Ammattiosaamisen barometri Hanne Paila
Ammattiosaamisen barometri Suuntana tulevaisuus koulutuksen järjestäjien näkemykset muutoksista ja niiden vaikutuksista Toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014 Kysely lähetettiin AMKEn jäsenorganisaatioiden johdolle lokakuussa Vastanneita 75/84, vastausprosentti noin 9 22 7 7 5 5 4 3 3 3 3 3 2 2 2 1 1 1 1
Mitä kysyttiin? Väestökehitys Ammattirakenteiden ja osaamisvaatimusten muutos Ammatillisen koulutuksen näkymät Suomen talouden rakennemuutos Reaktiot Järjestäjäverkon tiivistäminen Vaikutukset Rahoitusjärjestelmän uudistaminen Ammatillisen koulutuksen resurssikehitys Palvelukyky Laatu ja kehittäminen Toiminnan painopisteet Toimenpiteet
Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden näkymät
Ammatillisen koulutuksen näkymät heikkenevät 59% 36% 36% 52% 5 31% 12% 14% 11% Paranee Pysyy ennallaan Heikkenee Paranee Pysyy ennallaan Heikkenee Peruskoulutus Aikuiskoulutus Noin 6 vastanneista arvioi näkymien heikkenevän seuraavan vuoden aikana Jakauma peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen osalta on hyvin samankaltainen, aikuiskoulutuksen näkymät ovat hieman paremmat
Peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen näkymät alueittain ja koulutuksen järjestäjittäin 10 58% 23% 25% 19% 75% 5 5 13% 53% 33% Itä-Suomi Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Lounais-Suomi Länsi- ja Sisä- Suomi Paranee Pysyy ennallaan Heikkenee 74% 59% 46% 4 38% 3 3 31% 26% 15% 1 Kunta Kuntayhtymä Säätiö Yksityinen yhteisö Paranee Pysyy ennallaan Heikkenee Itä- ja Pohjois-Suomessa synkimmät näkymät alueista Yksityiset yhteisöt ja kuntayhtymät: näkymät heikkenevät eniten
Ammatillinen koulutus muutoksen pyörteissä Ammatillisen koulutuksen resurssikehitys Suomen talouden rakennemuutos Ei vaikutusta Vähän vaikutusta Ei vaikutusta Vähän vaikutusta Jonkin verran vaikutusta Paljon vaikutusta Jonkin verran vaikutusta Paljon vaikutusta 31% 29% 29% 11% 59% 56% 36% 36% 5% 8% 45% 49% 43% 43% 44% 25% 28% 13% 8% 1% 1 vuoden päästä 3 vuoden päästä 5 vuoden päästä 1 vuoden päästä 3 vuoden päästä 5 vuoden päästä Ammattirakenteet ja osaamisvaatimukset 7% 44% Ei vaikutusta Jonkin verran vaikutusta 33% 16% Vähän vaikutusta Paljon vaikutusta 45% 36% 17% 17% 1% 1% 31% 51% 1 vuoden päästä 3 vuoden päästä 5 vuoden päästä Väestökehitys Ei vaikutusta Vähän vaikutusta Jonkin verran vaikutusta Paljon vaikutusta 57% 39% 4 36% 33% 13% 24% 2 9% 9% 12% 7% 1 vuoden päästä 3 vuoden päästä 5 vuoden päästä
Yhteenvetona
Uusi rahoitusjärjestelmä Leikkausten vaikutukset palvelukykyyn ja koulutusmääriin
Uuden rahoitusjärjestelmän kannustavuus ja tehostavuus Tukee koulutuksen järjestäjien laadukasta ja kysyntälähtöistä toimintaa 4% 9% 37% 49% Edesauttaa työmarkkinoiden tarvitsemanosaamisen saatavuutta 3% 5% 33% 59% Kannustaa koulutuksen järjestäjiä tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan 9% 43% 48% Tehostaa opiskelijoiden tutkinnon tai sen osan suorittamista 5% 41% 53% Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä kannustaa tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan sekä tehostaa opiskelijoiden tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamista järjestäjät valmistautuvat uuteen rahoitusjärjestelmään tehostamalla toimintaansa ja kehittämällä koulutustarjontaa
Leikkausten vaikutukset koulutusmääriin ja palvelukykyyn Peruskoulutus 59% Aikuiskoulutus 55% 49% 43% 1 6% 35% 21% 13% 14% 13% 11% 17% 24% 15% 15% Peranee paljon Paranee jonkin verran Ei vaikutusta Heikkenee jonkin verran Heikkenee paljon Peranee paljon Paranee jonkin verran Ei vaikutusta Heikkenee jonkin verran Heikkenee paljon Koulutusmääriin Palvelukykyyn Koulutusmääriin Palvelukykyyn Järjestäjät huolissaan koulutuksen laadun ylläpitämisestä ja saavutettavuuden heikkenemisestä rahoituksen leikkausten johdosta Palvelukyvyn heikkenemiseen uskoo peruskoulutuksessa 73 % ja aikuiskoulutuksessa 64 % vastaajista Aikuiskoulutuksen osalta 70 % vastaajista arvioi koulutusmäärien vähenevän
Strategiset valintojen ja liikevaihdon muuttuminen seuraavan vuoden aikana Hanketoiminta Henkilöstökoulutus ja muu asiakasrahotteinen koulutus Työvoimakoulutus - TEM Lisä-ja täydennyskoulutus - OKM Peruskoulutus - OKM 16% 49% 35% 19% 42% 38% 23% 45% 32% 33% 42% 25% 19% 19% 63% Hanketoiminta Henkilöstökoulutus ja muu asiakasrahotteinen koulutus Työvoimakoulutus - TEM Lisä-ja täydennyskoulutus - OKM Peruskoulutus - OKM Kokonaisliikevaihto 35% 37% 28% 33% 37% 3 33% 42% 25% 25% 16% 29% 11% 36% 6% 59% 6 58% Vähenee Pysyy ennallaan Kasvaa Vähenee Pysyy ennallaan Kasvaa Strategista painopistettä siirretään eniten henkilöstö- ja muun asiakasrahoitteisen koulutuksen, hanketoiminnan ja työvoimakoulutuksen suuntaan Kokonaisliikevaihdon vähenemiseen uskoo 58 prosenttia vastaajista
Rakenteellinen uudistaminen
Rakenteellisen uudistamisen tehostavuus alueittain ja koulutuksen järjestäjittäin 57% 43% 45% 45% 67% 25% 1 8% 1 3 6 27% 27% 47% Itä-Suomi Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Lounais-Suomi Länsi- ja Sisä- Suomi Tehostaa paljon Tehostaa jonkin verran Tehostaa vähän 8 7 45% 34% 38% 38% 3 2 21% 23% Kunta Kuntayhtymä Säätiö Yksityinen yhteisö Tehostaa paljon Tehostaa jonkin verran Tehostaa vähän Koulutuksen järjestäjät hyväksyvät koulutusjärjestelmän toiminnan tehostamisen mutta suhtautuvat ristiriitaisesti uudistamisen vaikuttavuuteen Yksityiset yhteisöt suhtautuvat asiaan kriittisimmin, sillä uudistus uhkaa eniten pieniä koulutuksen järjestäjiä
Rakenteellisen uudistamisen toimenpiteet 69 % vastaajista on jo yhdistynyt tai ryhtynyt toimenpiteisiin valmistautuessaan rakenteelliseen uudistamiseen
Rakenteellisen uudistamisen toimenpiteet alueittain ja koulutuksen järjestäjittäin Jonki muu, mikä? 2 1 8% 1 14% Jonki muu, mikä? 1 28% Ei tarvetta yhdistyä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa 1 2 17% 29% 4 Ei tarvetta yhdistyä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa 9% 23% 21% 3 Kartoittaa tilannetta alueella/toimialalla 25% 4 5 45% 57% Kartoittaa tilannetta alueella/toimialalla 2 31% 61% 54% Neuvottelee parhaillaan yhdistymisestä 7% 23% 42% Neuvottelee parhaillaan yhdistymisestä 8% 14% 22% 3 Yhdistynyt/fuusioitunut toisen tai useamman koulutuksen järjestäjän kanssa viimeisenkahden vuodenaikana 13% 8% 13% Yhdistynyt/fuusioitunut toisen tai useamman koulutuksen järjestäjän kanssa viimeisenkahden vuodenaikana 9% 15% 7% 1 Länsi- ja Sisä-Suomi Lounais-Suomi Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Itä-Suomi Yksityinen yhteisö Säätiö Kuntayhtymä Kunta
Rakenteellisen uudistamisen ongelmat Päätöksentekoa ja toimintaa hidastavat selkeiden poliittisten linjausten puute ja samanaikaisten uudistusten suuri määrä Suurimpina haasteina rakenteellisessa kehittämisessä nähtiin se, että ratkaisuissa ollaan myöhässä ja aikataulu on tiukka Luonnollisia kumppaneita oli erityisesti pienten yksityisten koulutuksen järjestäjien vaikea löytää.
Hallinnollinen kehittäminen
Henkilöstön määrä Peruskoulutuksen osalta 61 % ja aikuiskoulutuksen osalta 49 % uskoo henkilöstön vähenevän seuraavan vuoden aikana Synkimmät näkymät ovat vastaajien mukaan Itä- ja Pohjois-Suomessa ja koulutuksen järjestäjistä kuntayhtymissä
Henkilöstön määrä Peruskoulutus Aikuiskoulutus 86% 9 71% 67% 14% 1 38% 52% 7 3 1 7% 5 43% 29% 14% 54% 32% 8% 25% 56% 5 44% 43% 7% Itä-Suomi Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Lounais-Suomi Länsi- ja Sisä- Suomi Kasvaa Pysyy ennallaan Vähenee Itä-Suomi Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Lounais-Suomi Länsi- ja Sisä- Suomi Kasvaa Pysyy ennallaan Vähenee 76% 78% 56% 58% 55% 62% 42% 45% 5 5 45% 42% 22% 22% 7% 17% 22% 14% 24% 8% 5% Kunta Kuntayhtymä Säätiö Yksityinen yhteisö Kasvaa Pysyy ennallaan Vähenee Kunta Kuntayhtymä Säätiö Yksityinen yhteisö Kasvaa Pysyy ennallaan Vähenee
Toimitilojen määrä alueittain ja koulutuksen järjestäjittäin 86% 83% 92% 58% 6 6 6 72% 65% 14% 1 32% 17% 4 7% 33% Itä-Suomi Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Lounais-Suomi Länsi- ja Sisä- Suomi Kasvaa Pysyy ennallaan Vähenee 35% 24% 2 2 8% 3% Kunta Kuntayhtymä Säätiö Yksityinen yhteisö Kasvaa Pysyy ennallaan Vähenee Noin puolet arvioi tilojen määrän vähentyvän ja noin puolet pysyvän ennallaan seuraavan vuoden aikana Pohjois- ja Itä-Suomessa 80 prosenttia vastaajista arvioi tilojen määrän vähentyvän seuraavan vuoden aikana.
Koulutustoiminnan kehittäminen Työelämäyhteistyö tiivistyy ja oppiminen siirtyy työpaikoille Joustavuus, valinnaisuus ja yksilölliset polut 93 % vastanneista arvioi yksilöllisen ohjauksen ja tukitoimien määrän kasvavan
Kehittämisen painopisteet ja laatu Laadun kehittämisen painopisteet noudattivat pitkälti käynnissä olevien ja tulevien uudistusten linjauksia ja tavoitteita sekä aikatauluja Vastauksissa tuli selkeästi esille tarve toiminnan ja toimintamallien kokonaisvaltaiselle muuttamiselle ja toimintaa oli jo nyt lähdetty aktiivisesti kehittämään. Laatu Laatujärjestelmät, itsearviointi Toiminnan ja prosessien kehittäminen Prosessien toimivuus ja yhdenmukaisuus Osaamisperusteisuus Pedagogiikan kehittäminen Tuloshakuisuus ja tehokkuus Läpäisyn tehostuminen, läpivirtaus Valmistavan koulutuksen tehokkuus Työllistymisen parantaminen Työelämä- ja asiakaslähtöisyys Tarjonnan sovittaminen kysyntää vastaavaksi Kiinteämpi suhde työelämään Yksilölliset polut ja tehostettu ohjaus Henkilöstö ja osaaminen Henkilöstön osaamisen ja pedagogisten taitojen kehittäminen Uudenlainen opettajuus
Digitaaliset oppimisympäristöt 65% 57% 7 58% 6 65% 62% 59% 43% 47% 33% 3 35% 4 41% 31% 3 3 8% 13% Paljon Jonkin verran Vähän Ei ollenkaan Itä-Suomi Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Lounais-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi 1 8% 4% Paljon Jonkin verran Vähän Ei ollenkaan Kunta Kuntayhtymä Säätiö Yksityinen yhteisö lähes kaikki koulutuksen järjestäjät aikovat panostaa paljon tai jonkin verran digitalisten ja muiden uusien oppimisympäristöjen kehittämiseen ja käyttöön seuraavan vuoden aikana
Yhteenveto Ammatillisen koulutuksen näkymät heikkenevät yli 60 % vastaajista oli tätä mieltä Vastauksena resurssikehitykseen koulutuksen järjestäjät tehostavat toimintaansa Lähiopetusta vähennetään, arvioidaan henkilöstön määrää, pyritään luopumaan turhista tiloista Uusi rahoitusjärjestelmä kannustaa tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan Järjestäjät kuitenkin huolissaan laadun ylläpitämisestä ja saavutettavuudesta Rahoitusuudistuksella ja leikkauksilla vaikutusta strategisen painopisteen ja liikevaihdon muuttumiseen 58 % uskoo kokonaisliikevaihdon laskevan Palvelukyvyn heikkenemiseen uskoo peruskoulutuksen osalta 73 % ja aikuiskoulutuksessa 64 % vastaajista Rakenteellinen uudistaminen selkeitä linjauksia kaivataan. Päätökset halutaan tehdä itse omalla alueella Henkilöstön ja tilojen määrän arvioidaan vähenevän
Yhteenveto Laadun kehittämisen painopisteet noudattelivat uudistuksen linjauksia ja tavoitteita Tarve toiminnan ja prosessien kokonaisvaltaiselle kehittämiselle Alueellinen tarkastelu Itä- ja Pohjois-Suomessa synkimmät näkymät Koulutuksen järjestäjittäin Kuntataustaisilla järjestäjillä positiivisimmat näkymät Kuntayhtymillä ja yksityisillä koulutuksen järjestäjillä suhtautuminen kriittisempää Ammatillinen koulutus kuitenkin selviää uudistuksista muutosten kautta se vaan vahvistuu ja tulee lähemmäs työelämää