KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ KAIVOTIE 4 19600 HARTOLA 18.10.2017

2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli 1920 luvulla valmistunut 1 ½ - kerroksinen omakotitalo. Kohteen perustukset ovat betonirakenteisia. Alapohjarakenne on pääosin tuulettuva puurakenteinen ns. rossipohja. Kellarissa alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta. Ulkoseinät ovat hirsi-/puurakenteiset. Julkisivuverhouksena on lautaverhous. Vesikatteena on profiilipeltikate. Lämmitysjärjestelmänä on sähkö-ja puulämmitys. Lämmönjakotapana ovat patterit ja tulisijat. Ilmanvaihto on painovoimainen. Rakennusta on saatujen havaintojen perusteella huollettu ja korjattu vuosien varrella (mahdollisesti ainakin osin mm. 80/90-luvulla) lattioiden, vesikatteen, ikkunoiden, kosteiden ja märkätilojen, pintojen, käyttövesiputkistojen, viemäriputkistojen, sähköjärjestelmän, ilmanvaihdon ja lämmityksen osalta. Kohteessa havaittiin huolto- ja korjaustarvetta mm. ulkopuolisen kosteudenhallinnan, sokkelin, rossipohjan maapohjan päällä olevan orgaanisen jätteen ja kapillaarikatkon puuttumisen, julkisivuverhouksen, vesikatteen nousseiden katenaulojen, yläpohjan tuulettumisen tehostamisen, pesutilojen ja ilmanvaihdon osalta. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä kaikilta alkuperäisiltä osiltaan vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.

3 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Rakennuksen ulkopuolinen kosteudenhallinta Riskirakenne Korjaus/ huolto Varautuminen/ tarkkailu Jatkotutkimus Ks. kohta x 7-8 Sokkelissa havaitut halkeamat x 7 Kellarin ilmanvaihdon tehostaminen ja lämmityksestä huolehtiminen Ryömintätilan orgaaninen jäte ja kapillaarikatkon puute, tuulettumisen tehostaminen sekä muutamissa kohtaa havaitut vauriot tuulensuojalevyissä Verhouksen maalipinta alkaa olla huonossa kunnossa. Verhouksen tuulettuminen ei tyypilliseen tapaan täytä nykyisiä suosituksia. Sokkeli ulottuu paikoin ulkoseinälinjan ulkopuolelle. Kuistin ulkoseinän alaosassa havaittiin betoniporrastasanteen kohdalla vaurioita Ikkunoissa havaittiin paikoin ikä-/säärasitusta Vesikatteen katenaulat ovat paikoin nousseet kiinnityksistään. Vesikatteessa havaittiin huolto-/paikkamaalauksen tarvetta Yläpohjan osuuksien tuulettuminen on suhteellisen niukkaa. Aluskatteena on käytetty usein aikakaudelleen tyypilliseen tapaan pahvia, joka ei laadultaan ja käyttöiältään vastaa nykyisiä aluskatteita Yläpohjassa kulkevia putkia ei ole kaikilta osin eristetty ja yksi huippuimurilta lähtevä putki päättyy yläpohjaan Pesutilat ovat saavuttaneet teknisen käyttöikänsä. Tiloissa havaittiin mm. paikoin kopolaattoja Korvausilman saanti ei ole riittävää. Poistoilmanvaihdon toiminnan selvittäminen x 7 x x 7 x x x 9 x x 11 x 12 (x) x x x 13 x x 13 x x 14 x x 18

4 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Tarkastuksen tilaaja Päijät-Hämeen ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivät 18.10.2017 20. 23.10.2017 Tarkastaja Esa Hinkkanen, pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK), FISE Ilmoitettu pintaala 72 ktm 2 llmoitettu rakennusvuosi 1920 - luku Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset Päijät-Hämeen ulosottoviraston työntekijät RH % C g/m³ Sääolosuhde Ulkoilma 84 +6 6,1 Pilvinen Huoneilma 78 +9 6,9 Olosuhteet ennen tarkastusta Keskimäärin pitkään jatkunutta sateista syyssäätä Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest UNI2 -mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä. Rakenneavausten ja -mittausten yhteydessä rakenteiden kosteus mitattiin Gann UNI2 -mittalaitteella varustettuna puukosteus- ja RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-antureilla (kalibroitu 8/2017). Käyttöveden lämpötila mitattiin elintarvikelämpömittarilla. Kohteen asiakirjoja. Asuinrakennus. Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa. Rakennuspiirustuksia/-leikkauskuvia ei ole olemassa. Ahtaat tilat hankaloittivat osin rossipohjan ryömintätilan tarkastamista. Pientä kuistin yläpohjan osuutta ei voitu tarkastaa.

5 4. Rakennetyypit ja LVI-tekniikka yleisluontoisesti (Perustuvat tarkastuksessa saatuihin havaintoihin) Kerrosluku Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Välipohja 1 1 / 2 + kellari Paikalla rakennettu Betoni, betoniperusmuuri Pääosin tuulettuva puurakenteinen ns. rossipohja. Kellarissa alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta Saatujen havaintojen perusteella ulkoseinät olisivat pääosin hirsirunkoisia (alakerta) ja osin puurunkoisia (mm. kuisti) Lautaverhous Puurunkoisia ja kiviainesrakenteisia Puu-/hirsirakenteinen Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto Kunnallistekniikka Hirsi-/puukattokannattimet, eristeenä pääosin puru sekä osin villa ja styroksi Mansardikatto Profiilipeltikate Sähkö- ja puulämmitys Sähköpatterit ja tulisijat Painovoimainen/koneellinen poisto Pääosin muovia suojaputkessa ja osin kuparia Muovia Vesi, viemäri ja sähkö

6 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa. Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Ei saatu tarkkaa tietoa. Rakennusta on saatujen havaintojen perusteella huollettu ja korjattu vuosien varrella (mahdollisesti ainakin osin mm. 80/90-luvulla) lattioiden, vesikatteen, ikkunoiden, kosteiden ja märkätilojen, pintojen, käyttövesiputkistojen, viemäriputkistojen, sähköjärjestelmän, ilmanvaihdon ja lämmityksen osalta. Tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Ei saatu tietoa. Tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Ei saatu tietoa. Suunnitteilla olevat korjaukset: Ei saatu tietoa. Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Ei saatu tietoa. Havaittu kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Ei saatu tietoa. Tiedossa olevat taloteknisten laitteiden ja järjestelmien toimintahäiriöt, yleiskunto: Ei saatu tietoa. Havaitut epätavalliset hajut: Ei saatu tietoa. Havaitut tuhoeläimet tai -hyönteiset: Ei saatu tietoa. Havainnot ilmanvaihdon puutteista: Ei saatu tietoa.

7 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset on yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen, mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapillaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakaan puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

8 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta KORKEUSASEMA Ensimmäisen asuinkerroksen ulkoseinien alaosat sijaitsevat alimmillaan noin 400 mm ja lattiapinta on noin 800 mm rakennusta ympäröivän maanpinnan yläpuolella. Korkeusasemat ovat nykyisten ohjeiden mukaan riittäviä. PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Sokkelissa havaittiin paikoin halkeamia/vaurioita, mm. nurkkien läheisyydessä. Perusmuurin ulkopuolisesta vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Vedeneristystä tuskin on aikakaudelleen tyypilliseen tapaan asennettu. RAKENNUKSEN VIERUSTA Sokkelin vierustoilla on kasvillisuutta/maa-aines on hienojakoista. Hienojakoinen maa-aines lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maa-aineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Rakennuksen läheinen yksi puu rasittaa helposti mm. kattoa ja kouruja. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistuksissa ei havaittu merkittäviä puutteita. Paikoin vierustalla havaittiin epätasaisuuksia. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). RakMK C2 Kosteus 1998. TUULETTUVA ALAPOHJA (ROSSIPOHJA) Pistokokein piikillä tarkasteltuna lattiakannattimissa ja ulkoseinien alaosissa ei havaittu selviä lahovaurioita. Ko. puurakenteissa havaittiin paikoin pinnallisia tummentumia. Ahdas ryömintätila hankaloitti paikoin tarkastamista. Tuulettuvan alapohjan maa-aines on hienojakoista ja maapohjan päällä on orgaanista puujätettä. Lahottajakasvustoa voi alkaa muodostua jätteeseen ja kasvusto leviää myöhemmin rakenteisiin. Alapohjan/ryömintätilan tuulettuminen ei kaikilta osin täytä nykyisiä suosituksia. Paikoin alapohjaan on asianmukaiset tuuletusaukot. Uudemmista tuulensuojalevyistä päätellen alapohjan lattiarakenteen eristeitä on mahdollisesti ainakin osin uusittu. Ryömintätilan ja kellarin liitoskohdassa havaittiin yhdessä kohtaa enemmissä määrin epätiiveyttä ja purueristeitä on päässyt ko. kohtaa valumaan maapohjan päälle. Muutamissa kohdin tuulensuojalevyissä havaittiin repeämiä ja epätiiviitä kohtia. Ryömintätilan korkeus ei tyypilliseen tapaan pääosin vastaa nykysuosituksia (>80 cm).

9 KELLARI KERROS TILAT YLEISESTI Kellarin lattia on maanvarainen betonilaatta. Seinät ovat betonirakenteisia. Lähinnä tilan lattialta ja paikoin seinien alaosista havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia/merkkejä maakosteusrasituksesta. Paikoin myös kellarin katossa havaittiin hieman kohonneita lukemia, jotka voivat johtua kosteuden tiivistymisestä. Kellarin ilmanvaihto on niukkaa. Vanhempien talojen kellareissa on tyypillistä, että perustusten ja seinien sekä maanvaraisen betonilaatan alta puuttuu ns. kapillaarikatko ja tämän vuoksi kosteutta nousee rakenteisiin, vaikkakin salaojat ja perusmuurin vedeneristys olisivat toimivia. Tämän vuoksi ilmanvaihdon toimivuus ja lämmitys on tärkeää ja se, ettei seiniä tai lattiaa peitettäisi kosteudesta vaurioituvilla verhoiluilla, eristeillä tai pinnoitteilla kuten nytkään ei ole tehty. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Puurakenteisen alapohjan (ns. rossipohja) tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Perusmuurin vedeneristyksen asentamista suositellaan salaojien asennustöiden yhteydessä. Vanhoissa taloissa vierustan kaivuutöissä tulee huomioida mahdollinen perustusten tai maan pettäminen. Sokkelin halkeamien korjausta ja sokkelin huoltotoimenpiteitä suositellaan. Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja vierustalle asentaa noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava. Kellarin ilmanvaihdon tehostamista suositellaan sekä kellarissa suositellaan yleisesti pidettäväksi yllä ns. peruslämpöä. Puuosat suositellaan sijoitettavaksi irti betonirakenteista. Maakosteuden nousua on mahdollista ulkopuolisen kosteudenhallinnan lisäksi myös vähentää esim. uusimalla kellarin lattiarakenne kapillaarikatkoineen. Kellarin ja asuintilojen välinen luukku suositellaan pidettäväksi tiiviinä. Tuulettuvan alapohjan maapohjan päällä oleva orgaaninen jäte tulee poistaa. Maapohjan päälle on syytä asentaa kapillaarisen maakosteuden nousun ehkäisevä rakennekerros, kuten sepeli tai kevytsora. Ryömintätilassa tuulensuojalevyissä havaittujen epätiiveyksien /vaurioiden korjausta suositellaan. Tuulettuvan alapohjan tuuletusaukkojen lisäystä suositellaan. Nykyisten ohjeiden mukaan ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteispinta-alan tulee olla ainakin 4 promillea ryömintätilan pinta-alasta. Tuuletusaukot jaetaan tasaisesti ulkoseinälinjalle siten, että koko ryömintätila tuulettuu. Aukkojen alareunan on oltava vähintään 150 mm maanpinnan yläpuolella, mutta mahdollisuuksien mukaan tätä korkeammalla. Aukkojen vähimmäiskoon on oltava 150 cm 2 sekä

10 enimmäisvälin 6 m. Ryömintätilassa oleviin väliseiniin ja tilaa osastoiviin palkkeihin tehdään vastaavat, mutta vähintään kaksi kertaa niin suuret tuuletusaukot kuin samalla virtausreitillä olevat ulkoilmaan avautuvat aukot. Vierustaa. Sokkelin halkeamia. Rossipohjaa.

11 Rossipohjaa. Tuulensuojalevyn repeämää. Lattiarakenteen epätiiveyttä rossipohjan ja kellarin välillä. Kellaria. Kellaria.

12 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Salaojista ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Kattovesien poisjohtaminen ei ole riittävää. Kattovedet laskeutuvat rakennuksen vierustalle ja rasittavat rakennusta/sokkelia. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). Vuoden 1999 ohjeiden mukaan toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on 40-60 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Kattovedet on syytä johtaa kouruilla tai omilla sadevesiviemäreillä pois rakennuksen vierustalta. Nykyohjeiden mukaan tulee huomioida mm. seuraavaa: Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 metrin etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille, eikä naapuritontille aiheudu haittaa. (RakMK C2 Kosteus 1998). Poisjohtamisen voi tehdä esim. loiskekuppien ja avokourujen avulla. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. Salaojien olemassa olon selvittämistä suositellaan. Salaojien asentamiseen/uusimiseen tulee joka tapauksessa varautua. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Salaojien yhteydessä tulisi olla tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa huuhtoa salaojaputket. Kattovedet laskeutuvat vierustalle.

13 9. Ulkoseinät, julkisivut HAVAINNOT Rakennuksen julkisivujen verhoiluissa havaittiin paikoin ikä- ja säärasitusta. Selviä lahovaurioita verhouksessa ei pistokokein piikillä tarkastettuna havaittu. Verhouksen tuuletus on rakennusajankohdalleen tyypillisen niukka. Sokkeli ulottuu paikoin ulkoseinälinjan ulkopuolelle, mikä voi lisätä ulkoseinien alaosiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Kuistin alla olevassa tilassa ulkoseinän alaosassa havaittiin betoniporrastasanteen kohdalla vaurioita. Kuistin porrastasanne kosteusrasittaa ko. kohtaa ulkoseinän alaosaa. Yhdessä kohtaa kuistin alla päärakennusosan yhden alimmaisen hirren päädyssä havaittiin lievää lahovauriota. Saatujen havaintojen perusteella ulkoseinät olisivat pääosin hirsirunkoisia (alakerta) ja osin puurunkoisia (mm. kuisti). Asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohje (KH 90-00394) luokittelee vanhempien talojen hirsirakenteiset ulkoseinät ns. riskirakenteeksi. Yleensä mahdollisia vaurioita esiintyy eniten alimmaisissa hirsikerroksissa ja väli-/yläpohjan osuuksilla. Parvekkeen puuosissa havaittiin ikääntymistä ja säärasitusta. Yläkerran hätäpoistumistietikkaita ei ole asennettu. Hätäpoistuminen tapahtuu parvekkeen kautta. Nykyisin paikallinen rakennusvalvonta saattaa vaatia hätäpoistumisen olevaan mahdollista myös talon päädyistä. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta (huoltoväli noin 5-20 vuotta). TOIMENPIDESUOSITUS Julkisivuverhouksen uusimista riittävine tuuletusväleineen suositellaan. Samalla ulko-/hirsiseinien kunto tarkastetaan kokonaisuudessaan ulkopuolelta. Kuistin ulkoseinän alaosan korjausta suositellaan. Ulkopuolinen kosteudenhallinta tulee järjestää niin, ettei ulkoseinä altistu kosteusrasitukselle. Parvekkeen puuosien uusimista suositellaan. Peltisaumojen tiiveydestä tulee huolehtia parvekkeen oven edustalla. Myös kuistin alla olevan tilan maapohjan orgaanisen jätteen poistamista ja maapohjan kapillaarikatkon asentamista suositellaan. Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Vanhan, niukasti tuulettuvan verhouksen maalauksessa on tärkeää huomioida uuden maalin sopivuus alustaansa.

14 Kuistin porrastasanne kosteusrasittaa ulkoseinän alaosaa. Kuistin alla päärakennuksen ulkoseinän alimmaisen hirren päädyssä havaittua lahoa. Kuistin ulkoseinän alaosan lahovaurioita.

15 10. Väliseinät ja välipohjat HAVAINNOT Väliseinissä ja välipohjissa ei havaittu näkyviltä osin lisätutkimuksia vaativia selviä vaurioita tai vuotojälkiä. Paikoin mm. sisäkatoissa havaittiin usein vanhemmille taloille tyypillistä lievää epätasaisuutta. Ns. esteettisiä asioita ei tarkastuksessa huomioida. Muutaman yläkerran komeron seinälevyjen yläosissa havaittiin lieviä jälkiä, joiden syntysyystä ei saatu varmuutta. Yläpohja, kts. kohta 13. Jälkiä.

16 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Paikoin ikkunoissa ja ulko-ovessa havaittiin ikä- ja säärasituksen merkkejä. Yhden ikkunalasin havaittiin haljenneen. Ikkunoiden vesipellit on pääosin asennettu muutamaa kuistin ja kellarin ikkunaa lukuun ottamatta. Vesipeltien päätysaumoja ei ole tiivistetty. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. Puu/alumiini-ikkunan tekninen käyttöikä on noin 40 vuodesta koko rakennuksen ikään, huoltoväli (sisäpuolinen maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Huoltotoimenpiteet ovat tarvittavilta osin ajankohtaisia. Ikkunoiden ja ulko-ovien normaalit huoltokäsittelyt, huollot ja uusimiset aina tarpeen mukaan. Vesipeltien saumojen tiivistystä/puuttuvien vesipeltien asentamista tarvittavilta osin suositellaan. Haljennut ikkunalasi.

17 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Katenaulojen havaittiin paikoin nousseen kiinnityksistään. Vesikatteen maalipinnan havaittiin paikoin hilseilleen sekä räystäillä on alkavaa ruostumista. Katteen maalipinta on haalistunut sekä katteeseen ja lähinnä kouruihin on kertynyt paikoin likaa ja roskia. Pidemmälle ulottuvan lappeen osan päätyräystäspellin palaset puuttuvat. Lumiesteitä ei ole asennettu, mikä tulee ottaa huomioon talvisin. Piippu ja läpiviennit on pellitetty harjalle saakka. Piipun yläosassa havaittiin rapaumia. Piipun päällä ei ole varsinaista sadehattua. Piipun pellitysten saumojen tiiveydestä ei saatu kaikilta osin täyttä varmuutta. Ns. sivupihojen kouruja ja syöksytorvia ei ole asennettu. Muuten kourut ja syöksytorvet on asennettu. Kattovedet, kts. kohta 8. Lapetikkaat on asennettu. Talotikkaat on asennettu kuistin kohdalle. Helpoiten siirtyminen talotikkaille tapahtuu parvekkeen kautta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on n. 40-50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Nousseet katenaulat suositellaan korvattavaksi kateruuveilla. Myös pelti-/läpivientisaumojen ja lapetikkaiden kiinnikkeiden lisätiivistystä tarvittavilta osin suositellaan. Piipun yläosan tarkastusta/korjausta suositellaan. Piipun ylle suositellaan asennettavaksi sadehattu. Vesikatteen huolto-/paikkamaalaus alkaa olla ajankohtaista. Vesikatetta putsataan ja huoltomaalataan aina tarpeen mukaan. Kourujen ja syöksytorvien asentaminen puuttuvilta osin. Kourut puhdistetaan syksyisin ja tarvittaessa keväisin. Kourujen kallistukset, tiiveys ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen. Erityisesti kourun päädyn tiiveydestä tulee huolehtia ulkoseinän läheisyydessä. Erityisesti lähellä ulkoseinää sijaitsevan kuistin kourun päädyn tiiveydestä tulee huolehtia ulkoseinän läheisyydessä. Usein vuotavat kourujen päädyt aiheuttavat julkisivuverhouksen/ulkoseinien vaurioita.

18 Kuistin kattoa. Nousseita/epätiiviitä katenauloja. Vesikattoa. Piippu. Huippuimuri.

19 13. Yläpohja, ullakko YLEISTÄ Pientä kuistin yläpohjan osuutta ei voitu tarkastaa kattomuodon/tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS Yläpohjan räystäiden sekä sivu-ullakoiden kautta tapahtuva tuulettuminen on suhteellisen niukkaa (nykyisin suositeltu tuuletusrako räystäillä ja vesikaton suuntaisilla rakenteilla on 100 mm). Yläkerran portaiden kohdalla yläpohjan ns. vesikaton suuntaiseen rakenteeseen tehtiin rasiapora-avaus. Avauksen kohdalla on eristeenä käytetty lähellä sisäpintaa styroksia sekä taaempana villaa. Avauksen kohdalla ei havaittu merkkejä vaurioista. Rakenteen villaeristeen suhteellinen kosteus oli avauksesta mitattuna 72,5 % lämpötilassa 8,5 C eli hieman koholla (raja-arvo 70 75 %). Lukema oli kuitenkin tarkastusolosuhteisiin nähden normaali. Lämmitys, kts. kohta 16. Tuulensuojalevyn takana oli tikulla tarkastettuna havaittavissa lievää tuuletusväliä. Tuulensuojalevyä ei enää avauksesta rikottu aluskatteen rikkoutumisvaaran vuoksi. ALUSKATE Aluskate on asennettu. Aluskatteena on käytetty usein aikakaudelleen tyypilliseen tapaan pahvi-/paperimaista materiaalia. Aluskate ei vastaa laadultaan ja käyttöiältään nykyisiä aluskatteita. Lähinnä toisella sivu-ullakolla aluskatteessa havaittiin naulojen reikiä ja muutama lievä repeämä. Paikoin aluskatteessa havaittiin sen päälle päässeen kosteuden aiheuttamia jälkiä. Yleensä pahvista aluskatetta ei ole voitu asentaa tiiviisti vesikaton läpivientejä vasten. MUUT HAVAINNOT Yläpohjan kattokannattimissa/puuosissa havaittiin paikoin usein vanhemmille taloille tyypillistä pinnallista harmaantumaa/tummentumia. Piipun rappauksessa on vanhoja vuoto-/valumajälkiä sekä piipun läheisissä laudoituksissa on tummentumaa. PUTKIEN ERISTYS Yläpohjassa kulkevat putket/kanavat ovat osin eristämättä. Ilmanvaihtokanavat ovat osin alumiinisia. Toiselta huippuimurilta lähtevä ilmanvaihtokanava päättyy yläpohjaan. Syytä tai tarkoitusta ei saatu selville. TOIMENPIDESUOSITUS Vesikatteen uusimiseen aluskatteineen ja riittävine tuuletusväleineen kannattaa varautua. Samalla yläpohjarakenteiden kunto tulee kokonaisuudessaan tarkastaa. Myös mm. mahdollinen kattokannattimien lisätuennan tarve kannattaa samalla huomioida. Mikäli vesikatetta ei uusita lähiaikoina, tulee vesikatteen (saumat, läpiviennit ja kiinnikkeet) tiiveyteen kiinnittää erityistä huomioita. Yläpohjaan päättyvän huippuimurilta lähtevän putken selvittäminen ja korjaus alan urakoitsijan toimesta. Yläpohjassa kulkevat kana-

20 vat/putket suositellaan eristettäväksi tarvittavilta osin. Muutostöiden yhteydessä alumiiniputket suositellaan korvattavaksi esim. teräspeltikanavilla. Yläpohjaan päättyvä putki. Piippu.

21 Toista sivu-ullakkoa. Aluskatetta. Repeämä aluskatteessa. Ns. vesikaton suuntaisen rakenteen rasiapora-avaus. Suhteellisen kosteuden mittaus.

22 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1 Kylpyhuone / wc (alakerta) PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Muutamassa kohdin tilan lattialla sekä paikoin suihkun läheisillä seinillä havaittiin ns. kopolaattoja. Oven läheisen nurkan seinällä havaittiin halkeamaa, jota oli yhdestä kohdin tiivistetty silikonilla. Seinät ovat levy- ja kiviainesrakenteisia. Lattia on betonirakenteinen. VEDENERISTYS Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on muovinen. Kiristysrengasta ei ole asennettu. Lattiakaivon kannen ja putkiläpiviennin saumoja ei ole näkyviltä osin tiivistetty. LATTIAN KALLISTUKSET Lattiaa on kallistettu suihkun edustalla kohti kaivoa. LÄPIVIENNIT Näkyviltä osin lattian läpivientejä on tiivistetty. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava/-venttiili. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja veden virtaamissa ei havaittu selviä puutteita. Suihkusekoittaja vaikutti ikääntyneeltä. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Pesutilat ovat todennäköisesti olleet viimeajat vähäisellä käytöllä. TOIMENPIDESUOSITUS Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi. Peruskorjauksen yhteydessä mm. lattiarakenteen kosteus tulee mitata, seinien/rakenteiden kunto tarkastaa ja lattiakaivo uusia. Mikäli tilaa ei peruskorjata heti, suositellaan tilaan asennettavaksi kiinteä suihkukaappi, jonka poistoputki johdetaan suoraan lattiakaivoon. Tällöin myös lattiakaivon saumat tulee tiivistää.

23 Seinällä havaittuja kopolaattoja. Lattian kopolaattoja. Lattiakaivo.

24 14.1. Wc (yläkerta) PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on muovimatto. Seinät ovat paneloituja. Lavuaarin tausta on laatoitettu. Ehjä muovimatto vastaa vedeneristettä. Muovimattoa ei ole näkyviltä osin nostettu tilan seinille. Havaintojen perusteella muovimattoa on tiivistetty/nostettu lattian putkiläpivientejä vasten. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja veden virtaamissa ei havaittu selviä puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Lattian ja seinien rajojen tiiveyden tarkastamista ja tarvittaessa tiivistystä suositellaan. Myös wc-istuimen ympärystää voidaan tiivistää varmuuden vuoksi. Vesikalusteiden ja putkiliitosten normaali tiiveyden tarkkailu. Wc-tila.

25 14.2. Pesuhuone PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus, jota on nostettu tilan seinille. Paikoin pesuhuoneen ja saunan lattioilla havaittiin irti alustastaan olevia ns. kopolaattoja. Seinät ovat muovitapetoituja. Seinät ovat levyrakenteisia. Lattia on betoni-/puurakenteinen. Lattian vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Lattiakaivosta saatiin havainto vanhasta muovimatosta. Ehjä muovitapetti vastaa vedeneristettä. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on muovinen. Kaivon saumojen tiivistykset ovat ikääntymässä. LATTIAN KALLISTUKSET Lattia kallistuu suihkun edustalla kohti kaivoa. LÄPIVIENNIT Nurkka- ja tiivistesaumojen tiiveydestä ei saatu kaikilta osin varmuutta. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava/venttiili. VESIKALUSTEET Hana vaikutti ikääntyneeltä. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Paikoin suihkun läheisten seinien alaosissa lukemat olivat korkeampia kuin muualla seinien alaosissa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen nykyisiä vedeneristeitä rakennettujen pesuhuoneiden tekninen käyttöikä on enimmillään 20 vuotta. Tila on saavuttanut teknisen käyttöikänsä. TOIMENPIDESUOSITUS Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi. Peruskorjauksen yhteydessä mm. seinien kunto tulee tarkastaa, lattiarakenteen kosteus tulee mitata ja lattiakaivo uusia. Lattian ns. kopolaattoja.

26 14.3. Sauna PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus, joka on nostettu tilan seinille. Seinät ja katto ovat paneloituja. Ilmarako seinäpanelointien alaosissa on niukka. Lattian vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. LATTIAKAIVO Tilassa ei ole lattiakaivoa. Lattia on havaintojen perusteella kallistettu kohti pesuhuonetta. ILMANVAIHTO Tilassa on korvaus- ja poistoilmakanavat/-venttiilit. TURVALLISUUS Kiukaan yläosassa on kaiteet. Nykyisissä määräyksissä kiukaan ympärille suositellaan sellaista kaidetta, joka estää kiukaaseen koskettamisen. Kiukaan suojaetäisyyksissä ei havaittu puutteita. Kiukaan tausta ja katon kohta on palolevytetty. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinien alaosissa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi pesuhuoneen peruskorjauksen yhteydessä. Samalla rakenteiden kunto tulee tarkastaa. Sauna.

27 14.4. Keittiö ALLASKAAPPI Allaskaapissa ei havaittu merkkejä putkien ja vesilaitteiden vuodoista. Allaskaapin alustaa ei voitu tarkastaa. ILMANVAIHTO Tilassa on liesituuletin. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja veden virtaamissa ei havaittu selviä puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA SUOJAUS VUOTOVAHIN- KOJEN VARALLE Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Astianpesukoneen alla ei havaittu vuotokaukaloa. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. TOIMENPIDESUOSITUS Astianpesukoneen ja kylmälaitteiden alla suositellaan nykyään pidettäväksi vuotokaukaloita. Allaskaapin alustan tarkastamista suositellaan. Tiskialtaan alustaa voidaan vuotosuojata esim. pohjalevyn päälle asennettavalla muovimatolla. Allaskaappia.

28 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Muiden sisätilojen sisäpinnoilla ei havaittu lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä. Ns. esteettisiä asioita ei tarkastuksessa huomioida. Vanhemmissa taloissa usein mm. sisäkatoissa ja lattioilla on paikoin havaittavissa epätasaisuuksia yms. PORTAAT Portaiden käsijohteet on asennettu. Portaiden alimmaisissa askelmissa on nykymääräysten mukaan liian suuria aukkoja. Portaiden ja kaiteiden mitoitus on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osiossa F2. TOIMENPIDESUOSITUS Tiloja remontoidaan/peruskorjataan aina tarpeen mukaan. Yläkertaa.

29 16. Lämmitysjärjestelmä YLEISTÄ Talotekniset järjestelmät tarkastetaan vain pintapuolisesti. Kunto arvioidaan pääasiassa iän perusteella ja haastatteluista saaduin tiedoin. On tavallista, että järjestelmien erillisosia joudutaan korjaamaan tai uusimaan aika ajoin. HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu pattereiden ja tulisijojen (pystyuunit ja puuhellaleivinuuni) avulla. Pattereiden yleiskunnossa ei havaittu silmämääräisesti selviä puutteita. Vanhemmat patterit ovat ikääntymässä. Yhden alakerran pystyuunin tulipesässä havaittiin enemmissä määrin rapaumaa ja kipinäverkko/-luukku on irtonainen. Puuhellaleivinuunin toisen päädyn muurauksessa ja sen päällä olevissa laatoissa havaittiin vaurioita. Leivinuunin tulipesässä havaittiin mahdollisesti puuttuvia/tippuneita tiiliä. Tulisijojen edustoilla on kipinäsuojaukset. Nuohooja tarkastaa tulisijojen ja hormien paloturvallisuuden vuosittain. Sähköt oli tarkastushetkellä katkaistuna/lämmitys pois päältä. Havaintojen perusteella rakennus on mahdollisesti ollut lämmittämättä jo jonkin aikaa. Lämmityksen puuttuminen voi aiheuttaa kosteuden tiivistymisen rakenteisiin ja/tai niiden pintoihin. Rakennukseen jätettiin Päijät-Hämeen ulosottoviraston työntekijöiden toimesta päälle lämmitys/ns. peruslämpö kohteesta lähdettäessä. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköisten lämmityspattereiden ja lattialämmityskaapeleiden tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Pattereita säädetään ja uusitaan aina tarpeen mukaan. Yleisesti pesutilojen lattialämmitysten asentamista/uusimista suositellaan aina tilojen peruskorjausten yhteydessä. Tulisijojen tarkastaminen ja tarvittavat korjaustoimenpiteet alan urakoitsijoiden toimesta. Rakennuksessa on syytä pitää yllä aina ns. peruslämpöä, vaikka se olisi tyhjillään.

30 Uudempi patteri. Puuhellaleivinuunin päädyssä havaittiin vauriota/tiilimuuraus heilui. Leivinuunin tulipesää. Pystyuunin tulipesää.

31 17. Vesi- ja viemärilaitteisto YLEISTÄ Käyttövesiputket ovat kohteessa havaintojen perusteella pääosin muovia suojaputkessa sekä osin kuparia. Viemäriputket ovat havaituilta osin muovia. Kellarilta lähtevä muoviviemäri on mahdollisesti muita viemäreitä vanhempaa putkea. Vesimittari sijaitsee kellarissa. Tilassa ei ole lattiakaivoa. LÄMMINVESIVARAAJA Lämminvesivaraaja sijaitsee koteloituna portaiden alla olevassa tilassa. Varaaja on mahdollisesti ikääntymässä. Varaajan iästä ei saatu varmaa tietoa. Varaajan ylivuotoputki on havaintojen perusteella johdettu pesuhuoneen puolelle suihkutilaan. Varaajan alustaa ei ole vedeneristetty tai muutoin suojattu. Vuotovahingon sattuessa vuotovesi pääsee rakenteisiin. Varaajan alla ei havaittu tarkastushetkellä merkkejä vuodoista. Lämpimän käyttöveden lämpötilaa ei voitu mitata. VEDEN VIRTAAMAT Veden virtaamissa ei havaittu selviä puutteita. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. Lämminvesivaraajien tekninen käyttöikä on noin 20 30 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Lämminvesivaraajan alustan vuotosuojausta/varaajan sijoittamista muutostöiden yhteydessä vedeneristettyyn tilaan suositellaan. Putkiston osia ja liitoksia sekä vesikalusteita huolletaan ja uusitaan tarvittaessa/remonttien yhteydessä. Suositeltu hanasta tulevan lämpimän käyttöveden lämpötila on 55-65 C. Välttävä lämpötila on 50 C. Vuotovahingon riskiä voi torjua esimerkiksi putkiliitosten läheisyyteen asetettavilla kosteushälyttimillä. Lämminvesivaraajan alustaa. Vesimittari.

32 18. Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TOTEU- TUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SISÄIL- MAN LAATU Rakennuksen ilmanvaihto on painovoimainen/koneellinen poisto. Havaintojen perusteella asuintilojen korvausilmansaanti ei ole riittävää. Tilojen sisäilmassa ei havaittu poikkeavuutta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Huippuimureiden tekninen käyttöikä on noin 10-15 vuotta (käyttö 24 h/vrk). Huippuimurit vaikuttivat ovat ikääntymässä. TOIMENPIDESUOSITUS Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa sopivissa sääolosuhteissa ilman kulkeutumista esimerkiksi kellarista, alapohjasta tai muualta rakenteiden läpi. Korvausilmaventtiilien asennusta asuinhuoneisiin suositellaan. Myös poistoilmanvaihdon ja huippuimureiden toimintakunnon tarkastamista alan urakoitsijan toimesta suositellaan. Kts. myös kohta 13. Kaikkien tilojen ilmanvaihdon toimivuus tulee huomioida kokonaisvaltaisesti. Nykyään suositeltu siirtoilmarakojen korkeus väliovien alla on noin 15-20 mm ovien leveydestä riippuen. Ilmanvaihtokanavat suositellaan nuohottavaksi 10 vuoden välein.

33 19. Sähköt HAVAINNOT Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja -laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Sähköjärjestelmää/johtoja uusitaan aina muutosten yhteydessä/tarpeen mukaan. Tarvittaessa sähköjärjestelmä voidaan tarkastaa alan urakoitsijan toimesta. OY INSINÖÖRITOIMISTO TARKASTAA.FI Lahdessa 23.10.2017 Esa Hinkkanen Rakennusinsinööri (AMK) Pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) VTT:n sertifioima märkätilatöiden valvoja Puh: 040-5042454 Email: esa.hinkkanen@tarkastaa.fi Liitteet: - Tarkastusmenettelystä - Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon

34 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastus-ajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennus-materiaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Kuntotarkastuksen aistinvaraisuuden vuoksi mikrobivaurioita (kansankielellä "homevaurioita") ei

35 voi varmuudella todentaa aistinvaraisilla havainnoilla eikä kosteusmittauksilla. Mikrobivaurioiden todentaminen varmuudella vaatii rakennusmateriaalin tutkimisen laboratoriossa ns. mikrobitutkimuksella tai rakennuksen sisäilmasta otettavilla näytteillä. Nämä tutkimukset eivät sisälly kuntotarkastukseen vaan ovat erillisiä ns. kuntotutkimuksia. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.