Kuntotarkastus RS 3. Mannilantie Järvenpää Vetotie 3 A FI Vantaa p Y-tunnus:

Kuntotarkastus RS 3 Mannilantie 25 04400 Järvenpää 22.08.2016 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 030 670 5500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0

1 YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuosisadan alkupuolella rakennettu kaksikerroksinen rakennus. Rakennus on perustettu maanvaraisten/kalliovaraisten betonirakenteisten perustusten varaan. Alapohjana on osittain puurakenteinen tuulettuva alapohja ja osittain alapohjana on maanvastainen betonilaatta, jonka päällä on puukoolaus ja lämmöneristys. Ulkoseinät ovat puurakenteisia ja puuverhoiltuja. Välipohja on puurakenteinen. Kattomuotona on harjakatto ja katteena on rivipeltikate. Yläpohja on puurakenteinen. Lämmönlähteenä on suora sähkölämmitys, lämmönjako tapahtuu sähköpattereilla. Ilmanvaihto on painovoimainen. Rakennuksen korjaus- ja huoltohistoriasta ei ollut tietoa. Tarkastuksessa tehtyjen havaintojen perusteella kohteessa on jossain vaiheessa korjattu/uusittu vesikattoa, ikkunoita, wc-tiloja ja LVIS-tekniikkaa. Merkittävimmät korjaus-, kunnostus- ja huoltotoimenpiteet kohdistuvat alapohjarakenteisiin, joiden uusimisen jo ikääntymisen perusteella tulee varautua. Lisäksi julkisivulaudoituksen korjaamiseen ja siinä yhteydessä purueristeisillä ulkoseinän osuuksilla havaittujen lahovaurioiden korjaamiseen tulee varautua. Ulkopuolella suositellaan maanpintojen viettoa rakennuksesta pois päin parannettavaksi, sokkelit vedeneristettäväksi ja salaojat asennettavaksi. Ikkunat, ulko-ovet ja vesikatto suositellaan huoltokäsiteltäväksi. Wc-tilat ovat myös elinkaaren lopussa ja ne on jo tarkoituksenmukaista korjata. Merkittävin jatkotutkimustarve liittyy tarkastuksen yhteydessä alakerrassa havaittuun poikkeavaan hajuun, mikä voi johtua alapohjan vaurioista/pinnoitteena käytetyistä muovimatoista. Haju on luokiteltu riskihavainnoksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-00394). Suositellaan tilanteen seuraamista sen jälkeen,kun alapohjat on korjattu. Ikääntymisestä johtuen tulee sähköpattereiden uusimistarpeeseen jo varautua. Kohteessa on betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne. Riskinä on maakosteuden nouseminen kapillaarisesti tai sisäilman kosteuden tiivistyminen rakenteisiin. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa. Rakenteen kuntoa selvitettiin rakenteen avauksella ja materiaalinäytteillä alakerran isossa oleskelutilassa. Vaurioita ei havaittu. Kohteen ulkoseinärakenteena on hirsi ja rakennus on rakennettu ennen vuotta 1950. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa. Rakennetta tutkittiin avauksella etupihan puolelta. Avauksen kohdalla ei havaittu vaurioita. Kohteen ulkoseinät ovat pääsisäänkäynnin kohdalla tiiviisti pinnoitettuja ja purueristettyjä sekä rakenne on tuulettumaton. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa. Rakennetta tutkittiin rakenteen avauksella ja rakenteessa havaittiin lahovaurio. Suositellaan vaurioiden laajuuden selvittämistä ja korjaamista. Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei voida täysin pois sulkea pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin tehdyssä tarkastuksessa. 2 / 34

2 OLEELLISIMMAT HAVAINNOT Viite Havainto Huolto Korjaus/ uusiminen Lisätutkimus Tietokortti 9. Perusmuurin vedeneriste 9. Rossipohja, puurakenteinen 9. Maanpinnat viettävät rakennukseen päin 9. Vierustalla on kasvillisuutta ja iso puu 9. Betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne 10. Salaojat 10. Sadevesien ohjauksen korjaaminen 11. Ennen vuotta 1950 rakennettu hirsiseinä 11. 11. Tuulettumaton ulkoseinärakenne vaurioitunut Ulkoverhous on ylittänyt teknisen käyttöikänsä 12. Ikkunoiden ja ovien huoltokäsittely 13. Vesikatteen maalipinta paikoin irtoillut 15. WC-tilat 18. Sähköpatterit ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä 19. Tunkkainen haju alakerrassa Mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksissa tai käytössä esille tulevista asioista. Tietoa rakenteeseen liittyvistä riskitekijöistä on liitteenä olevassa tietokortissa. Taulukkoon on koottu vain olennaisimmat riskit, sekä lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty pelkästään havaintojen yhteydessä. 3 RAJAUKSET Tuulettuvaa alapohjaa ja ryömintätilaa ei voitu tarkastaa kokonaisuudessaan kulkureitin puuttumisesta ja tilan mataluudesta johtuen. Tarkastus tehtiin vain tuuletusluukuista käsin valokuvaamalla. 4 MUUTA Rakennepiirustusten ja korjausten historiatiedon puuttuminen vaikeutti rakenteiden arvioimista. 3 / 34

5 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaaja Mestaritoiminta Oy PL 105 04401 Järvenpää Kohteen omistaja Hallintokatu 2 04401 Järvenpää Järvenpään kaupunki Tarkastuspäivä 22.08.2016 Tarkastaja Matti Kaijomaa, RI Ilmoitettu pinta-ala Ilmoitettu rakennusvuosi Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Päiväkoti Tarkastuksen syy Omistaja halusi selvittää rakennuksen kunnon ennen asuntokauppaa. Kohteeseen tehtiin jatkotutkimukset 2.9.2016 ja tutkimuksen havainnot sekä johtopäätökset on kirjattu tähän raporttiin. Läsnä olleet Tilaaja Jarkko Kankkunen, Mestaritoiminta Oy, tarkastuksen alussa Tarkastushetken sää RH % C g/m 3 Sääolosuhde Ulkoilma 76,3 19,5 12,8 Pilvinen Huoneilma 61 21,5 11,5 Olosuhteet ennen tarkastusta Kesäiset Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Kosteudentunnistin Gann Hydrotest LG1 + B50 mittapää, syyskuu 2015 Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI41 ja HMP42, elokuu 2016 Puunkosteusmittari Tramex Moisture Meter, elokuu 2016 Oras vedenvirtaamamittari Käyttöveden lämpötilamittari 4 / 34

6 RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot Kerrosluku 2 Rakennustapa* Perustukset ja alapohja Ulkoseinät ja julkisivut Vesikatto Yläpohja Tulisijat Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihto Vesi- ja viemärilaitteisto Loppukatselmus Käytettävissä olleet asiakirjat Paikalla rakennettu Perustukset#: Maan-/kallionvaraiset betonianturat Alapohja#: Kantava puurunko ja ryömintätila (rossipohja), Maanvastainen betonilaatta, yläpuolella puukoolaus sekä lämmöneristys Ulkoseinät#: Osin hirsirunko, osin purueristeinen puurunkoinen seinä Julkisivupinnoite#: Puuverhous Väliseinät#: Levyrakenteiset Välipohjat: Alakerta/1.krs.#: Puurakenteinen Kattomuoto#: Harjakatto Vesikate#: Rivipeltikate # Puurakenteinen # Ei tulisijoja Lämmöntuotto#: Sähkölämmitys Lämmönjako#: Sähköpatterit # Painovoimainen ilmanvaihto Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan)*: Käyttövesiliittymä Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan)*: Jätevesiviemäriliittymä Ei tietoa Pääpiirustuksia Kappaleen 6 tiedot eivät ole tarkastajan havaintoja, vaan ne on saatu asiakirjoista, jotka on lueteltu yllä tai mikäli tiedot perustuvat johonkin muuhun tietolähteeseen on tietolähde esitetty. Tähdellä (*) merkityt rakennetiedot perustuvat asiakkaalta saatuihin tietoihin. Risuaidalla (#) merkityt rakennetiedot perustuvat tarkastajan rakenteiden pinnoilta tehtyihin arvioihin sekä rakenneavauksien kohdilta tehtyihin havaintoihin. Kappaleessa 6 ei oteta kantaa siihen mitkä ovat todelliset rakenteet tai järjestelmät. 5 / 34

Kuvassa olevat talon rakenteet ovat esimerkinomaisia, eikä kaikkia kuvassa olevia rakenteita/järjestelmiä ole jokaisessa talossa. Taloissa voi olla myös rakenteita/järjestelmiä, joita ei ole esitetty tässä esimerkissä. Kuvan tarkoituksena on esitellä yleisesti talon rakenteita/järjestelmiä, eikä se vastaa välttämättä tarkastettua kohdetta. 6 / 34

7 KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Tilaajalle on tilauksen yhteydessä toimitettu kirjallinen haastattelulomake ennen tarkastusta täytettäväksi. Lomakkeesta ilmenevät haastattelussa esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset käyttäjän havainnoista kohteen käytön aikana sekä kohteeseen tehdyistä korjauksista. Lomaketta ei oltu täytetty. 8 HAVAINTOJEN ESITTÄMISTAPA, RAPORTIN SISÄLTÖ JA TULKINTA Luentaohje Kuntotarkastushavainnot otsikon alla käsitellään asiapapereista saatuja tai esim. tilaajan ilmoittamia rakennetyyppejä, sekä kuntotarkastuksessa tehtyjä havaintoja ja toimenpide-ehdotuksia. Raportissa käytetään termiä kuntotarkastuksen suoritusohje, jolla tarkoitetaan Rakennustiedon Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä suoritusohjetta KH 90-00394 vuodelta 2007. Mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle, kuten viittaukset ohjeisiin tai määräyksiin on esitetty kursiivitekstillä. Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportin lopussa olevassa kappaleessa Tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot on kerrottu yleisimpien järjestelmien ja rakenneosien tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja kunnossapitojaksot. Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. 7 / 34

9 PERUSTUKSET, SOKKELIT, ALAPOHJAT JA RAKENNUKSEN VIERUSTA MAANPINNAN TASOEROT RAKENTEISIIN Tasoerot (tarkkuus ± 5 cm) Ei tarkastettavissa cm min Alueet, missä tasoero on riittämätön Maanpinta-sokkelin yläreuna 10 Maanpinta-lattiataso 30 Maanpinta-seinän puurungon alareuna 10 RAJAUS: Tuulettuvaa alapohjaa ja ryömintätilaa ei voitu tarkastaa kokonaisuudessaan kulkureitin puuttumisesta ja tilan mataluudesta johtuen. Tarkastus tehtiin vain tuuletusluukuista käsin valokuvaamalla. Jälkikäteen tehdyn wc-tilan sokkelilevytystä avattiin alapohjarakenteen tarkastamiseksi. PERUSTUKSET JA SOKKELIT: Sokkelin maalipinta hilseilee sisäänkäynnin kohdalla, muualla sokkeleissa ei havaittu merkittävää pinnoitteen irtoamista tai muita vaurioita. Syynä on todennäköisesti paikallinen kapillaarinen kosteuden nousu tai ulkopuolelta maasta rakenteeseen imeytyvä kosteus. Suositellaan sokkelin pinnoitteen korjaamista ja tilanteen seuraamista. Hilseilyä voidaan vähentää salaojituksella ja sokkelin ulkopuolisella vedeneristämisellä. Perusmuurin vedeneristyksestä ei tehty havaintoja. Ko.rakennusaikana sokkeleita ei yleensä vedeneristetty.toimiva perusmuurin vedeneriste vähentää perusmuurin ja alapohjan kosteusrasitusta. Suositellaan perusmuurin vedeneristeen asentamista vierustoille tehtävien töiden yhteydessä. RYÖMINTÄTILA/TUULETTUVA ALAPOHJA: Ryömintätilan korkeus vaihteli 30-40 cm välillä. Jälkikäteen tehdyn wc:n kohdalla alapohjarakenteet ovat paikoin kiinni maapohjan päälle asennetussa kevytsorassa. Ryömintätilan tulisi olla 80cm korkea, ryömintätilan mataluus heikentää ryömintätilan tuulettumista. Suositellaan mahdollisuuksien mukaan ryömintätilan korkeuden lisäämistä. Ryömintätilan tuuletus on puutteellinen/heikko. Tuuletus on järjestetty vain muutamalla sokkelissa olevalla reiällä ja osassa reikiä on säleiköt, mikä heikentää tuuletusta entisestään. Jälkikäteen tehdyn wc:n kohdalla ei ole tuuletusta ollenkaan. Tuuletusaukkojen vapaan yhteispinta-alan tulee olla vähintään 4 promillea ryömintätilan pohjapinta-alasta. Aukkojen vähimmäiskoon on oltava 150 cm², enimmäisvälin 6 m ja alareunan vähintään 150 mm maanpinnan yläpuolella. Tuuletus voidaan hoitaa myös koneellisesti. Ryömintätilassa oleviin väliseiniin tms. tehdään vastaavat, mutta vähintään kaksi kertaa niin suuret tuuletusaukot (RakMK C2 1998). Suositellaan tuuletuksen tehostamista. Ryömintätilan pohjalla havaittiin luukuista kuvattuna orgaanista materiaalia. Kapillaarikatkokerrosta ei ole asennettu. Ryömintätilassa olevat maanvastaiset orgaaniset materiaalit ja rakennusjätteet voivat aiheuttaa tiloihin hajuhaittaa ja ilmaan epäpuhtauksia. Suositellaan orgaanisen materiaalin poistamista ryömintätilasta. Rossipohjaiset alapohja osuudet ovat ylittäneet teknisen käyttöiän. Luukuista tarkasteltuna 8 / 34

Rossipohjaiset alapohja osuudet ovat ylittäneet teknisen käyttöiän. Luukuista tarkasteltuna havaittiin, että kantavien rakenteiden tuentojen alaosassa oli viitteitä kosteusvaurioista. Luukuista oli aistittavissa selkeä mikrobiperäinen haju. Haju ja mikrobit voivat siirtyä sisäilmaan, koska ko. aikakauden rossipohjarakenne ei ole tiivis. Jälkikäteen tehdyn wc:n kohdalla havaittiin sokkelin kovalevyissä ja niitä tukevissa puurakenteissa silminnähtäviä kosteusvaurioita. Ko. tyyppisen alapohjarakenteen tekninen käyttöikä on KH 90-00403 (Kiinteistöjen tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot) kortin mukaan noin 50 vuotta, eli alapohjarakenne on jo ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja alapohjarakenteen korjaamiseen/uusimiseen tulee jo varautua. VIERUSTAT Maanpinnat rakennuksen ympärillä ovat tasaiset. Rakennusmääräyksien mukaan suosituksena on muotoilla maanpinta 1:20 sokkelista poispäin viettäväksi vähintään kolmen metrin matkalla (korkeusero vähintään 0,15 m) (RakMk C2 Kosteus ). Suositellaan kaatojen korjaamista. Rakennuksen vierustalla on nurmikko ja takapihan puolella iso puu lähellä perustuksia. Kasvillisuus lisää rakenteiden kosteusrasitusta, heikentävät kuivumista ja juuret saattavat tukkia salaojia. Suositellaan puun poistamista ja vierustoille sepelikaistojen asentamista. Pääsisäänkäynnin portaat ja niiden yhteydessä oleva kuisti on liikkunut ja on nyt vinossa. Puurakenteissa havaittiin myös pehmenemistä. Yläkertaan johtavien ulkoportaiden maalipinta hilseilee. Takapihan puolella olevissa puisissa ulkoportaissa ei havaittu huomauttamista. Suositellaan pääsisäänkäynnin portaiden ja viereisen kuistin purkamista ja uusimista. Suositellaan yläkertaan johtavien ulkoportaiden huoltomaalausta. 9 / 34

RISKIRAKENTEET Kohteessa on osittain betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne, ainakin alakerran ison oleskelutilan osalla. Riskinä on maakosteuden nouseminen kapillaarisesti tai sisäilman kosteuden tiivistyminen rakenteisiin. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-00394). Rakenteen kuntoa selvitettiin rakenteen avauksella 2.9.2016 ison oleskelutilan ulkonurkasta. Rakenteen eristetilasta mitattiin suhteellinen kosteus. Mikrobikasvuston syntymiselle riittävä kosteus on 70 % RH. Tarkastushetkellä ei mitattu kohollaan olevaa kosteutta alapohjan eristetilasta, mutta yksittäisten mittaustuloksien perusteella ei voida arvioida kosteusrasitusta pitkällä aikavälillä. Avauksen kohdalla ei havaittu poikkeavaa hajua. Rakenteeksi todettiin muovimatto, lastulevy, kovalevy, raakaponttilauta, eriste-/runkotila, tapettipintainen haltexlevy (uusiokäytetty), bitumisively, betonilaatta. Puurakenteista mitattiin 10-12 paino-% kosteuksia, kosteudet eivät ole kohollaan olevia. Kosteuden ollessa pitempi aikaisesti yli 18 paino-% se mahdollistaa puurakenteen vaurioitumisen ja olosuhteet mikrobikasvustolle ja kun kosteus on yli 23 paino- % alkaa puurakenne vaurioitua. Rakenteesta otettiin 2 kpl materiaalinäytteitä toinen lämmöneristeestä ja toinen haltexlevystä. Analyysivastauksen mukaan kummassakaan ei havaittu viitettä vaurioitumisesta. Avauksen kohdalla tehtyjen havaintojen ja mittaustuloksien perusteella rakenteen riski ei ole toteutunut. Tehdyt havainnot viittaavat siihen, että alapohjarakennetta on avauskohdalla jossain vaiheessa korjattu. Ko. kohdalla on todennäköisesti ollut alun perin rossipohja, mihin viittasi se, että ko. päädyssä sokkelissa on havaittavissa vanha umpeen laitettu tuuletusaukko. Se kuinka laajalle korjausta on tehty, on mahdotonta selvittää ilman laajamittaista lattioiden purkamista. Korjauksesta ei ollut minkäänlaista dokumentaatiota käytössä. Tehtyjen havaintojen mukaan korjauksessa on käytetty vanhoja materiaaleja, mm. seinästä purettuja haltex-levyjä, joissa havaittiin vanhoja kosteusjälkiä. Ko. tyyppisen alapohjarakenteen tekninen käyttöikä on KH 90-00403 (Kiinteistöjen tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot) kortin mukaan noin 40 vuotta, eli alapohjarakenne on jo ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja alapohjarakenteen korjaamiseen/uusimiseen tulee jo varautua Mittapiste RH (%) T ( C) g/m 3 Tasaantumisaika Mittauspäivä Mittaus 1 54 18 8.3 > 15 minuuttia 02.09.2016 Ulkoilma 75 19 12.2 > 15 minuuttia 02.09.2016 Sisäilma 51 20.5 9.1 > 15 minuuttia 02.09.2016 1. Sokkeli hilseilee sisäänkäynnin kohdalla, ei halkeamia 2. Ryömintätilaa tuuletusluukusta kuvattuna, tila on matala ja maapohjan päällä orgaanista ainesta ja rakennusjätteitä. 10 / 34

3. Tuuletusritilä rossipohjaan 4. Jälkikäteen tehdyn wc:n alapohjarakenteet on asennettu kevytsoraa vasten, levyissä kosteusvaurioita. 5. Rakennuksen vierusta tasaista 6. Vierustassa paikoin kasvillisuutta 7. Vierustassa on iso puu, jonka juuret ovat kiinni sokkelissa 8. Pääsisäänkäynnin portaat ja kuisti 11 / 34

9. Portaat takapihalla 10. Ulkoportaat yläkertaan 11. Kuistin puurakenteet ovat pehmentyneet 12. Puukoolatun lattiarakenteen rakenneavausta isossa oleskelutilassa 13. Kosteusjälkiä haltex levyssä 14. Kosteusjälkiä haltex levyn tapettipinnassa 12 / 34

10 SADEVESIEN POISTOJÄRJESTELMÄ JA SALAOJAT SALAOJIEN TASOEROT MITATTUNA TARKASTUSKAIVOISTA Tasoerot cm min Alueet, missä tasoero on riittämätön Salaojan yläpinta maanpinta - Salaojan yläpinta perustustaso (perustuu rakennepiirustuksiin) - - = ei voitu arvioida tai mitata SALAOJAJÄRJESTELMÄ Salaojituksesta ei tehty havaintoja tarkastuksella, eikä niistä ollut mitään dokumentaatiota käytettävissä. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää oleellisesti perustusten ja alapohjarakenteiden kosteusvaurioriskiä. Suositellaan salaojien asentamista erillisen suunnitelman mukaisesti, koska kohteen alapohjarakenteet ovat ns. riskirakenteita joiden vaurioitumisriskiä toimiva salaojitus ja sitä myöten rakenteiden kuivana pysyminen pienentää. SADEVESIJÄRJESTELMÄ Vesikaton sade- ja sulamisvesiä ei ole johdettu pois rakennuksen vierustoilta, mikä lisää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteusrasitusta. Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 m etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille eikä naapuritonteille aiheudu haittaa. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. (RakMK C2 Kosteus 1998) Kattovesien poisjohtaminen voidaan järjestää esimerkiksi betonisilla kouruilla tai maanalaisilla umpinaisilla putkilla. Sade- ja pintavesiä ei saa johtaa salaojajärjestelmään. Suositellaan vesikaton sade- ja sulamisvesien poisjohtamisen järjestämistä. 15. Sadevesien ohjausta maahan 16. Sadevedet ohjautuvat suoraan rakennuksen vierelle 13 / 34

11 ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT PUUVERHOUS Ulkoverhouksen pinnoite on lähes kauttaaltaan hilseillyt/haalistunut. Yläkertaan johtavan ulkoportaan kohdalla ja sisäänkäynnin puoleisessa päädyssä julkisivuverhouksessa havaittiin myös lahovaurioita. YLEISTÄ Räystään alaosan laudoituksen maalipinta on paikoin haalistunut/irronnut, mikä johtuu siitä, että vesikatolta vesi ohjautuu yli jalkakourujen. Mm. ison puun kohdalla, jossa puunlehdet tukkivat helposti kourun. Suositellaan puuosien huoltokäsittelyä ja pahimpien valumakohtien kohdalla laudoituksen uusimista ja taustarakenteen tarkastamista. Suositellaan puun kaatamista pois rakennuksen viereltä. RISKIRAKENTEET Kohteen ulkoseinärakenteena on hirsi ja rakennus on rakennettu ennen vuotta 1950. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-00394). Rakennetta tutkittiin etupihalta 2.9.2016 rakenteen avauksella alaosasta, jossa ei havaittu vaurioita. Hirsirungon alapinta on 30 cm maanpinnan yläpuolella. Hirren kosteus oli ulkopinnasta 8 paino-%, mikä alitti mittaushetkellä raja-arvon 18 paino-%. Hirren ja sokkelin välissä oli bitumikermikaista, mikä vähentää olennaisesti sokkelista hirteen kohdistuvaa kosteusrasitusta. Kohteen ulkoseinät ovat pääsisäänkäynnin puoleisessa päädyssä purueristeisiä ja tiiviisti pinnoitettuja sekä rakenne on tuulettumaton tai heikosti tuulettuva. Kokemuksen mukaan sisäilman kosteus voi tiivistyä haitallisessa määrin tiiviin pinnoitteen alle aiheuttaen rakenteisiin vaurioita. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-00394). Rakennetta tutkittiin rakenteen avauksella yläkertaan johtavan ulkoportaan alapäästä. Avauksen kohdalla havaittiin poikkeavaa hajua ja puurakenteissa lahovaurioita. Suositellaan vaurioiden laajuuden selvittämistä ja korjaamista erillisen korjaustyösuunnitelman mukaan. Ulkopuolelta tehtyjen havaintojen perusteella korjaustarve on todennäköisesti niillä seinän osilla, jossa seinän alaosaan on asennettu vaakapuu, joka ohjaa vettä rakenteeseen. Tällainen rakenne on kohteessa pääsisäänkäynnin puoleisessa laajennusosassa ja takapihan puoleisessa kuistissa. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Ulkoverhous on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua. Puuverhouksen tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 50 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 17. Julkisivua 18. Julkisivua 14 / 34

19. Julkisivua 20. Julkisivua 21. Maalipinta hilseilee 22. Julkisivulauta lahonnut yläkertaan johtavan portaan alapäässä 23. Julkisivulauta lahonnut pääsisäänkäynnin puoleisessa päädyssä 24. Räystäslaudoituksissa maalipinta hilseilee 15 / 34

25. Räystäslaudoituksissa maalipinta hilseilee 26. Räystäslaudoituksissa maalipinta hilseilee 27. Hirsiseinän tutkimusreikä etupihan puolella 28. Ulkoseinän rakenneavausta ulkoportaan alapäässä 29. Seinän alaosassa lahovaurio 30. Seinärungon alaosan kunto tarkastettava ja varauduttava korjaamaan kaikilla niillä osin, missä seinän alaosassa on vaakapuu. 16 / 34

31. Seinärungon alaosan kunto tarkastettava ja varauduttava korjaamaan kaikilla niillä osin, missä seinän alaosassa on vaakapuu. 17 / 34

12 IKKUNAT JA ULKO-OVET PUITTEET, KARMIT JA LASIT Rakennuksen ikkunat ovat puurakenteisia. Ikkunoita on osittain jossain vaiheessa uusittu/kunnostettu ja niihin on lisätty sisäpuolelle eristyslasielementtejä. Uusimisajankohdasta ei ollut tietoa. Ikkunoiden ja ulko-ovien puuosien maalipinnat hilseilevät. Suositellaan ikkunoiden ja ovien puu-osien huoltokäsittelyä. VESIPELLIT Ikkunoissa ei ole vesipeltejä, vaan ikkunat on asennettu ulkoverhouksen ulkopinnan tasolle, mikä aiheuttaa ylimääräistä kosteusrasitusta ikkunan alapuolisille puurakenteille. Ko.aikakauden rakennuksissa ei tyypillisesti käytetty vesipeltejä. Suositellaan vesipeltien asentamista seuraavan kerran ikkunoita uusittaessa. 32. Ikkunoita 33. Ulko-ovi 34. Ikkunoiden maalipinta hilseilee 35. Ikkunoissa ei ole vesipeltejä, mikä aiheuttaa ylimääräistä kosteusrasitusta alapuolen puurakenteille. 18 / 34

13 VESIKATTO JA VARUSTEET VESIKATE Katteen maalipinta on paikoin irronnut. Suositellaan katteen huoltokäsittelyä. Katossa ei havaittu painumista/taipumista. HORMI JA SADEHATTU Hormeissa on asianmukaiset sadehatut. SADEVESIKOURUT Räystäskouruissa havaittiin lehtiä, neulasia ja vastaavaa roskaa. Lehdet ja neulaset voivat tukkia räystäskourun tai syöksytorven ja aiheuttaa vesien tulvimisen kourun yli. Suositellaan räystäskourujen puhdistamista ja rakennuksen vierellä olevan ison puun poistamista. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Vesikatteen iästä ei ollut tarkkaa tietoa. Rivipeltikatteen tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 60 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 36. Vesikatetta 37. Vesikatetta 38. Vesikatetta 39. Katteen maalipinta hilseilee 19 / 34

40. Hormi ja sadehattu 41. Sadevesikouruissaneulasia ja puun oksia 42. Vesikaton varusteet 20 / 34

14 YLÄPOHJA, ULLAKKO KÄYNTI ULLAKOLLE Ullakolle ei ole mitään käyntiä. Yläpohja tarkastettiin 6.9.2016 etupihan puoleiseen päätyyn tehdyn kulkuaukon kautta. YLÄPOHJAN TUULETUS Yläpohjatilaan ei ole tuuletusaukkoja päädyissä ja räystäsrakenne on umpinainen eikä siinä ole tuuletusaukkoja. Tuuletuksen toiminnalle ei ole edellytyksiä. Tuuletuksen puutteellisuudesta aiheutuneita vaurioita ei kuitenkaan näkyvillä olleissa rakenteissa havaittu. Suositellaan tuuletuksen tehostamista. ALUSKATE Havaintojen perusteella aluskatteena on kuituvahvistettu muovi (kahta erilaista tuotetta). Asennusajankohta ei ollut tiedossa. Havainnot viittaavat siihen, että vesikatto on jossain vaiheessa uusittu. Pääsisäänkäynnin kohdalla olevassa katto-osuudessa ei ole aluskatetta. Suositellaan aluskatteen asentamista seuraavan kerran vesikattoa uusittaessa. LÄMMÖNERISTYS JA TUULENOHJAIMET Yläpohjatilasta havaittiin, että lämmöneristykseksi on jossain vaiheessa vaihdettu puhallettu ekovilla. HAVAINNOT YLÄPOHJATILA Yläpohjatilassa ei havaittu viitteitä vaurioista tai vesikatteen vuodoista, lukuunottamatta pääsisäänkäynnin kohdalla olevaa vinokatto-osuutta, jota on ilmeisesti jossain vaiheessa korjattu vesivuodon takia. Ko. kohdalla on jiirin pohjalaudoituksessa vuotojälkiä. Rakenne on tuulettuvassa tilassa, ei korjaustarvetta. 43. Yläpohjaa 44. 6.9.2016 avattu tarkastusluukkuyläpohjaan 21 / 34

45. Aluskatetta 46. Pääsisäänkäynnin kohdalla ei aluskatetta. 47. Vuotojälkiä jiirin pohjalaudoituksessa 22 / 34

15 WC:T LATTIAKAIVO Alakerran wc:ssä on lattiakaivo, kaivossa ei havaittu huomautettavaa. ILMANVAIHTO Tiloissa on poistoilmaventtiilit. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat sekä seinäpinnat vesipisteen ympärillä kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopisteiden välillä. Ei havaittu kosteutta. HAVAINNOT Tilat ovat teknisen käyttöikänsä päässä ja niiden korjaamiseen tulee varautua. Alakerran wc:n osalta tulee varautua myös koko alapohjarakenteen uusimisen, ks. kohta 9. 48. Alakerran WC 49. Yläkerran WC 23 / 34

16 KEITTIÖ ALLASKAAPPI Yläkerran keittiön allaskaapissa havaittiin vanhoja vuotojälkiä Suositellaan kaapin uusimista. ILMANVAIHTO Tiloissa on poistoilmareitti hormiin. KOSTEUSHAVAINNOT Allaskaapin ja kylmälaitteiden edustan lattia ja seinäpinnat pesualtaan kohdalta kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopisteiden välillä. Ei havaittu kosteutta. 50. Alakerran keittiö 51. Yläkerran keittiö 52. Alakerran allaskaappia 53. Yläkerran keittiön allaskaapissa vanhoja vuotojälkiä 24 / 34

17 MUUT ASUINTILAT JA ASUMISTA PALVELEVAT TILAT KOSTEUDEN AIHEUTTAMAT JÄLJET MUISSA TILOISSA Tiloissa ei havaittu kosteuteen viittaavia jälkiä. HAVAINNOT KOSTEUDENTUNNISTIMELLA Seinien alareunat, lattiat ja vesipisteiden lähellä olevat seinä ja lattiapinnat kartoitettiin kosteudentunnistimella 1-3 m havaintopisteiden välillä. Kosteutta ei havaittu. HYÖNTEISET/TUHOELÄIMET Tiloissa ei havaittu viitteitä hyönteisistä tai tuhoeläimistä tai niiden aiheuttamista vahingoista. AUTOTALLI Tarkastuksen kohteena olevassa rakennuksessa ei ole autotallia. TEKNINEN TILA Tarkastuksen kohteena olevassa rakennuksessa/huoneistossa ei ole erillistä teknistä tilaa. MUUT TILAT Ei havaittu huomautettavaa. 25 / 34

18 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Lämmitysjärjestelmässä ei havaittu pintapuolisessa tarkastelussa vauriota tai huomautettavaa. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Sähköpatterit ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä ja niiden uusimistarpeeseen tulee varautua. Sähkölämmityslaitteiden elinkaari normaalirasituksessa on 25-30 vuotta (ST 97.00, Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntotutkimus, 2005). 26 / 34

19 ILMANVAIHTO SISÄILMANLAATU Tarkastuksen yhteydessä kohteessa havaittiin alakerrassa tunkkainen, osin muovimaton/mattoliiman päästöihin viittaava lievä haju. Tilannetta suositellaan seurattavaksi sen jälkeen kun kohteen alapohjarakenteet on korjattu. VENTTIILEIDEN VIRTAUS Ilmanvaihtoventtiilien ilmanvirtaussuunnat tarkastettiin merkkisavulla ja merkkisavulla tarkasteltuna ei havaittu puutteita venttiilien ilmavirtauksissa. HAVAINNOT Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Järjestelmän toimivuus riippuu ratkaisevasti sääolosuhteista. 27 / 34

20 VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTO KÄYTTÖVESIVARAAJA Varaaja sijaitsee yläkerrassa. Varaaja on vuodelta 1993 ja tilavuudeltaan 100 litraa. Lämminvesivaraajan kohdalla ei havaittu kosteudentunnistimella lattiassa kosteutta. Varaajan ylivuotoputki on johdettu viereiseen wc:hen. VEDENVIRTAAMA Sekoittajien virtaamissa ei havaittu poikkeamaa RakMK D1:n ohjearvoihin. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. VEDEN LÄMPÖTILA Veden lämpötilaksi mitattiin 45 C, joka alittaa asumisterveysohjeen suositusarvon. Asumisterveysohjeen (s. 91, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) mukaan lämpimän vesijohtoveden tyydyttävä lämpötila on +55 C. Välttävä lämpötila on +50 C. Välttävän lämpötilan alittuessa on ryhdyttävä korjaustoimiin alhaisen lämpötilan aiheuttaman mahdollisen terveyshaitan poistamiseksi. Tapaturmien välttämiseksi lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila ei saa olla yli +65 C. Suositellaan vedenlämpötilan säätämistä ohjeen mukaiseksi. KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄ Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Käyttövesiliittymä Käyttövesiputket (näkyvillä osin) Kuparia Vesijohdoissa ei havaittu viitteitä vaurioista tai puutteita näkyvillä osilla. Putket on tehtyjen havaintojen perusteella ainakin osittain uusittu, ajankohdasta ei ollut tietoa. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Jätevesiviemäriliittymä Viemäriputket (näkyvillä osin) Muovia näkyvillä osilla Viemäreissä ei havaittu näkyvillä osilla viitteitä vaurioista tai puutteita. Putket on tehtyjen havaintojen perusteella ainakin osittain uusittu, ajankohdasta ei ollut tietoa. 54. Varaajan alustaa 28 / 34

21 SÄHKÖT Silmämääräisesti tarkasteltuna ei havaittu vaurioita tai puutteita sähköjärjestelmässä. Havaintojen mukaan sähköistystä on kohteessa uusittu ilmeisesti vuonna 1995. Sähköpääkeskuksen luona oli loppupiirustukset päivättynä vuodelle 1995. 55. Sähköpääkeskus RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Vantaa 13.10.2016 Matti Kaijomaa RI AKK, ET-pätevyys 0306705510 Liitteet Analyysivastaus materiaalinäytteistä Betonilaatan yläpuoliset puulattiarakenteet Ennen vuotta 1950 rakennetut hirsiseinät Tuulettumaton puurunkoinen ulkoseinä Kohteessa havaittu mikrobiperäinen tai muu poikkeava haju 29 / 34

YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA RS 3 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Kuntotarkastusraportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Yleisenä lähtökohtana korjaamisessa ovat nykyiset rakennusmääräykset ja ohjeet, joita sovelletaan käyttötarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle. YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Jotta raportin lukija ymmärtäisi kuntotarkastuksen sisällön ja periaatteet, tulisi lukijan tutustua myös Rakennustieto Oy:n julkaisemaan KH 90-00393 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohjeeseen. Ohje on toimitettu tilaajalle tilauksen yhteydessä tai se on luettavissa osoitteessa www.raksystems.fi. Tilaajan ohjeessa on esitetty mm. tarkastuksen sisältö, epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastustilauksen yhteydessä tilaajalle on toimitettu myös Raksystemsin Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvaus, jossa on määritelty lyhyesti Kuntotarkastuksen RS³ suoritustapa. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohjetta ja Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvausta. Suoritusohje on saatavissa mm. Rakennustiedon kirjakaupoista. Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta, isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä vaurioita, joita ei tarkastusmenetelmien tai -olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi ole voitu havaita. Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassaoloa. Koska rakenteita ei avata, ei rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita välttämättä voida havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisätutkimussuositusten perusteena on tarkastajan kohteessa tekemä riskihavainto tai yleisesti käytössä oleva tieto kyseisen rakenteen vaurioriskialttiudesta. Lisä- tai jatkotutkimussuosituksien noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Raportissa suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli ne eivät kuulu KH 90-00394 Suoritusohjeen mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Rakennuksissa saattaa olla myös osia, joita ei ole voitu tarkastaa, koska niihin ei ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska tarkastusraportti koskee vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on yleensä myös suositeltavaa. Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei pintapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastuksessa voida yleensä selvittää. Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta normaalin käytön aikana. Johtopäätöksissä esiintyvät viittaukset nykyisiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat vanhassa rakennuksessa voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia. Viittaukset määräyksiin ovat ohjeena siihen tasoon, mitä nykyisin pidetään hyvänä rakennustapana ja niiden noudattaminen on siksi yleisesti suositeltavaa pyrittäessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 30 / 34

ASBESTI RAKENNUSMATERIAALEISSA Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle 1940 1990, minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä 1.1.1993 alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessaaiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu radonmittauksia. MIKROBIKASVUSTO Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti hometta ). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta. Mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VIRHEEN OIKAISEMINEN JA KUNTOTARKASTUKSESTA REKLAMOINTI Kuluttajalle suoritettavassa kuntotarkastuksessa kuntotarkastajan vastuu määräytyy kuluttajansuojalain mukaisesti. Yritykselle suoritettavassa kuntotarkastuksessa suositellaan noudatettavaksi Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Tarkemmin tarkastuksen osapuolten vastuista on kerrottu kuntotarkastuksen tilaajan ohjeessa (KH 90-00393, luku 8). Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tapahtunut virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai siitä, kun se olisi pitänyt havaita). 31 / 34

TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT KÄSITTEET Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa tarkastusten välisen ajan. Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide toistetaan. Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla. NIMIKE Tekninen käyttöikä / v Tarkastusväli / v Kunnossapitojakso / v RAKENNUSTEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT PIHA-ALUEEN RAKENTEET Salaojajärjestelmä, rakennettu ennen vuotta 1999 40 2 5 Salaojajärjestelmä, rakennettu v. 1999 jälkeen 50 2 5 Piha-alueen asfalttipinnoitteet 20 5-12 Betoniset pihakiveykset 25 4-10 Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) 50 ALAPOHJARAKENTEET Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei lämmöneristettä betonilaatan alapuolella Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, lämmöneriste myös betonilaatan alapuolella Kantava betonilaatta - yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei alapuolista lämmöneristettä 40 5-10 50 5-10 40 5-10 Puurakenteinen kantava alapohja (ns. rossipohja) 50 5 Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy 50 JULKISIVUT Lautaverhous 50 5 5-20 Rappaus 50 5 10-20 Metallilevyverhous 40 5 15-20 Kuitusementtilevy 50 5 20 IKKUNAT JA ULKO-OVET Puuikkunat 50 2 6-10 Puu-alumiini-ikkuna 60 5 10 Puu-ulko-ovet 40 5-15 32 / 34

IKKUNAT JA ULKO-OVET PARVEKKET JA TERASSIT Puurakenteiset parvekkeet 50 5-20 Puiset pihatasot ja ulkoterassit 20 12 kk VESIKATOT JA VESIKATON VARUSTEET Kumibitumikermi, 1-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 25 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, tasakatto 30 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 30 1 10 Kumibitumikermi, 3-kerroskate 35 1 10 Bitumikermikate (käyttöikä saavutettu, poistunut tuotannosta 1980-luvulla) saavutettu Sinkitty ja maalattu rivipeltikate 60 1-5 10-15 Profiilipeltikate 40 5 10-15 Tiilikate 45 5 10 Kuitusementtikate 30 1 5-10 Räystäskourut ja syöksytorvet 25-40 12 kk 10 Kattokuvut 30 3 5-7 Kattoikkunat 50 5 5-7 KUIVIEN TILOJEN PINNOITTEET Lattia, muovimatto, vinyylilaatta, korkkipinnoite tai linoleum 30 Lattia, tekstiilimatto 20 Keraaminen laatta 50 Lattia, lautaparketti 25 5-15 Lattia, alustaansa liimattu parketti tai lautalattia 40 5-15 Lattialaminaatti 15 Seinien maalaus ja tapetointi 20 Kattopinnoitteiden pintakäsittely 30 MÄRKÄTILOJEN LATTIARAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovimatto 20 3 5-10 Kosteussulkusively ja laatoitus 15 3 Bitumivedeneriste ja laatoitus 30 3 Nykyaikainen vedeneriste ja laatoitus, rakennettu v. 1999 jälkeen 30 3 MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Kosteussulkusively, levyrakenne ja laatoitus 15 3 tarvittaessa Kosteussulkusively, kiviainesrakenne ja laatoitus 18 3 tarvittaessa Vedeneriste ja laatoitus 30 3 tarvittaessa 33 / 34

MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovitapetti 12 3 Muovipinnoitettu pelti 30 3 Pesuhuoneen panelointi 12 3 Saunan panelointi 20 3 MÄRKÄTILOJEN KATTOPINNOITTEET Katon pintakäsittely (pesuhuone, kylpyhuone tms.) 20 5 10-15 KIINTOKALUSTEET Kuivissa tiloissa olevat kaapistot 25 Märkätilojen kaapistot 15 LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa 50 10 10 Öljysäiliö, muovia, maassa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa 30 10 10 Öljysäiliö, terästä, ulkona 40 10 10 Savupiiput, tiilipiippu 50 12 kk Savupiiput, elementeistä tehty keraaminen piippu 50 12 kk Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätilassa 40 12 kk Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputket 50 12 kk Käyttövedenlämmittimet 20-30 Vesijohdot, kupariputket 40-50 10-15 Vesijohdot, muoviputket 50 10-15 Vesijohdot, galvanoidut teräsputket (käyttöikä saavutettu) saavutettu Jätevesiviemärit, valurautaputket 50 Jätevesiviemärit, muovi- tai komposiittiputket 50 Niiden rakenteiden osalta, joita ei ole mainittu tässä taulukossa, löytyy lisätietoa Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta (KH 90-00403) 34 / 34

Tietokortti Betonilaatan yläpuoliset puulattiarakenteet YLEISTÄ BETONILAATAN YLÄPUOLISISTA PUULATTIA RAKENTEISTA yleisesti mm. 1940 1980 luvuilla. Mikäli kosteutta pääsee maaperästä betonilaattaan, voi lämmöneristeisiin ja puurakenteisiin syntyä vaurioita. Lisäksi sisäilman vesihöyryn on mahdollista ko. rakenteessa tiivistyä betonilaatan ja lämmöneristeen rajapintaan. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. BETONILAATAN YLÄPUOLISEN PUULATTIARAKENTEEN VAURION AIHEUTTAJIA päällä oleviin rakenteisiin. Syynä tähän on yleensä puutteellisesti toimiva tai kokonaan puuttuva salaojitus ja liian hienojakoinen (kapillaarinen) täyttömaa-aines betonilaatan alla. osteuden tiivistyminen lämmöneristeen ja betonilaatan rajapintaan. vasta ryömintätilasta tai kylmästä kellaritilasta voi myös kulkeutua kosteaa ilmaa epätiiviyskohtien kautta alapohjarakenteeseen. enteen alla olevan kiviainesrakenteen välistä puuttuu kosteuseristys. t. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avaus ta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Koska vaurioituminen ko. tyyppisessä rakenteessa alkaa lattian lämmöneristeen ja sen alla olevan betonilaatan rajapinnasta, vaatii rakenteen kunnon tarkempi selvittäminen rakenteen avaamista. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Ponttilaudoitus t. levytys ja pintamateriaali Puukoolaus Lämmöneriste Betonilaatta Putkistot Hienojakoinen alustäyttö Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

Tietokortti Ennen vuotta 1950 rakennetut hirsiseinät YLEISTÄ VANHOISTA HIRSISEINISTÄ sesti runkorakenteena hirttä. Seinät on yleensä verhoiltu sekä ulko- että sisäpuolelta. Tästä syystä hirsirungon kuntoa ei yleensä rakenteita avaamatta pystytä toteamaan. Tyypillisimpiä vaurioita hirsirungoissa ovat alimman hirsikerran laho- ja hyönteisvauriot. Vanhat (ennen vuotta 1950) rakennetut hirsiseinät on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. VAURION AIHEUTTAJIA HIRSISEINISSÄ osteuden kapillaarinen nouseminen alimpaan hirsikertaan, mikäli hirren ja sokkelin välistä puuttuu kosteuseristys (bitumikermi). P veden valuminen hirren ja sokkelin välistä rakenteeseen kun sokkelin ulkoreuna on hirren ulkoreunaa ulompana, tyypillistä luonnonkiviperustuksissa. kosteusvaurioita, joita on syntynyt rakenteisiin vuosikymmenten varrella. tuhohyönteiset. erhous. P s. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUKIMUKSELLA realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja tarkastamista riittävässä laajuudessa. Erityisesti alimman hirsikerran kunto tulee saada selvitettyä riittävän laajaalaisesti. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. Lisälämmöneristetyissä kohteissa tulee aina selvittää eristys rakenne (paksuus, eristyksen sijainti ja mahdollinen höyrynsulkumuovin käyttö). www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Hirsi Liian tiivis julkisivuverhous Sisäpinnoite Sisäpuolinen lämmöneriste Sadevesi valuu hirren ja sokkelin väliin Kosteuseristys puuttuu Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

Tietokortti Tuulettumaton puurunkoinen ulkoseinä YLEISTÄ TUULETTUMATTOMISTA PUURUNKOISISTA ULKOSEINISTÄ 1970-luvulle saakka. Riskinä rakenteessa on sisäilman kosteuden tiivistyminen ajoittain rakenteisiin ja sen myötä pitkällä aikavälillä rakenteen vaurioituminen. Riskiä lisää mikäli julkisivulaudoituksen pinnoitteena on käytetty tiivistä pinnoitetta, esim. lateksimaali. 1950-luvulla oli myös tapana asentaa kattohuopa (bitumikermi) vinolaudoituksen päälle sääsuojaksi ennen julkisivujen laudoittamista. Kattohuopa on vesihöyrynvastukseltaan hyvin tiivis materiaali ja mikäli se on jätetty laudoituksen alle, riski vaurioitumiselle lisääntyy. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. TUULETTUMATTOMAN PUURUNKOISEN ULKOSEINÄN VAURION AIHEUTTAJIA osteuden tiivistyminen seinärakenteeseen, koska rakenteesta puuttuu tuuletus ja julkisivun pinnoite on liian tiivis. ttu kattohuopa (bitumikermi) on jätetty poistamatta. enteen puutteellisen tuuletuksen aiheuttaman kondenssi kosteuden valuminen ulkoseinärakenteen yläosiin. esipelti. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA tutkiminen ja siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Koska tyypillisesti vaurioituminen ko. tyyppisessä rakenteessa alkaa vinovuorilaudoituksen ja lämmöneristeen rajapinnasta, vaatii rakenteen kunnon selvittäminen rakenteen avaamista. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Pystyrunko (4" tai 5") Kosteus Oksa- tai tervapahvi Maalaus lateksilla Vaakalaudoitus Pintaverhous (Pinkopahvi) Kosteus Ulkoverhous (Vaakapaneli) Pystyrunko (4" tai 5") Maalaus lateksilla Vinolaudoitus Kosteus Oksa- tai tervapahvi Sahanpuru tai kutterinlastu Vaakalaudoitus Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 Kipsilevy Kosteus Ulkoverhous (Vaakapaneli) Vuorauspahvi Huokoinen puukuitulevy Mineraalivilla aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

Tietokortti Kohteessa havaittu mikrobiperäinen tai muu poikkeava haju YLEISTÄ MIKROBIPERÄISESTÄ HAJUSTA nen tai muu poikkeava haju voi johtua rakenteissa olevasta mikrobivauriosta. Haju on seurausta mikrobien aktiivisesta kasvusta ja aineenvaihdunnasta. Haju on luokiteltu riskihavainnoksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) HAJUN AIHEUTTAJIA obikasvustosta joko rakenteen pinnalla tai pintojen alla syvemmällä rakenteissa. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN yyn selvittäminen edellyttää yleensä rakenteiden tutkimista erillisellä kuntotutkimuksella. Mikäli kohteessa on havaittu riskirakenteita, tulee niiden kunto selvittää rakenteita avaamalla. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. kortissa, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan tarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota mikrobiperäiseen ja muihin poikkeaviin hajuihin ja, että tällaisissa tapauksissa tulee aina suositella lisäselvityksiä. oi olla peräisin rakennuksen alla olevasta ryömintätilasta tai sokkelirakenteen vanhoista muottilaudoista ym. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 Raksystems Insinööritoimisto Oy Vetotie 3A 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0 aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).