta. 17.10.2017 Uskottava yhteinen tarina tulevaisuudesta Millainen on oppilaiden syrjäytymistä vähentävä peruskouluyhteisö vuonna 2025/2030/2050? ( kokonaisarkkitehtuurin tavoitemalli ) Ydinteemat Ohjaavat kaikkea kehittämistä Toimintalinjat Ohjaavat arjen toimintaa, jakavat kokonaisuuden kattavasti osiin Kokeilut käytännöksi Keskittävät kehittämisen yhteen tehtävään kerrallaan, ovat kehittämisen rakennuspalikoita Kriittiset polut Useita toimintalinjoja/kokeiluja yhdistävä/risteäviä polkuja, joilla edistyminen ohjaa peruskouluyhteisön kestävää systeemistä uusiutumista. Rimpelä: Me-koulu - yhtestoiminnasta oppilaan tukemisessa 15
Lasten ja heidän perheidensä tukeminen vuonna 2025: Ehdotus tarinaksi tulevaisuudesta. Neuvolat, varhaiskasvatus, oppivelvollisuuskoulutus ja sen oppilashuolto, nuorisotyö, ja niihin yhdistynyt perhetyö ja kodinhoitoapu on yhdistetty hallinnollisesti ja taloudellisesti yhdeksi kokonaisuudeksi. Oppilas/opiskelijahuoltolaki yhdistetty koulutuslakeihin oppilashuolto kuuluu oppivelvollisuuskoulutuksen ydintehtäviin. Psykologit, kuraattorit, terveydenhoitajat, nuorisotyöntekijät, perhetyöntekijät, yhteisöpedagogit, musiikkiterapeutit, toimintataterapeutit, yms. kuuluvat koulun työyhteisöön samalla tavalla kuin opettajat yhteiset lähiesimiehet. Suunnitelmallinen tuki jokaiselle tarvittaessa räätälöidyn toisen asteen koulutuksen menestykselliseen suorittamiseen, hitaasti aikuistuville ja erilaisille 21. ikävuoteen saakka. Opetussuunnitelmissa kaksi viikkotuntia yhteistoiminnan oppimiseen ja opettamiseen. Yhteistoiminnan opettaminen vakiintunut kouluyhteisön ammattihenkilöiden ydinosaamiseksi Rimpelä: Me-koulu - yhtestoiminnasta oppilaan tukemisessa 16
Ydinteemat 1. Syrjäytymisen vähentäminen perusopetuksen päätehtäviin Oppilaan kehitystä arvioidaan, seurataan ja tuetaan kokonaisuutena (kaikille henkilökohtainen suunnitelma) 2. Oppilas- ja koulutasolla tunnistetaan syrjäytymiskehitys, tehdään se näkyväksi ja mitattavaksi Tuki kokonaisuutena: yksi suunnitelma, josta vastaavaa kapellimestari Oppilashuolto esi- ja perusopetusyhteisön ydintehtäväksila 3. Bioekosysteeminen tulkinta lapsen kehityksestä aikuisesti Biologinen kehitys + kasvuympäristö ( ekosysteemi ) ja rinnakkaiset/peräkkäiset kehitysyhteisöt (perhe, asuinalue, päiväkoti, koulu, harrastukset, media, yms.) Kehitysyhteisöjen yhteistoiminta Ohjattua omatahtista yhdessä oppimista 4. Yhteistoiminta ( dialogiloikka ) Dialogisuus, ratkaisusuuntautuminen ja sinnikkyys (resilience, vaikeudet ovat oppimistilanteita) yhteistoiminnan perustaksi Toimintatavat, kulttuurit ja rakenteet luokasta hallintoon yhteistoimintaa edistäviksi 5. Kestävä systeeminen uusiutuminen Yksilöiden muutos ei riitä, instituutioiden ja niiden välisten suhteiden jatkuvaa uusiutumista Hitauden hyväksyminen, yhteisön kypsyminen ja sen vaiheistaminen 6. Digitaalisuus: Informaatioteknologian hyödyntäminen tiedon hallinnassa, tuen järjestämisessä ja arvioinnissa, toiminnanohjauksessa ja johtamisessa 7. Skaalautuvuus: Palvelumuotoilua 8. Kustannusvaikuttavuus: Tuloksellisuusdialogi ja syrjäytymiskehitystä kuvaavan tuloksellisuusinformaation hallinta Rimpelä: Me-koulu - yhtestoiminnasta oppilaan tukemisessa 17
Teemat, toimintalinjat, kokeilut ja kriittiset polut Tarina Kokeilut Luokka Kriittinen polku Työyhteisö Oppilaan tuki Lapset ja aikuiset Oppiminen muualta Koulu yhteisö Kustannusvaikuttavuus Toimintakeskus Tilat Laajentuminen Aika -> Kestävä uusiutuminen Rimpelä: Me-koulu - yhtestoiminnasta oppilaan tukemisessa 18
Selvityksiä, esimerkkejä kokeiluista Me-tunnit yhteistoiminnan oppimiseen (Kaikki) Oppilaan tuen digitaalinen toiminnanohjaus, esiselvitys huhti-toukokuussa (Espoo, Lohja) Vahvuudet ja vaikeudet(sdq), sähköinen sovellutus Wilmaan, valmistumassa (Lohja) Syrjäytymiskehityksen kuvaaminen kolmella ydintiedolla oppilas- ja koulutasolla (Saunalahden koulu) Tuen vaativuus sekä sen järjestämisen hallinta ja hallinnan viimeisen vaiheen kesto Syrjäytymiskehityksen kannalta kriittiset tapahtumat koulussa (Saunalahden koulu) Kuukausittain päivittyvä tilastoraportointi Oppilaan ja opettajien hyvinvointikeskustelu (Ristin koulu) Luokanopettajan tsemppikeskiviikko tukea tarvitseville oppilaille (Rauhalan koulu) Vaativan erityisen tuen oppilaiden ja heidän vanhempiensa pienryhmäkokeilu (Saunalahden koulu) Luokan toiminnanohjauksen LORRi-menetelmän testaaminen (Lohjan pilotit) Me-vanhemmat (Järnefeltin koulu) Rimpelä: Me-koulu - yhtestoiminnasta oppilaan tukemisessa 19
Lasten ja lapsiperheiden tuen laaja ja kestävä systeeminen uusiutuminen syrjinnän ja syrjäytymisen lopettamiseksi. Missä olemme mukana? Tuemme lasten kehitystä itsenäisiksi aikuisiksi Mikä on tehtävämme? Vähentää mahdollisimman kustannusvaikuttavasti lasten syrjäytymistä oppivelvollisuuden aikana. Mikä ratkaisee: Uskottava tarina tulevaisuudesta, jossa yksikään lapsi ei syrjäydy, sekä halu, osaaminen ja rakenteet, jotka yhdessä muuttavat tätä tarinaa todeksi vuoteen 2050 mennessä. Mikä uhkaa? Vastuutoimijat eivät hahmota päämäärätietoisen, laajan ja kestävän uusiutumisen välttämättömyyttä eikä sen systeemistä luonnetta. Tärkeintä tänään: Uskottava tarina lasten syrjäytymisen vähen-tämisen tulevaisuudesta: Missä tulisi olla sen toteuttamisessa vuonna 2025? Yhteistoiminta tämän tarinan toteuttamisessa jo tänään ja päivittämisessä viimeistään huomenna. Rimpelä: Me-koulu - yhtestoiminnasta oppilaan tukemisessa 20
Olemme vasta aivan alussa! Rimpelä: Me-koulu - yhtestoiminnasta oppilaan tukemisessa 21
Lopuksi kaikkein tärkein Sovellettu, ks. Haarakangas K. Parantava puhe. Dialogisuus ihmissuhteissa, mielenterveystyössä ja psykiatrisessa hoidossa. Magentum Oy. 2008. Voimistava läsnäolo. PS-kustannus 2011. Lapset, nuoret ja vanhemmat eivät palveluissaan kohtaa hallintorakenteita eivätkä moniammatillisia ryhmiä, vaan ihmisiä, joiden he parhaimillaan voivat kokea olevan olemassa heitä varten ja joiden kasvot ja sanat mielessään he pärjäävät paremmin arkensa haasteissa. Rimpelä: Me-koulu - yhtestoiminnasta oppilaan tukemisessa 22