KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ

Transkriptio

1 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ KUUSIPENGER KUKKILA

2 2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1971 valmistunut 2 - kerroksinen omakotitalo. Rakennus sijaitsee rinteisellä tontilla. Kohteen perustukset ja perusmuuri ovat betonirakenteisia. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta/ns. kaksoisbetonilaatta. Yläkerran ulkoseinät ovat puurakenteiset. Julkisivuverhouksena on tiiliverhous. Vesikatteena on palahuopakate. Lämmitysjärjestelmänä on öljylämmitteinen vesikeskuslämmitys sekä ilmalämpöpumppu ja takka. Lämmönjakotapana ovat vesikiertopatterit ja lattialämmitys. Alakerrassa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenottojärjestelmällä. Yläkerran ilmanvaihto on havaintojen perusteella painovoimainen. Saatujen havaintojen perusteella rakennusta on huollettu ja peruskorjattu vuosien varrella mm. vesikatteen/kattomuodon, ilmanvaihdon, sähköjärjestelmän, pesutilojen ja käyttövesiputkistojen osalta. Kohteessa havaittiin huolto-, korjaus- ja lisätutkimustarvetta mm. yläpohjan, ilmanvaihdon, ulkopuolisen kosteudenhallinnan sekä alakerran osalta. Alakerran sisäpuolelta lämmöneristetyt seinät luokitellaan nykyään riskirakenteeksi. Ko. rakenteiden kunnon tarkastamista suositellaan rakenteita avaamalla. Alakerrassa havaittiin pintakosteudentunnistimella muutamissa kohdin kohonneita lukemia. Alakerran lämmitysputkistot kulkevat osin lattiarakenteen sisällä, mitä voidaan pitää riskinä. Myös uima-allas on havaintojen perusteella alkuperäisessä kunnossaan. Kohonneiden lukemien syyn selvittämistä ja jatkotutkimuksia suositellaan. Kohdetta lämmitettiin tarkastushetkellä lämmityspuhaltimilla. Käyttövesi- ja patteriputket oli tyhjennetty jäätymisriskin vuoksi, koska rakennus oli ollut hetken kylmillään tarkastusta edeltäneenä ajankohtana. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä kaikilta alkuperäisiltä osiltaan vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.

3 3 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Alakerran sisäpuolelta lämmöneristetyt seinät Alakerrassa havaittiin pintakosteudentunnistimella muutamissa kohdin kohonneita lukemia Riskirakenne Korjaus/ huolto Varautuminen Jatkotutkimus Ks. kohta x x 7 x x 7 Salaojat x 8 Vesikatetta ei voitu kunnolla tarkastaa lumipeitteen vuoksi Sadevesikouruissa havaittiin paikoin ikääntymistä/puutteita Yläpohjaa ei voitu tarkastaa tarkastusluukun puuttumisen vuoksi Yläkerran wc-tilan sisäkatossa on vanhoja lieviä kosteuden aiheuttamia tummentumia x 12 x 12 x 13 x 13 Uima-altaan ikä x x 14 Lämmityskattila on ikääntynyt x 16 Osa alakerrassa kulkevista lämmitysputkista kulkee lattiarakenteen sisällä Ilmanvaihdon toimivuudesta kokonaisuudessaan ei saatu varmuutta x x 16 x x 18 Sähköjärjestelmä x x 19

4 4 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Tarkastuksen tilaaja Päijät-Hämeen ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivät Tarkastaja Esa Hinkkanen, pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK), FISE Ilmoitettu pintaala --- (ei oleellinen tieto tarkastuksen kannalta) llmoitettu rakennusvuosi 1971 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset Päijät-Hämeen ulosottoviraston työntekijä RH % C g/m³ Sääolosuhde Ulkoilma ,2 Pilvinen Huoneilma ,4 Kosteusmittari Gann Hydrotest LG2, B 50 -pintakosteustunnistimella sekä suhteellisen kosteuden mitta-anturilla (kalibroitu 4/2014) Vaadeselvitys Asuinrakennus. Vesikatteen kuntoa ei voitu kunnolla tarkastaa lumipeitteen vuoksi. Lumipeite hankaloitti rakennuksen vierustan tarkastusta. Yläpohjaa ei voitu tarkastaa tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa. Rakenneavauksiin ja mittauksiin ei oltu saatu lupaa. Rakenneleikkauskuvia ei ollut käytettävissä. Muuta Käyttövesi oli tarkastushetkellä katkaistu, joten vesikalusteiden ja läheisten putkistojen kuntoa ja tiiveyttä ei voitu kunnolla tarkastaa. Vaadeselvityksestä saatujen tietojen perusteella kiinteistössä on ollut kosteusvahinko/-vaurio 2000-luvun alussa sekä yläkerran wc-tilan sisäkatosta tiputtaa satunnaisesti vettä.

5 5 4. Rakennetyypit ja LVI-tekniikka yleisluontoisesti (Perustuvat tarkastuksessa saatuihin havaintoihin. Rakenneleikkauskuvia ei ollut saatavilla) Kerrosluku 2 Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Välipohja Yläpohja Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto Kunnallistekniikka Paikalla rakennettu Betoniperustus, betoniperusmuuri Maanvarainen betonilaatta/ns. kaksoisbetonilaatta Yläkerran ulkoseinät ovat puurakenteiset Tiiliverhous Puurunkoisia ja kiviainesrakenteisia Betonirakenteinen Puiset kattokannattimet Palahuopakate Öljylämmitys sekä ilmalämpöpumppu ja takka Vesikiertopatterit ja lattialämmitys Alakerrassa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenottojärjestelmällä. Yläkerran ilmanvaihto on havaintojen perusteella painovoimainen Kuparia Ei saatu varmaa tietoa Vesi, viemäri ja sähkö

6 6 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa. Tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa. Tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa. Suunnitteilla olevat korjaukset: Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa. Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa. Havaittu kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa. Tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa. Havaitut epätavalliset hajut: Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa. Havaitut tuhoeläimet tai -hyönteiset: Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa. Havainnot ilmanvaihdon puutteista: Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa. Asumistottumukset: Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa.

7 7 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset on yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen, mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapillaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakaan puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

8 8 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta KORKEUSASEMA Alakerran lattianpinta sijaitsee pääosin ympäröivän maanpinnan alapuolella alapihan osuutta lukuun ottamatta. Yläkerran lattiapinta sijaitsee alimmillaan yläpihalla noin 200 mm maanpinnan yläpuolella. PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Sokkelissa havaittiin paikoin pintapuolista rapaumaa ja lieviä halkeamia. Selvästi haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia ei kuitenkaan havaittu. Havaintojen perusteella perusmuurin vedeneristeeksi on asennettu maanvastaisten seinien osuuksille perusmuurilevy (patolevy). Patolevyn ylälistaa ei ole asennettu. Autotallin osuudella patolevystä ei saatu havaintoa. RAKENNUKSEN VIERUSTA Sokkelin vierustoille on asennettu sorastus. Paikoin vierustalla havaittiin vähäisissä määrin kasvillisuutta. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistuksissa ei havaittu selviä puutteita. Lumipeite hankaloitti vierustan tarkastamista. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). RakMK C2 Kosteus ALAKERTA YLEISESTI Alakerran lattiarakenteena on maanvarainen betonilaatta/ns. kaksoisbetonilaatta. Ulkoseinät ovat betonirakenteisia. Tilojen maanvastaisia seiniä on lämmöneristetty sisäpuolelta, mitä pidetään nykyään riskirakenteena. Mm. eristeet ja puuosat voivat vaurioitua ajan kuluessa kosteusrasituksesta. Myös mm. alapihan seinien alaosien sisäpuoliset puuosat ja eristeet sijaitsevat lähellä maanpinnan tasoa. Ns. kodinhoitohuoneen ja lämmönjakohuoneen välisen seinän alaosissa havaittiin rapaumaa ja pintakosteudentunnistimella korkeita lukemia, mikä saattaa viitata esim. putkistovuotoon. Myös ko. seinän läheisillä lattioilla lukemat olivat hieman koholla. Alakerran wc-tilan lattialla havaittiin takaseinän läheisyydessä pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Syytä kohonneille lukemille ei saatu selville. Kohonneet lukemat voivat johtua esim. maakosteusrasituksesta tai viereisen uima-altaan kosteusrasituksesta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Muovisen perusmuurilevyn tekninen käyttöikä on noin vuotta.

9 9 TOIMENPIDESUOSITUS Patolevyjen ylälistojen asentamista suositellaan. Alakerran sisäpuolelta lämmöneristettyjen seinien kunnon tarkastamista suositellaan rakenteita avaamalla. Vierustalle leviävä kasvillisuus on syytä aina poistaa. Sokkelin tarvittavat huolto-/kunnostustyöt aina tarpeen mukaan. Alakerran wc-tilan sekä kodinhoitohuoneen ja lämmönjakohuoneen läheisyydessä pintakosteudentunnistimella havaittujen kohonneiden lukemien syy tulee selvittää kosteuskartoituksella/kuntotutkimuksella. Vierustaa. Alapihaa. Vierustaa. Ns. autotallin osuudella patolevystä ei saatu havaintoa.

10 10 Rapaumaa parvekkeen alla olevassa pilarissa. Patolevyn ylälistaa ei ole asennettu. Wc-tilan lattialla havaittuja kohonneita lukemia Alakerran maanvastaisia seiniä. Seinän alaosan rapaumaa ja kohonneita lukemia. Kohonneita lukemia havaittiin myös lämmönjakohuoneen puolella.

11 11 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Salaojista ja niiden toimintakunnosta ei saatu havaintoa. Syöksytorvien kautta valuvat kattovedet on johdettu rännikaivoihin ja niistä putkilla pois rakennuksen vierustalta. Havaintojen perusteella syöksytorvien ulosheittäjien kautta valuvat vedet eivät kaikilta osin ohjautuisi kokonaan rännikaivoihin. Sadevesikourut kts. kohta 12. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). Vuoden 1999 ohjeiden mukaan toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Kattovesien ohjautuvuutta rännikaivoihin tule tarvittaessa tehostaa. Salaojien (toimintakunnon) tarkastusta suositellaan. Salaojien huoltoa (huuhtelu) suositellaan 5 vuoden välein. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Mikäli rakennuksen salaojat ovat alkuperäisiä, on yleensä suositeltavaa rakentaa uudet salaojat kosteusvaurioriskin vähentämiseksi. Salaojien yhteydessä tulisi olla tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa huuhtoa salaojaputket. Yleiskuva. Yleiskuva.

12 12 9. Ulkoseinät, julkisivut ja parvekkeet HAVAINNOT Rakennuksen julkisivujen tiiliverhoiluissa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Verhouksen tuuletus on rakennusajankohdalleen tyypillisen niukka. Tiiliverhouksen alarivissä ei ole tuuletusrakoja. Parvekkeen betonirakenteissa on rapaumia. Parvekkeen kaiteissa ei havaittu turvallisuuden kannalta liian suuria aukkoja parvekkeen päätyä lukuun ottamatta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Normaalin rasitusluokan tiiliverhouksen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. TOIMENPIDESUOSITUS Julkisivun ja parvekkeen puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Parvekkeen betonirakenteiden huoltokäsittely on ajankohtaista. Tiiliverhouksen tuulettumista suositellaan parannettavaksi alimman tiilikerroksen joka kolmanteen pystysaumaan porattavilla rei illä. Kaiteiden mitoitus on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osiossa F2. Parveke. Ulkoseinää. 10. Väliseinät ja välipohja HAVAINNOT Väliseinissä ja välipohjassa ei havaittu pintapuolisesti merkittäviä/korjausta vaativia vaurioita. Alakerta, ks. kohta 7.

13 Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Ikkunoissa ja ulko-ovissa havaittiin normaaleja ikääntymisen ja säärasituksen merkkejä. Ikkunoiden vesipeltien saumoja/päätyjä ei ole kaikilta osin tiivistetty. Alakerran ja parvekkeen ikkunoiden vesipeltejä ei ole asennettu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. Puu/alumiini-ikkunan tekninen käyttöikä on noin 40 vuodesta koko rakennuksen ikään, huoltoväli (sisäpuolinen maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Ulko-ovien ja ikkunoiden huoltotoimenpiteet ovat ajankohtaisia. Vesipeltien saumojen tiivistystä suositellaan. Vesipeltien asentamista suositellaan tarvittavilta osin. Ikkunoiden ja ulko-ovien normaalit huoltokäsittelyt, huollot ja uusimiset aina tarpeen mukaan. Parvekkeen ovi. Vesipelti.

14 Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Lumipeitteen vuoksi vesikatteen kuntoa ei voitu kunnolla tarkastaa. Vesikatteessa havaittiin paikoin vähäisissä määrin kasvustoa (sammalta/jäkälää). Lumiesteitä ei ole asennettu. Talotikkaat on asennettu autotallin seinustalle. Vesikaton läpivientien tiiveydestä ei voitu saada täyttä varmuutta. Läpivientejä ei voitu tarkastaa yläpohjasta käsin. Läpivientien sadehatut on asennettu. Sadevesikourujen havaittiin paikoin vuotavan. Autotallin puoleisella sivupihalla kouruissa kiinni olevat räystäslaudat ovat osin irronneet kiinnityksistään. Sadevesikouruja ei ole kaikilta osin asennettu räystäslinjan ala-/sisäpuolelle. Kourut olivat täynnä jäätä ja roskia. Vesikatto on muutettu jälkikäteen aumakatoksi. Tarkasta ajankohdasta ei saatu varmaa tietoa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Huopakatteen tekninen käyttöikä on n vuotta riippuen huopakerroksista ja katteen kaltevuudesta. TOIMENPIDESUOSITUS Vesikatteen kunto suositellaan tarkastettavaksi lumettomana ajankohtana. Vesikatteeseen kertyneet roskat, kasvusto ja lika tehostavat katteen rapautumista. Vesikate on syytä puhdistaa säännöllisesti. Sadevesikourujen korjaus/uusiminen tarvittavilta osin. Kourut puhdistetaan syksyisin lehtien tippumisen jälkeen ja tarvittaessa keväisin. Kourujen kallistukset, tiiveys ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen. Kattoturvatuotteiden asentamista suositellaan tarvittavilta osin. Huopakerrosten/alushuovan olemassaolon selvittämistä suositellaan. Kourujen kannatinlaudat ovat osin irronneet kiinnityksistään. Kourut olivat täynnä jäätä ja roskia.

15 15 Yleiskuva. Yleiskuva. Piippu. Vesikaton läpivientejä.

16 Yläpohja, ullakko YLEISTÄ Yläpohjaa ei voitu tarkastaa tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. Autotallin yläpohjatilaa tarkasteltiin sisäkaton aukinaisen levyn kautta. Autotallin yläpohjan rakenteiden pinnoilla ei havaittu merkkejä vaurioista. YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS Yläpohjan tuulettuminen on järjestetty räystäslaudoitusten kautta. Parvekkeen kohdalla räystäslaudoitusten tuuletusraot ovat niukkoja. Yläpohjan tuulettumisen pystyy parhaiten havainnoimaan kokonaisuudessaan yläpohjasta käsin. Autotallin yläpohjan osuuden tuulettumisessa ei havaittu puutteita MUUT HAVAINNOT Yläkerran wc-tilan sisäkatossa havaittiin vanhoja lieviä kosteuden aiheuttamia tummentumia. TOIMENPIDESUOSITUS Yläpohjaan on syytä tehdä tarkastusluukku ja se on syytä kokonaisuudessaan tarkastaa. Yläkerran wc-tilan yllä olevien rakenteiden kunto tulee tarkastaa. Yläkerran wc-tilan sisäkaton jälkiä. Autotallin yläpohjan osuutta.

17 Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat Wc (alakerta) PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Irti alustastaan olevia laattoja ei havaittu. VEDENERISTYS Tilan vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Oletuksen mukaan tilaan on asennettu vedeneristys. LÄPIVIENNIT Lattian läpivientejä on tiivistetty. VESIKALUSTEET Vesikalusteet olivat silmämääräisesti hyväkuntoisia. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Tilan lattiassa havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia maanvastaisen seinän läheisyydessä, ks. kohta 7. Tilan lattiaa.

18 Kylpyhuone / wc (yläkerta) PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Irti alustastaan olevia laattoja ei havaittu. Tilassa on suihkukaappi. Suihkukaapin poistoputki on johdettu lattiakaivoon. Sisäkatossa havaitut kosteusjäljet, ks. kohta 13. VEDENERISTYS Tilan vedeneristyksestä ei saatu varmaa havaintoa. LATTIAKAIVO Lattiakaivo sijaitsee suihkukaapin alapuolella, eikä sitä voitu kunnolla tarkastaa. LÄPIVIENNIT Lattian läpivientejä on tiivistetty. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteet vaikuttivat hyväkuntoisilta. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Lattiakaivon tiiveyden tarkastamista suositellaan. Elastisten nurkka- ja tiivistesaumojen uusimista suositellaan 5 7 vuoden välein. Uusimistöiden yhteydessä tulee varoa vedeneristeen rikkoutumista. Suihkukaappi. Lattiakaivo sijaitsee suihkukaapin alla.

19 Pesuhuone PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Lattiassa suihkun läheisten seinien läheisyydessä havaittiin irti alustastaan olevia ns. kopolaattoja. Laattojen saumat ovat ehjiä. Suihkun läheiset seinät ovat kiviainesrakenteisia. Lattia on betonirakenteinen. Tilassa on poreamme. Poreammeen poistoputki on johdettu sen alla olevaan lattiakaivoon. Poreammeen alapuolelta sekä lattiakaivoista saatujen havaintojen perusteella tilaan on asennettu vedeneristys. LATTIAKAIVOT Lattiakaivot ovat muovisia. Havaintojen perustella vedeneriste on liitetty tiiviisti kiristysrenkailla lattiakaivoihin. LATTIAN KALLISTUKSET Lattia kallistuu suihkun edustalla kohti lattiakaivoa. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanavat. VESIKALUSTEET Vesikalusteet vaikuttivat silmämääräisesti hyväkuntoisilta. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Nykyaikaisen vedeneristetyn ja laatoitetun pintarakenteen tekninen käyttöikä on noin vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Lattialaattojen kunnon tarkkailu. Elastisten nurkka- ja tiivistesaumojen uusimista suositellaan 5 7 vuoden välein. Uusimistöiden yhteydessä tulee varoa vedeneristeen rikkoutumista. Lattian kopolaattoja. Poreammeen alustaa.

20 Sauna PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET Lattiassa on laatoitus. Kiukaan edustalla havaittiin muutamia ns. kopolaattoja. Laattojen saumat ovat ehjiä. Seinät ja katto ovat paneloituja. VEDENERISTYS Oletuksen mukaan tilan lattiaan on asennettu vedeneristys. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on muovinen. Kiristysrengas on asennettu. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. Tilassa ei havaittu korvaus-/tuloilmakanavaa. TURVALLISUUS Kiukaan ympärillä ei ole kaidetta. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Nykyisissä määräyksissä kiukaan ympärille suositellaan sellaista kaidetta joka estää kiukaaseen koskettamisen. Elastisten nurkka- ja tiivistesaumojen uusimista suositellaan 5 7 vuoden välein Kiuas. Saunan lattiaa.

21 Uima-allas HAVAINNOT Havaintojen perusteella uima-allas on alkuperäisessä kunnossaan. Uima-altaassa oli tarkastushetkellä vettä. Uima-altaan reunoilta ja läheisiltä lattioilta havaittiin pintakosteudentunnistimella paikoin hieman kohonneita lukemia. Korkeimmillaan lukemat olivat alapihan puoleisen patterin läheisyydessä. Wc-tilan edustan lattialaatat ovat irti alustastaan (ns. kopolaattoja). Laattojen saumat ovat ehjiä. Lattiakaivon kiristysrengas ja läpivientivahvike on asennettu. ILMANVAIHTO Allasosastolla on koneellinen ilmanvaihto. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Uimahallien ja kylpylöiden altaiden tekninen käyttöikä on vuotta. Omakotitalojen teknistä käyttöikää ei ole määritelty, koska omakotitalojen uima-altaiden käyttö vaihtelee tapauskohtaisesti. TOIMENPIDESUOSITUS Uima-altaan kunto suositellaan tarkastettavaksi, kun se on tyhjennettynä. Uima-allasta sekä säätö- ja suodatinlaitteita huolletaan uima-altaan huolto-ohjeiden mukaisesti. Putoamisvaara uima-altaaseen tulee ottaa huomioon lapsiperheissä. Uima-altaan läheisten rakenteiden kosteuskartoitusta suositellaan alakerrassa suoritettavien muiden kosteusmittausten yhteydessä. Alapihan puoleisen ulkoseinän alaosan sisäpuolisten eristysten ja puukoolausten kunnon tarkastamista suositellaan patterin läheisyydestä. Uima-allas. Kohonneita lukemia.

22 22 Yleiskuva. Kopolaattoja Kodinhoitohuone PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Uima-allaslaitteisto sijaitsee kodinhoitohuoneessa. VEDENERISTYS Tilan/lattian vedeneristyksestä ei saatu havaintoa. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on alkuperäinen valurautainen. Kaivon korokerenkaiden saumojen tiivistykset ovat ikääntymässä. Laitteiston tyhjennys-/huuhteluputki on johdettu lattiakaivoon. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanavat. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiakaivon ympäriltä havaittiin pintakosteudentunnistimella hieman kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Lattiakaivo on syytä tiivistää alan urakoitsijan toimesta. Hieman kohonneita lukemia. Lattiakaivo.

23 Keittiö ALLASKAAPPI Allaskaapissa ei havaittu merkkejä kosteuden aiheuttamista vaurioista. Kaapistojen takana havaittiin paikoin vanhoja lieviä valuma- /roiskejälkiä. ILMANVAIHTO Tilassa on liesituuletin. Liesituulettimen poistoputki on alumiininen ja sulaa tulipalon yhteydessä (ei täytä nykyisiä määräyksiä). VESIKALUSTEET Vesikalusteet vaikuttivat silmämääräisesti hyväkuntoisilta. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA SUOJAUS VUOTOVAHIN- KOJEN VARALLE Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Astianpesukoneen alla on vuotokaukalo. Kylmälaitteiden alla ei ole vuotokaukaloa. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. TOIMENPIDESUOSITUS Liesituulettimen poistoputki suositellaan vaihdettavaksi tarkoitukseen soveltuvaan teräspeltiputkeen. Kylmälaitteiden alle suositellaan asennettavaksi vuotokaukalo. Keittiö. Tiskialtaan alustaa.

24 Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Muuten sisätilojen sisäpinnoilla ei havaittu lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä (normaalia kulumaa, ikääntymistä yms. ei huomioitu). Runsas irtaimisto hankaloitti paikoin tilojen tarkastamista. PORTAAT Portaiden käsijohteet on asennettu. AUTOTALLI Runsas irtaimisto hankaloitti autotallin tarkastamista. Tilassa oli havaittavissa lievästi kosteusperäistä hajua. Tilassa ei havaittu ilmanvaihtoventtiileitä, vesipistettä tai lämmitystä. TOIMENPIDESUOSITUS Autotallin tarkastaminen tyhjennettynä. Autotallin ilmanvaihdon tehostamista suositellaan. Autotallissa suositellaan pidettävän yllä ns. peruslämpöä. Portaat. Autotalli.

25 Lämmitysjärjestelmä HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu pattereiden, lattialämmityksen, takan ja ilmalämpöpumpun avulla. Alakerran lämmitysputkistot kulkevat osin alapohjarakenteen sisällä. Vuotovahingon sattuessa vuotoa on vaikea havaita. Erityisesti kosteiden ja märkätilojen läheisten lattiarakenteiden sisällä kulkevia lämmitysputkistoja pidetään yleisesti riskinä. LÄMMÖNJAKOHUONE Lämmityskattila on ikääntymässä. Tilassa on korvausilmakanava. Ovessa on lukkiutuva salpa. Tilassa on lattiakaivo. Tilan putkistojen eristeet sisältävät todennäköisesti asbestia, mikä tulee huomioida mahdollisten muutostöiden yhteydessä. Öljysäiliön sijainnista ja kunnosta ei saatu tietoa. Öljysäiliö voi sijaita autotallin alapuolella olevassa tilassa. Havaintojen perusteella lämmityskattilaa on lämmitetty viimeaikoina kanistereilla tuodulla öljyllä. TULISIJAT Takassa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Nuohooja tarkastaa vuosittain tulisijojen ja hormien paloturvallisuuden. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Vesikiertoisten pattereiden ja kuivassa rakenteessa sijaitsevien lämmitysputkistojen tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Ilmalämpöpumppujen tekninen käyttöikä on noin vuotta. Ilmalämpöpumpun suodattamia huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Sähköisten lattialämmityskaapeleiden tekninen käyttöikä on noin vuotta. Öljylämmityskattiloiden tekninen käyttöikä vuotta. Kevytöljypolttimien tekninen käyttöikä on 15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Lämmitysjärjestelmän ja lämmitysputkistojen kuntotutkimusta suositellaan. Alapohja/lattiarakenteen sisällä kulkevien lämmitysputkistojen uusimista pinta-asennukseksi suositellaan. Lämmityskattilan uusimiseen varautuminen. Öljysäiliön sijainnin ja kunnon selvittäminen. Öljylämmityslaitteet suositellaan huollettavaksi sekä öljysäiliö tarkastettavaksi säännöllisin väliajoin alan ammattilaisen toimesta.

26 26 Lämmityspatteri. Takka. Lämmityskattila. Alakerran lämmityspatteri.

27 Vesi- ja viemärilaitteisto YLEISTÄ Havaintojen perusteella käyttövesiputket ovat kohteessa pääosin kuparia. Käyttövesiputket ovat pääosin pinta-asenteisia. Viemäriputkista ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Käyttövesi oli tarkastushetkellä katkaistu, joten vesikalusteiden ja läheisten putkistojen kuntoa ja tiiveyttä ei voitu kunnolla tarkastaa. VESIMITTARI Vesimittari sijaitsee alakerrassa väliseinän sisällä. Tilaa ei ole vedeneristetty/vuotosuojattu. VEDENVIRTAAMAT Veden virtaamia ei voitu tarkastaa. KÄYTTÖVEDEN LÄMPÖ- TILA Lämpimän käyttöveden lämpötila ei voitu mitata. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Ensimmäisten muovisten viemäriputkien (valmistus vuosina ) tekninen käyttöikä on noin 40 vuotta. Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Valurautaisten viemäriputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Putkiston osia ja liitoksia sekä vesikalusteita huolletaan ja uusitaan tarvittaessa. Suositeltu hanasta tulevan lämpimän käyttöveden lämpötila on C. Välttävä lämpötila on 50 C. Vuotovahingon riskiä voi torjua esimerkiksi putkiliitosten läheisyyteen asetettavilla kosteushälyttimillä. Viemäriputkien kuntoa voidaan tutkia videokuvauksen avulla. Vesimittari.

28 Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TOTEU- TUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SISÄIL- MAN LAATU Alakerrassa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenottojärjestelmällä. Yläkerran ilmanvaihto on havaintojen perusteella painovoimainen. Yläkerran makuuhuoneissa ei ole korvausilmaventtiilejä. Tilojen sisäilmassa ei havaittu poikkeavuutta. Tiloissa oli havaittavissa lievästi ummehtunutta hajua. VIRTAUSSUUNNAT Havaintojen perusteella yläkerran wc/kylpyhuoneen poistoilmakanavasta virtasi tarkastushetkellä ilmaa sisäänpäin. ILMANVAIHTOKONE / JÄRJESTELMÄN HUOLTO Ilmanvaihtokoneen/ilmanvaihdon huoltohistoriasta ei saatu tietoa. Ilmanvaihtokoneen kondenssivesiputki on havaintojen perusteella johdettu viemäriin. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ilmanvaihtokoneiden puhaltimien tekninen käyttöikä on noin vuotta (käyttö 24 h/vrk). Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. TOIMENPIDESUOSITUS Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden tarkastamista ja tarvittavia korjaustoimenpiteitä suositellaan alan ammattilaisen toimesta. Yläja alakerran tilojen ilmanvaihdon toimivuus tulee huomioida kokonaisvaltaisesti. Väliovien alla olevien siirtoilma-aukkojen korkeus tulisi olla noin mm ovien leveydestä riippuen. Ilmanvaihtokoneen suodattimet puhdistetaan tai uusitaan valmistajan ohjeiden mukaan. Ilmanvaihtokanavat suositellaan nuohottavaksi 10 vuoden välein. Yläkerran wc/kylpyhuoneen poistoilmakanava. Kondenssivesiputki.

29 Sähköt HAVAINNOT Havaintojen perusteella ilmalämpöpumpulle on tuotu virta ulkoa jatkojohdolla. Sähköasennuksissa havaittiin muutamia puutteita/keskeneräisyyksiä. Suurin osa valaisimista ei tarkastushetkellä toiminut. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja -laitteiden tekninen käyttöikä on noin vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Sähköjärjestelmän erillistarkastusta ja puutteiden korjaamista suositellaan sähkömiehen toimesta. KIVERÄ OY Lahdessa Esa Hinkkanen Rakennusinsinööri (AMK) Pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) VTT:n sertifioima märkätilatöiden valvoja Puh: Liitteet: - Tarkastusmenettelystä - Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon

30 30 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI , KH ). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI , KH ) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastus-ajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla Asbestin käyttö rakennus-materiaaleissa kiellettiin kokonaan Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.

31 31 RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.