KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ

Transkriptio

1 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ RAUHANPOLKU 37 B LAHTI

2 2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1973 valmistunut 1 kerroksinen paritaloasunto. Kohteen perustukset ovat betonirakenteisia. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta/kaksoisbetonilaatta. Ulkoseinät ovat puurakenteiset, eristeenä on villa. Julkisivuverhouksena on lautaverhous. Vesikatteena on konesaumattu peltikate. Lämmitysjärjestelmänä on öljylämmitteinen vesikeskuslämmitys vesikiertopattereilla, ilmalämpöpumppu sekä pesuhuoneessa/-tiloissa on lattialämmitys. Ilmanvaihto on koneellinen poisto/painovoimainen. Rakennusta on huollettu ja korjattu vuosien varrella vesikatteen ja yläpohjan lisälämmöneristyksen, patterija käyttövesiputkien, ulkoseinien/julkisivun, kosteiden ja märkätilojen, öljykattilan, sadevesien poisjohtamisen, olohuoneen nurkan sokkelin ja pikkueteisen osalta. Kts. raportin lopussa oleva liite suoritetut korjaukset ja tietoa rakennuksesta. Kohteeseen on suoritettu vuonna 2012 tarkastus/asiantuntijalausunto koskien makuuhuoneen ja pukuhuoneen sisäkattojen kosteuden/vesikaton vuodon aiheuttamia jälkiä. Kosteudelle altistuneet kohdat olivat olleet tarkastushetkellä kuivia. Raportissa oli suositeltu yläpohjan rakenteiden kokonaisvaltaista tarkastusta vesikatteen ja yläpohjan eristeiden uusimistöiden yhteydessä. Pukuhuoneen sisäkatosta puuttuvan paneelin kohdalta saatujen havaintojen perusteella yläpohjan vanhempia levyvillaeristeitä ei olisi ainakaan ko. kohdin uusittu vesikatteen uusimistöiden yhteydessä. Myös etupihan puoleisen makuuhuoneen sisäkaton paneloinneissa havaittiin vanhoja kosteuden aiheuttamia jälkiä. Oletuksen mukaan eristeiden/rakenteiden kunto on tullut kuitenkin tarkastaa. Jälkikäteen tarkastaminen on kattomuodosta ja yläpohjan lisälämmöneristyksestä johtuen hankalaa. Pukuhuoneen ja makuuhuoneen rakenteita/panelointeja suositellaan riittävän laajasti sisäpuolelta vuotokohtien läheisyydestä avattavaksi ja rakenteiden kunto vielä sisäpuolelta tarkastettavaksi. Muuten kohteessa havaittiin huolto- ja korjaustarvetta mm. salaojien, pesutilojen peruskorjaustarpeeseen varautumisen, asuintilojen korvausilmansaannin tehostamisen sekä jätevesijärjestelmän korjaustarpeen/mahdollisesti suoritettujen korjausten selvittämisen osalta. Tarkastuksessa edellisen omistajan tekemästä lisäliitteestä saadun tiedon perusteella etu-/yläpihan osuudelle olisi asennettu salaojat 1990-luvulla. Muilta osin salaojia ei ilmeisemmin ole asennettu. Salaojien olemassaolon ja toimintakunnon selvittämistä kokonaisuudessaan suositellaan. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Kohteen lattian pinnan alapuolelta alkava puurakenteinen väliseinä/t luokitellaan nykyisin riskirakenteeksi, koska mm. seinän alaosaan voi kohdistua helpommin maakosteusrasitusta. Myös etupihalla ulkoseinän alaosa sijaitsee lähellä maanpinnan tasoa. Ko. rakenteisiin tehdyistä avauksista ei havaittu aistinvaraisesti merkkejä selvistä vaurioista ja avauksista suoritettujen mittausten lukemat olivat normaaleja. Väliseinän alaosaan tehdystä avauksesta eristeissä havaittiin paikoin tummentumia, jotka vaikuttivat lian/ilmavuotojen aiheuttamilta. Myös kipsilevyjen pinnoilla havaittiin paikoin lievää tummentumaa. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä kaikilta alkuperäisiltä osiltaan vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Ahtaiden tilojen, yläpohjan lisälämmöneristyksen ja kulkusiltojen puuttumisen vuoksi yläpohja tarkastettiin vain tarkastusluukun suulta. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.

3 3 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Riskirakenne Korjaus/ huolto Varautuminen/ tarkkailu Jatkotutkimus Perusmuurin vedeneristystä ei ole asennettu x x 7 Vierustan sorastus/maa-aines on ainakin osin suhteellisen hienojakoista Etu-/yläpihalla ulkoseinien alaosat sijaitsevat pääosin suhteellisen lähellä maanpinnan tasoa Ks. kohta x x 7 x 7 Salaojat x x 8 Terassi x x 9 Lattian pinnan alapuolelta alkava puurakenteinen väliseinä/t Ikkunoissa ja ulko-ovissa havaittiin paikoin normaalia ikä-/säärasitusta Mahdollisesti lumi-/jääkuorma on paikoin painanut muutamaa vesikaton putkiläpivientiä/niiden pellityksiä. Vesikaton putkiläpivientejä ja niiden pellitysten välisiä saumoja on tiivistämättä Pukuhuoneen sisäkatosta puuttuvan paneelin kohdalta saatujen havaintojen perusteella yläpohjan vanhempia levyvillaeristeitä ei olisi ainakaan ko. kohdin uusittu vesikatteen uusimistöiden yhteydessä. Etupihan makuuhuoneen sisäkaton paneloinneissa havaittiin myös vanhoja jälkiä Yläpohjan tarkastusluukun suulta havainnoituna yhden yläpohjassa kulkevan ilmanvaihtokanavan eristyksissä oli havaittavissa mahdollisesti puutteita ja mahdollisesti yhden putken/kanavan eristeet ovat läpiviennin alapuolelta repsahtaneet. Varmuutta asiasta ei saatu Pesutilat ovat saavuttamassa teknisen käyttöikänsä x 10 x x 11 x 12 x 12 x 13 x x 14 Jätevesijärjestelmä x 17 Alkuperäiset viemäriputket ovat ikääntymässä x x 17 Korvausilman saanti ei havaintojen perusteella ole riittävää x 18

4 4 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Tarkastuksen tilaaja Päijät-Hämeen ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivät ja Tarkastaja Esa Hinkkanen, pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK), FISE Ilmoitettu pinta-ala 120 htm² llmoitettu rakennusvuosi 1973 Kohdetyyppi Paritaloasunto Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Päijät-Hämeen ulosottoviraston työntekijä RH % C g/m³ Sääolosuhde Ulkoilma ,9 Poutainen Huoneilma ,3 Olosuhteet ennen tarkastusta Kesäistä säätä Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest UNI2 -mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä. Rakenneavausten ja -mittausten yhteydessä rakenteiden kosteus mitattiin Gann UNI2 -mittalaitteella varustettuna puukosteus- ja RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-antureilla (kalibroitu 8/2018). Käyttöveden lämpötila mitattiin elintarvikelämpömittarilla. Kohteen pohjapiirustus, vanha tarkastus-/asiantuntijaraportti, vuonna 2009 laadittu lisäliite, johon on kirjattu suoritettuja remontteja ja tietoa rakennuksesta/asunnosta sekä muita asiakirjoja. Rajaukset Asunto 37 B. Ahtaiden tilojen, yläpohjan lisälämmöneristyksen ja kulkusiltojen puuttumisen vuoksi yläpohja tarkastettiin vain tarkastusluukun suulta. Rakenneleikkauskuvia ei ollut saatavilla. Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa.

5 5 4. Rakennetyypit ja LVI-tekniikka yleisluontoisesti (Perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Kerrosluku 1 Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmitys Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto Paikalla rakennettu Betoniperustus, betoniperusmuuri Maanvarainen betonilaatta/kaksoisbetonilaatta. Lisäliitteestä sadun tiedon perusteella lattiat on ainakin osin joskus piikattu auki ja ne on valettu uudelleen. Uusituilta osin eristeeksi on asennettu uretaanilevy. Puurunko, mineraalivilla Lautaverhous Puurunkoisia ja kiviainesrakenteisia Puiset kattokannattimet, levy- ja puhallusvillaeriste Harjakatto Konesaumattu peltikate Öljylämmitteinen vesikeskuslämmitys vesikiertopattereilla, ilmalämpöpumppu sekä pesuhuoneessa/-tiloissa on lattialämmitys Koneellinen poisto/painovoimainen Muovia suojaputkessa ja kuparia Muovia Kunnallistekniikka Oma kaivo ja jätevesijärjestelmä (saostuskaivo ja imeytyskenttä). Vuonna 2009 laaditusta lisäliitteestä saadun tiedon perusteella jätevesijärjestelmä ei täytä kiristyneitä asetuksia ja se vaatisi korjaustoimenpiteitä. Mahdollisista suoritetuista korjaustoimenpiteistä ei saatu tietoa. Asian selvittämistä suositellaan.

6 6 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Kts. raportin lopussa oleva liite suoritetut korjaukset ja tietoa rakennuksesta. Tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Vuonna 2012 makuuhuoneen ja pukuhuoneen sisäkatoissa havaittiin vuotojen aiheuttamia jälkiä ja omistajien ottamissa kuvissa vuoto oli ollut ainakin paikoin runsasta. Lisäliitteestä saadun tiedon perusteella pannuhuoneessa on ollut vuonna 2003 paisuntasäiliön aiheuttama vuotovahinko, joka on kartoitettu ja kuivattu vakuutusyhtiön toimesta. Tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Kts. raportin lopussa oleva liite suoritetut korjaukset ja tietoa rakennuksesta. Suunnitteilla olevat korjaukset: Ei saatu tietoa. Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Makuuhuoneen ja pukuhuoneen sisäkattojen vuotojälkien asiantuntijalausunto/tarkastus Saadun tiedon mukaan myös terveystarkastaja on käynyt kohteessa. Vakuutusyhtiön suorittamat kartoitukset/tutkimukset vuonna Havaittu kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Ei saatu tietoa. Tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Ei saatu tietoa. Kts. raportin lopussa oleva liite suoritetut korjaukset ja tietoa rakennuksesta. Havaitut epätavalliset hajut: Ei saatu tietoa. Havaitut tuhoeläimet tai -hyönteiset: Ei saatu tietoa. Havainnot ilmanvaihdon puutteista: Ei saatu tietoa.

7 7 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset on yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen, mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapillaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakaan puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa. Kuntotarkastuksen aistinvaraisuuden vuoksi mikrobivaurioita (kansankielellä "homevaurioita") ei voi varmuudella todentaa aistinvaraisilla havainnoilla eikä kosteusmittauksilla. Mikrobivaurioiden todentaminen varmuudella vaatii rakennusmateriaalin tutkimisen laboratoriossa ns. mikrobitutkimuksella tai rakennuksen sisäilmasta otettavilla näytteillä. Nämä tutkimukset eivät sisälly kuntotarkastukseen, vaan ovat erillisiä ns. kuntotutkimuksia.

8 8 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta KORKEUSASEMA Asuintilojen puurakenteisten ulkoseinien alaosat sijaitsevat alimmillaan etupihalla noin 50 mm ja lattiapinta noin 300 mm rakennusta ympäröivän maanpinnan yläpuolella (nykysuositus vähintään 300 mm). Pääosin ko. rakenteet sijaitsevat kuitenkin selvemmin maanpinnan tason yläpuolella. PERUSTUKSET JA PE- RUSMUURIT (SOKKELIT) Perusmuurien näkyvillä osilla ei ollut havaittavissa selviä rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia. Terassi hankaloitti tarkastamista. Saadun tiedon perusteella olohuoneen ulkonurkkaan on lisätty paikallisesti betonia. Perusmuurin ulkopuolisesta vedeneristyksestä ei saatu havaintoa. Kohteen rakennusjanakohta perusmuurin ulkopuolinen vedeneristys ei ollut yleisesti käytössä. Etupihalla lähellä maanpintaa sijaitsevan maakuuhuoneen ulkoseinän alaosaan tehtiin rasiapora-avaus. Rakenteista/sisäpuolisesta koolauksesta johtuen ulkoseinän alaosan tarkastaminen oli hankalaa. Aistinvaraisesti ja kameralla havainnoituna ulkoseinän alaosassa ei havaittu merkkejä selvistä vaurioista ja suoritettujen mittausten lukemat olivat normaaleja, ks. taulukko. Havaintojen perusteella ulkoseinään ei ole olisi ainakaan ko. kohdin asennettu höyrynsulkumuovia tai ilmansulkupaperia. RAKENNUKSEN VIE- RUSTA Kosteusmittaukset rakenteiden sisältä Makuuhuoneen ulkoseinän alaosan rasiapora-avaus Ulkoseinän alimmaisten villaeristeiden suhteellisen kosteuden mittaus Sokkelin vierustoja on näkyviltä osin kivetetty. Ainakin osin vierustan sorastus on havaintojen perusteella suhteellisen hienojakoista. Takapihalla terassin vierellä havaittiin kasvillisuutta. Näkyviltä osin sokkelin vierustan maanpinnan kallistuksissa ei havaittu selviä puutteita. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). Asetus 782/2017. Puunkosteus (p-%) RH (%) l-tila ( C) Vesisisältö g/m 3-46,8 20,0 8,1 Ulkoseinän alasidepuun kosteuden mittaus 13, Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Puunkosteuden rajaarvona pidetään yleensä prosenttia puun kuivapainosta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä.

9 9 TOIMENPIDESUOSITUS Perusmuurin ulkopuolisen vedeneristyksen asentamista suositellaan viimeistään mahdollisten salaojien asennus-/uusimistöiden yhteydessä, mikäli se on perustusten syvyydestä riippuen järkevää. Myös etupihalla vierustan maanpintojen muotoilua mahdollisuuksien mukaan muutosten yhteydessä suositellaan. Vierustalle leviävä kasvillisuus on aina syytä poistaa. Tarvittaville osin vierustalle suositellaan asennettavaksi esim. noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale alapuolisella kankaalla. Rakennuksen vierusta, erityisesti terassin osuudelta, suositellaan pidettäväksi puhtaana lumesta talvisin. Vierustaa. Yleiskuva. Yleiskuva. Ulkoseinän alaosan rasiapora-avaus.

10 10 Ulkoseinän alaosan rasiapora-avaus. Ulkoseinän alimmaisten villaeristeiden suhteellisen kosteuden mittaus. Ulkoseinän alasidepuun kosteuden mittaus.

11 11 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Tarkastuksessa edellisen omistajan tekemästä lisäliitteestä saadun tiedon perusteella etu-/yläpihan osuudelle olisi asennettu salaojat 1990-luvulla. Muilta osin salaojia ei ilmeisemmin ole asennettu. Kattovedet on johdettu rännikaivoihin ja niistä putkilla pois rakennuksen vierustalta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). Vuoden 1999 ohjeiden mukaan toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Salaojien olemassaolon ja toimintakunnon selvittämistä kokonaisuudessaan suositellaan. Salaojien huoltoa (huuhtelu) suositellaan yleisesti 5 vuoden välein. Mikäli salaojia ei ole kaikilta osin asennettu, niiden asentamista yleisesti suositellaan. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Sadevesien poistojärjestelmän puhtauden ja toiminnan tarkkailu. Mm. rännikaivot puhdistetaan tarvittaessa jäästä tai roskista. Rännikaivo.

12 12 9. Ulkoseinät, julkisivut HAVAINNOT Rakennuksen julkisivujen verhoilussa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Pannuhuoneen oven edustalla verhouksen/oven pielissä havaittiin lisäsuojauksen ja yhdessä räystäslaudassa selvemmin lisäkiinnityksen tarvetta yms. Terassi lisää paikoin helposti verhouksen alaosiin kohdistuvaa säärasitusta. Verhouksen tuulettumisessa ei havaittu puutteita. Verhouksen alla ja takana havaittiin tuuletusvälit/-raot. Terassin osuuksilla havaittiin paikoin ikä-/säärasitusta ja epätasaisuuksia. Terassin alapuolelta havainnoituna terassin perustuksissa havaittiin paikoin puutteita/parannuksen tarvetta. Terassin takapihan puoleiset kaiteet ovat osin asentamatta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin vuotta (huoltoväli noin 5-20 vuotta). TOIMENPIDESUOSITUS Terassin osuuksien korjaus-/huoltotoimenpiteet alkavat olla ajankohtaisia. Kaiteiden mitoitus on esitetty Ympäristöministeriön asetuksessa 1007/2017. Ulkoisia puuosia ja mm. terassin valokatetta huolletaan ja uusitaan aina tarpeen mukaan. Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Yleiskuva. Terassi lisää helposti verhouksen alaosiin kohdistuvaa säärasitusta.

13 Väliseinät HAVAINNOT Kiviainesrakenteisten väliseinien alaosista ei havaittu pistokokein pintakosteudentunnistimella tarkastettuna kohonneita lukemia. Saatujen havaintojen perusteella ainakin asunnon kantava puurakenteinen väliseinä alkaa aikakaudelleen tyypilliseen tapaan lattianpinnan tason alapuolelta (mahdollisesti kaksoisbetonilaattarakenteen alimmaisen laatan päältä). Nykyisin lattian pinnan alapuolelta alkavat väliseinät luokitellaan riskirakenteeksi, koska seinien alaosiin voi kohdistua helpommin mm. maakosteusrasitusta. Vaatehuoneen ja makuuhuoneen välisen seinän alaosaan tehtiin rasiapora-avaus. Avauksen kohdalta väliseinän alaosasta ei havaittu aistinvaraisesti merkkejä selvistä vaurioista ja suoritettujen mittausten lukemat olivat normaaleja, ks. taulukko. Avauksen kohdalla eristeissä havaittiin paikoin tummentumia, jotka vaikuttivat lian/ilmavuotojen aiheuttamilta. Myös kipsilevyjen pinnoilla havaittiin paikoin lieviä tummentumia. Kosteusmittaukset rakenteiden sisältä Vaatehuoneen ja makuuhuoneen välisen väliseinän alaosan rasiapora-avaus Seinän alimmaisten villaeristeiden suhteellisen kosteuden mittaus Puunkosteus (p-%) RH (%) l-tila ( C) Vesisisältö g/m 3-46,6 19,5 7,8 Seinän alasidepuun kosteuden mittaus 9, Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Puunkosteuden rajaarvona pidetään yleensä prosenttia puun kuivapainosta. TOIMENPIDESUOSITUS Puurakenteisten väliseinien kunto suositellaan aina remonttien yhteydessä tarkastettavaksi. Väliseinän alaosan rasiapora-avaus. Mittausten lukemat.

14 Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Ikkunoissa ja ulko-ovissa havaittiin paikoin ikä-/säärasitusta. Ikkunoiden vesipellit on asennettu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. Puu/alumiini-ikkunan tekninen käyttöikä on noin 40 vuodesta koko rakennuksen ikään, huoltoväli (sisäpuolinen maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Huolto-/korjaustoimenpiteet ovat tarvittavilta osin ajankohtaisia. Ikkunoiden ja ulko-ovien normaalit huoltokäsittelyt, huollot ja uusimiset aina tarpeen mukaan. Ikkuna. Terassin/takapihan ulko-ovea.

15 Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Saadun tiedon mukaan vesikate on uusittu vuonna Piippu on pellitetty ja sen päällä on sadehattu. Mahdollisesti lumi-/jääkuorma on paikoin painanut muutamaa vesikaton putkiläpivientiä/niiden pellityksiä. Vesikaton putkiläpivientejä ja niiden pellitysten välisiä saumoja on tiivistämättä. Yhden putkiläpiviennin yläpuolella peltikatteen havaittiin olevan ns. koholla. Nykyisin yli metrin päässä harjalta sijaitsevien putkiläpivientien yläpuolelle asennetaan lumiesteet, koska lumikuorma voi helposti vaurioittaa putkiläpivientejä/niiden tiiveyttä. Lumiesteitä ei ole asennettu. Sadevesikourut ja syöksytorvet on asennettu. Talotikkaat on asennettu. Kattosiltoja ei ole katon loivuudesta johtuen asennettu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Konesaumapeltikatteen tekninen käyttöikä on n v. TOIMENPIDESUOSITUS Putkiläpivientien kunnostusta ja niiden saumojen tiivistystä tarvittavilta osin suositellaan. Putkiläpivientien yläpuolelle suositellaan asennettavaksi myös lumiesteet. Läpivientisaumojen kuntoa on syytä tarkkailla ja huoltaa ne säännöllisesti. Vesikatetta putsataan aina tarpeen mukaan. Runsaslumisina talvina katto voidaan varmuuden vuoksi putsata varovaisuutta noudattaen lumesta. Kourut puhdistetaan syksyisin ja tarvittaessa keväisin. Kourujen kallistukset, tiiveys ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen. Vesikattoa. Piipun pellityksiä.

16 16 Piipun hormia. Yleiskuva. Vääntyneitä putkiläpivientejä/niiden pellityksiä.

17 Yläpohja, ullakko YLEISTÄ Ahtaiden tilojen, yläpohjan lisälämmöneristyksen ja kulkusiltojen puuttumisen vuoksi yläpohja tarkastettiin vain tarkastusluukun suulta. YLÄPOHJAN TUULET- TUVUUS Havaintojen perusteella yläpohjan räystäiden kautta tapahtuva tuulettuminen olisi riittävää. ALUSKATE Aluskate on asennettu. Vesikaton läpivientien kohdalla aluskatteen tiiveyttä/tiivistyksiä ei voitu tarkastaa. MUUT HAVAINNOT Yläpohjan tarkastusluukun suulta havainnoituna yhden yläpohjassa kulkevan ilmanvaihtokanavan eristyksissä oli havaittavissa mahdollisesti puutteita ja mahdollisesti yhden putken/kanavan eristeet ovat läpiviennin alapuolelta repsahtaneet. Varmuutta asiasta ei saatu. Kohteeseen on suoritettu vuonna 2012 tarkastus/asiantuntijalausunto, koskien makuuhuoneen ja pukuhuoneen sisäkattojen katon vuotamista/kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kosteudelle altistuneet kohdat olivat olleet tarkastushetkellä kuivia. Raportissa oli suositeltu yläpohjan rakenteiden kokonaisvaltaista tarkastusta vesikatteen ja yläpohjan eristeiden uusimistöiden yhteydessä. Pukuhuoneen sisäkatosta puuttuvan paneelin kohdalta saatujen havaintojen perusteella yläpohjan vanhempia levyvillaeristeitä ei olisi ainakaan ko. kohdin uusittu vesikatteen uusimistöiden yhteydessä. Myös etupihan puoleisen makuuhuoneen sisäkaton paneloinneissa havaittiin vanhoja kosteuden aiheuttamia jälkiä. Oletuksen mukaan eristeiden/rakenteiden kunto on tullut kuitenkin tarkastaa. Jälkikäteen tarkastaminen on kattomuodosta ja yläpohjan lisälämmöneristyksestä johtuen hankalaa. Paikoin muualla tilojen sisäkatoissa oli havaittavissa lieviä jälkiä mm. muutaman sähkörasian kannen kohdalla maalipintojen kupruilua, joiden merkittävyydestä ei saatu tietoa tai havaintoa. Saunan ja wc-tilan poistoilmakanavien venttiilien ympärillä havaittiin lieviä jälkiä, jotka yleensä ovat kondenssiveden aiheuttamia. Jäljet ovat voineet syntyä ennen yläpohjan lisälämmöneristyksiä. Näkyviltä osin yläpohjan höyrynsulkuna käytetyssä muovissa havaittiin usein vanhemmille rakennuksille tyypilliseen tapaan epätiiveyksiä. TOIMENPIDESUOSITUS Yläpohjassa kulkevien putkien ja kanavien eristysten kunnon tarkastamista mahdollisuuksien mukaan suositellaan. Pukuhuoneen ja makuuhuoneen rakenteita/panelointeja suositellaan riittävän laajasti sisäpuolelta vuotokohtien läheisyydestä avattavaksi ja rakenteiden/eristeiden kunto vielä sisäpuolelta tarkastettavaksi. Yleisesti myös mm. kosteudelle altistuneet paneloinnit suositellaan uusittavaksi.

18 18 Yläpohjaa. Yleiskuva. Pukuhuoneen sisäkaton avattua panelointia. Etupihan puoleisen makuuhuoneen sisäkaton vanhoja jälkiä. Nurkan tummentumaa. Sisäkaton jälkeä venttiilin vierellä.

19 Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat Wc PINTARAKENTEET/PIN- NOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinien alaosissa on laatoitus. Selvästi irti alustastaan olevia laattoja ei pistokokein havaittu. Lisäliitteestä saadun tiedon perusteella tilan lattiaan on asennettu vedeneristys. Vedeneristyksestä/vahvikekankaasta saatiin havainto lattiakaivosta. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on muovinen. Varsinaista kiritysrengasta ei ole asennettu. LÄPIVIENNIT Lattian ja seinien rajoja sekä lattian läpivientejä on näkyviltä osin tiivistetty. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja veden virtaamissa ei havaittu selviä puutteita. Lavuaarin alla käyttövesiputkien suojaputkia ei ole nostettu lattian pinnan tason yläpuolelle. PINTAKOSTEUSMIT- TAUS Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. MUUTA Tilassa havaittiin hajua, joka voi olla peräisin lattiakaivosta/sen käyttämättömyydestä. TOIMENPIDESUOSITUS Lattiakaivon saumaa voidaan varmuuden vuoksi lisätiivistää. Vesikalusteiden ja putkiliitosten normaali tiiveyden tarkkailu. Kaikkien kosteiden ja märkätilojen elastisten nurkka- ja tiivistesaumojen uusimista suositellaan 5 7 vuoden välein/tarpeen mukaan. Uusimistöiden yhteydessä tulee varoa vedeneristeen rikkoutumista. Mikäli tilassa havaitaan normaalissa käytössä poikkeavaa hajua, sen alkuperän ja syyn selvittämistä suositellaan. Wc-tila. Lattiakaivo.

20 Pesuhuone PÄÄSIALLISET PINTA- RAKENTEET/PINNOIT- TEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Pistokokein tarkastettuna suihkuseinällä havaittiin paikoin ns. kopolaattoja. Laattojen saumat ovat ehjiä. Lattian ja seinän rajassa kahdessa alimmaisessa seinälaatassa havaittiin lievää halkeamaa suihkun alapuolella. Seinät ovat kiviainesrakenteisia. Lattia on betonirakenteinen. Lisäliitteestä saadun tiedon perusteella tilaan on asennettu vedeneristys. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on muovinen. Kiristysrengasta ei ole asennettu. LATTIAN KALLISTUK- SET Lattia kallistuu kohti lattiakaivoa. LÄPIVIENNIT Silikonisaumauksissa havaittiin paikoin tummentumia ja ikääntymistä. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Suihkusekoittajat vaikuttivat silmämääräisesti toimintakuntoiselta. HAVAINNOT PINTA- KOSTEUDENTUNNISTI- MELLA Lattiassa ja seinillä ei havaittu pintakosteudentunnistimella selvästi kohonneita lukemia. Suihkun alla haljenneiden laattojen läheisyydessä lukemat olivat hieman korkeampia kuin muualla tilassa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Nykyaikaisen vedeneristetyn ja laatoitetun pintarakenteen tekninen käyttöikä on noin vuotta. Ennen nykyisiä vedeneristeitä rakennettujen pesuhuoneiden tekninen käyttöikä on enimmillään 20 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Tilan ikääntyminen huomioiden sen peruskorjaukseen kannattaa varautua. Ikääntyvään pesuhuoneeseen on mahdollista asentaa myös kokonaan kiinteä suihkukaappi, jonka poistoputki johdetaan suoraan lattiakaivoon. Elastiset nurkka- ja tiivistesaumat, kts. kohta Lastaa on syytä käyttää aina suihkun jälkeen. Yleiskuva. Seinälaattojen alaosien halkeamaa ja havaittuja hieman korkeampia lukemia.

21 Sauna PÄÄSIALLISET PINTA- RAKENTEET/PINNOIT- TEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus, joka on nostettu tilan seinille. Pääosin seinät ja katto ovat paneloituja. Kiukaan taustan seinä/hormi on laatoitettu. Kiukaan takana havaittiin paikoin ns. kopolaattoja. Laattojen saumat ovat ehjiä. Lisäliitteestä saadun tiedon perusteella tilan lattiaan on asennettu vedeneristys. LATTIAKAIVO Tilassa ei ole lattiakaivoa, mikä kannattaa ottaa tilan veden käytössä huomioon. Lattiaa on kallistettu jonkin verran kohti pesuhuonetta. ILMANVAIHTO Tilassa on korvausilmaputki/-venttiili ja poistoilmakanava. Oven alla on siirtoilma-aukko. Kiukaan alla sijaitsevan korvausilmaputken ympärystää ei ole näkyviltä osin tiivistetty. TURVALLISUUS Kiukaan ja seinäpanelointien väliin on asennettu palolevytys. Kiukaan edustan kaide sijaitsee lähellä kiuasta. HAVAINNOT PINTA- KOSTEUDENTUNNISTI- MELLA Lattiassa ja seinien alaosissa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tila peruskorjataan aina mahdollisen pesuhuoneen peruskorjauksen yhteydessä, jotta lattioiden vedeneristys saadaan yhtenäiseksi. Samalla rakenteiden kunto tarkastetaan. Myös saunassa lastan käyttöä suositellaan aina runsaamman veden käytön jälkeen. Pesutilojen riittävästä ilmanvaihdosta tulee aina huolehtia niiden käytön jälkeen. Kiukaan suuluukusta tulisi olla suojaetäisyyttä metri palava-aineiseen materiaaliin. Mitta voidaan puolittaa asentamalla palosuojalevy 30 mm:n ilmaraolla palavaan pintaan. (Pääsääntöisesti kiukaan sivulla tulisi olla suojaetäisyyttä 500 mm. Sitä voidaan vähentää 50 prosentilla, jos käyttää yksinkertaista suojalevyä ja ilmaväliä, ja 75 prosentilla kaksinkertaisen suojalevyn avulla.) Kiuas. Seinän/hormin kohdalla oli havaittavissa ns. kopolaattoja.

22 Pukuhuone YLEISTÄ Kts. kohta 13. Tilan lattiassa on laatoitus, joka on nostettu tilan seinille. Pistokokein selvästi irti alustastaan olevia laattoja ei havaittu. Seiniä on paneloitu. Tilan lattialta ja seinien alaosista ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Tilan lattiaan on mahdollisesti voitu asentaa vedeneristys. Varmaa tietoa asiasta ei saatu. Yleiskuva.

23 Keittiö ALLASKAAPPI Allaskaapin pohjalevyssä havaittiin vanhoja jälkiä. Allaskaapin alla ei ollut havaittavissa merkkejä selvistä putkien ja vesilaitteiden vuodoista. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja veden virtaamissa ei havaittu selviä puutteita. HAVAINNOT PINTA- KOSTEUDENTUNNISTI- MELLA SUOJAUS VUOTOVA- HINKOJEN VARALLE Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Astianpesukoneen alla on vuotokaukalo. Kylmälaitteiden alla ei ole vuotokaukaloa. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. Havaintojen perusteella tiskialtaan/allaskaapin taustan seinää olisi suojattu kosteussivelyllä. TOIMENPIDESUOSITUS Tiskialtaan alustaa voidaan vuotosuojata esim. pohjalevyn päälle asennettavan muovimaton avulla (läpiviennit tiivistetään). Tiskialtaan läheiset saumat kannattaa pitää tiiviinä. Nykyisin myös kylmälaitteiden alla suositellaan pidettäväksi vuotokaukaloa. Keittiö. Allaskaapin alustaa.

24 Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Tilojen lattioilla oli havaittavissa paikoin epätasaisuuksia/epätasaisia kohtia, mikä kannattaa ottaa mahdollisten remonttien yhteydessä huomioon. Tuulikaapin laatoitetulta lattialta tai vaatehuoneen muovimatolla pinnoitetulta lattialta ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Ns. esteettisiä asioita, ikääntymistä yms. ei tarkastuksessa huomioida. TOIMENPIDESUOSITUS Tiloja remontoidaan aina tarpeen mukaan. Yleiskuva. Yleiskuva. Yleiskuva. Yleiskuva.

25 Lämmitysjärjestelmä YLEISTÄ Talotekniset järjestelmät tarkastetaan vain pintapuolisesti. Kunto arvioidaan pääasiassa iän perusteella ja haastatteluista saaduin tiedoin. On tavallista, että järjestelmien erillisosia joudutaan korjaamaan tai uusimaan aika ajoin. HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu vesikiertopattereiden, lattialämmityksen ja ilmalämpöpumpun avulla. Lämmityspattereiden yleiskunnossa ei havaittu pintapuolisesti selviä puutteita. Termostaateissa/venttiileissä oli havaittavissa normaalia ikääntymistä. Lämmitysputkistot kulkevat pääosin pinta-asenteisina/yläkautta verhokoteloissa. Pannuhuoneen putkistoissa ei havaittu tarkastushetkellä ulkoisia vuotoja. Saadun tiedon perusteella tilassa on ollut vuotovahinko vuonna 2003, joka on kartoitettu ja kuivattu/korjattu vakuutusyhtiön toimesta. Yhdessä kohtaa tilan lattiaan on jäänyt aukko/onkalo, jota ei ole tiivistetty. Tilassa on korvausilmaventtiili ja lattiakaivo. Lattiakaivossa havaittiin ikääntymistä. Tilan lattialta ja seinien alaosista ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Saadun tiedon perusteella öljysäiliö sijaitsee autotallivaraston sisätilassa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Vesikiertoisten pattereiden ja kuivassa rakenteessa sijaitsevien lämmitysputkistojen tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Sähköisten lattialämmityskaapeleiden tekninen käyttöikä on noin vuotta. Muovisten lattialämmitysputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Öljylämmityskattiloiden tekninen käyttöikä on vuotta. Kevytöljypolttimien tekninen käyttöikä on 15 vuotta. Ilmalämpöpumppujen tekninen käyttöikä on noin vuotta. Ilmalämpöpumppua huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. TOIMENPIDESUOSITUS Lämmityslaitteet/-järjestelmä sekä öljysäiliö suositellaan huollettavaksi ja tarkastettavaksi säännöllisin väliajoin alan valtuutetun urakoitsijan toimesta. Pannuhuoneen lattiakaivon saumoja voidaan nykyisellään lisätiivistää ja tilan ylivuoto-/tyhjennysputket johtaa suoraan lattiakaivoon. Putkiliitosten ja venttiilien/termostaattien normaali tiiveyden tarkkailu ja huoltotoimenpiteet aina tarpeen mukaan. Mahdolliset sähköiset lattialämmitykset suositellaan aina peruskorjausten yhteydessä uusittavaksi.

26 26 Patteri. Pannuhuonetta. Yleiskuva. Lattiarakenteen avonainen kohta.

27 Vesi- ja viemärilaitteisto YLEISTÄ Käyttövesiputket ovat kohteessa muovia suojaputkessa ja kuparia. Viemäriputket ovat muovia. Kalvopainesäiliö sijaitsee pannuhuoneessa. Vuonna 2009 laaditusta lisäliitteestä saadun tiedon perusteella jätevesijärjestelmä ei täytä kiristyneitä asetuksia ja se vaatisi korjaustoimenpiteitä. Mahdollisista suoritetuista korjaustoimenpiteistä ei saatu tietoa. VEDEN VIRTAAMAT Veden virtaamissa ei havaittu selviä puutteita. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. KÄYTTÖVEDEN LÄM- PÖTILA Lämpimän käyttöveden lämpötila mitattiin keittiöstä ja se oli noin +55 C eli suositusten mukainen. Suositeltu hanasta tulevan lämpimän käyttöveden lämpötila on C. Välttävä lämpötila on 50 C. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Ensimmäisten muovisten viemäriputkien (valmistus vuosina ) tekninen käyttöikä on noin 40 vuotta. Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Viemäriputkien kuntotutkimusta (videokuvaus) suositellaan. Putkiston osia ja liitoksia, painelaitteita sekä vesikalusteita huolletaan ja uusitaan tarvittaessa/mahdollisten remonttien yhteydessä. Vuotovahingon riskiä voi torjua esimerkiksi putkiliitosten läheisyyteen asetettavilla kosteushälyttimillä. Talousveden laatu suositellaan tutkittavaksi säännöllisin väliajoin. Jätevesijärjestelmän korjauksien/korjaustarpeen selvittäminen. Käyttövesiputkia. Kalvopainesäiliö.

28 Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TO- TEUTUS YLEISESTI Rakennuksen ilmanvaihto on painovoimainen/koneellinen poisto. Havaintojen perusteella asuintilojen korvausilmansaanti ei ole riittävää. AISTINVARAINEN SI- SÄILMAN LAATU Wc-tilassa havaittiin poikkeavaa hajua, kts. kohta SIIRTOILMA Väliovien alla olevat siirtoilmaraot ovat paikoin niukkoja. Nykyisin suositeltu siirtoilmarakojen korkeus väliovien alla on noin mm ovien leveydestä riippuen. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Huippuimureiden/puhaltimien tekninen käyttöikä on noin vuotta (käyttö 24 h/vrk). TOIMENPIDESUOSITUS Asuintilojen korvausilmansaannin tehostamista suositellaan. Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa sopivissa sääolosuhteissa ilman kulkeutumista esimerkiksi rakenteiden läpi. Ilmanvaihtokanavat suositellaan yleisesti nuohottavaksi 10 vuoden välein. 19. Sähköt HAVAINNOT Lisäliitteestä saadun tiedon perusteella sähköjärjestelmää/-kaapeleita on paikoin uusittu. Pukuhuoneen sisäkaton koteloinnista puuttuu suojakansi/-levy. Irrotettujen valaisimien johtimia on suojaamatta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja -laitteiden tekninen käyttöikä on noin vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Sähköjärjestelmää/johtoja uusitaan aina mahdollisten muutosten yhteydessä. Yleiskuva. Yleiskuva.

29 29 OY INSINÖÖRITOIMISTO TARKASTAA.FI Lahdessa Esa Hinkkanen Rakennusinsinööri (AMK) Pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) VTT:n sertifioima märkätilatöiden valvoja Puh: Liitteet: - Tarkastusmenettelystä - Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon - Suoritetut korjaukset ja tietoa rakennuksesta.

30 30 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös, tilaajan ohjeeseen (LVI , KH ). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin, Suoritusohjeen (LVI , KH ) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla Asbestin käyttö rakennus-materiaaleissa kiellettiin kokonaan Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Kuntotarkastuksen aistinvaraisuuden vuoksi mikrobivaurioita (kansankielellä "homevaurioita") ei voi varmuudella todentaa aistinvaraisilla havainnoilla eikä kosteusmittauksilla. Mikrobivaurioiden todentaminen varmuudella vaatii rakennusmateriaalin tutkimisen laboratoriossa ns. mikrobitutkimuksella tai rakennuksen sisäilmasta otettavilla näytteillä. Nämä tutkimukset eivät sisälly kuntotarkastukseen vaan ovat erillisiä ns. kuntotutkimuksia. Nykyisin rakennuksiin teetetään usein vauriokartoituksia koulutettujen homekoirien avulla. Kuntotarkastus ei ole homekoiran vauriokartoituksen jälkeinen kuntotutkimus. Kuntotarkastaja kuitenkin huomio kartoitusraportin tarkastuksen yhteydessä mahdollisuuksiensa mukaan sekä kuntotarkastuksen laajuus ja aistinvaraisuus huomioiden mm. tekemällä tarvittaessa muutamia ra-

31 31 kenneavauksia ja mittauksia mahdollisiin riskirakenteisiin. Homekoiran merkinnöistä tulisi kuitenkin tarvittaessa laatia jälkitutkimussuunnitelma/-selvitys esim. homekoiraohjaajan toimesta. Kuntotarkastajan on mahdotonta aina tietää mihin homekoira on voinut reagoida. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.

32

33

34

35