LITTOISTEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA
SISÄLLYSLUETTELO 1. Littoisten päiväkoti 2. Mitä on varhaiskasvatus? 3. Littoisten päiväkodin arvot ja toiminta-ajatus 4. varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot ja esiopetuksen sisältöalueet 5. Lapsilähtöisyys 6. Kasvatuskumppanuus 7. Varhaiskasvatuksen arki Littoisten päiväkodissa 8. Lapsen oppimisen erityispiirteitä 9. Oppimis- ja toimintaympäristö 10. Toimintatavat ja menetelmät Littoisten päiväkodin varhaiskasvatuksessa Kieli vuorovaikutuksen välineenä Leikki Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen 11. Erityispäivähoito Littoisten päiväkodissa 12. Eri kieli- ja kulttuuriryhmät päiväkodissamme 13. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumo 14. Päiväkotimme yhteistyökumppanit 15. päiväkotimme tiedonkulku 16. Seuranta ja arviointi sekä laatujärjestelmä Lapsen kasvun ja kehityksen seuranta ja arviointi Varhaiskasvatuksen toteutuksen arviointi Turvallisuus- ja laatujärjestelmä LIITTEET: Kohdan 16 kaikki liitteet saatavissa pyytämällä päiväkodista Kannen kuva: Leena Savikko Sisäsivujen kuvat: Minna Jääskö Sivujen taitto: Annika Mäki Copyright Littoisten päiväkoti 2012
1. LITTOISTEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Littoisten järven etelärannassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alueella, vanhan tehdasmiljöön rakennuksissa. Vuonna 1897 rakennettiin Furuberg niminen huvila ja sen jälkeen kaksi muuta pihapiirissä sijaitsevaa rakennusta, Rannanjärvi sekä Seurapirtti. Littoinen on historiallinen paikka, jonka yhä edelleen näkyvä keskus on vanha Verkatehdas. Littoisten päiväkoti on Kaarinan kaupungin vanhin päiväkoti. Se aloitti toimintansa vuonna 1943 Verkatehtaan lastentarhana. Vuonna 1958 päivähoito muuttui kunnalliseksi ja Kaarinalaiset perheet ovat saaneet lapsillensa hyvän hoitopaikan historiallisessa ympäristössä jo kohta 70 vuotta. Vuodesta 2006 päiväkodin toiminta laajeni entiseen Ristikallion koulun kiinteistöön, jonne kunnostettiin tilat päiväkotimme esikoululaisille ja Kotimäen koulun 1. ja 2. luokkalaisille. Päiväkodissamme on kahdeksan lapsiryhmää. Ryhmät on jaettu 0-3 vuotiaisiin (Kirput), 3-5- vuotiaisiin (Korennot, Ulpukat ja Lumpeet) ja 5-6 -vuotiaiden esiopetusryhmiin (Lepät, Katajat ja Pihlajat). Päiväkodissamme on lisäksi 3-6 -vuotiaiden integroitu erityisryhmä (Simpukat) jossa on myös esiopetusta. Koko päiväkotimme kasvatushenkilöstöllä on alan ammatillinen koulutus. Ryhmissä on pääsääntöisesti kolme aikuista, joille lasketaan kullekin valtakunnallisen suhdeluvun mukaisesti seitsemän yli kolmevuotiasta tai neljä alle kolmivuotiasta lasta.
2. MITÄ ON VARHAISKASVATUS? Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoinen leikki on keskeisessä asemassa. Varhaiskasvatuksessa on oleellista lapsen, kasvattajien ja vanhempien vuorovaikutuksellinen kumppanuus. 3. LITTOISTEN PÄIVÄKODIN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Arvot Päiväkotimme arvot on laadittu yhteistyössä vanhempien kanssa. Henkilökunta aloitti työskentelyn piirtämällä tärkeinä pitämänsä arvot kuviksi huonommalla kädellään. Kuvat asetettiin laulusalimme seinälle, jossa niin työntekijät, kuin henkilökuntakin kävivät äänestämässä kolmea tärkeimpänä pitämäänsä arvoa. Tämän prosessin myötä arvoiksemme ovat valikoituneet: Leikki Turvallisuus Yhteistyö Toiminta-ajatus Littoisten päiväkoti tarjoaa lapsille ammattitaitoista varhaiskasvatusta yhteistyössä perheiden kanssa.
4. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT JA ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET Varhaiskasvatuksen sisällöllisten orientaatioiden avulla suuntaamme lasten kiinnostusta eri mahdollisuuksiin ja ilmiöihin, sekä tarjoamme heille kokemuksia ja ideoita. Orientaatioiden avulla luomme lapsille monipuolisen kuvan maailmasta. Ympäristö ja tilanne vaikuttavat orientaatioihin kuuluvien sisältöjen valintaan. Liitämme orientaatioiden aiheet, ilmiöt ja sisällöt lasten konkreettisiin kokemuksiin, arkeen ja lähiympäristöön. Historiallis-yhteiskunnallisessa orientaatiossa tutustumme lasten kanssa ihmisen rakentamaan ympäristöön sekä ihmisen toimintaan ympäristössään ja yhteisössään ennen ja nyt. Yhteisöllisyys ja monikulttuurisuus ovat myös osa orientaatiota. Luonnontieteellinen orientaatio sisältää tutkimista, kokeilemista, havainnoimista, syyseuraus suhteiden ymmärtämistä, luontoon ja rakennettuun ympäristöön sekä vuodenaikoihin tutustumista. Orientaatiossa opettelemme lasten kanssa myös mm. kestävää kehitystä, käytöstapoja ja liikennekasvatusta. Matemaattinen orientaatio pitää sisällään matemaattisiin käsitteisiin kuten vertaamiseen, päättelyyn, lukuihin ja laskemiseen leikinomaisesti tutustumista arkielämän tilanteissa. Esteettinen orientaatio sisältää taiteellisen ilmaisun muotoja kuten kuvallinen ja kielellinen ilmaisu, musiikki, draama ja käden taidot. Päiväkodin viihtyisyys ja siisteys ovat osa arjen esteettisyyttä. Orientaatiossa mahdollistuvat havaitseminen, tunteminen, luominen, kuunteleminen, kuvittelu ja intuitio. Eettisen orientaation kautta pohdimme arvo- ja normimaailman kysymyksiä, oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, totuutta ja valhetta sekä kunnioitusta ja vapautta. Arkipäivän tilanteissa voidaan lasten kehitystason mukaisesti edellisten lisäksi käsitellä pelkoa, ahdistusta ja syyllisyyttä. Sovellamme yhteisiä eettisiä periaatteita eri sisältöalueisiin. Uskonnollis-katsomuksellisessa orientaatiossa perehdymme lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen, tapoihin ja käytänteisiin. Sovimme vanhempien kanssa lapsikohtaisesti tämän orientaation sisällöstä. Sisällölliset orientaatiot jatkuvat esiopetuksessa sisältöalueina ja perusopetuksen perustana oppiainesisällöille. Esiopetuksen sisältöalueita ovat kieli ja kommunikaatio, liikunta, musiikki, ympäristö- ja luontokasvatus, kuvallinen ilmaisu ja matematiikka.
5. LAPSILÄHTÖISYYS Lapsilähtöinen toimintamme perustuu ajatukseen, että kaikki lapset saavat olla omia ainutlaatuisia yksilöitä. Lapset näemme aloitteellisina ja aktiivisina toimijoina. Lasten osallisuus on kasvattajien ja lasten tasa-arvoista vuorovaikutusta, jossa lasten näkemyksiä kuunnellaan ja kunnioitetaan. Osallisuus syntyy kuulluksi tulemisesta. Lapsilähtöisessä arjessa päiväkotimme kasvattajat ovat aidosti läsnä, kuuntelemalla, leikkimällä ja toimimalla lasten rinnalla. Aikuinen on lapsille peili ja lapset kasvavat, oppivat ja toimivat kasvattajilta saadun mallin mukaan. Aikuisten, niin vanhempien kuin työntekijöidenkin, välinen vuorovaikutus rakentaa lapsille turvaverkon. Otamme huomioon lasten erilaiset tavat oppia tarjoamalla yksilöityä toimintaa. Pieni lapset oppivat parhaiten tutkimalla, toimimalla ja leikkimällä. Kasvattajien tehtävänä on luoda edellytykset onnistumisen kokemuksille sekä tukea lasten hyvää kasvua ja kehitystä. Tieto lapsen kehitystasosta, oppimistavasta ja kiinnostuksen kohteista ohjaa toimintamme suunnittelua. Littoisten päiväkodissa laadimme kaikille lapsille hoitosuhteen alkaessa yksilölliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Suunnitelman toteutumista seuraamme ja arvioimme säännöllisesti ja käymme kasvatuskeskusteluja yhdessä lasten ja vanhempien kanssa. Päiväkotimme kaikissa ryhmissä toteutamme pienryhmätoimintaa aina kun se on tarkoituksen mukaista. Pienryhmissä kasvattajilla on mahdollisuus sensitiivisesti havainnoida ja seurata lasten kasvua, kehitystä ja oppimista.
6. KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja kasvatushenkilöstön tietoista sitoutumista yhteistoimintaan lapsen kasvun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja luoda yhteistyössä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuudessa koti ja päivähoito tuodaan lähelle toisiaan. Varhaiskasvatus ymmärretään perheiden ja päivähoidon yhteiseksi, mutta jaetuksi kasvatustehtäväksi. Kasvatuskumppanuuden edellytysten luomisen vastuu on päiväkodin kasvatushenkilöstöllä. Vanhemmille on tärkeää, että he kokevat lapsensa olevan turvallisessa päivähoidossa. Avoin ja rehellinen keskustelu luo pohjaa ja edistää hyvää kasvatuskumppanuutta. Kasvatuskumppanuudella edistetään myös perheiden keskinäisen yhteistyön muotoja sekä vanhempien verkostoitumista periaatteella " koko kylä kasvattaa". Littoisten päiväkodissa kasvatuskumppanuutta toteutetaan seuraavilla toimintatavoilla: käydään aloituskeskustelu lapsen perheen kanssa ennen kuin lapsi aloittaa päivähoidon lapsella ja perheellä on mahdollisuus kahden viikon maksuttomaan tutustumisaikaan päiväkotiryhmässä jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen varhaiskasvatus- ja/tai esiopetussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa avoimet ja rehelliset päivittäiset keskustelut perheen kanssa vanhempien mukaan ottaminen kasvunkansion tekemiseen yhdessä lastensa kanssa sähköiset tiedotteet perheille säännöllisesti vanhempainillat, aamukahvit vanhemmille, juhlat, erilaiset tapahtumat koko perheelle, vanhempaintiimi tarvittaessa ohjataan perhe tukitoimien piiriin (varhaiskasvatuksenerityisopettaja, psykologi, puheterapeutti, neuvola, perheneuvola, sosiaalityöntekijät)
7. VARHAISKASVATUKSEN ARKI LITTOISTEN PÄIVÄKODISSA Päiväkodin arki muodostuu suunnitelmallisesta ja tavoitteellisesta, lasten kiinnostuksen kohteet huomioivasta toiminnasta. Kasvatushenkilöstö havainnoi, arvioi ja dokumentoi säännöllisesti omaa - ja lasten toimintaa. Kasvatushenkilöstön tiimityö on perustana hyvälle yhteistyölle vanhempien kanssa. Luottamus ja rehellisyys suhteessa vanhempiin, mahdollistaa lapsen turvallisen arjen. Tavoitteellinen - ja suunnitelmallinen perushoito huomioi kunkin lapsen ikä - ja kehitystason ja tarjoaa päivittäisiä oppimistilanteita. Perushoito sisältää: Ruokailun: ravitsemus, uusiin makuihin totuttelu, omatoimisuuden tukeminen, kauniit ruokatavat Ulkoilun: leikki, liikunnan ilo, motoristen taitojen kehittäminen, ympäristöön tutustuminen, tutkiminen Levon: jaksaminen, yhteys oppimiseen Pukeminen: omatoimisuuden tukeminen; asianmukainen vaatetus, motoristen taitojen kehittäminen Arjessa aikuinen huomioi lasten temperamentin, tunnetilan, tarpeet ja on läsnä. Toimimme johdonmukaisesti ja tasapuolisesti kannustaen ja kunnioittaen lapsia yksilöinä. Tavoitteena on tarjota lapsille turvalliset aikuissuhteet. Lapsilla on oikeus hyviin ja huonoihin päiviin ja oikeus olla itsekseen. Lasten tulee saada kokea olevansa hyväksyttyjä. Lapsilähtöisessä toiminnassa lasten yksilöllisyyttä ja ainutlaatuisuutta korostetaan. Lapset nähdään aloitteellisina ja heidän toimintaansa tuetaan. Lasten osallisuus on aikuisten ja lasten tasa-arvoista vuorovaikutusta, jossa lasten näkemystä kuunnellaan ja kunnioitetaan. Osallisuus syntyy kuulluksi tulemisesta. Lapset harjoittelevat yhteistyötaitoja, sosiaalisia - ja tunnetaitoja ryhmässä. Opetamme toisen kunnioittamista ja jokaisen fyysistä koskemattomuutta. Iloitsemme lasten kanssa yhteisistä oppimiskokemuksista. Kaikki oppiminen tapahtuu turvallisesti tutuissa arjen tilanteissa, pienin askelin. On tärkeää, että aikuinen antaa tilaa ja aikaa lapsen omalle oppimiselle.
8. LASTEN OPPIMISEN ERITYISPIIRTEITÄ Oppiminen on lapsille kokonaisvaltainen tapahtuma. Lapset oppivat leikin ja mallin kautta vuorovaikutuksessa vertaisryhmän kanssa. Lapset tutkivat ja havainnoivat ympäristöään kaikkia aistejaan hyväksikäyttäen. Opetuksen suunnittelussa huomioimme lasten yksilölliset lähtökohdat, kehitystason ja kiinnostusten kohteet. Käytämme toiminnassamme pienryhmiä, joissa lapset ovat aktiivisia osallistujia. Tuemme ja kannustamme lapsia oppimaan. Psyykkisesti turvallinen ympäristö edistää oppimista.
9. OPPIMIS- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Fyysisen ympäristömme monimuotoisuus antaa mahdollisuuksia, sekä haasteita lasten toiminnalle monine rakennuksineen ja ryhmätiloineen. Hyvät ulkoilupihamme, ympäröivä luonto ja järvi mahdollistavat monipuolisen ulkoilun, liikunnan ja retkeilyn lasten kanssa. Sisäliikuntatiloina toimivat päiväkodin laulusali ja Ristikallion liikuntasali. Liikuntamahdollisuuksia monipuolistavat kävelyetäisyydellä sijaitseva urheilukenttä ja monitoimitalo. Ristikalliossa ruokailu tapahtuu ruokasalissa. Kaikkien ryhmien leikki- ja toimintavälineet suunnitellaan vastaamaan lasten ikä- ja kehitystasoa. Välineet, tarvikkeet ja lelut järjestetään lasten ulottuville ja niitä vaihdellaan sekä kiinnostuksen että tarpeiden mukaan. Ryhmissä aikuiset kokeilevat ja rakentavat yhdessä lasten kanssa innostavia ja vaihtelevia ympäristöjä lasten kiinnostusten ja tarpeiden mukaan.. Psyykkinen ympäristö käsittää lasten perusturvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä hyväksyvän, lämpimän, kannustavan ja kiireettömän ilmapiirin. Päiväkodissa pidämme yllä selkeää päivärytmiä, joka yhdessä tuttujen aikuisten kanssa luo turvallisuutta lasten arkeen. Henkilökunta luo ryhmään erilaisuutta kunnioittavan ja myönteisen ilmapiirin, jossa lapsi uskaltaa ilmaista omia tunteitaan ja ajatuksiaan vapaasti sekä toisia kunnioittaen. Sosiaalinen ympäristö muodostuu turvallisista ja pysyvistä ihmissuhteista kasvattajien ja lasten välillä sekä lasten kesken. Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa auttaa tukemaan lapsen kehitystä ja kasvua. Vuorovaikutusta ja yhteistyötä vanhempien kanssa ylläpidetään keskustelemalla niin päivittäin arjessa kuin varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä. Yhteistyötä päiväkodin ryhmien välillä toteutamme monin tavoin kuten yhteisillä retkillä, juhlilla, vierailuilla ja ulkoilemalla. Esiopetusryhmien oppimis- ja toimintaympäristöömme tuo oman lisänsä yhteistyö 1. ja 2. luokan oppilaiden kanssa. Suunnittelemme ja toteutamme alkuopettajien kanssa säännöllistä yhteistoimintaa, retkiä ja juhlia. Tiedollisen ympäristön kokeminen ja muokkaaminen on jokaisen lapsen - ja kasvattajan toimintaa, uteliaisuutta ja tapa toimia. Sisätiloissa rikastutamme ympäristöä esim. kuvilla, kirjaimilla ja kirjoilla lasten kiinnostusten ja tarpeiden mukaisesti. Ulkona lapset havainnoivat ja tutkivat ympäristöä omaehtoisesti ja kasvattajien ohjaamana.
10. TOIMINTATAVAT JA MENETELMÄT LITTOISTEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUKSESSA Kieli vuorovaikutuksen välineenä Kieli on ajattelun ja vuorovaikutuksen väline. Sen hallinta on perusta oppimiselle ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Kielen osa-alueita ovat kuunteleminen, puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen ja ymmärtäminen. Kielellinen tietoisuus kehittyy sanojen tuntemisesta niiden merkityksen ymmärtämiseen ja lopulta sanojen muotoon. Kielellinen tietoisuus vaikuttaa lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen kaikkiin vaiheisiin. Aikuisen rooli monipuolisena kielen käyttäjänä on tärkeää sisältäen eleet, ilmeet, äänenpainot ja kielellä leikittelyn. Päiväkotimme pedagogiikkaa ovat leikki, päivittäiset vuorovaikutustilanteet ja havainnointi, mallileikkiminen, ympäristön esineiden nimeäminen, kuvien käyttö, keskustelut ryhmässä ja kahden kesken, lorut, riimit, pelit, sadut, laulut ja draama. Lukuleikkien avulla harjoitellaan tavuttamista, sanojen ja lauseiden käyttöä sekä kirjainten ja äänteiden välisen yhteyden oivaltamista. Käytettyjä menetelmiä ovat mm. Sadutus, KiLi-kerho(kieli ja liikunta) ja Halinalleryhmät. Lisäksi erityisryhmissä käytetään tukiviittomia, kuvallisia reissuvihkoja ja picto-kuvia. Esiopetuksessa keskitytään leikin keinoin kielen tietoisuuden kehittämiseen: sanojen merkityksen ymmärtämiseen ja käyttämiseen, kirjainten ja äänteiden yhtäläisyyden oivaltamiseen, kirjainhahmojen tunnistamiseen, riimittämiseen, tavuttamiseen ja sanojen pituuksien vertailuun. Lisäksi harjoitellaan kirjainhahmojen kirjoittamista ja kynän käyttöä, varmistetaan oikea kirjoitussuunta ja kynäote sekä lukusuunta.
Leikki Leikki on tärkeä osa lasten elämää. Lasten leikkiessä heidän minäkuvansa ja persoonallisuutensa kehittyvät. Lapset opettelevat kognitiivisia -, sosiaalisia -, fyysisiä - ja ongelmanratkaisutaitoja. Lapset sijoittavat kokemuksensa ja tunteensa sekä uuden tiedon osaksi aiemmin oppimaansa. Leikkiessään lapset luovat uutta, etsivät vastauksia kysymyksiin ja oppivat elämiseen liittyviä toimintoja. Leikkimuotoja ovat rooli- ja sääntöleikki, rakentelu- ja mielikuvitusleikki, ilmaisu- ja liikuntaleikki sekä pihaleikit. Didaktiset eli opetukselliset leikit ovat kasvattajan ohjaamia leikkejä. Jakamalla ja rajaamalla päiväkotimme tiloja luomme ja edistämme leikkirauhaa. Leikkiympäristön rakentaminen, ylläpitäminen ja uudistaminen, auttaa lapsia sitoutumaan leikkeihin ja tekee ne mielekkäämmiksi. Kasvattajat mahdollistavat lasten pitkäkestoiset leikit. Ympäristön kutsuessa leikkiin, lapset löytävät paikkansa. Kasvattajina meillä on tärkeä rooli valvoa ja havainnoida lasten leikkiä sekä huolehtia sen sujuvuudesta ja turvallisuudesta. Leikin mallintaminen ja mukana leikkiminen on tärkeää, jotta kaikki lapset pääsevät osallisiksi leikistä. Huolehdimme siitä, että leikkivälineet niin sisällä kuin ulkonakin ovat turvallisia, ne ovat lasten ikätason mukaisia ja niitä on tarpeeksi.
Liikkuminen Liikunnalla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Liikkuessaan lapsi oppii hallitsemaan omaa kehoaan ja tutustuu ympäristöönsä. Kasvattajien myönteinen suhtautuminen ja malli auttavat lapsia omaksumaan positiivisen asenteen liikkumiseen. Vahvistamme lasten itsetuntoa kannustamalla, kehumalla ja rohkaisemalla kaikkia lapsia omien kykyjensä mukaiseen liikunnalliseen toimintaan. Yhdistämme päiväkodissa liikunnan ja liikkumisen päivittäiseen toimintaan ja opetukseen. Tämä lisää lasten oppimisen mahdollisuuksia. Lapset ulkoilevat päivittäin. Pihaleikeissä lapsilla on käytössä helposti saatavilla olevia leikki- ja liikuntavälineitä. Päiväkodin ja Ristikallion sisätilat, pihat, metsäinen ja kallioinen lähiympäristö sekä läheinen urheilukenttä mahdollistavat monimuotoisen ja haasteellisen liikkumisympäristön. Talvella hiihdetään, luistellaan ja lasketaan mäkeä järven jäällä. Ristikallion esikoululaisilla on käytössään viikoittaiset sisäliikuntavuorot. Päiväkodin mäellä ryhmillä on mahdollisuus käyttää sekä päiväkodin omaa salia että monitoimitalon liikuntasalia. Esiopetusikäisillä on mahdollisuus osallistua Kaarinan kaupungin järjestämään uimaopetukseen.
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen, toteutuu päiväkodissamme kuvataiteen, musiikin, käsityön, tanssin, draaman ja kirjallisuuden välityksellä. Kasvattajat rohkaisevat ja kannustavat lapsia osallistumaan omien taitojensa mukaan. Olennaista on yhdessä tekemisen ja kokemisen riemu. Kuvataiteessa tarjoamme lapsille käyttöön monipuoliset välineet ja materiaalit. Niiden avulla lapset tutustuvat erilaisiin tekniikoihin, kuten piirtämiseen, askarteluun, rakenteluun, maalaamiseen, muovailemiseen, paperimassa- ja pistelytöihin. Littoisten päiväkodin seutu on monipuolista luonto- ja kulttuuriympäristöä. Tämä tarjoaa ihanteellisia mahdollisuuksia toteuttaa monimuotoista taidekasvatusta vuodenaikojen vaihtelut huomioiden Musiikki on päiväkodin arjessa mukana monin tavoin. Toteutamme musiikkikasvatusta laulamalla, soittamalla, kuuntelemalla, rytmiharjoituksilla ja musiikin käsitteisiin tutustumisella. Tanssi, musiikkiliikunta ja kuvataide ovat myös osa musiikkikasvatustamme. Musiikkikasvatuksella edistämme lasten kokonaiskehitystä ja oppimisedellytyksiä. Käsityöt päiväkodissamme ovat leikinomaisia kädentaitojen harjoitteita, joita ovat mm. ompeleminen, huovutus, painanta -, värjäys- ja puutyöt. Tanssi on elämyksellistä ja luovaa liikuntaa, joka yhdistyy musiikkiin ja draamaan. Päiväkotimme lapset luovat omia tansseja, esiintyvät juhlissa ja kokeilevat musiikin, rytmin ja liikkeen kokonaisuutta ohjatusti. Draamaan lapset tutustuvat osallistumalla erilaisiin teatteri ym. esityksiin. Lapset esittävät itse keksimiään esityksiä ja kasvattajan ohjaamia pieniä näytelmiä mm. pöytä- ja nukketeatterin menetelmin. Esityksiä työstämme ajankohtaisten aiheiden, satujen tai tarinoiden pohjalta. Draaman avulla opetamme lapsia ymmärtämään ja käsittelemään tunteitaan. Kirjallisuuden eri muodot antavat lapsille näkökulmia maailmaan sekä kehittävät kieltä ja mielikuvitusta. Kasvattajamme tarjoavat lapsille mukavia hetkiä satujen, runojen, lorujen, riimien, katselu-, kuva- ja tietokirjojen parissa. Lapset tutustuvat ja lukevat kirjoja myös itsenäisesti. Sadutamme, eli kirjaamme lasten tarinoita ja mahdollistamme lasten omien lehtien ja kirjasten tekemisen. Lapset käyvät myös säännöllisesti Kotimäen kirjastossa.
Tutkiminen Uteliaisuus ja tutkiminen on lasten luontainen tapa oppia kaikkien aistien kautta. Päiväkodin ympäristö antaa monipuolisen mahdollisuuden olla osana luonnon kiertokulkua. Kasvattajat luovat päiväkotiimme oppimisympäristön, jossa lasten on mahdollista saada tarvittavat materiaalit sekä riittävästi aikaa tutkimiselle. Tutkiminen on helppo toteuttaa lapsilähtöisesti huomioimalla lasten kiinnostuksen kohteet, kuten luonnosta löydetyt aarteet tai kotoa tuodut tietokirjat. Tutkiminen voi olla aktiivista, kokeilemalla tai tekemällä tapahtuvaa tai passiivista, kuuntelemalla tai ympäristön tarkkailua. Luonnonlait ja -ilmiöt, kuten painovoima ja kitka, tulevat lapsille tutuiksi erilaisten leikeissä tapahtuvien kokeilujen avulla. Aikuinen auttaa tutkimista olemalla aidosti läsnä ja auttaa lasta tarvittaessa.
11. ERITYISPÄIVÄHOITO LITTOISTEN PÄIVÄKODISSA JA ESIOPETUKSESSA Erityistä tukea tarvitseva lapsi voi olla Littoisten päiväkodissa integroidussa erityisryhmässä tai muussa päiväkotimme ryhmässä. Päiväkotimme varhaiskasvatuksen erityisopettaja konsultoi kasvattajia jos ryhmässä on erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Hän voi myös pitää ryhmien lapsille pienryhmiä ja tehdä lasten kanssa yksilötehtäviä. Lapsiryhmissä voi työskennellä ryhmä- tai henkilökohtaisia avustajia. Lasten tulee saada tarvitsemansa pedagoginen ja kuntoutuksellinen tuki sinne, missä hän päivittäin aikansa viettää. Yleisimmät erityisen tuen tarpeet kielen ja kommunikaation alueella sosiaalisen vuorovaikutuksen alueella tarkkaavaisuuden suuntaamisessa ja ylläpitämisessä tiedollisella puolella, esim. oppimisvaikeudet motorisessa kehityksessä lapsella voi olla vamma, pitkäaikaissairaus lapsi ja perhe voivat tarvita lastensuojelun tukitoimia Jokainen lapsi voi tarvita erityistä tukea kasvuunsa ja kehitykseensä jossain vaiheessa, esim. hoidon alkaessa, siirryttäessä toiseen ryhmään tai lapsen elämässä tapahtuvien muiden muutosten seurauksena. Erityispäivähoidon menetelmiä Lapsen omat tavoitteet ohjaavat tuen tarvetta päivähoidon arjessa. Varhaiskasvatussuunnitelman tai esiopetussuunnitelman lisäksi erityistä tukea tarvitseville lapsille laadimme henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (hops) tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (hojks) yhteistyössä vanhempien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tarvittaessa viisivuotiaille ja esiopetuksessa oleville lapsille teemme pedagogisen arvion ja/tai selvityksen. Selvitysten ja arvioiden perusteella määrittelemme lasten tarvitseman tuen. Tuen muotoja ovat yleinen -, tehostettu- ja erityinen tuki. Ryhmässä tuemme lasten leikkiä ja keskinäistä hyvää vuorovaikutusta. Kuntoutuksellisina pienryhminä käytämme esim. vuorovaikutusleikkiä, Kili- ja Kuttu-kerhoa, Askeleittain kerhoa. Teemme lasten kanssa tarvittaessa yksilötehtäviä Kommunikaation tukena käytämme mm. tukiviittomia, kuvia, kuvallisia viikko - ja päiväjärjestyksiä Littoisten päiväkodin integroituerityisryhmä Päiväkotimme integroidussa erityisryhmässä, Simpukoissa on erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja vertaisryhmän muodostavia muita lapsia. Integroituun erityisryhmään sijoittuvista erityistä tukea tarvitsevista lapsista tarvitaan erikoislääkärin tai muun asiantuntijan lausunto. Integroidussa ryhmässä on oma varhaiskasvatuksen erityisopettaja.
12. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMÄT PÄIVÄKODISSAMME Päiväkodissamme eri kieli- ja kulttuuriryhmien lapset toimivat luonnollisessa vuorovaikutuksessa suomea puhuvien lasten ja aikuisten kanssa. Ennen päivähoidon alkua kartoitamme tulkin tarpeen. Täytämme yhdessä vanhempien kanssa Suomi toisena kielenä - lomakkeen, jotta päivähoidon aloittaminen on mahdollisimman sujuvaa. Aloituskeskustelussa käymme läpi perheen kieli- ja kulttuuritaustat sekä uskonnollisen vakaumuksen. Keskustelussa kerromme myös suomalaisesta päivähoidosta ja kasvatustavoitteista. Teemme lapsille varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelman lisäksi tarvittaessa oman henkilökohtaisen opetussuunnitelman (hops), johon sisältyy mahdolliset tuen tarpeet ja tavoitteet suomenkielen oppimiselle. Tarvittaessa on mahdollisuus hyödyntää varhaiskasvatuksen erityisopettajan tietoja ja taitoja. Kaarinan kaupungilla on oma Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma nimeltä Kassu Kyyhky. Suunnitelmaa käytämme työskennellessämme monikulttuuristen lasten ja heidän perheidensä kanssa.
13. VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN JATKUMO Päiväkodissamme ryhmästä toiseen siirtyvät lapset tutustuvat tuleviin uusiin aikuisiin sekä ryhmätiloihin kevään aikana tehtävillä leikki- ja tutustumiskäynneillä. Kasvatushenkilöstö käy tiedonsiirtokeskusteluja, joiden aiheina ovat lasten kasvu, kehitys ja yksilölliset tarpeet. Lasten kanssa kootaan kasvunkansiota, joka ilmentää heidän kasvuaan ja kehitystään varhaisina vuosina. Kansio sisältää valokuvia, käden töitä, haastatteluja, arviointeja, fyysisen kasvun seurantaa sekä erilaisia kynätehtäviä. Kansio ja varhaiskasvatussuunnitelma seuraavat lasten mukana päivähoidossa heidän siirtyessä ryhmästä tai hoitopaikasta toiseen. Päiväkodista Ristikallion puolelle päivähoitoon ja esikouluun siirtyvät lapset käyvät tutustumassa sen toimintaan ja tiloihin jo edellisen toimintakauden aikana. Ristikalliossa on kolme tiimiä, joissa jokaisessa toimii esiopetusryhmä ja kaksi yhdistettyä 1-2 luokkaa. Tiimin henkilökuntaan kuuluu alku- ja lastentarhanopettajat sekä lastenhoitaja. Tiimi suunnittelee ja toteuttaa pienryhmä- ja yhteistoimintaa kaikille tiimin lapsille. Esiopetusikäiset tutustuvat mahdolliseen tulevaan opettajaansa tiimin pienryhmätoiminnan kautta sekä tiimien henkilökunnan vaihtopäivien myötä. Esiopetusikäisten keskustelut käydään tulevien alkuopettajien, erityisopettajan ja esiopetusryhmän opettajan kanssa. Esiopetusikäisten oppilashuoltoryhmä kokoontuu vuosittain tammikuussa. Kaikki keskustelut ja tiedonsiirrot, koskien lasta, käydään huoltajan luvalla. Esiopetuksessa lasten taidot arvioidaan keväällä ja arviosta tehdään Torni arviointilomake, joka siirtyy lapsen mukana alkuopetukseen.
14. PÄIVÄKOTIMME YHTEISTYÖKUMPPANIT Koluterveydenhoitaja seurakunta Lastenneuvvola vanhempaintiimi neuvolan perhetyö tulkkipalvelut Lasten neuvolan psykologi koulupsykologi koulu perheneuvola Lääkäri (neuvola, koulu) muut päiväkodit, perhepäivähoito sekä varahoito lastensuojelun ja perhetyön pienten lasten tiimi, akuutityöryhmä kirjasto sosiaalityöntekijät puheterapeutti tyks lastenklinikka lasten neurologinen poliklinikka Toimintaterapeutti Fysioterapeutti varhaiskasvatuksen erityisopettaja lasten ja nuorten psykiatrinen poliklinikka kaarinan vammaispalvelu v-s sairanhoitopiiri peimarin erityisneuvola
15. PÄIVÄKOTIMME TIEDONKULKU VANHEMMAT JA PÄIVÄKOTI puhelin päiväkotisanomat eli Furubergin Aviisi viikkotiedotteet ja viestit sähköpostitse (etunimi.sukunimi@kaarina.fi) viestit lasten lokerikoissa keskustelut ja vanhempainillat ilmoitustaulu vanhempaintiimi YHTEISTYÖKUMPPANIT yhteyshenkilöt päiväkodissa puhelin Sähköposti PÄIVÄKODIN SISÄINEN TIEDOTTAMINEN henkilökunta- ja muut palaverit sähköposti puhelin PÄIVÄHOIDON SISÄINEN TIEDOTTAMINEN aluetiimi forum sähköposti ja puhelin esimies MUU YHTEISKUNTA mediatiedotus: esimies haastattelut Päiväkodin kuukausittain ilmestyvä tiedote, Furubergin Aviisi, menee sähköpostitse myös sivistystoimenjohtajalle, kaupunginjohtajalle, kaupunginvaltuuston ja - hallituksenpuheenjohtajille
16. SEURANTA JA ARVIOINTI SEKÄ LAATUJÄRJESTELMÄ Päiväkotimme varhaiskasvatussuunnitelman täydentävät seuraavat tehtävät, testit, toimintatavat ja suunnitelmat. Kyseiset materiaalit ovat saatavissa tutustumista varten joko lapsen hoitoryhmästä tai päiväkodinjohtajalta. Lapsen kasvun ja kehityksen seuranta ja arviointi Kasvatuskeskustelut vanhempien, henkilökunnan ja mahdollisesti lapsen kanssa yhdessä Lapsen varhaiskasvatus- tai esiopetussuunnitelma Henkilökohtainen oppimissuunnitelma (hops) /lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostettua tukea varten /lapsen henkilökohtainen opetuksen järjestämissuunnitelma erityistä tukea varten esiopetuksessa tarvittaessa (hojks) Kasvunkansio Päivittäinen arviointi lapsen kanssa Pedagoginen arvio/selvitys tarvittaessa Varhaiskasvatuksen havaintoja lapsesta kaavake neuvolaan Kolmivuotishavainnointi Kettutesti Esiopetuksessa lisäksi: Fonologiset - ja matemaattiset tehtävät Kontrolloitupiirrostarkkailu (KPT) Kouluvalmiuden ryhmätutkimus tarvittaessa Tornilomake (Esikoululaisten arviointilomake, jota täytetään keväällä. Lomake siirtyy Ristikallion alkuopetukseen, jossa sen täyttämistä jatketaan) Motoriikan havainnointilomake Kaarinan kaupungin esiopetussuunnitelma
Varhaiskasvatuksen toteutuksen arviointi Ryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Tiimipalaverit Toimintakertomus Asiakastyytyväisyyskyselyt Varhaiskasvatuksen arviointisuunnitelma (tulossa) Laatu Kaarinan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkodin laatukansio jossa toimintaohjeita henkilökunnalle Päiväkodin hygieniaohjeistus Turvallisuus Päiväkodin turvallisuussuunnitelma joka sisältää poikkeusolojen toimintaohjeet ja riskienhallintasuunnitelman Kaarinan päivähoidon turvallisuussuunnitelma Littoisten päiväkodin lasten kiusaamisen ehkäisysuunnitelma - Ympäristökasvatus Littoisten päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma Liikuntakasvatus Kaarinan kaupungin varhaiskasvatuksen liikunnan vuosisuunnitelma